Uusi turvallisuusselvitys pitää tehdä nopeasti

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta käy ilmi poliittiset päättäjämme ovat yhä neuvottomampia maamme turvallisuuden, Venäjän ja Naton suhteen. Heillä ei ole tietoa, jonka pohjalta tehdä päätöksiä, mutta toisaalta uusi tieto tekee yhä neuvottomammaksi; mitä tehdä, ei kai sentään johtopäätöksiä ja niiden perusteela päätöksiä o_O !

Auttakaamme heitä ja antakaamme heidän käyttöönäsä maanpuolustus.netin koko koottu tietämys. Kyllä sen perusteella pitäisi syntyä myös tulosta! Suomi on selvitysten luvattu maa, nyt tarvitaan päätöksiä ja niiden toteutusta!



http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Turvallisuusselvitys pitää tehdä nopeasti/a1407124028779#kommentit
Uutiset Pääkirjoitus
1407124028779.gif

Pääkirjoitus
Turvallisuusselvitys pitää tehdä nopeasti
5.8.2014 7:58 8
Helsingin Sanomat

Ukrainan kriisi tarjoaa tilaisuuden selvittää Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta aiempaa paljon nopeammin. Vaalikausittain laadittuja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan selontekoja on toistuvasti moitittu hitaiksi ja raskaiksi. Ne soveltuvat erityisen huonosti Suomen aseman arviointiin nykyisessä lännen ja Venäjän vastakkainasettelussa.

Selvitys kriisin merkityksestä Suomelle nousi esille viime viikolla kahden Niinistön voimin. Ensin eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) sanoi Aamulehden haastattelussa, että ulko- ja puolustusministeriöiden pitäisi yhdessä tehdä uusi selvitys Suomen Nato-jäsenyyden plussista ja miinuksista. Presidentti Sauli Niinistö sanoi vuorostaan perjantaina Heinolassa, että selvityksen pitäisi koskea myös puolustusyhteistyötä Ruotsin, muiden pohjoismaiden ja EU:n kanssa.

Tulevissa puheenvuoroissa täsmentynee, millaisesta selvityksestä voisi olla kyse, ja mitä siinä tarkkaan ottaen selvitettäisiin. Presidentti Niinistö huomautti, että valtioneuvostossa selvitetään jo Suomen turvallisuusyhteistyötä. Siihen vetosi myös ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd), joka ei pitänyt Nato-selvitystä tarpeellisena. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) vuorostaan muistutti, että uuden selvityksen tarve kirjattiin presidentin kesäkuussa järjestämien Kultaranta-keskustelujen loppuyhteenvetoon.

Tarve arvioida Suomen puolustuspoliittista asemaa yksityiskohtaisesti Ukrainan kriisin yhteydessä on ilmeinen. Tuoreinta, vuoden 2012 selontekoa laadittaessa julkisessa keskustelussa tähdennettiin nimenomaan, että Suomeen ei kohdistunut sotilaallisia uhkia. Tuomioja korosti väestönkasvun globaalia uhkaa ja arvioi, että Suomessa "jotkut ovat jääneet voimapoliittisen ajattelun vangeiksi".

Yli puolen vuoden työn tuloksena valmistunut selonteko oli edeltäjiensä tavoin pitkä ja vaikealukuinen. Kun ensimmäinen nykymallin mukainen selonteko vuodelta 1995 oli 45-sivuinen, ovat uudemmat yli satasivuisia ja maailmaa syleileviä. Niiden laatimiseen osallistuvat ulko- ja puolustusministeriön lisäksi muutkin ministeriöt. Työtä ohjaavat presidentti ja valtioneuvosto yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Eduskunnan työryhmä seuraa valmistelua. Lopuksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antaa selonteosta lausunnon ja koko eduskunta äänestää siitä.

Raskasta selontekoprosessia tarvitaan jossakin muodossa vastaisuudessakin turvallisuuspolitiikan peruslinjauksiin sekä puolustusvoimien voimavarojen ja kalustohankintojen suunnitteluun. Selonteot antavat turvallisuuspolitiikalle myös välttämättömän parlamentaarisen tuen. Niiden valmistuessa on kuitenkin toistuvasti todettu, että Suomelle tärkeiden muutosten arviointiin pitää luoda nopeampia välineitä. Siihen olisi nyt sekä tilaisuus että tarve.

