Ydinlaskeumat ja radiologinen sodankäynti.

Radiologisen sodankäynnin tehoa liioitellaan jatkuvasti erilaisissa kirjoituksissa. Tälläkin foorumilla saa jatkuvasti lukea kuinka yksi gramma säteilevää materiaalia voisi mukamas pysäyttää kokonaisen prikaatin ja kuinka muutamalla likaisella pommilla muka voisi saastuttaa suurkaupungin vuosisadoiksi. Radiologisten aseiden kehittely aloitettiin toisen maailmansodan aikana ja se lopetettiin ydinasevalloissa viimeistään 70-luvulla. Yhtään radiologista asejärjestelmää ei ole koskaan otettu käyttöön.

Säteily on viimeinen suuri peikko jolla nykyihmisen saa hysteeriseksi ja pelokkaaksi. Maailman tuhoisin ydinonnettomuus vaati vuonna 1986 vain 41 ihmisen hengen. Luonnonsuojelujärjestöt käynnistivät valtaisan pelottelukamppanjan ja puhuttiin tulevista sadoistatuhansista uhreista. Nyt 30 vuotta myöhemmin kuolonuhrit ja sairastuneet antavat edelleen odottaa itseänsä. Ainoa todistettu negatiivinen terveysvaikutus on ollut lasten kilpirauhassyöpien lisääntyminen Ukrainassa ja Valkovenäjällä. Tähän mennessä kuolleita lapsia on 15.

In the list following are 41 people whose deaths are directly attributable to the Chernobyl disaster. Of these, two died at the scene, four died in a single helicopter accident, 32 died within a few months of Acute Radiation Syndrome (ARS) and three died later of medical complications probably caused by the accident. One was a cinematographer, one a physician, five military personnel (four in a single helicopter), seven firefighters, two security guards and the rest staff at the power plant or subcontractors. At least one other person is reported to have who died of a coronary thrombosis at the scene, and nine children are reported to have died of thyroid cancer (in 2006 that number was raised to 15[7]), but identifications are not known. No members of the general public were hospitalized in the month following the accident,[8] though a pair of fishermen, Pustavoit and Protasov, reportedly received 400 REM doses.[9] There were a total of 137 confirmed cases of ARS, including Pyotr Palamarchuk who survived after a reported exposure to 800 roentgens, twice the usual death dose.[10]

http://en.wikipedia.org/wiki/Deaths_due_to_the_Chernobyl_disaster

Sen sijaan Neuvostoliiton väestönsuojelu osoitti onnettomuudessa alkusekoilujen jälkeen suurta neuvokkuutta ja pelastustöihin siirrettiin paljon voimavaroja. Väestön laajamittaiset siirrot onnistuivat hyvin koska niihin oli varauduttu. Ikävä kyllä joditabletteja ei väestölle jaettu (näitä oli varattu väestönsuojelun käyttöön). Toisaalta niiden laajamittainen käyttö olisi voinut aiheuttaa enemmän uhreja kuin itse säteily.

Pelastushenkilökunnan saamaa säteilyannosta valvottiin ja säteily ei ole aiheuttanut laajamittaisia ongelmia. Sen sijaan luonnonsuojelijoiden vastuuton propaganda on aiheuttanut laajamittaista näköalattomuutta, toivottomuutta ja masennusta sekä pelastustöihin osallistuneissa että paikallisissa asukkaissa.


Rahu et al. (2006) [10] studied some 10,000 liquidators from Latvia and Estonia and found no significant increase in overall cancer rate. Among specific cancer types, statistically significant increases in both thyroid and brain cancer were found, although the authors believe these may have been the result of better cancer screening among liquidators (for thyroid cancer) or a random result (for brain cancer) because of the very low[quantify] overall incidence.

http://en.wikipedia.org/wiki/Liquidator_(Chernobyl)
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä aloitus. Säteilyn vaarallisuutta ylipäänsä liioitellaan aivan tavattomasti.

