Merivoimien henkilöstöpäällikkö Pekka Varjonen on tuonut vuosien ajan tuloksetta esiin kenraalikuntaa koskevia väärinkäytösepäilyjä armeijan sisällä. Nyt hän on päätynyt itse esitutkinnan kohteeksi. Varjosen mukaan kummisetäjärjestelmä estää väärinkäytösten sisäisen selvittämisen.
Taneli Koponen
Tiistaiaamuna 28. huhtikuuta kommodori Pekka Varjonen istui aamukahvilla kotinsa keittiössä. Hän oli valmistautunut aloittamaan etätyöpäivänsä tavalliseen tapaan merivoimien palveluksessa, kun alaovelta soitettiin.
Etelähelsinkiläisen kerrostalon edustalla odotti neljä vaiteliasta vierasta. Pääesikunnan oikeudellisen osaston siviiliasuinen ylietsivä näytti kotietsintää varten laaditun paperin. Tutkijat veivät Varjoselta kännykät ja tietokoneen.
Espoon poliisiasemalla pidetyssä kuulustelussa Varjoselle ilmoitettiin, että häntä epäillään palvelusrikoksesta ja virkasalaisuuden rikkomisesta.
Hänelle ei kerrottu, millaisesta teosta häntä tarkalleen ottaen epäillään. Pääesikunnan tutkijat olivat kuulustelussa erityisen kiinnostuneita Puolustusvoimien väärinkäytöstapauksia käsittelevien uutisten tietolähteistä. Väärinkäytöksistä on uutisoinut muun muassa Lännen Media.
Varjosesta tilanne tuntui absurdilta. Oman näkemyksensä mukaan hän on päätynyt esitutkinnan kohteeksi puututtuaan virkamiehenä havaitsemiinsa epäselvyyksiin puolustusvoimissa.
Merivoimien henkilöstöpäällikkönä työskentelevä Varjonen haluaa kertoa nyt julkisesti korkeiden upseerien väärinkäytösepäilyistä ja siitä, miten Puolustusvoimien johtoporras on pyrkinyt niitä peittelemään. Asiat ovat painaneet hänen mieltään vuosia ja nyt on aika avautua.
Kommodori Varjonen, 54, on kokenut upseeri, joka on palvellut puolustusvoimissa 30 vuotta. Hän on työskennellyt esimerkiksi osastoesiupseerina tiedustelulaitoksella, sektorinjohtajana pääesikunnassa, joukkoyksikön komentajana Suomenlahden meripuolustusalueella sekä erityistehtävissä yhdessä Naton esikunnista.
Vuonna 2006 hän lähti vapaaehtoisena Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin suomalaisjoukon johtajaksi. Kyse oli Nato-johtoisesta ISAF-operaatiosta. Varjosen sotilasarvo vastaa maavoimissa everstiä.
Työuransa aikana puolustusvoimissa Varjonen on kohdannut monta kertaa tilanteen, jossa korkeassa asemassa toimivan upseerin on epäilty toimineen väärin ja jonka toimia on haluttu peitellä. Hän nostaa esimerkiksi syksyn 2018.
Pääesikunnan laillisuusvalvonnassa selviteltiin tuolloin Varjosen esimiehen, lippueamiraali Timo Hirvosen esteellisyystapauksia. Merivoimilta pyydettiin lausuntoja, koska oli tarkoitus arvioida tapausten vakavuutta.
Merivoimien silloinen komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus väitti lausunnossaan pääesikunnalle, että Hirvonen ei ole vaikuttanut johtotehtävään valitun läheisensä valintaan. Lännen Media uutisoi saman vuoden lokakuussa Taipaluksen antaneen asiassa väärää tietoa laillisuusvalvojalle.
Varjonen kertoo varoittaneensa vääristä tiedoista puolustusvoimien ylintä laillisuusvalvojaa asessori Tuija Sundbergia. Puhelinkeskustelu käytiin Varjosen mukaan elo-syyskuun taitteessa 2018.
– Minun huoleni oli se, että (merivoimien) selvityksessä ei ole kerrottu asioita oikein.
– Korostin asessorille, että tehdyt selvitykset eivät pidä paikkaansa, Varjonen sanoo.
Varoitussoitto tapahtui siis ennen pääesikunnan päätöksen valmistumista. Varjonen keskusteli asessorin kanssa asiasta myös myöhemmin syksyllä. Hänen mukaansa asessori piti väärien tietojen antamista raskauttavana.
Lännen Media tavoitti asessori Tuija Sundbergin, joka ei halunnut kommentoida varoitussoittoa.