Turvallisuuspoliittinen selonteko itse asiassa antaa nyt hyvän pohjan arvioida Nato-jäsenyyden ja muun puolustusyhteistyön merkitystä Suomelle. Vuoden 2012 selonteko sisältää runsaan tekstin joukossa myös selkeitä linjauksia.

Tunnetuimman linjauksen mukaan Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ei valmistele hakemista tällä vaalikaudella. Sen lisäksi Suomi kuitenkin katsoo, että Nato on eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan keskeisin toimija, etenkin yhdessä Yhdysvaltain kanssa. Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomi on valmis kehittämään kykyä operatiiviseen yhteistoimintaan myös omalla ja lähialueella.

Suomen asema länsimaana on jo selkiintynyt kriisin kuluessa. Nyt tarvitaan selvitys siitä, mitä eri vaihtoehdot merkitsevät Suomelle. Valtioneuvoston vuodenvaihteeksi kaavailema turvallisuusselvitys ei riitä Ukrainan kriisin repimässä Euroopassa.


http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2014080418537995_pk.shtml
Pääkirjoitus 04.08.14 Suomen kohtalo ei ole helppo
Maanantai 4.8.2014 klo 04.02

Idän ja lännen välissä olevan rajakansan kohtalona on aina ollut poliittinen taiteilu ja taistelu.


Presidentti Niinistö totesi (HS.2.8.), että lännen ja Venäjän välillä vallitseva kielteisyyden kierre ei ole koskaan hyväksi kenellekään - kaikkein vähiten Suomelle.

Uudenvuoden ilta vuonna 1917. Suomen senaatin lähetystö odotti jännittyneenä palttoot päällä Pietarissa, tunnustaako Neuvosto-Venäjä Suomen itsenäisyyden. Tämä oli välttämätöntä, sillä tsaarinvallan kukistuttua länsivallat kehottivat Suomea hakemaan itsenäisyystunnutuksen ensimmäisenä itänaapurista. Lähetystössä mukana olleen K.G. Idmanin kuvauksen mukaan Lenin tuli päätöksen jälkeen hymyillen suomalaisten luo ja kysyi: "Oletteko tyytyväisiä?" Johon Svinhuvud vastasi: "Kyllä, hyvin tyytyväisiä".

Yllättävän suopeuden taustalla oli bolsevikkihallituksen usko siihen, että Suomi palaisi pian takaisin Neuvosto-Venäjän yhteyteen. Lisäksi Lenin tunsi vahvaa sympatiaa suomalaisia kohtaan, koska hän oli ollut täällä maanpaossa, ja suomalaiset olivat auttaneet Leniniä vaaroista piittaamatta rajojen yli sekä merellä että junan veturissa.

Neuvostoaikoihin haikailevan nyky-Venäjän voimapolitiikan siivittäminä monet poliitikomme ovat viime päivinä vääntäneet kättä, tarvitseeko Suomi uuden Nato-selvityksen vai riittääkö Suomen asemointiin hallituksen jo tekeillä oleva puolustuspoliittinen selvitys.

Suomi on selvitysten luvattu maa, ja tarvitsee varmasti vielä monta analyysiä, muun muassa siitä, mihin suuntaan Venäjä on menossa: Onko itänaapurimme laajentumishaluinen "alusmaidensa" ja kansalaistensa oikeuksia polkeva valtio, joka on valmis puolustamaan maanmiehiään myös muualla. Vai onko Venäjä väärinymmärretty konservatiivimaa, jota ottaa päähän Naton ja EU:n laajentuminen.

Toki Suomen pitää analysoida myös, mihin suuntaan Nato on kehittymässä: Siirtyykö Naton painopiste Venäjän voimapolitiikan myötä itään. Tuleeko Itämerestä Nato-meri. Ja miten Nato vastaa Venäjän aloittamaan hybridisodankäyntiin, johon liittyvät tunnustuksettomien joukkojen käyttö, informaatio- ja kybersodankäynti, separatistien tukeminen, ja jossa sodan alkamisajankohtaa ei välttämättä edes tiedetä.

Tämä tiedetään jo nyt.

