"Vladimir Putinin rahamies sumutti Donald Trumpin neuvottelijoita" | Verkkouutiset
"Vladimir Putinin rahamies sumutti Donald Trumpin neuvottelijoita" | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Hyvä kirjoitus aiheesta.
Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
www.verkkouutiset.fi
Hyvä kirjoitus aiheesta.
Hosumisen takana saattaa olla tämä asetelma: Kiinan toiminta on epäsuorasti auttanut Venäjää jatkamaan sotaa. Se pystyy siihen lisäämällä kauppaa, ostamalla energiaa ja tarjoamalla teknologiaa. Kiina hyötyy lännen hajaannuksesta, mutta ei ole näyttöä siitä, että se olisi halunnut sotaa. Trump taas on toistuvasti sanonut haluavansa lopettaa sodan nopeasti ja siirtää Yhdysvaltojen huomion Kiinaan. Eurooppa on tässä pelissä jäämässä pulaan.
Tulkintakysymys on, tarkoittaako keskittyminen Kiinasn sitä, että Trump tekee "diilin", jolloin on kaksi supervaltaa, joiden tahtoon muut mukautuvat. Vai jotain muuta.
Tulkintakysymys on, tarkoittaako keskittyminen Kiinasn sitä, että Trump tekee "diilin", jolloin on kaksi supervaltaa, joiden tahtoon muut mukautuvat. Vai jotain muuta.
Venäjä ampui avaruuteen jotain, mitä siellä ei ole koskaan aiemmin nähty – Yhdysvallat tajusi heti todistavansa hälyttävää hetkeä
Maapalloa on kiertänyt jo kolmen vuoden ajan venäläinen laite, jollaista siellä ei ole koskaan aiemmin nähty. ”Äärimmäisessä” uhkakuvassa sillä pelätään olevan hyvin tuhoisia seurauksia koko länsimaiselle maailmalle.
www.is.fi
Witkoff on lähetettävä erikseen kiittelemään ryssiä. Olisi hienoa, jos saataisiin kuva missä se polvistuu putinin edessä.Venäjä ampui avaruuteen jotain, mitä siellä ei ole koskaan aiemmin nähty – Yhdysvallat tajusi heti todistavansa hälyttävää hetkeä
Maapalloa on kiertänyt jo kolmen vuoden ajan venäläinen laite, jollaista siellä ei ole koskaan aiemmin nähty. ”Äärimmäisessä” uhkakuvassa sillä pelätään olevan hyvin tuhoisia seurauksia koko länsimaiselle maailmalle.
Ja imisi lerssiä.
StepanRudanskij
Greatest Leader
Kuvassa näkyy ilmeisesti Witkoffin ainoa pätevyys tuohon hommaan. Jotakuinkin Puten pituinen.
Saako saksalaiset myllyn pyörimään
Suvi Turtiainen HS
2:00
Berliini
Lue tiivistelmä
Saksan puolustusalan suuryritys Rheinmetall on saanut Natolta ja Saksan hallitukselta käskyn nopeuttaa puolustuskaluston tuotantoa.
Saksan tiedustelu- ja sotilasjohto arvioi, että Venäjä voi olla sotilaallisesti valmis hyökkäämään Nato-maata vastaan vuonna 2029.
Näytä lisää
Kello alkaa tikittää kovempaa sillä hetkellä, kun taistelut Ukrainassa taukoavat. Tämä on jaettu näkemys Suomessa ja muissa Naton itäisissä jäsenmaissa.
Ukrainan rintamalla on arviolta ainakin 700 000 venäläistä sotilasta. Jos syntyy tulitauko tai pysyvämpi rauha, Ukrainassa sotineet venäläiset siirtyvät lähemmäs meitä suomalaisia.
”Kyllähän nämä joukot seuraavaksi asemoidaan tänne Naton vastaisille rajoille”, ulkoministeri Elina Valtonenkin (kok) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Käynnissä olevista neuvotteluista huolimatta Ukrainan rauha on vielä kaukana.
