Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

101st Airborne Division adds M67 90mm recoilless rifle to their Weapons Arsenal

Viestiketju osiossa 'Aseet ja ampumatarvikkeet' , aloittaja Teräsmies, 23.02.2011.

  1. Teräsmies

    Teräsmies Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    5,980
    Tykkäykset:
    2,116
    Pisteet:
    1,286
    http://www.clarksvilleonline.com/2011/02/12/currahees-add-to-their-weapons-arsenal/
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. juhapar

    juhapar Kenraali

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    2,373
    Tykkäykset:
    66
    Pisteet:
    636
    Ja Wiki-infoa kyseisestä aseesta: http://en.wikipedia.org/wiki/M67_recoilless_rifle
     
  4. Mosuri

    Mosuri Alokas BAN

    Liittynyt:
    13.04.2010
    Viestejä:
    1,596
    Tykkäykset:
    8
    Pisteet:
    0
    Ei ole yllätys, että tuollaista asetta tarvitaan. USSOCOM ja rangerit käyttävät Carl Gustav M3:sta. Nykysodankäynnissä tulee usein tilanteita joissa tarvitsee vaikuttaa maaliin ontelolla, HEDP:llä tai vaikka vaikka sirpalekranaatilla. Suomessahan on ollut standardi vastauksena ettei sinkoihin tarvita sirpalekranaatteja kun kranaatinheittimistö hoitaa sen puolen. Mustiin ja 55 S 55 sinkoon oli aikoinaan varattu onteloiden lisäksi sekä sirpale että fosforikranuja. Nykyisin ei sitten tarvetta ilmeisesti ole?

    Varsinkin kaupunkijoukoille tuollainen "yleissinko" olisi aivan loistava peli. Samoin rannikkojääkäreille jotka haluavat sen kivenkolosta ampuvan PKM:n hiljennettyä nyt eikä viidestoista päivä. Käyttöä löytyisi varmasti myös suomalaisille joukoille afganistanissa. Vuorenrinteeltä lepattavia suuliekkejä kohti kun painaa vuorotellen sirpalekranua ja flechette laukausta niin eiköhän sielläkin saada muutakin vaikutusta aikaiseksi kuin kovaa ääntä? (Venäläiset rajavartijathan kehittivät 90-luvulla taistelutekniikan vuoristomaaston, jossa partio lyö maihin jo suuliekin nähtyään ja yksi mies ampuu välittömästi suuliekkiä kohti singolla.)
     
  5. akealik

    akealik Luutnantti

    Liittynyt:
    17.11.2010
    Viestejä:
    315
    Tykkäykset:
    1
    Pisteet:
    36
    Onhan noista oma hyötynsä mutta logistiikka voi mennä hankalaksi kun keskivertojääkärijoukkueelle pitää hankkia ontelo- ja sirpalelaukauksia ja jonkun valmiiksi kevyestä miesvahvuudesta on vielä kannettava ne. Jos ajattelee, että vaikka kolmihenkinen sinkopartio käyttäisi CG M3:a, jokainen sirpalelaukaus olisi pois kannetuista ontelokranaateista, joiden määrän ainakin minä maksimoisin. Kuitenkin kolmeen pekkaan luulisin puoli tusinaa kranaattia olevan suurin määrä, minkä voi inhimillisesti pitää mukana. Siksi on mielestäni perusteltua keskittyä torjumaan singoilla panssareita. Voi syntyä kohtalokasta sekaannustakin, jos esimerkiksi kessejä on miesten selässä sikin sokin ontelo- ja sirpaleversioina ja stressitilanteessa unohtaa kumpi on mukana.

    Toki esimerkiksi rauhanturvaajille ajoneuvon takakonttiin kalle kustaa a-tarvikelajitelman kera olisi hyödyllinen kapine.
     
  6. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    47
    Pisteet:
    1,286
    Hättäisemmille taistelijoille ei kannata myöskään jakaa käsikranaatteja, kun menevät vielä sekaisin je heittävät rynkyn lippaita niiden sijasta. Ainakaan ei kannata käyttää eri värisiä merkkisavuheitteitä, koska niissä menevät aina ja varmasti sekaisin. Harmaa savuheite on ainoa viahtoehto jas ekin vain sille aseettomassa palveluksessa olevalle. Ei kannata turhaan sekoittaa poikaparkojen päätä enää lisää. Kyllä se polle ja spiidi pitää siitä jo huolen.
     