EU-Suomi on paaluttanut itsensä länteen ja haluaa jatkossakin olla Naton läheinen kumppani. Lisäksi Ruotsin suunnasta etsitään tiivistä yhteistyötä, jopa puolustusliittoa.

Mutta vielä on kysyttävä, kuka meitä auttaisi tosipaikan tullen?

Jos sota syttyisi nyt, olisi Suomi eniten riippuvainen USA:n materiaaliavusta. Mutta taistelussa Suomi olisi yhtä yksin kuin Ukraina, koska vain Nato-jäsenyys takaisi avun. Ja tämän vuoksi Suomen on huolehdittava omasta puolustuskyvystään.

Kuten itsenäisyyden alku osoitti, Suomen selviämiselle on aina ollut keskeistä hyvä tilannetaju, viisaudella höystetty rohkeus sekä hyvät suhteet. Nämä avut kantoivat Suomea jo tuolloin - ja kantavat yhä.
 
Viimeksi muokattu:
"NATO jäsenyys takaisi avun" ?
Ei, ei takaisi. Se antaisi avulle juridisen perusteen, mutta se ei takaa mitään.
 
Ohessa evästä UPI:sta; Naton toiminnan painopiste on siirtymässä kriisinhallinnasta artiklan 5 mukaiseen yhteiseen puolustukseen. Suomi on joutumassa uuden tilanteen ja valinnan eteen. Maasto ympärillä muuttuu ja vanha aita lahoaa alta. Mikä on sitsimme jos jatkossa emme enää voi istua aidan päällä, vaan joudumme valitsemaan puolemme.

Creidikille sanoisin jälleen kerran, Naton jäsenyys takaa avun, muu olisi Naton loppu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joku Naton jäsenmaista saisi automaattisesti apua jos se lähtisi itse tyhmyyksissään hyökkäämään. Nato harjoittelee puolustusta, Venäjä hyökkäystä!

Poliitikkomme tietävät jo kaiken mahdollisen, tarpeellisen ja tarpeettoman Natosta. Nyt on aika pohtia omaa tulevaisuuttamme ja puolustusratkaisujamme. Uskooko kukaan tosissaan, että meiltä löytyy tarvittavat miljardit ja miljardit, joilla ylläpitää jatkossa yksin uskottavaa puolustusta ja korvata kaikki vanheneva kalusto uudella?

----------------

Julkaisutiedote 5. elokuuta 2014:
suomen tulee punnita suhteensa natoon uudelleen

Naton kylmän sodan jälkeinen, kriisinhallintaan keskittyvä aikakausi on päättynyt. Puolustusliiton toiminnan painopiste on nyt yhteisen puolustuksen ja globaalien kumppanuuksien kehittämisessä. Suomen suhde Natoon muuttuu: Tulevaisuudessa saatamme istua samalla aidalla, mutta maa ympärillämme on siirtynyt. Siksi on syytä pohtia avoimesti, mitä muutos tarkoittaa Suomelle.


Ulkopoliittisen instituutin uusin FIIA Comment tarkastelee Naton tulevaisuuden roolia ja sen vaikutusta Suomeen. Kirjoittaja Charly Salonius-Pasternak toimii vanhempana tutkijana instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa.


Kommentti on ladattavissa instituutin verkkosivuilla:


http://www.fiia.fi/fi/publication/431/kriisinhallinnan_aikakausi_natossa_paattyy/

Lisätietoja aiheesta saa kirjoittajalta.

Ulkopoliittinen instituutti
http://www.fiia.fi/#tab1
 
Mitä mahtaa tarkoittaa uuden puolustusvoimien komentajankin toteama: Natolla on syksyllä edessään suuret linjamuutokset.
Mitä kaikkea se pitääkään sisällään. Se tiedetään että Afganistanista vapautuu isot määrät joukkoja ja siellä syntynyt yhteistyö eri Natomaiden välillä halutaan pitää hengissä.
Lähinnä mietin tätä Ukrainan tilannetta sekä Ruotsin asemaa. Voisko joku päivä käydä niin,kun Iivana jatkaa provoiluaan , että Nato vastavetona tekee jonkun suojapäätöksen,julistuksen joidenkin kumppanuusmaiden osalta.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/soini nato-selvitys-23830

Timo Soini: Naton etujen ja haittojen selvittäminen tarpeen
Satu Schauman
6 tuntia ja 1 minuutti sitten (päivitetty 5 tuntia ja 35 minuuttia sitten)
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on valmis edistämään Nato-selvitystä.