Venäjä ei osoita halua vähentää aggressiotaan. Eurooppaa testataan jatkuvilla hybridi-iskuilla. Marraskuussa Puola syytti Venäjän tehneen sabotaasiräjäytyksen Ukrainaan johtavalla rataosuudella.
Eurooppa ei ole sodassa, mutta ei tämä aika enää rauhaakaan ole, Saksan liittokansleri Friedrich Merz on kuvaillut tilannetta.
Kello siis tikittää jo. Ydinkysymys on: kuinka kiire Euroopalla on?
Siihen osaa vastata yksi henkilö. Hänen kauttaan kulkee iso osa kalustosta, jota nyt valmistetaan Euroopan puolustamiseksi.
Olemus on korostetun rento, vaikka toimitusjohtajan työpöydällä on iso siivu maanosan puolustuskykyä. Saksalaisjohtaja on pukeutunut poolokauluksiseen neuleeseen.
Armin Papperger, 62, johtaa Saksan suurinta puolustusalan yritystä Rheinmetallia.
Rheinmetall valmistaa muun muassa ammuksia, panssaroituja ajoneuvoja ja asejärjestelmiä.
Düsseldorfista käsin johdettu yhtiö on noussut Euroopan kohtalon yhtiöksi nyt, kun Eurooppa varautuu Venäjän kasvavaan uhkaan. Lisäpainetta puolustusinvestointeihin tuo Naton uusi viiden prosentin puolustusmenotavoite.
Ei ole enää varmaa, missä määrin Yhdysvallat on valmis puolustamaan Eurooppaa tiukan paikan tullen.
Kiire Euroopan puolustuksen rakentamiseksi on kova. Sen sanoo myös Armin Papperger antaessaan harvinaisen kysyttyä haastattelua ulkomaisille kirjeenvaihtajille.
”Rheinmetall on saanut Natolta ja Saksan hallitukselta käskyn ryhtyä toimeen. Ei vain reagoida, vaan ryhtyä toimeen”, toimitusjohtaja sanoo.
Itse asiassa kello tikittää jo, vaikka taistelut Ukrainassa ovat edelleen käynnissä.
Saksan tiedustelu- ja sotilasjohto on määrittänyt yhdeksi takarajaksi vuoden 2029. Silloin Venäjä olisi sotilaallisesti valmis hyökkäämään Nato-maata vastaan.
”Silloin pitää olla vähimmäiskyvykkyys puolustaa itseämme ja asettaa pelote. Haluamme kaikki, ettei meitä vastaan hyökätä”, Papperger sanoo videoyhteyden välityksellä.
Tämä on myös Saksan johdon viesti: Meidän on kyettävä puolustamaan itseämme, jotta meidän ei täydy puolustaa itseämme. Saksa on tavoitteesta vielä kaukana.
Euroopan ongelma on ollut hitaus. Asioita suunniteltiin huolella ennen kuin tartuttiin toimeen. Papperger sanoo, että tätä asiaa on nyt yritetty muuttaa.
Parempi keksiä lennossa vähän vajavainen suunnitelma kuin odottaa tuotannon kanssa täydellistä ratkaisua.
”Suurin haaste on nyt nopeus.”
Videopuhelun taustalla näkyy ikkuna, jonka näkymä on peitetty verhoilla. Ehkä estämään vastavalo, mutta ehkä myös turvasyistä.
Viime vuonna paljastui, että Venäjä oli suunnitellut Pappergerin salamurhaa.
Hänet haluttiin hengiltä, koska Rheinmetallin kautta kulkee myös aseapua Ukrainalle. Saksan ja Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset onnistuivat estämään suunnitelman.
Toimitusjohtaja elää nykyään keskellä mittavia turvatoimia. Saksalaislehdet kertovat, että turvaluokitus on samaa luokkaa liittokanslerin kanssa.
Papperger itse puhuu uhasta kuin itsensä ulkoistaen. Hän sanoo, että tämän ajan uhkakuvat ovat sellaisia, että ne koskevat myös yksityishenkilöitä.
”Kuten tiedätte, sataprosenttista turvallisuutta ei ole olemassa. Mutta tämä työ on tehtävä. On turha vain kävellä pois, kun asiat vaikeutuvat”, Papperger sanoo.
