Second kirjoitti:
Meinaatko että joku jossakin tarjoaa näille kymmenille tuhansille reservin taulapäille jopa aseelle koulutuksen? Meinaatko että kouluttajilla itsellään on jotakin käsitykstä aseesta? Se yksittäinen perkin kulmalla kranaatin kylkeen sudittu merkintä kun on vain HYVIN pieni osa-alue tässäkin ongelmien läjässä. Tätäpä minä reserviläisarmeijan ongelmilla tarkoitan. On aika varmaa että mm PKM:n kanssa tulisi olemaan ongelmia ja paljon jos sotatila polkaistaisiin nyt käyntiin. Ja se on sentään ollut koulutuksessa jo pitkään, mutta sen käsittelyä ei reserviläisistä hallitse kuin ehkä joku 30%. Toki KvKK:ta taitaa edelleen olla rivissä ihan kohtuudella.
Meinaan. Jos et ole tietoinen niin sodanajan vahvuuteen kuuluu niin sanottuja taistelukoulutusyksikköjä, jotka koostuvat kokeneista ja pätevistä kouluttajista. Nuo yksiköt ovat vieläpä osa tiheimmin koulutettuja osastoja maassamme. Viikon kertausharjoitus per vuosi ei jätä tilaa sille, ettei jollekin aseelle ole koulutettu kouluttajaa ja suunniteltu koulutusta aina valmiita koulutuskortteja myöten. Ja ihan kokemuksesta voin sanoa että aika heikosti on se kvkk:kaan monen reserviläisen hallussa. Puolen tunnin koulutuksella kuitenkin PKM:lle ja kvkk:lle koulutetaan ihan nohevat kantajat, jotka kehittävät taitojaan ja kykyjään omaehtoisella harjoittelulla siitä eteenpäin. Etuna on se, ettei sulkeisia ja sen sellaista tarvi kouluttaa, vaan keskittytään olennaiseen, kokenein ja tehokkain kouluttajin. Olen päässyt seuramaan kerran tuollaisen yksikön harjoitusta ja harvoin olen ollut vakuuttuneempi minkään joukon osaamisesta, motivaatiosta ja toimivuudesta.
Aivan kuten tuon 55s55:sen kanssa, sitä käsitteli vain sille koulutksen saaneet miehet rauhan aikana aivan samoin kuin Apilaksen kanssakin tuppaa käymään... Sota-aika tuppaa olemaan vähän toista kun koko reservi koko sen kouluttamattomuudessaan kutsutaan palvelukseen. On erittäin paljon mahdollista että silloinkin 55s55:sen kranaatteja olisi käytetty kasapanoksina ja käsikranaatteina yms jos tositilanne olisi tullut joskus 60-luvun aikana. MPK:n kursseilla on tullut nähtyä että 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa palvelleita ukkoja jotka eivät tunteteet nykypäivän varustuksesta kuin RK:n, jopa KES ja KvKK oli tuntematon kapistus!
Kyllä tuo 55S55 koulutettiin ihan joka jampalle, aivan kuten KES koulutetaan nykyisin. Loppuvaiheissa kun KES oli jo käytössä saattoi osa saada koulutuksen vain KES:lle. Kvkk:n koulutus on laiminlyöty jostain syystä moenssa yksikössä ja sekin annettu koulutus on suurelta osalta unohtunut. Ensimmäiset kessit tuli käyttöön -75 eivätkä todellakaan joka joukko-osastoon. Itselleni on tullut MPK:n kursseilla ja jopa kertausharjoituksissa vastaan miehiä, jotka ovat saaneet varusmieaikanaan koulutuksen Ukko-Pekkaan, Suomi-kp:hen ja Emmaan. Se, että he eivät tunne nykyisiä varusteita ei tarkoita, etteivätkö he niitä voisi oppia. Äkkiseltään en pysty sanomaan oman varusmiesaikani henkilökohtaisista varusteista muita enää varusmiehille jaettavia kuin pakki, luha ja se veden kestävä pyyhe. Yhtä hyvin nuoret reserviläiset ovat ihmeissään, kun jakovarusteena sillä HePeP:llä onkin 7080-luvun varusteet, joista he eivät ole nähneet ainuttakaan.