  • 5c5a0d7bd3243b0807e5f658db2bd884e7a0eee49dcf2bb0a2fc5c7ff6eaf3cb

    Timo Soini (ps.).

    (Markku Ulander/Lehtikuva)
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) kannattaa selvitystä Suomen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista.

– Kannatan kyllä, totta kai, Soini kommentoi asiaa Verkkouutisille.

– Kyllä tällainen selvitys tarvittaisiin, jos katsotaan turvallisuusympäristön muutosta riippumatta sitä, mihin johtopäätöksiin asiassa tullaan, Soini katsoo.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ehdotti viime viikolla Aamulehdessä Nato-selvitystä, joka tehtäisiin ulko- ja puolustusministeriöiden toimesta. Niinistön avaus ei yllättänyt puolueen puheenjohtajaa:

– Kyllä Jussilla ja minulla yhdet puheet on. Tällaisista asioista yleensä keskustellaan puolueen johdossa ja valiokuntien puheenjohtajien kesken, Soini toteaa.

Soini korostaa, että perussuomalaisten Nato-kanta ei ole muuttunut, mutta pitää kummallisena sitä, jos muuttuvassa maailmassa mitään ei saisi selvittää.

Soini lykkisi liikkeelle selvitystä
Soinin mielestä Nato-selvitys olisi tarpeen, koska suurlähettiläs Antti Sierlan taannoisesta selvityksestä on jo aikaa ja parlamentaarisen kontaktiryhmän parhaillaan viimeistelemä selvitys keskittyy lähinnä puolustusmäärärahoihin.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) toivoi STT:n haastattelussa esimerkiksi eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnilta muodollista pyyntöä Nato-selvityksestä. Itse hän suhtautuu asiaan myönteisesti.

Soini on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana valmis edistämään Nato-selvitystä:

– Mielestäni tämä on paikallaan, mutta ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan puolesta pitää olla enemmistö, se pitää ensin varmistaa. Ei tätä voida valiokunnan puheenjohtajien päätöksillä ryhtyä selvittämään, Soini huomauttaa.

Laajempi kartoituskin käy
Soinin mielestä Nato-selvitystä voidaan laajentaa koskemaan myös EU:ta ja puolustusyhteistyötä laajemmin.

– Katsotaan, mihin on poliittinen enemmistö saatavissa, Soini puntaroi.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.)ehti jo tyrmätä perussuomalaisten Niinistön Nato-selvityksen tarpeettomaksi, koska hallitus valmistelee jo katsausta turvallisuusyhteistyöstä.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on peräänkuuluttanut laajempaa kartoitusta Suomen yhteistyöstä niin Naton, EU:n kuin Ruotsinkin suuntaan.
 
Lähinnä mietin tätä Ukrainan tilannetta sekä Ruotsin asemaa. Voisko joku päivä käydä niin,kun Iivana jatkaa provoiluaan , että Nato vastavetona tekee jonkun suojapäätöksen,julistuksen joidenkin kumppanuusmaiden osalta.

Miksi NATO moiseen päätyisi? Kyse on puolustusliitosta, jonka pointti on jäsenyys. Miksi ulkopuolisille jaettaisiin VIP-kortteja?

Entäs Suomi ja suomalaiset? Jonkinlainen kahdenkeskinen suojapäätös olisi ok? Vai? Ettei vaan tarvitse sanoa olevansa liitossa USA:n imperialistien kanssa? Kuitenkin samojen imperialistien + 27 muun demokraattisen jäsenvaltion tarjoama suojapäätös olisi ok? Mikä olisi sitten ero NATO-jäsenyyteen?

Eihän tuollaista venkoilua voi ymmärtää kuin YYA-ajan kasvatti.
 
Miksi NATO moiseen päätyisi? Kyse on puolustusliitosta, jonka pointti on jäsenyys. Miksi ulkopuolisille jaettaisiin VIP-kortteja?