”Ja uskokaa pois, työtä todella nyt tehdään.”
Katsotaan hetki tilastoja.
Rheinmetall todella kasvaa valtavaa vauhtia, käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tuoreesta puolustusalan yrityksiä listaavasta raportista.
Rheinmetallin liikevaihto kasvoi viime vuonna 47 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvun odotetaan jatkuvan vahvana.
Merkittävä hankkija on Saksan puolustusvoimat eli Bundeswehr. Saksan johto on luvannut rakentaa Euroopan vahvimman konventionaalisen armeijan.
Pasifismiin uskoneen Saksan puolustuspolitiikassa tapahtui täyskäänne, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022. Zeitenwenden jälkeen puolustukseen on ohjattu satoja miljardeja tuleviksi vuosiksi. Keväällä Saksa nosti velkajarrun kokonaan puolustusmenojen osalta. Piikki on nyt auki.
Ensi vuoden alusta alkaen Saksa palauttaa asepalveluksen, aluksi vapaaehtoispohjalta.
Rheinmetall on johtava 155 mm:n tykistöammusten valmistaja. Kuva: Wolf Von Dewitz / DPA
Jotain tuloksia on jo nähtävissä. Aiemmin tänä vuonna Rheinmetall avasi Euroopan suurimman ammustehtaan Saksan Unterlüssiin.
Yhtiö on ilmoittanut myös ammustehtaan rakentamisesta Romaniaan. Naton itäistä rintamaa sekin.
Suomalaisittain suuri uutinen tuli marraskuun lopussa. Puolustusjätti perustaa yhteishankkeen Otaniemessä perustetun Iceye-satelliittiyrityksen kanssa.
Papperger nostaa suomalaisyrityksen esille videohaastattelussa oma-aloitteisesti.
Satelliittiyhteistyö on erityisen tärkeää Euroopan omavaraisuuden kannalta, sillä Nato on hyvin riippuvainen Yhdysvaltain osaamisesta tiedustelussa ja satelliittien osalta.
Ukrainan sota on opettanut reaaliajassa, miten droonit ja niiden kehittäminen ovat jatkuvasti suurempi osa sodankäyntiä.
Rheinmetall investoi Pappergerin mukaan droonikehitykseen 130 miljoonaa vuodessa. Valtaosa miljardeista menee yhä perinteisempiin aseisiin, ammuksiin ja kulkuneuvoihin.
Droonien osuus on kokonaissummasta pieni, mikä on herättänyt kritiikkiä.
Onko jättiläisyritys sittenkään tarpeeksi notkea? Saksassa tilauksia hidastaa valtaisa byrokratia.
Papperger vastaa kritiikkiin jalkapallovertauksella. Hänen mukaansa kaikki kuvittelevat olevansa maajoukkuetason valmentajia katsoessaan peliä.
Sama harha koskee hänen mukaansa droonikeskustelua. Yhtäkkiä kaikki kommentoijat kuvittelevat tietävänsä paremmin.
Papperger muistuttaa, että Nato sanelee, mitä liittokunnan puolustamiseen tarvitaan. Rheinmetallin rooli on valmistaa sitä, mitä tilataan.
Kyvykkyys on Pappergerin mukaan yhdistelmästä erilaista kalustoa. Myös droonien torjuntaan tarvitaan perusvalmiuksia, kuten panssaroituja ajoneuvoja.
”Droonitkin ovat lopulta vain yksi ammustyyppi”, Papperger sanoo.
Rheinmetallin tehtaalla Wienissä valmistetaan ajoneuvoja sotilaskäyttöön. Kuva: Sören Stache / DPA
Ukrainan rauhanneuvottelut ovat yhä kesken. Se, millä ehdoilla rauha lopulta syntyy, vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen.
Rheinmetallin näkökulmasta ei ole suurta väliä, tuleeko tulitauko vai ei.
Naton varastot ovat ammuksista tyhjiä eikä Eurooppa edelleenkään ole kyvykäs puolustamaan itseään ilman Yhdysvaltain apua.