Ei ne ammattisotilaat varmasti ihan täysin ilman syytä mainitse tätä asiaa reserviläisarmeijan heikkona puolena, eli sitä ei voida mitenkään kovin dynaamisesti varustaa uudella varustuksella koska käyttökoulutuksen antaminen koko reserviläismassalle on hidas ja jopa mahdotonta rauhan aikana.
Varmasti hidasta, mutta mahdotonta se ei ole, eikä tarkoita sitä että keskivertoreserviläinen olisi niin saapas, ettei erota kahta ammusta tai kahta sinkoa toisistaan. Päinvastoin keskivertoammattisotilas maailmalla on school-drop-out, työton, kouluttamaton ja/ tai pikkurikollinen joka menee armeijaan säästyäkseen vankilalta. Sellaisen kouluttaminen kestää kauemmin kuin reserviläisen, joka kuitenkin on jo saanut koulutuksen armeijan perussysteemeihin ja toimintatapoihin. Mahdotonta on vain monimutkaisten järjestelmien, joiden oppiminen yhdeltä käyttäjältä vie vuosia, kouluttaminen.
Lisäksi kun asia koulutetaan massamaisesti, niin koulutettavista voidaan valita käyttäjiksi ne joille oppi menee parhaiten perille. Näille sitten järjestetään lisäkoulutusta aiheesta ja he vielä opettavat toinen toistaan ja varamiehiä itselleen.
AIVAN liian usein näitä asioita ajatellaan siten että kun varustus on hommattu niin thät's it. Mutta kun siitä se riemu vasta repeää kun pitäisi ryhtyä kouluttamaan surkeilla kertuasharjoitusvuorukausilla ja pienillä määrärahoilla reserviläisiäkin... Siksipä se näkyy helposti menevän siihen että odotellaan rauhassa että kaikki reserviläset on koulutettu vm-aikana tuolle aseelle. Aikaa ei mene kuin joku 20 vuotta, se on pientä se.
On totta että joukkoja kertautetaan ja koulutetaan aivan liian vähän, mutta se ei saa olla syynä sille, ettei joukoille hankita tarpeellista ja toimivaa varustetta, vaan niiden oletetaan tulevan toimeen vain hyvin yksinkertaisilla välineillä. Muutenhan rautakankikin voidaan todeta liian monimutkaiseksi kun sitä voidaan käyttää eri tavoin eikä niitä ehditä kunnolla kouluttaa. Kalustoa on uusittava määräajoin, vaikka sitten koulutuksellisesti luotettaisiin siihen, että koulutetaan vain varusmiehille siihen liittyvät toimet. Tätä en nyt tarkoita kannanotoksi, onko tässä ketjussa esitetty sinko hyvä vai huono vaihtoehto, vaan otan kantaa siihen, että sellaisen kouluttaminen ja käyttäminen ei olisi ylivoimaista edes reseerviläisille.
Esim kestosingot on tästä vielä erittäin hyvä esimerkki koska niiden rakenne, a-tarvikkeet, ampuminen, lataaminen, tarkastukset ym on kohtuu monimutkaista asiaa ja ne pitäisi hallita automaationa paineen alaisena... ja yleensäpä niitä käsitteleekin aseelle erikseen koulutettut miehet joiden aseen käsittelykoulutus on kohtuullisen pitkä. Koko viikon kestoisen asekoulutuksen jälkeen ehkä jo voidaan olettaa että miehet hallitsee kyseisen aseen kohtuudella paineen alaisinakin, mutta ihmeitä en odottaisi. Nimimerkillä "Mustille 2 viikon pikakoulutettu perusasiat jollakin tapaa aikoinaan hallinnut". Eli ihan viikonlopun kestoisella VEH:llä ei tästä asiasta selvitä, hyvä jos pintaa ehditään raapaista... Etenkin kun 55s55 on hävinnyt koulutuksesta jo vuosikymmeniä sitten joten mitään vastaavaa asetta ei PV:llä varastoissa edes ole, eikä sotakelposista reserviläsisitäkään ole 55s55:sta nähnyt kuin ehkä ihan kourallinen.