  7. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Sikälihän tuo on kohtuullinen pointti mielestäni että kyseessä on kuitenkin reserviläisarmeija jonka suurin osa ei todennäköisesti ole käsitellyt kuvattua asetta, eikä pahimmassa tapauksessa näe sitä vasta kuin tositilanteessa. Ja tositilanteessa anettava koulutus ei aina välttämättä täytä ihan rauhan ajan vaatimuksia ja kriteereitä. Muistellen Panssarkauhuja ja -nyrkkejä sekä niitä koskevaa "laajaa" ja "syväluotaavaa" aseenkäsittelykoulutusta.

    Tilanne olisi varmaan ihan toinen jos jokainen tai ainakin suurin osa voitaisiin kouluttaa aseeseen jo hyvissä ajoin. Ei vain näillä kertauksilla taida toteutua...

    Sikälihän tilannetta helpottaisi kummasti se jos laukauksessa lukisi punaisella että "Sirpale Saatana!" ja vihreällä että "Ontelo Perkele!".Vuan ei. Niissä lukee jotakin tyyliin "NATO-STAGNANT xx-145623872 CG M3 RCL 1 RND". Tai jotain...
     
  8. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,126
    Tykkäykset:
    4,565
    Pisteet:
    1,286
    Itse en näkisi niin isoa ongelmaa, jos käyttöön otettavat ammukset valittaisiin oikein. Tällä tarkoitan sitä, että käytössä olisi tuplaontelo tms. ja toinen ammus olisi monikäyttöammus. Ja kun oletettavasti tarkoitus ei olisi korvata NLAW:eja, niin maalina ei yleensä olisi se MBT, vaan asetta voisi käyttää hieman vähemmän nuukiin maaleihin, jolloin väärä ammustyyppikään ei olisi niin iso vahinko.
     
  9. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    47
    Pisteet:
    1,286
    Vaikeakos se on ottaa jakotilanteessa maalisuti käteen ja merkata ne. Tai olla jopa niin ovela että valitsee inkomiehiksi ne nohevat ressut, jotka on käyneet 10 viikonloppua vuodessa VEH:issä tai MPK:n kurssilla ja lopun vuoden selanneet netistä alan sivuja ja tunnistavat jokaisen aseen vanhasta rakeisesta mustavalkokuvasta säkki päässään silmät kiinni.
    Ei oikeasti voi jäädä sinkojen käyttö siitä kiinni, että nykynuoriso on niin vasemman jalan saappaita, etteivät erota kahta ammusta tai kahta sinkoa toisistaan. 55S55:ssä oli kolme erilaista ammusta ja ne olivat muuten fyysiesti ihan eri näköisiäkin, että erotti pimeässä käsikopelolla, jos ei värejä nähnyt. Talvi- ja jatkosodassa oli todella sekalaisia asevalikoimia ja sielläkin tunnistettiin ne aseet, jotka eivät olleet tyystin uusia asetyyppejä (panssarinyrkki ja -kauhu olivat ensimmäisiä sinotyyppisiä aseita, nykyään jokainen reserviläinen on käsitellyt jotain sinkoa). Jugoslaviassa oli kranaatteihin sytyttimiä eripituisilla viiveillä ja reserviläisarmeija ja edes sisällissodassa taistelleiden armeijaa käymättömien ei tiedetä sotekutuneen erialisten sytyttimien kesken, vaikka merkinnät ovat todella pieniä ja joukossa nollasytyttimiä eli viiveettömiä. Jos tosissaan on, niin ettei edes noin pieneen valintaan ole kyvykkäitä, niin aletaan ihmeessä äkkiä ompelemaan niitä lippuja, joissa siniristi on kiinni vain tarranauhoilla.
     