”Emme voi vaihtaa strategiaa, jos Nato haluaa pysyä vahvana”, Papperger sanoo.
Papperger sanoo investointien pysyvän tapissa ainakin vuosikymmenen loppuun. Todellinen takaraja on se, jolloin Euroopan puolustus on saatu uskottavaksi.
www.hs.fi
Kello tikittää
Saksalainen Rheinmetall on saanut Natolta ja Saksan hallitukselta käskyn ryhtyä toimeen Euroopan puolustuksen rakentamiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja vastaa ydinkysymykseen: Kuinka kiire meillä on?Suvi Turtiainen HS
2:00
Berliini
Lue tiivistelmä
Saksan puolustusalan suuryritys Rheinmetall on saanut Natolta ja Saksan hallitukselta käskyn nopeuttaa puolustuskaluston tuotantoa.
Saksan tiedustelu- ja sotilasjohto arvioi, että Venäjä voi olla sotilaallisesti valmis hyökkäämään Nato-maata vastaan vuonna 2029.
Näytä lisää
Kello alkaa tikittää kovempaa sillä hetkellä, kun taistelut Ukrainassa taukoavat. Tämä on jaettu näkemys Suomessa ja muissa Naton itäisissä jäsenmaissa.
Ukrainan rintamalla on arviolta ainakin 700 000 venäläistä sotilasta. Jos syntyy tulitauko tai pysyvämpi rauha, Ukrainassa sotineet venäläiset siirtyvät lähemmäs meitä suomalaisia.
”Kyllähän nämä joukot seuraavaksi asemoidaan tänne Naton vastaisille rajoille”, ulkoministeri Elina Valtonenkin (kok) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Käynnissä olevista neuvotteluista huolimatta Ukrainan rauha on vielä kaukana.
Venäjä ei osoita halua vähentää aggressiotaan. Eurooppaa testataan jatkuvilla hybridi-iskuilla. Marraskuussa Puola syytti Venäjän tehneen sabotaasiräjäytyksen Ukrainaan johtavalla rataosuudella.
Eurooppa ei ole sodassa, mutta ei tämä aika enää rauhaakaan ole, Saksan liittokansleri Friedrich Merz on kuvaillut tilannetta.
Kello siis tikittää jo. Ydinkysymys on: kuinka kiire Euroopalla on?
Siihen osaa vastata yksi henkilö. Hänen kauttaan kulkee iso osa kalustosta, jota nyt valmistetaan Euroopan puolustamiseksi.
Olemus on korostetun rento, vaikka toimitusjohtajan työpöydällä on iso siivu maanosan puolustuskykyä. Saksalaisjohtaja on pukeutunut poolokauluksiseen neuleeseen.
Armin Papperger, 62, johtaa Saksan suurinta puolustusalan yritystä Rheinmetallia.
Rheinmetall valmistaa muun muassa ammuksia, panssaroituja ajoneuvoja ja asejärjestelmiä.
Düsseldorfista käsin johdettu yhtiö on noussut Euroopan kohtalon yhtiöksi nyt, kun Eurooppa varautuu Venäjän kasvavaan uhkaan. Lisäpainetta puolustusinvestointeihin tuo Naton uusi viiden prosentin puolustusmenotavoite.
Ei ole enää varmaa, missä määrin Yhdysvallat on valmis puolustamaan Eurooppaa tiukan paikan tullen.
Kiire Euroopan puolustuksen rakentamiseksi on kova. Sen sanoo myös Armin Papperger antaessaan harvinaisen kysyttyä haastattelua ulkomaisille kirjeenvaihtajille.
”Rheinmetall on saanut Natolta ja Saksan hallitukselta käskyn ryhtyä toimeen. Ei vain reagoida, vaan ryhtyä toimeen”, toimitusjohtaja sanoo.
Itse asiassa kello tikittää jo, vaikka taistelut Ukrainassa ovat edelleen käynnissä.
Saksan tiedustelu- ja sotilasjohto on määrittänyt yhdeksi takarajaksi vuoden 2029. Silloin Venäjä olisi sotilaallisesti valmis hyökkäämään Nato-maata vastaan.