Oman kokemukseni mukaan ainakin 55S55:ssa ampuminen ja tarkastukset olivat yksinkertaisempia kuin kertasingossa. Lataaminen oli jokseenkin samaa vaativuustasoa. Etuna oli, että suurimman osan toimenpiteistä voi tehdä hyvissä ajoin ennen käyttöä eikä niitä tarvitse jättää tehtäväski paineen alla. Etuna oli vielä se, että sitä käytti aina ampuja-lataaja pari, jolloin riitti että toinen muisti kaikki seikat. Ainoa selkeästi monimutkaisempi asia oli tähtäin, joka optisena tähtäimenä oli kuitenkin aivan toista luokkaa kuin kertasingontähtäin.
Mustiin ei kevyt sinkoa voi käytetävyydeltään ja koulutettavuudeltaan verrata alkuunkaan. Kyseessä on kuitenkin niin paljon mustia yksinkertaisempi laite. Mitä tahansa olalta ammuttavaa sinkoa ja rynnäkkökivääriä käyttänyt oppi sen käytön helposti. Epäilen onko muidenkaan kestosinkojen käyttö niin paljon monimutkaisempaa. Ainakaan kun katsoo RPG-7:n yleisyyttä todella heikon koulutuksen omaavien kapinallisarmeijoiden käytössä. Osumatarkkuus sitten on se vaativa puoli kuten kaikilla aseilla, mutta sitä se on kertasingoillakin ja vahojen kouluttajien mukaan viisvitosella savutettiin nopeammin parempia tuloksia.
Niin itsehän en tosiaan ole nähnyt kuin yhden "kovan" laukauksen M83:lle ja en tosiaan muista mitä mallia se oli, varmaan harjoituslaukaus betonikärjellä. Onhan ne mallimerkinnät ampujan ohjekirjassa mutta piruko niitä muistaa kun ei ole niitä laukauksia elävänä nähnyt edessään? ... Nimimerkillä "Ohjukselle 8kk koulutettu".
Onneksi omaan porukkaani ei kuulu ohjusmiehiä. Olisi kauheaa, jos joutuuisin opettamaan joka mehelle, että kumpaan jalkaan kuuluu kumpi saapas ja kumpaan käteen kumpi hanska. Onhan ne varmaan pukeutumisohjesäännössä, mutta kuka piru niitä kaikkia muistaa.
Vai olisiko niin, että kun tietoisuus siitä, että kohta voidaan oikeasti sitä eroettelukykyä tarvita, priorisoi muisti sellaisia asioita, jotka on selviytymiselle tärkeitä ja kun niitä kovia laukauksia jaetaan, niin oppii kummasti että mikä on mikäkin.
Mitenkähän ihmeessä ihmiset ikinä oppivat ajamaan autoa. Autokoulu on kuitenkin niin lyhyt ja ajamisessa on niin paljon muistettava eri asioita. Kaikki ne hallintalaitteet, joista vielä osa saattaa vaihdella eri automalleissa, ja lukuisat liikennemerkit ja ajosäännökset ja liikennevalot ja reittikin pitäisi muistaa ja huomioida toiset autot. Muutaman tunnin koulutuksella pitää paineen lala kyetä useisiin päätöksiin samaan aikoihin ja silti jopa 18 vuotiaat angstiteinit siihen kykenevät kerta toisensa jälkeen.