  10. juhapar

    juhapar Kenraali

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    2,373
    Tykkäykset:
    66
    Pisteet:
    636
    Mitenkähän Talvi- ja Jatkosotien tvälhuolto pärjäsi parinkymmenen tykkikaliberin ja useammankymmenen tykkimallin kanssa?
     
  11. Hande

    Hande Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    19.04.2010
    Viestejä:
    2,347
    Tykkäykset:
    274
    Pisteet:
    636
    Jos ei noita ammuksia eroita toisistaan niin on ihme juttu. Tällaiselle aseelle olisi ehdottomasti tilausta esimerkiksi Mustin seuraajana ja tukiaseena yleensäkin etenkin rakennetun alueen joukoilla, torjuntapataljoonilla jne.
     

    Liitetyt tiedostot:

  12. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Meinaatko että joku jossakin tarjoaa näille kymmenille tuhansille reservin taulapäille jopa aseelle koulutuksen? Meinaatko että kouluttajilla itsellään on jotakin käsitykstä aseesta? Se yksittäinen perkin kulmalla kranaatin kylkeen sudittu merkintä kun on vain HYVIN pieni osa-alue tässäkin ongelmien läjässä. Tätäpä minä reserviläisarmeijan ongelmilla tarkoitan. On aika varmaa että mm PKM:n kanssa tulisi olemaan ongelmia ja paljon jos sotatila polkaistaisiin nyt käyntiin. Ja se on sentään ollut koulutuksessa jo pitkään, mutta sen käsittelyä ei reserviläisistä hallitse kuin ehkä joku 30%. Toki KvKK:ta taitaa edelleen olla rivissä ihan kohtuudella.

    Aivan kuten tuon 55s55:sen kanssa, sitä käsitteli vain sille koulutksen saaneet miehet rauhan aikana aivan samoin kuin Apilaksen kanssakin tuppaa käymään... Sota-aika tuppaa olemaan vähän toista kun koko reservi koko sen kouluttamattomuudessaan kutsutaan palvelukseen. On erittäin paljon mahdollista että silloinkin 55s55:sen kranaatteja olisi käytetty kasapanoksina ja käsikranaatteina yms jos tositilanne olisi tullut joskus 60-luvun aikana. MPK:n kursseilla on tullut nähtyä että 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa palvelleita ukkoja jotka eivät tunteteet nykypäivän varustuksesta kuin RK:n, jopa KES ja KvKK oli tuntematon kapistus!

    Ei ne ammattisotilaat varmasti ihan täysin ilman syytä mainitse tätä asiaa reserviläisarmeijan heikkona puolena, eli sitä ei voida mitenkään kovin dynaamisesti varustaa uudella varustuksella koska käyttökoulutuksen antaminen koko reserviläismassalle on hidas ja jopa mahdotonta rauhan aikana.

    AIVAN liian usein näitä asioita ajatellaan siten että kun varustus on hommattu niin thät's it. Mutta kun siitä se riemu vasta repeää kun pitäisi ryhtyä kouluttamaan surkeilla kertuasharjoitusvuorukausilla ja pienillä määrärahoilla reserviläisiäkin... Siksipä se näkyy helposti menevän siihen että odotellaan rauhassa että kaikki reserviläset on koulutettu vm-aikana tuolle aseelle. Aikaa ei mene kuin joku 20 vuotta, se on pientä se.

    Esim kestosingot on tästä vielä erittäin hyvä esimerkki koska niiden rakenne, a-tarvikkeet, ampuminen, lataaminen, tarkastukset ym on kohtuu monimutkaista asiaa ja ne pitäisi hallita automaationa paineen alaisena... ja yleensäpä niitä käsitteleekin aseelle erikseen koulutettut miehet joiden aseen käsittelykoulutus on kohtuullisen pitkä. Koko viikon kestoisen asekoulutuksen jälkeen ehkä jo voidaan olettaa että miehet hallitsee kyseisen aseen kohtuudella paineen alaisinakin, mutta ihmeitä en odottaisi. Nimimerkillä "Mustille 2 viikon pikakoulutettu perusasiat jollakin tapaa aikoinaan hallinnut". Eli ihan viikonlopun kestoisella VEH:llä ei tästä asiasta selvitä, hyvä jos pintaa ehditään raapaista... Etenkin kun 55s55 on hävinnyt koulutuksesta jo vuosikymmeniä sitten joten mitään vastaavaa asetta ei PV:llä varastoissa edes ole, eikä sotakelposista reserviläsisitäkään ole 55s55:sta nähnyt kuin ehkä ihan kourallinen.