”Silloin pitää olla vähimmäiskyvykkyys puolustaa itseämme ja asettaa pelote. Haluamme kaikki, ettei meitä vastaan hyökätä”, Papperger sanoo videoyhteyden välityksellä.
Tämä on myös Saksan johdon viesti: Meidän on kyettävä puolustamaan itseämme, jotta meidän ei täydy puolustaa itseämme. Saksa on tavoitteesta vielä kaukana.
Euroopan ongelma on ollut hitaus. Asioita suunniteltiin huolella ennen kuin tartuttiin toimeen. Papperger sanoo, että tätä asiaa on nyt yritetty muuttaa.
Parempi keksiä lennossa vähän vajavainen suunnitelma kuin odottaa tuotannon kanssa täydellistä ratkaisua.
”Suurin haaste on nyt nopeus.”
Videopuhelun taustalla näkyy ikkuna, jonka näkymä on peitetty verhoilla. Ehkä estämään vastavalo, mutta ehkä myös turvasyistä.
Viime vuonna paljastui, että Venäjä oli suunnitellut Pappergerin salamurhaa.
Hänet haluttiin hengiltä, koska Rheinmetallin kautta kulkee myös aseapua Ukrainalle. Saksan ja Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset onnistuivat estämään suunnitelman.
Toimitusjohtaja elää nykyään keskellä mittavia turvatoimia. Saksalaislehdet kertovat, että turvaluokitus on samaa luokkaa liittokanslerin kanssa.
Papperger itse puhuu uhasta kuin itsensä ulkoistaen. Hän sanoo, että tämän ajan uhkakuvat ovat sellaisia, että ne koskevat myös yksityishenkilöitä.
”Kuten tiedätte, sataprosenttista turvallisuutta ei ole olemassa. Mutta tämä työ on tehtävä. On turha vain kävellä pois, kun asiat vaikeutuvat”, Papperger sanoo.
”Ja uskokaa pois, työtä todella nyt tehdään.”
Katsotaan hetki tilastoja.
Rheinmetall todella kasvaa valtavaa vauhtia, käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tuoreesta puolustusalan yrityksiä listaavasta raportista.
Rheinmetallin liikevaihto kasvoi viime vuonna 47 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvun odotetaan jatkuvan vahvana.
Merkittävä hankkija on Saksan puolustusvoimat eli Bundeswehr. Saksan johto on luvannut rakentaa Euroopan vahvimman konventionaalisen armeijan.
Pasifismiin uskoneen Saksan puolustuspolitiikassa tapahtui täyskäänne, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022. Zeitenwenden jälkeen puolustukseen on ohjattu satoja miljardeja tuleviksi vuosiksi. Keväällä Saksa nosti velkajarrun kokonaan puolustusmenojen osalta. Piikki on nyt auki.
Ensi vuoden alusta alkaen Saksa palauttaa asepalveluksen, aluksi vapaaehtoispohjalta.
Rheinmetall on johtava 155 mm:n tykistöammusten valmistaja. Kuva: Wolf Von Dewitz / DPA
Jotain tuloksia on jo nähtävissä. Aiemmin tänä vuonna Rheinmetall avasi Euroopan suurimman ammustehtaan Saksan Unterlüssiin.
Yhtiö on ilmoittanut myös ammustehtaan rakentamisesta Romaniaan. Naton itäistä rintamaa sekin.
Suomalaisittain suuri uutinen tuli marraskuun lopussa. Puolustusjätti perustaa yhteishankkeen Otaniemessä perustetun Iceye-satelliittiyrityksen kanssa.
Papperger nostaa suomalaisyrityksen esille videohaastattelussa oma-aloitteisesti.
Satelliittiyhteistyö on erityisen tärkeää Euroopan omavaraisuuden kannalta, sillä Nato on hyvin riippuvainen Yhdysvaltain osaamisesta tiedustelussa ja satelliittien osalta.
Ukrainan sota on opettanut reaaliajassa, miten droonit ja niiden kehittäminen ovat jatkuvasti suurempi osa sodankäyntiä.