Puolustusvoimien ylin laillisuusvalvoja Tuija Sundberg ei halua kommentoida kertomusta siitä, että häntä varoitettiin syksyllä 2018 ennen laillisuuspäätöksen valmistumista.
Varjosen tyrmistykseksi väärät tiedot olivat varoitussoitosta huolimatta mukana pääesikunnan syyskuisessa päätöksessä lähes sellaisenaan. Pääesikunta totesi muutamia pienempiä esteellisyystapauksia tapahtuneeksi, mutta esitutkintaa ei katsottu tarpeelliseksi. Alunperin esteellisyys oli ollut tiedossa Merivoimissa jo saman vuoden keväällä.
Merivoimien komentaja Veijo Taipalus kertoi myöhemmin keskustelleensa komentaja Jarmo Lindbergin kanssa esteellisyysasiasta, Varjonen kertoo. Taipalus totesi, että hän ja Lindberg eivät näe asiassa ongelmaa.
– Olin tyrmistynyt. Ajattelin, että ei voi olla totta, Varjonen sanoo.
Varjosen mielestä tapauksessa toimittiin väärin. Hän muistuttaa, että sotilaskurinpitolain mukaan esitutkinta on aloitettava viipymättä, kun esimiehellä on aihetta epäillä rikosta. Laillisuusselvitystä esteellisyydestä tehnyt asessori Sundberg johtaa pääesikunnan oikeudellista osastoa, jossa ylietsivät tutkivat sotilaiden rikoksia.
Esimiesten vastuuketjut olivat yksinkertaisia. Hirvosen esimies tapahtuma-aikaan oli vara-amiraali Taipalus.
Lain mukaan väärinkäytöksistä epäillyn esimies eli Hirvosen tapauksessa Taipalus vastasi esitutkinnan aloittamisesta.
Mikäli näin ei käy, tulisi esimiesten ketjussa ylempänä olevan toimia. Taipaluksen esimies oli puolustusvoimien silloinen komentaja Jarmo Lindberg. Sundbergin esimies oli syksyllä 2018 pääesikunnan päällikkö, kenraali Timo Kivinen. Nykyisin Kivinen on puolustusvoimain komentaja.
Varjosen kertomuksen mukaan kukaan esimiehistä ei siis sotilaskurinpitolaista huolimatta puuttunut tilanteeseen. Koko tapaus pyrittiin painamaan pimentoon.
Jarmo Lindberg ei halua kommentoida tapahtumia. Toimitus ei tavoittanut entistä Merivoimien komentajaa Veijo Taipalusta tai Timo Hirvosta.
Merivoimien johto piti myös tiivistä yhteyttä poliisiin saunaillan merkeissä. Kesken esteellisyysselvittelyn, syksyllä 2018, Taipalus kutsui poliisiylijohtajan, KRP:n, supon ja Helsingin poliisin päälliköt saunomaan Eliel Saarisen 1800-luvun lopulla suunnittelemaan Kajanuksen kivisaunaan Upinniemeen. KRP ja supo peruivat tulonsa viime tingassa lokakuussa pidettyyn tilaisuuteen.
Taipalus vahvisti syksyllä 2018 Lännen Medialle, että saunomassa 9. lokakuuta olivat kuitenkin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainenja Helsingin poliisikomentaja Tomi Vuori. Taipaluksen mukaan kyse ei ollut saunaillasta, vaan yhteistoimintatapaamisesta, jonka päätteeksi saunottiin. Myös Timo Hirvonen osallistui tilaisuuteen.
Vara-amiraali Taipalus vakuutti, että saunan lauteilla ei puhuttu esteellisyystapauksista. Merivoimien harjoittamaa yhteistoimintaa tunteva lähde arvioi nimettömänä, että kuvatun kaltaisille yhteistoimintapaamiselle ei ole Merivoimissa todellista tarvetta.
Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg (oik) ja uusi komentaja Timo Kivinen tapasivat komentajan vaihtokatselmuksessa heinäkuussa 2019. He eivät halunneet antaa kommentteja tähän uutiseen.
Pääesikunnan selvittelyn aikana ilmapiiri kiristyi merivoimissa. Varjosen mukaan häntä painostettiin laillisuusvalvonnalle annettuun lausuntoon liittyen.
– Hirvonen sanoi suoraan, että Pekka, minkä helvetin takia kirjoitat esimiestä syyllistävällä tavalla, Varjonen muistaa. Lippueamiraali Hirvonen osallistui myös itseään koskevien selvittelyjen tekoon.