    Niin itsehän en tosiaan ole nähnyt kuin yhden "kovan" laukauksen M83:lle ja en tosiaan muista mitä mallia se oli, varmaan harjoituslaukaus betonikärjellä. Onhan ne mallimerkinnät ampujan ohjekirjassa mutta piruko niitä muistaa kun ei ole niitä laukauksia elävänä nähnyt edessään? ... Nimimerkillä "Ohjukselle 8kk koulutettu".
     
  13. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,036
    Tykkäykset:
    14,800
    Pisteet:
    1,286
    Olen jetsulleen samaa mieltä. Lähtökohtana on oltava se, että aseita ja välineitä on kyettävä käyttämään. Jos Laitos ei kykene kouluttamaan tai ylläpitämään tietotaitoa vempainten käyttöön niin oiskohan aika palata homman perusjuurille ja vähä äkkiä?

    Mutta sitten iso mutta. En usko edes huonosti, että suomalaiset olisivat jotenkin niiiin kädettömiä etteivät kykenisi kohtuullisella perehdyttämisellä selviämään noista mainituista askareista. Jos todella on niin, etteivät noita opi nykykoulutuksessa niin väitän vian olevan enemmän koulutuksessa ja -jissa kuin aineksessa. Helvetti, paljon monimutkaisempia ja hankalampia vempaimia tulee jatkuvasti työelämäänkin ja ei siinä isoja koulutuksia ole tarjolla, kun pitää ryhtyä toimeen ja selvitä niiden kanssa. Pahimmillaan ohjeena on englanninkielinen opas ja kuulopuheet, koulutus luvataan järjestää manana, tämä sitten yleensä jää, kun hoksataan, että eipä tarvi, kun nehän jo osaa.
     