Sellainen korjaus, että joditablettien syönti ei kyllä tietääkseni sinänsä ole vaarallista - mutta väärään aikaan otetut tabletit eivät anna suojaa. Jos neukut olisivat jakaneet joditabletteja oikea-aikaisesti, Tshernobylin terveysvaikutuksia olisi erittäin vaikea havaita missään tilastoissa.
 
Hyvä aloitus. Säteilyn vaarallisuutta ylipäänsä liioitellaan aivan tavattomasti.

Sellainen korjaus, että joditablettien syönti ei kyllä tietääkseni sinänsä ole vaarallista - mutta väärään aikaan otetut tabletit eivät anna suojaa. Jos neukut olisivat jakaneet joditabletteja oikea-aikaisesti, Tshernobylin terveysvaikutuksia olisi erittäin vaikea havaita missään tilastoissa.
Ajoitus on kaiken a ja o:
"Jodix estää radioaktiivista jodia kertymästä kilpirauhaseen 90 – 99 %, kun kerta-annos otetaan heti kun tieto radioaktiivisen laskeuman uhasta tulee. Jos tabletin otto viivästyy 3 – 4 tuntia, suojavaikutus on enää noin 50 %. Kerta-annoksen suojavaikutus kestää 1 – 2 vrk."
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=686&i=ORION+PHARMA_JODIX
 
Radiologisen sodankäynnin tehoa liioitellaan jatkuvasti erilaisissa kirjoituksissa. Tälläkin foorumilla saa jatkuvasti lukea kuinka yksi gramma säteilevää materiaalia voisi mukamas pysäyttää kokonaisen prikaatin ja kuinka muutamalla likaisella pommilla muka voisi saastuttaa suurkaupungin vuosisadoiksi. Radiologisten aseiden kehittely aloitettiin toisen maailmansodan aikana ja se lopetettiin ydinasevalloissa viimeistään 70-luvulla. Yhtään radiologista asejärjestelmää ei ole koskaan otettu käyttöön.

Säteily on viimeinen suuri peikko jolla nykyihmisen saa hysteeriseksi ja pelokkaaksi. Maailman tuhoisin ydinonnettomuus vaati vuonna 1986 vain 41 ihmisen hengen. Luonnonsuojelujärjestöt käynnistivät valtaisan pelottelukamppanjan ja puhuttiin tulevista sadoistatuhansista uhreista. Nyt 30 vuotta myöhemmin kuolonuhrit ja sairastuneet antavat edelleen odottaa itseänsä. Ainoa todistettu negatiivinen terveysvaikutus on ollut lasten kilpirauhassyöpien lisääntyminen Ukrainassa ja Valkovenäjällä. Tähän mennessä kuolleita lapsia on 15.

Ennen Tsernobylin onnettomuutta kuviteltiin, että säteilyn vaikutus kudokseen on lineaarinen eli matalat säteilytasot vaikuttavat samalla tavalla. Aikaisemmat väestökokeilut (Hiroshima, Nagasaki) osoittivat linaarista säteilyannoksen vaikutusta, mutta niissä annokset olivat reilusti suurempia. Oli käytössä esimerkiksi kollektiivisen annoksen man-Sievert yksikkö joka saadaan summaamalla väestön yksilöiden saamat säteilyannokset (Sievert). Väestön syöpäkuolemien määrä kuviteltiin voivan ennustaa jakamalla väestön kollektiivinen annos tietyllä man-Sv lukemalla.

Aikaisemman käsityksen mukaan Tsernobylin onnettomuuuden olisi pitänyt aiheuttaa valtava määrä säteilystä aiheutuneita kuolemia. Koska näin ei käynyt, ajattelua on jouduttu muuttamaan. Pieniä sätelyannoksia pidetään nykyisin lineaarista mallia vaarattomampina. Joidenkin alan ihmisten mielestä pienitasoinen sätelyaltistus jopa vähentää syöpäriskiä (solujen korjausmekanismit aktivoituvat tai jotakin sellaista).
 