Varjosen mukaan syksyn 2018 aikana Taipalus ja Hirvonen syyllistivät tilanteesta laajasti henkilöstöä.
– Hän (Hirvonen) käyttäytyi sotilaalle sopimattomalla tavalla. Hän huusi koko esikunnalle ja syyllisti, että te olette vuotajia sekä paiskoi ovia. Taipalus sanoi, että te olette kaikki rikkoneet lakia, Varjonen kertoo.
Hän sanoo kertoneensa vyyhdistä ja esimiestensä epäasiallisesta käytöksestä heinäkuussa 2019 silloiselle pääesikunnan päällikölle Timo Kiviselle pääesikunnassa. Paikalla oli myös laillisuusvalvoja Tuija Sundberg.
– Hän (Kivinen) kysyi minulta, että mitä edellytät pääesikunnan tekevän, Varjonen sanoo.
Asia jäi selvittämättä. Sundberg sanoo, että hän ei ole kuullut epäasiallisesti käytöksestä mitään. Toimitus tavoitteli TImo Kivistä sähköpostitse ja puhelimitse, mutta hän ei vastannut kommenttipyyntöihin.
Keskusrikospoliisin tutkinta Hirvosen esteellisyydestä alkoi lopulta marraskuussa 2018, kun Lännen Media oli uutisoinut väärien tietojen antamisesta. Hirvosta epäillään neljästä virkarikoksesta vuosina 2016–2018. Asian syyteharkinta on valmistumassa kesäkuussa.
Useista eri lähteistä kerrotaan, että silloiset puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg ja merivoimien komentaja Veijo Taipalus halusivat esteellisyyssotkuista huolimatta Hirvosen uudeksi merivoimien komentajaksi loppusyksystä 2018.
Lähteet esiintyvät asian arkaluontoisuuden vuoksi nimettöminä. Lähteiden mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli jo valmistautunut nimittämään Hirvosen merivoimien johtoon, mutta hän perääntyi viime hetkillä. Lopulta komentajaksi valittiin Jori Harju.
Hirvonen on virkarikosepäilyjen aikana työskennellyt pääesikunnassa. Hänet on määrätty sijaistamaan kenraalikuntaan kuuluvia puolustusvoimien strategia- ja suunnittelupäälliköitä.
Lännen Median tietojen mukaan puolustusvoimien laillisuusvalvonnan tietoon on tullut myös Merivoimien uutta esikuntapäällikköä, lippueamiraali Tuomas Tiilikaista koskeva esteellisyysepäily.
Komentopäällikkö, kenraali Kim Mattssonvahvisti toimitukselle joulukuussa 2019 sähköpostitse, että Tiilikaiselle on toimitettu hänen läheiseensä liittyvää seuraajasuunnitteluaineistoa. Mattsson vakuutti Tiilikaisen jäävänneen itsensä kokouksista. Sijaista ei ole käytetty, vaan Tiilikaisen paikka on jäänyt tyhjäksi.
Tiilikaisen on epäilty osallistuneen läheistään koskevan asian valmisteluun. Asia on ollut pääesikunnan tiedossa jo useiden kuukausien ajan ja sitä on selvitetty, kertoo asemansa vuoksi nimettömänä pysyttelevä, kenraalikuntaa lähellä oleva lähde pääesikunnasta.
Toimitus on tavoitellut Tiilikaista marraskuusta 2019 lähtien useita kertoja kommentoimaan asiaa. Hän ei ole vastannut useisiin yhteydenottopyyntöihin. Asessori Sundberg kiistää, että pääesikunta selvittäisi asiaa. Hän ei halua kommentoida tapausta enempää.
Ikävien asioiden peittelyynpuolustusvoimissa on vaikuttanut erityisesti toimintapa, josta armeijaslangissa kutsutaan "kummisetäjärjestelmäksi”, Varjonen kertoo. Kummisetä on ylempänä organisaatiossa oleva henkilö, joka vie alempiarvoista uralla eteenpäin.
Kummisetäjärjestelmän vuoksi uralla etenemisessä ratkaisevaa ei ole osaaminen, vaan sopivuus, kertoo toinen kokenut upseerilähde nimettömänä. Eteneminen puolustusvoimissa ei siis onnistu ilman kummisetää.
Varjonen on tutkinut uransa aikana maanpuolustuskorkeakoulun diplomityössään sotilasorganisaation kulttuuria. Puolustusvoimat on käskyvaltaorganisaatio, jossa alaisen on vietävä väärinkäytösepäilyt lähiesimiehen tietoon. Virkatietä ei ole mahdollista ohittaa.