  14. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    47
    Pisteet:
    1,286
    Meinaan. Jos et ole tietoinen niin sodanajan vahvuuteen kuuluu niin sanottuja taistelukoulutusyksikköjä, jotka koostuvat kokeneista ja pätevistä kouluttajista. Nuo yksiköt ovat vieläpä osa tiheimmin koulutettuja osastoja maassamme. Viikon kertausharjoitus per vuosi ei jätä tilaa sille, ettei jollekin aseelle ole koulutettu kouluttajaa ja suunniteltu koulutusta aina valmiita koulutuskortteja myöten. Ja ihan kokemuksesta voin sanoa että aika heikosti on se kvkk:kaan monen reserviläisen hallussa. Puolen tunnin koulutuksella kuitenkin PKM:lle ja kvkk:lle koulutetaan ihan nohevat kantajat, jotka kehittävät taitojaan ja kykyjään omaehtoisella harjoittelulla siitä eteenpäin. Etuna on se, ettei sulkeisia ja sen sellaista tarvi kouluttaa, vaan keskittytään olennaiseen, kokenein ja tehokkain kouluttajin. Olen päässyt seuramaan kerran tuollaisen yksikön harjoitusta ja harvoin olen ollut vakuuttuneempi minkään joukon osaamisesta, motivaatiosta ja toimivuudesta.
    Kyllä tuo 55S55 koulutettiin ihan joka jampalle, aivan kuten KES koulutetaan nykyisin. Loppuvaiheissa kun KES oli jo käytössä saattoi osa saada koulutuksen vain KES:lle. Kvkk:n koulutus on laiminlyöty jostain syystä moenssa yksikössä ja sekin annettu koulutus on suurelta osalta unohtunut. Ensimmäiset kessit tuli käyttöön -75 eivätkä todellakaan joka joukko-osastoon. Itselleni on tullut MPK:n kursseilla ja jopa kertausharjoituksissa vastaan miehiä, jotka ovat saaneet varusmieaikanaan koulutuksen Ukko-Pekkaan, Suomi-kp:hen ja Emmaan. Se, että he eivät tunne nykyisiä varusteita ei tarkoita, etteivätkö he niitä voisi oppia. Äkkiseltään en pysty sanomaan oman varusmiesaikani henkilökohtaisista varusteista muita enää varusmiehille jaettavia kuin pakki, luha ja se veden kestävä pyyhe. Yhtä hyvin nuoret reserviläiset ovat ihmeissään, kun jakovarusteena sillä HePeP:llä onkin 7080-luvun varusteet, joista he eivät ole nähneet ainuttakaan.
    Varmasti hidasta, mutta mahdotonta se ei ole, eikä tarkoita sitä että keskivertoreserviläinen olisi niin saapas, ettei erota kahta ammusta tai kahta sinkoa toisistaan. Päinvastoin keskivertoammattisotilas maailmalla on school-drop-out, työton, kouluttamaton ja/ tai pikkurikollinen joka menee armeijaan säästyäkseen vankilalta. Sellaisen kouluttaminen kestää kauemmin kuin reserviläisen, joka kuitenkin on jo saanut koulutuksen armeijan perussysteemeihin ja toimintatapoihin. Mahdotonta on vain monimutkaisten järjestelmien, joiden oppiminen yhdeltä käyttäjältä vie vuosia, kouluttaminen.
    Lisäksi kun asia koulutetaan massamaisesti, niin koulutettavista voidaan valita käyttäjiksi ne joille oppi menee parhaiten perille. Näille sitten järjestetään lisäkoulutusta aiheesta ja he vielä opettavat toinen toistaan ja varamiehiä itselleen.
    On totta että joukkoja kertautetaan ja koulutetaan aivan liian vähän, mutta se ei saa olla syynä sille, ettei joukoille hankita tarpeellista ja toimivaa varustetta, vaan niiden oletetaan tulevan toimeen vain hyvin yksinkertaisilla välineillä. Muutenhan rautakankikin voidaan todeta liian monimutkaiseksi kun sitä voidaan käyttää eri tavoin eikä niitä ehditä kunnolla kouluttaa. Kalustoa on uusittava määräajoin, vaikka sitten koulutuksellisesti luotettaisiin siihen, että koulutetaan vain varusmiehille siihen liittyvät toimet. Tätä en nyt tarkoita kannanotoksi, onko tässä ketjussa esitetty sinko hyvä vai huono vaihtoehto, vaan otan kantaa siihen, että sellaisen kouluttaminen ja käyttäminen ei olisi ylivoimaista edes reseerviläisille.
    Oman kokemukseni mukaan ainakin 55S55:ssa ampuminen ja tarkastukset olivat yksinkertaisempia kuin kertasingossa. Lataaminen oli jokseenkin samaa vaativuustasoa. Etuna oli, että suurimman osan toimenpiteistä voi tehdä hyvissä ajoin ennen käyttöä eikä niitä tarvitse jättää tehtäväski paineen alla. Etuna oli vielä se, että sitä käytti aina ampuja-lataaja pari, jolloin riitti että toinen muisti kaikki seikat. Ainoa selkeästi monimutkaisempi asia oli tähtäin, joka optisena tähtäimenä oli kuitenkin aivan toista luokkaa kuin kertasingontähtäin.
    Mustiin ei kevyt sinkoa voi käytetävyydeltään ja koulutettavuudeltaan verrata alkuunkaan. Kyseessä on kuitenkin niin paljon mustia yksinkertaisempi laite. Mitä tahansa olalta ammuttavaa sinkoa ja rynnäkkökivääriä käyttänyt oppi sen käytön helposti. Epäilen onko muidenkaan kestosinkojen käyttö niin paljon monimutkaisempaa. Ainakaan kun katsoo RPG-7:n yleisyyttä todella heikon koulutuksen omaavien kapinallisarmeijoiden käytössä. Osumatarkkuus sitten on se vaativa puoli kuten kaikilla aseilla, mutta sitä se on kertasingoillakin ja vahojen kouluttajien mukaan viisvitosella savutettiin nopeammin parempia tuloksia.
    Onneksi omaan porukkaani ei kuulu ohjusmiehiä. Olisi kauheaa, jos joutuuisin opettamaan joka mehelle, että kumpaan jalkaan kuuluu kumpi saapas ja kumpaan käteen kumpi hanska. Onhan ne varmaan pukeutumisohjesäännössä, mutta kuka piru niitä kaikkia muistaa.
    Vai olisiko niin, että kun tietoisuus siitä, että kohta voidaan oikeasti sitä eroettelukykyä tarvita, priorisoi muisti sellaisia asioita, jotka on selviytymiselle tärkeitä ja kun niitä kovia laukauksia jaetaan, niin oppii kummasti että mikä on mikäkin.
    Mitenkähän ihmeessä ihmiset ikinä oppivat ajamaan autoa. Autokoulu on kuitenkin niin lyhyt ja ajamisessa on niin paljon muistettava eri asioita. Kaikki ne hallintalaitteet, joista vielä osa saattaa vaihdella eri automalleissa, ja lukuisat liikennemerkit ja ajosäännökset ja liikennevalot ja reittikin pitäisi muistaa ja huomioida toiset autot. Muutaman tunnin koulutuksella pitää paineen lala kyetä useisiin päätöksiin samaan aikoihin ja silti jopa 18 vuotiaat angstiteinit siihen kykenevät kerta toisensa jälkeen.
     