Ennen Tsernobylin onnettomuutta kuviteltiin, että säteilyn vaikutus kudokseen on lineaarinen eli matalat säteilytasot vaikuttavat samalla tavalla. Aikaisemmat väestökokeilut (Hiroshima, Nagasaki) osoittivat linaarista säteilyannoksen vaikutusta, mutta niissä annokset olivat reilusti suurempia. Oli käytössä esimerkiksi kollektiivisen annoksen man-Sievert yksikkö joka saadaan summaamalla väestön yksilöiden saamat säteilyannokset (Sievert). Väestön syöpäkuolemien määrä kuviteltiin voivan ennustaa jakamalla väestön kollektiivinen annos tietyllä man-Sv lukemalla.

Kyllä lineaarinen malli on saatu tutkimalla Nagasakin ja Hiroshiman uhreja. Pienillä annoksilla yhteyttä sairastavuuden ja annoksen välillä ei havaittu ja oletettiin, että se kuitenkin olisi olemassa.

Säteilyyn näyttää pätevän samat lainalaisuudet kuin kemiallisiin myrkkyihin.

  • Was ist das nit gifft ist: alle ding sind gifft und nichts ohn gifft.
    Allein die dosis macht das ein ding kein gift ist.
    • Mikä muka ei ole myrkkyä: kaikki aineet ovat myrkyllisiä eikä mistän puutu myrkkyä.
      Vasta annos ratkaisee, ettei kyseessä ole myrkky."
    • Paracelsus
Eli määrä tekee myrkyn periaate on keksitty jo lähes 500 vuotta sitten. Itse olen nauttinut mm. seuraavia myrkyllisiä aineita tänään suola, vesi, kofeiini ja alkoholi.
 
Sellainen korjaus, että joditablettien syönti ei kyllä tietääkseni sinänsä ole vaarallista - mutta väärään aikaan otetut tabletit eivät anna suojaa. Jos neukut olisivat jakaneet joditabletteja oikea-aikaisesti, Tshernobylin terveysvaikutuksia olisi erittäin vaikea havaita missään tilastoissa.
On vaarallista, koska osalla väestöstä on jodiyliherkkyyttää, josta ei olla tietoisia. Näille joditabletista voi seurata hengenvaarallisia allergisia reaktioita. Tärkeämpää olisi välttää hengittelelmästä jodipitoista ilmaa ja etenkin olla juomatta ja syömättä jodipitoista sapuskaa.
 
Aikaisemman käsityksen mukaan Tsernobylin onnettomuuuden olisi pitänyt aiheuttaa valtava määrä säteilystä aiheutuneita kuolemia. Koska näin ei käynyt, ajattelua on jouduttu muuttamaan. Pieniä sätelyannoksia pidetään nykyisin lineaarista mallia vaarattomampina. Joidenkin alan ihmisten mielestä pienitasoinen sätelyaltistus jopa vähentää syöpäriskiä (solujen korjausmekanismit aktivoituvat tai jotakin sellaista).
Komppaan tätä. Lukekaapas tämä juttu asiasta:
http://atomicinsights.com/science-falsified-no-safe-dose-hypothesis-radiation-now/
"Science has falsified the “no safe dose” hypothesis about radiation. Now what?"
 
Ennen Tsernobylin onnettomuutta kuviteltiin, että säteilyn vaikutus kudokseen on lineaarinen eli matalat säteilytasot vaikuttavat samalla tavalla. Aikaisemmat väestökokeilut (Hiroshima, Nagasaki) osoittivat linaarista säteilyannoksen vaikutusta, mutta niissä annokset olivat reilusti suurempia. Oli käytössä esimerkiksi kollektiivisen annoksen man-Sievert yksikkö joka saadaan summaamalla väestön yksilöiden saamat säteilyannokset (Sievert). Väestön syöpäkuolemien määrä kuviteltiin voivan ennustaa jakamalla väestön kollektiivinen annos tietyllä man-Sv lukemalla.