Rheinmetall investoi Pappergerin mukaan droonikehitykseen 130 miljoonaa vuodessa. Valtaosa miljardeista menee yhä perinteisempiin aseisiin, ammuksiin ja kulkuneuvoihin.
Droonien osuus on kokonaissummasta pieni, mikä on herättänyt kritiikkiä.
Onko jättiläisyritys sittenkään tarpeeksi notkea? Saksassa tilauksia hidastaa valtaisa byrokratia.
Papperger vastaa kritiikkiin jalkapallovertauksella. Hänen mukaansa kaikki kuvittelevat olevansa maajoukkuetason valmentajia katsoessaan peliä.
Sama harha koskee hänen mukaansa droonikeskustelua. Yhtäkkiä kaikki kommentoijat kuvittelevat tietävänsä paremmin.
Papperger muistuttaa, että Nato sanelee, mitä liittokunnan puolustamiseen tarvitaan. Rheinmetallin rooli on valmistaa sitä, mitä tilataan.
Kyvykkyys on Pappergerin mukaan yhdistelmästä erilaista kalustoa. Myös droonien torjuntaan tarvitaan perusvalmiuksia, kuten panssaroituja ajoneuvoja.
”Droonitkin ovat lopulta vain yksi ammustyyppi”, Papperger sanoo.
Rheinmetallin tehtaalla Wienissä valmistetaan ajoneuvoja sotilaskäyttöön. Kuva: Sören Stache / DPA
Ukrainan rauhanneuvottelut ovat yhä kesken. Se, millä ehdoilla rauha lopulta syntyy, vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen.
Rheinmetallin näkökulmasta ei ole suurta väliä, tuleeko tulitauko vai ei.
Naton varastot ovat ammuksista tyhjiä eikä Eurooppa edelleenkään ole kyvykäs puolustamaan itseään ilman Yhdysvaltain apua.
”Emme voi vaihtaa strategiaa, jos Nato haluaa pysyä vahvana”, Papperger sanoo.
Papperger sanoo investointien pysyvän tapissa ainakin vuosikymmenen loppuun. Todellinen takaraja on se, jolloin Euroopan puolustus on saatu uskottavaksi.
Venäjän uhka | Euroopan suuri asevalmistaja sai suoran käskyn
Saksalainen Rheinmetall on saanut Natolta ja Saksan hallitukselta käskyn ryhtyä toimeen Euroopan puolustuksen rakentamiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja vastaa ydinkysymykseen: Kuinka kiire meillä on?
www.hs.fi
"Tervetullut uutinen Venäjälle" - transatlanttinen yhteistyö on kriisissä, asiantuntija sanoo | Verkkouutiset
"Tervetullut uutinen Venäjälle" - transatlanttinen yhteistyö on kriisissä, asiantuntija sanoo | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
viimeinen mohikaani
Kenraali
NATO:n perustamisen jälkeen jokainen presidentti jenkeissä on vuorollaan vaatinut Euroopan maita panostamaan enemmän yhteiseen puolustukseen. Järkipuhe on kaikunut kuuroille korville ja Eurooppa on keskittynyt rauhan osingoista nautiskeluun. Nyt samaa viestiä taotaan kakkosnelosella otsaan mutta ei se edelleenkään oikein uppoa eurooppalaisiin päättäjiin. Sen lisäksi Euroopassa on käynnissä ennennäkemätön demografinen kokeilu, jonka seurauksena meilläkin lienee islamilainen kalifaatti länsinaapurina muutaman sukupolven kuluessa.No jo on tekstiä. Ei Valkoinen talo erotu Kremlistä"Tervetullut uutinen Venäjälle" - transatlanttinen yhteistyö on kriisissä, asiantuntija sanoo | Verkkouutiset
"Tervetullut uutinen Venäjälle" - transatlanttinen yhteistyö on kriisissä, asiantuntija sanoo | Verkkouutiset
Mikfin70
Ylipäällikkö
Hyvä kirjoitus PLM kansliapäällikkön kynästä. PV:n henkilöresurssit laahaavat perässä vs NATO jäsenyys.