Entäs Suomi ja suomalaiset? Jonkinlainen kahdenkeskinen suojapäätös olisi ok? Vai? Ettei vaan tarvitse sanoa olevansa liitossa USA:n imperialistien kanssa? Kuitenkin samojen imperialistien + 27 muun demokraattisen jäsenvaltion tarjoama suojapäätös olisi ok? Mikä olisi sitten ero NATO-jäsenyyteen?

Eihän tuollaista venkoilua voi ymmärtää kuin YYA-ajan kasvatti.

Joo. Kaukaa haettu. Myönnetään. Jotain sieltä on kuitenkin tulossa syksymmällä. Ei ehkä kuitenkaan mitään noin radikaalia. Ehkä Nato löytää taas itsensä. Täytyy osoittaa että täällä ollaan edelleen ja täysillä mukana.
 
http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_katsaus_turvallisuuspoliikasta_jo_tekeilla/7395263
Politiikka 5.8.2014 klo 18:13 | päivitetty 5.8.2014 klo 18:16
Presidentti Niinistö: Katsaus turvallisuuspoliikasta jo tekeillä
Presidentti Sauli Niinistö haluaa tarkentaa julkisuudessa käytyä keskustelua turvallisuuspolitiikasta. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeriövaliokunta ovat jo päättäneet katsauksen teosta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tervehdyspuheen tavatessaan kansalaisia Heinolan torilla maakuntavierailullaan 1. elokuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Presidentti Sauli Niinistö puhui turvallisuuspolitiikasta viimeksi maakuntamatkallaan Heinolassa. Siellä hän kertoi, miten Suomen on tarpeen selvittää Suomen turvallisuuspoliittinen yhteistyö Ruotsin, Naton ja jopa Yhdysvaltojen kanssa.

Viime viikolla eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ehti vaatia erillistä Nato-selvitystä.

Presidentti Sauli Niinistö haluaa tarkentaa aikaisemmissa haastatteluissa antamiaan tietoja.

Presidentti Niinistö otti asian esiin myös 24. kesäkuuta Kultarannassa puheessaan uudelle hallitukselle. Presidentti Niinistö sanoo tiedotteessaan, että UTVA (ulko- ja turvallispoliittinen ministerivaliokunta) on jo päättänyt turvallisuuspolittisen katsauksen tekemisestä 2. heinäkuuta.

Perinteisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiiikkaa käsitellään normaalisti ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa. Edellinen selonteko on tehty 2012.
 
Tuomioja korosti väestönkasvun globaalia uhkaa ja arvioi, että Suomessa "jotkut ovat jääneet voimapoliittisen ajattelun vangeiksi".

No voi helvetti. Se o väestönkasvun klopaali uhka, johon meijjän on vastattava miehet.

Liekkö tukka kasvanu silmille, varsinkin niille joilla Venäjää katsotaan.
 
Politiikka
Presidentti Sauli Niinistö: Turvallisuusyhteistyöstä tehdään selvitys
Kasperi Summanen
eilen klo 20:00 (päivitetty eilen klo 20:04)
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomessa tehdään selvitys turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä.

  • 6173fcf8cec200e001f30995fd745f9745b794788f5cb811a93077dc23a6a429

    Sauli Niinistö.

    (Lehtikuva/Vesa Moilanen)
"Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä liittyen tarpeeseen tehdä selvitys Suomen turvallisuuspoliittisista kumppanuuksista. Selvitystyöstä on jo päätetty", tasavallan presidentin kanslian tiedotteessa todetaan.

Presidentti Sauli Niinistö on ottanut asian esille uudelle hallitukselle pitämässään puheessa 24. kesäkuuta 2014, jossa hän totesi: "Kansainvälisen turvallisuuspoliittisen ja puolustusyhteistyön kehittäminen on nyt tärkeää ja se on yhteinen tehtävämme. Kultarannan keskusteluissa ehdotettiin kansainvälisen turvallisuusyhteistyömme eri lohkojen arviointia. Tähän asiaan voimme palata tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kokouksessa."

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat 2. heinäkuuta 2014, että turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskeva kokonaiskatsaus tehdään.

Katsauksessa selvitetään kaikkien kumppanuuksien, mukaan lukien bilateraalisuhteet, nykytilanne ja se miten kumppanuudet ovat kehittymässä ja miten pitkälle niissä voidaan edetä.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/niinisto_turvallisuusyhteistyoselvitys-23899
 
Back
Top