  15. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Pari pointtia: Ensinnäkin perusmokkerin singon käyttötaito on vähän niin ja näin. Kyllä ne perusteet oppii kun sitä asiaa pari kuukautta jankkaa p-kaudella ja jää ne päähänkin. PST-miehillä homma jatkuu tuosta vielä aika paljon. Muunmuassa runsaan ampumisen muodossa.

    NL muunmuassa koulutti RPG-7 miehet siten että samat miehet käsitteli RPG-7:aa koko palveluksensa ajan. Muille annettiin toki käyttökoulutus mutta se OIKEA käyttötaito oli kohtuullisen haastava homma kouluttaa. Näin myös Afgaaneilla ja Tsetseeneillä, sinkomies on oman joukkonsa yksi valioyksilö ja tuntuma aseeseen sellainen että sitä ei kovin pian pikakouluteta.

    Niin ja autokoulussa on yleensä muuten ajo-opettaja siinä vieressä jolla on oma jarrupoljin... Miksöhän? Niin ja miksihänä Armeijaa ei vieläkään voi käydä kirjakurssina jos tositaistelija koulutetaan viikossa kahdessa? Helvetti 6-12kk jankataan yhtä ja samaa vaikka vähempikin riittäisi!

    Kyllähän se peruskäyttötaidon kouluttaa nopeasti mutta esim PST-miehellä tämä ei riitä kovinkaan pitkälle, kuten se ei riitä kenelläkään muullakaan.

    EDIT: Niin ja voit sanoa mitä sanot ulkomaisista ammattisotilaista, mutta käsitääkseni meikäläinen ammattiupseeristo ei koostu liiman haistelijoista ja luusereista. Ja tämän maininnan ovat antaneet nimenomaan kotimaiset ammattisotilaat kertoillessaan reserviläisarmeijan joistakin ongelmista ja miten ne säteilee PV:n hankintoihin ja uudistautumiseen. Toki Noska-Setä varmasti tietää nämä asiat paremmin...
     