– Asioista ei voi olla omalla nimellään eri mieltä, koska se on sinulle haitallista (urakehityksen kannalta), Varjonen sanoo ja viittaa esimiehen rooliin henkilöstösuunnittelussa, jossa käytännössä päätetään alaisen urakehityksestä. Kummisetä saattaa olla myös lähiesimies.
Varjosen mukaan hänen urakehityksensä katkaistiin puolustusvoimissa syksyn 2018 tapahtumien jälkeen ja hänen palkkaansa pyrittiin laskemaan. Hän kokee, että kyseessä oli rangaistus epäkohtien esiin nostamisesta talon sisällä.
– (Merivoimien komentaja) Taipalus sanoi, että minulla ei ole (puolustusvoimissa) mitään tulevaisuutta, Varjonen sanoo. Myös pääesikunnan päällikkö Timo Kivinen tiesi Varjosen mukaan uran katkaisemisesta.
Armeija vaikuttaa kertomuksen perusteella sietävän paremmin väärinkäytöksiä, kuin väärinkäytösten paljastajia.
Puolustusvoimissa on yli 12 000 työntekijää. Varjonen muistuttaa, että armeijassa on varmasti myös sellaisia yksiköitä, joissa väärinkäytöstapauksissa toimitaan oikein.
Hänen mukaansa on todella harvinaista, että joku alemmasta portaasta ylipäätään nostaa esiin tietoonsa tulleen sotilasjohtajien hämärän toiminnan.
Lukuisia puolustusvoimien everstejä ja kenraaleja on joutunut viime vuosina rikosepäilyjen kohteeksi.
– Mielestäni tässä ei ole kyse yksittäistapauksista. Hallinnon ja organisaation perusasiat ovat jääneet operatiivisten asioiden alle. Siksi näitä (epäilyjä) on tullut, Varjonen sanoo.
Hän toteaa, että on pyrkinyt kertomaan omat virheensä virkauransa varrella avoimesti.
– Olen ajatellut, että virheitä sattuu. Jos näin käy, niin prosessin tulee olla sama kaikille.
Varjonen ihmettelee tutkintaa vaativien asioiden peittelyä.
– Se kertoo siitä, että halutaan pitää kynnystä johtajien kohdalta korkeammalla, ennen kuin lähdetään asioita virallisesti selvittämään.
Esimiesten kannalta kiusallisia seikkoja sisältäviä asiakirjoja on merkitty tarkoituksella salaisiksi puolustusvoimissa, Varjonen kertoo. Tuolloin esimerkiksi median edustajat eivät saa asiapapereita nähtäväkseen.
– Esimiehet eivät halua kertoa toisistaan mitään (väärinkäytösepäilyihin liittyen). Musta kirjoitetaan valkoiseksi ja vedotaan siihen, että asia on turvaluokiteltu, hän kuvaa.
Toimituksen tietojen mukaan keskusrikospoliisi (Krp) on kuullut Varjosta todistajana esteellisyystutkinnassa. Hän on alkuvuoden aikana kertonut todistajana poliisille syksyn 2018 tapahtumista hyvin pitkälti samalla tavoin kuin tässä jutussa, käy ilmi Lännen Median saamista luotettavista tiedoista. Todistajalla on esitutkinnassa ja oikeudessa velvollisuus pysyä totuudessa rangaistuksen uhalla.
Varjonen sanoo, että viime vuosien tapahtumien vuoksi työskentely merivoimien esikunnassa on ollut erittäin raskasta. Hän on jäänyt sairaslomalle tehtävästään.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on palkinnut hänet vapaudenristillä ansiokkaasta toiminnasta puolustusvoimissa. Vuosikymmenien ajan Varjosen tuntenut ystävä ja työtoveri luonnehtii Varjosta rehelliseksi, lahjomattomaksi ja aina alaistensa hyvinvoinnista huolehtivaksi virkamieheksi.
Lännen Median tietojen mukaan poliisin epäilysten kohteena on Varjosen yhteydenpito puolustusvoimien evp-upseeriin. Evp-upseeria epäillään yllytyksestä virkasalaisuuden rikkomiseen. Poliisi on tehnyt hänelle kotietsinnän.
Evp-upseeri on tehnyt mittavan uran merivoimissa. Toimituksen tietojen mukaan kotietsinnän yhteydessä ei kerrottu, mitä poliisit oikein ovat etsimässä.