US Navy - Yhdysvaltain laivasto

[-TripleX-]

Saksalainen insinööri (tai siis merivoimien speksaaja) ottaa esteettömyysvaatimuksetkin huomioon (onhan pyörätuolillakin päästävä liikkumaan "sota"laivassa), ja tuloksena on Baden-Württemberg-luokka, jossa on hävittäjän kokoisessa aluksessa partioaluksen suorituskyky.

USA:n suunnittelumokat ovat vain suhteellisia, vaikka toki vakavia, jos pyrkimyksenä on säilyttää maailman johtavan merisuurvallan asema.

Ja toisaalta saksalaisten tunarointi ei aivan vertaudu, koska se on institutionaalisella tasolla, kun upseerikoulu ei ole heillä sotakoulu, vaan lähinnä teknillinen yliopisto, jossa käydään ohessa vähän sotatieteitä, paino sanalla vähän, mikä selittää paljon suunnittelun insinöörivetoisuutta ja kunnollisten määrittelyjen ongelmaa.

Ei se ole niin paljoa kiinni siitä suunnitteleeko sotalaivaa insinöörit vai sotilaat vai molemmista koostuva työryhmä. Pääpointti on siinä, että mitkä määritteet tilaaja antaa suunnittelulle.

Jos lähtökohtaisesti tehtävänanto on sellainen, että sen pitää olla parempi kuin yhdelläkään kuvitteellisella vastustajalla samassa kokoluokassa ja kyetä tehtäviin X, Y, Z tietyn yhtenäisen ajan verran merialueella XYZ niin tuskin se tiimi suunnittelee sitten kovin huonoa laivaa.

Rajoitteet tulevat sitten kun kerrotaan mitä laiva saa korkeintaan maksaa valmiina ja kuinka suuri eräkoko niitä aiotaan valmistaa.

Ensimmäiseen osioon ei pitäisi päästää konsultteja ollenkaan hääräämään ja jälkimmäiseen ei pitäisi päästää poliitikkoja ollenkaan päättämään.

Mikäli molemmat pääsevät osallistumaan niin katastrofi vain odottaa valmistumistaan.