Aikaisemman käsityksen mukaan Tsernobylin onnettomuuuden olisi pitänyt aiheuttaa valtava määrä säteilystä aiheutuneita kuolemia. Koska näin ei käynyt, ajattelua on jouduttu muuttamaan. Pieniä sätelyannoksia pidetään nykyisin lineaarista mallia vaarattomampina. Joidenkin alan ihmisten mielestä pienitasoinen sätelyaltistus jopa vähentää syöpäriskiä (solujen korjausmekanismit aktivoituvat tai jotakin sellaista).
Tästä tiedän sen verran, että ainakin ionisoimaton säteily(matalataajuiset sähkö ja magneettikentät) aktivoi DNAn korjausmekanismeja. Pienen ionisoivan säteilyn positiivisesta vaikutuksesta en kyllä ole ennen kuullut.
 
Komppaan tätä. Lukekaapas tämä juttu asiasta:
http://atomicinsights.com/science-falsified-no-safe-dose-hypothesis-radiation-now/
"Science has falsified the “no safe dose” hypothesis about radiation. Now what?"
YK on ottanut tähän kantaa jokunen vuosi sitten:
http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/67/46 (raportti 5/2012)
"In general, increases in the incidence of health effects in populations cannot be attributed reliably to chronic exposure to radiation at levels that are typical of the global average background levels of radiation. This is because of the uncertainties associated with the assessment of risks at low doses, the current absence of radiation-specific biomarkers for health effects and the insufficient statistical power of epidemiological studies. Therefore, the Scientific Committee does not recommend multiplying very low doses by large numbers of individuals to estimate numbers of radiation-induced health effects within a population exposed to incremental doses at levels equivalent to or lower than natural background levels"
Hiirillä kynnysarvon olemassaolo (tai ainakin no-threshold mallin toimimattomuus) on todettu ainakin vuosikymmen sitten:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15447037
 
Joo. Tässä voi vielä tulla kiinnostavia muutoksia säteilysuojelukäytäntöihin. Ongelmahan tossa on, että pienten annosten vaikutusten erottelu tilastollisesta kohinasta on saakutin hankalaa.

Toisaalta sitten vissiin on jotain viitteitä siitä, että pienillä annoksilla voi olla muitakin vaikutuksia kuin syöpää. Nähdäkseni vahvinta näyttöä on sikiöaikaisista hermoston kehityksen häiriöistä, verenkiertoelimien vaivoista lienee kans jotain viitteitä - mutta en ole radiobiologi. Mutta toistaiseksi itte pidän kynnysarvotonta LNT-mallia hyvänä ja konservatiivisena valintana. Sitäkin käyttäen on selvää, että säteilyn ja vaikkapa radiologisten aseiden vaaroja liioitellaan poskettomasti.
 
Säteilevää materiaalia levittämällä saastuttaminen tähdännee länkkärioloissa yhteiskunnan ylilyövien suojamekanismien aiheuttamaan haittaan enemmän kuin todelliseen vaikutukseen. Kigalissa ja Helsingissä täsmälleen sama likainen pommi saisi aikaan totaalisen erilaisen reaktion.

Tosin, eteläisen Suomen pelastustoimen ja varautumisen puolella esiintyy ilmeisen tervettä kaupunkilaisjärkeä aiheen ympärillä.
 

Juurihan tuossa oli video punaisesta metsästä, jossa oli maan pinnassa 250 uSv/h säteilyä. Kuka tietää, paljonko sitä olisi, jos kaivaa siihen 1,5 metriä syvän poteron. Tuolla 250 uSv/h tulee vuositasolla 2190 mSv. En osaa sanoa, mitä terveysvaikutuksia tuolla olisi.
@ajs178

Ilmeisesti luokkaa 10% elinaikaisen syöpäriskin lisääntyminen, mikäli seuraava on oikein:
Exposure to ionizing radiation is known to increase the future incidence of cancer, particularly leukemia. The mechanism by which this occurs is well understood, but quantitative models predicting the level of risk remain controversial. The most widely accepted model posits that the incidence of cancers due to ionizing radiation increases linearly with effective radiation dose at a rate of 5.5% per sievert;[1] if correct, natural background radiation is the most hazardous source of radiation to general public health, followed by medical imaging as a close second.[citation needed]
 
Back
Top