Vahvasti miettisin myös asepalveluksen palvelusaikauudistusta ja niiden pidentämistä. Hyvänä esimerkkinä, jos varusmiehen koulutus on lyhyimmillään hyvää, niin miksi valmiusosastoissa palvelusaika on se 11,5 kk?
www.hs.fi
Vahvasti miettisin myös asepalveluksen palvelusaikauudistusta ja niiden pidentämistä. Hyvänä esimerkkinä, jos varusmiehen koulutus on lyhyimmillään hyvää, niin miksi valmiusosastoissa palvelusaika on se 11,5 kk?
Essee | Puolustusta päästään vahvistamaan vankalta pohjalta
Puolustusvoimien henkilöstöresurssit ja toimintamallit on päivitettävä 2030-luvun olosuhteisiin, kirjoittaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen.
www.hs.fi
Nostat nyt islam-asian kärkiteemaksi ja Euroopan aseistamisesta kaikki lienevät jo samaa mieltä. Mutta puhdasta hörhöilyä Gremlin tapaan on kritiikki demokratista, ilmastomuutoksen olemattomuudesta ja ylipäätään kumppanuuden irtisanomisesta.
Panssari Salama
Respected Leader
On totta, että pitkään ja oikeutetusti Euroopalle kerrottiin, että ette panosta puolustukseemme. No, syksyllä tähän saatiin vihdoin muutos, ja seuraavaksi tavoitteeksi sovittiin puolustusmenojen kasvattaminen 2,0 % -> 3,5 % + 1,5% malliin.
Kaikki kunnossa, siis? No ei todellakaan, nyt tuli tämä USA:n nykyhallinnon strategiapaperi, jossa Eurooppa tiputettiin pois USA:lle tärkeiden liittolaisten ja alueiden listalta, sijalle neljä. Samoin voimakasta kritiitiikkiä Euroopan demokratian tilalle (ha!), ja sille että kalifaatti ja väestönvaihto tulee. Tiedossa siis zenäjän lisäksi USA:n puuttumista tuleviin vaaleihimme. Venäjää artkkeli ei taida mainita erikseen, koska yhtäkään pahaa sanaa maata kohtaan ei strategia mainitse.
Elon Musk miljardeneen ja X:ineen myös innolla Euroopan hajottamisen projektinsa kanssa, kuten tähänkin asti.
Jos joku vielä kuvittelee, että turvallisuusympäristö ei ole pysyvästi muuttunut, niin taitaa kyllä huijata itseään.
Linkki Foreign Policy-lehden analyysiin koskien uutta America First strategiaa:
Trump’s New National Security Strategy Goes Full ‘America First’
Viimeksi muokattu:
On hyvä kirjoitus ja palvelusajasta olen jo pitkään toivonut sanomasi kaltaista kehitystä. Erikoisjoukoissa kun on muutamaan otteeseen ns loppusota lipsahtanut palvelusajan perään liitetyksi kertausharjoitukseksi niin eipä se ole ollut ongelma. Jospa se 6 tai 8 kk jäisikin mutta motivoituneita koulutettaisiinkin sellaiset 12-18kk. 8kk jälkeen voisi harkita myös päivärahojen selkeää nostoa.Hyvä kirjoitus PLM kansliapäällikkön kynästä. PV:n henkilöresurssit laahaavat perässä vs NATO jäsenyys.
Vahvasti miettisin myös asepalveluksen palvelusaikauudistusta ja niiden pidentämistä. Hyvänä esimerkkinä, jos varusmiehen koulutus on lyhyimmillään hyvää, niin miksi valmiusosastoissa palvelusaika on se 11,5 kk?
Essee | Puolustusta päästään vahvistamaan vankalta pohjalta
Puolustusvoimien henkilöstöresurssit ja toimintamallit on päivitettävä 2030-luvun olosuhteisiin, kirjoittaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen.
Kansliapäällikön katsauksesta jäi puuttumaan yksi selkeä kehittämisen painopiste. Suomen tulisi nostaa sotilaallinen tiedustelu uudelle tasolle jossa olisi mukana ns henkilötiedustelu tai soluttautuminen / vihamielisessä ympäristössä toiminen.