  16. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    47
    Pisteet:
    1,286
    Ensinnäkin eihän tässä ketjussa olekaan ehdotettu sitä sinkohankintaa niille pst-miehille, vaan jalkaväelle monipuolistamaan keinovalikoimaa ja lisäämään vaikutusta muita kuin ajoneuvomaaleja kohtaan. Ne pst:n sinko- ja ohjusmiehet koulutetaan aivan samalla tavalla kuin ennenkin pitkän kaavan mukaan.
    Autokoulussa se ajo-opettaja on vierellä vain ja ainoastaan sen lyhyen autokouluajan. Inssissä ja sen jälkeen ei opettajaa näy. Montako 25 minuutin ajotuntia koulutus nykyisellään sisältää? Taitaa olla 30. Eli 12,5 tuntia opetusta nuorelle henkilölle, jonka lähtötaso on täysi nolla ja opittavia asioita, hallintalaitteita ja muuttuvia tekijöitä hiukan enemmän kuin singolla ampumisessa Nyt ollaan kouluttamassa sinkoa reserviläiselle, jolla on jo koulutus jonkun muun singon käyttöön. Opittava on vain ne uuden kaluston tuomat muutokset. Ei se helvetti vieköön voi viedä 6 kuukautta sellaiseslta mieheltä oppia valitsemaan kahden kranun välillä ja työntämään kranua putkeen ja laukaisemaan asetta. Osumatarkkuutta se koulutus ei takaa, mutta eipä takaa nykyinenkään kertasingoilla. Tyystin eri asia on sitten monimutkaisemmat nykyaikaisemmat laitteet ja välineet, joissa kehitys on ollut huimaa.
    Mitä tulee NL:n koulutukseen, niin siellä koulutettiin myös vaunujen kuskeja 3 vuotta vain ja ainoastaan ajamaan vaunua. Jopa niin yksipuolisesti, että vaunukuski ei välttämättä osaa edes nimetä vaunun asetta, saati sitä käyttää, mutta osaa varmasti ajaa helvetin hyvin sitä vaunua. Samalta suunnalta kun otetaan esimerkkinä NL:n pitkäaikainen sotakumppani Afganistan. Lukutaidottomat mujahideenit, jotka eivät todellakaan olleet ammattisotilaita eivätkä olleet edes käyneet minkäänlaista varusmiespalvelusta oppivat käyttämään sinkoja, miinoja, räjähteitä, raketinheittimiä, stinger-ohjuksia jne. Afrikassa lapsisotilaat oppivat myös niitä käyttämään. Mikä tekee suomalaisesta reserviläisestä niin surkean tapauksen, että oppiminen on mahdotonta?
    Ja eiköhän ne kotimaiset ammattiupseerit ole kuitenkin verranneet sitä oppimiskyyä niihin ulkomaisiin ammattisotilaisiin, eivätkä itseensä. Ja jos luet ajatuksella uudestaan mitä sanoin niin myönsin oppimisen olevan ehkä hidasta, mutta mahdotonta se ei ole. En ole vielä tavannut yhtään suomalaista ammattisotilasta (ja usko pois minäkin olen jokusen heitä tavannut), joka väittäisi että olisi mahdotonta kouluttaa suomalaista reserviläistä johonkin tehtävään. Se saattaa vaatia henkilövalintoja ja aikaa, mutta mahdotonta se ei ole. Tavallisesti suurimpana esteenä on motivaation puute. Suomaliasella kansanluonteella kun on kovin helposti taipumus luistaa kaikesta sellaisesta jota ei katso tarpeelliseeksi tai tarvetta todennäköiseksi. Toki reserviläisarmeijan kannattaa hakea yksinkertaisia ja helposti opittavia ratkaisuja, kahden erityyppisen kertasingon toisistaan erottaminen taikahden erilaisen kestosingon kranaatin toisistaan erottaminen ei ole ylitsepääsemättömän suuri ongelma.
    Mielenkiintoista on, että samaanaikaan haikaillaan uusien monimutkaisempien henkilökohtaisten aseiden perään ja toiset kaavailevat panssarintorjuntaan kokonaan uutta asetyyppiä (rs tak) ja sitten pidetään kahden erilaisen karanaatin erottamista toisistaan ylivoimaisena tehtävänä.
    Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että tässä ei ollakaan kouluttamassa päivässä parissa uusia sinkomiehiä, vaan vanhoille sinkomiehille uusi sinkotyyppi ja että minä olen puuttunut koko ajan lähinnä siihen, ettei ampumatarvikkeen tyypin valinta ole ylitsepääsemättömän vaikea asia. Jos se olisi, niin olisimme hätää kärsimässä jo erilaisten rynkyn patien kanssa, saati sitten kun mukaan otetaan pistoolin, PKM:n ja itkon kuulat. Ja millä krh osaa valita oikeat sytytin asetukset ja ajopanokset, jos ei sinkomies kykene valitsemaan kranaattia.
     

Jaa tämä sivu