Lisäksi täysi hyöty Suomen uusimmasta kärkiosaamisesta eli avaruuden hyödyntämisestä esimerkkinä tilatut kolme iceyen satelliittia.
Myös signaaliteknologian ja mm radiotaajuuksia hyödyntävän ympäristön 3D-kartoituksen ja paikannuksen sekä monet muut tämän alueen mahdollisuudet tulisi olla sotilastiedustelumme hallussa. Nämä kun ovat alueita joissa tekoälyn ohella maassamme merkittävää osaamista ja kehitystä tapahtuu.
Hyvin kirjoitettu.
Panssari Salama
Respected Leader
Pohjolan Linnake, JEF, ja Ranskan ja ehkä myös Brittien (ei täysin itsenäisessä käytössä) ydinaseet. Näillä mennään. Parempi (paljon parempi) tuokin, kuin että yksin nököttäisimme täällä.
Täysin samaa mieltä. Puolaa unohtamatta. Kumpa tuon ydinaseen vastapelotteemme saisimme vain nopeasti laajemmalle peitolle kuten vaikkapa kaikille näille em maille.
Just. Ja mikään ei estä mainittuja maita vahvistumasta sotilaallisesti.
Rahan puute on aika iso hidaste ollut ja on sitä vieläkin. Ei toki este, vain hidaste. Ryssän miehityksestä Neuvostoliiton hajoamisen aikaan vapautuneilla alueilla oli mielestäni kaksi isoa vaihtoehtoa suunnitella ryssän tulevien hyökkäysten sotilallinen torjuminen. Eli:
A) Pistää aivan kaikki raha, mitä on nälkäkuolema juuri ja juuri välttäen, kiinni sotilallisen kyvyn kasvattamiseen per heti.
B) Laittaa maan talous pitkällä aikavälillä kestäväksi ja nostaa bkt ja elintaso, jotta myöhemmin on resursseja rakentaa vahva puolustus ja maa kasvaa puolustamisen arvoiseksi kansalaisille.
Noiden kahden äärivaihtoehdon välillä ovat Baltian maat ja Puola tasapainoilleet joltisesti sen n..35 vuotta. Esim. liittyen euroopan unioniin ja Natoon. Ukraina taas "valitsi" vaihdoehdon ö eli eletään ryssäläisesti ryssäläisellä jätetunkiolla kuten ennenkin. Toki Ukrainassa oli tahtoa muuhunkin, mutta eivät kuitenkaan päässeet tosiasiallisesti irtaantumaan ryssän vallan alta.
Pidemmän palvelusajankesto valmius joukoissa lienee sen takia että perus jääkäri hommien lisäksi koulutetaan rauhan ajan /harmaan vaiheen esim NS. spolle hommaa.Hyvä kirjoitus PLM kansliapäällikkön kynästä. PV:n henkilöresurssit laahaavat perässä vs NATO jäsenyys.
Vahvasti miettisin myös asepalveluksen palvelusaikauudistusta ja niiden pidentämistä. Hyvänä esimerkkinä, jos varusmiehen koulutus on lyhyimmillään hyvää, niin miksi valmiusosastoissa palvelusaika on se 11,5 kk?
Essee | Puolustusta päästään vahvistamaan vankalta pohjalta
Puolustusvoimien henkilöstöresurssit ja toimintamallit on päivitettävä 2030-luvun olosuhteisiin, kirjoittaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen.
Itsekkin kannattaisin pidempää palvelusaikaa taikka edes suurempaa määrää ryhmäjohtajia per ryhmä mutta tämä tarkoittaisi sitten ilman erillistä budjettilisäystä vuosittaisen koulutusmäärän vähentämistä joka näkyy SA vahvuudessa joka lienee muutenkin jonkin näköisissä ongelmissa johtuen fysiikan heikkoudesta reserviläisillä.
Ja mikäli lisä budjettia tähän saataisiin olisi myös houkuttelevampaa lisätä palveluksen kävijöiden määrää nykyisellä versiolla kuin vähentää sitä pidemmällä koulutuksella.