Afganistan

Kansainvälisten joukkojen (myös suomalaisten) kanssa toimineet tulkit ovat kyllä sellaisia jotka ovat ansainneet päästä Afganistanista pois jos ketkään. Valitettavasti jo vuosien ajan ennen Kabulin sortumista nämä olivat jäänet byrokratian rattaisiin, vaikka veteraanitkin näiden puolesta ovat lobanneet - jotkut veteraanit ovat itse ryhtyneet politiikoiksi saadakseen asioihin nopeutusta - ja edesmennyt John McCain myös puuttui asiaan että näitä saataisiin pois Talibanin kostoiskujen alta.

 
Viimeksi muokattu:
Riskien tunnistaminen ei ole ollut poliitikkojemme suurin vahvuus. Ja jos riskit olisikin tunnistettu, ne on sitten sivuutettu.
Nyt on ollut 6 vuotta aikaa oppia ja uskon että poliitikot ovat kokemusta saaneet. Jatkossa on selkeempää eikä tarvitse oletuksia puhella eduskunnassakaan enää kun tilastot puhuvat kaiken muun yli.

tässä riskien tunnistaminen voi pettää ja pahasti kun sokeus iskee ja ihmisarvo on jakamaton.
Tuo ihmisarvo-löpinä on vihervasemmiston tekstiä. Miksi me viljelemme täällä sellaista? Ei nyt heittäydytä moralisteiksi. Maanpuolustus-taisteluissa ihmisarvo on toissijainen.
Palstaa lukiessa on aika selvää, että valtaosin kirjoittajat eivät ole vihervasemmistoa vaan ovat yleensä voimakkaasti maanpuolustuksellisia ja pystyvät suhtautumaan siirtolaisuuteenkin yksinomaan riskinä.

Puhutaan asioista avoimesti ja ratkaisujen suuntaan. Muut voivat kirjoitella kukista, ihmisarvoista tai muumeista.
.
 
Tuo ihmisarvo-löpinä on vihervasemmiston tekstiä. Miksi me viljelemme täällä sellaista? Ei nyt heittäydytä moralisteiksi.

Se oli pienellä ironialla höystettyä eläytymistä hallituksemme päätöksentekoargumentaatioon. Eikä vain hallituksen vaan myös Suomen suurimman puolueen liturgiassa tuntuu olevan ja olleen jo vuosia yksi keskeinen fraasi...

1629182715957.png
 
Mihinkähän tää porukka menee.
Oliko niin että Kosovo ja Albania oli luvannut ottaa käsittelyn ajaksi?
Jos ei turvapaikkaa USAsta tipu, niin mihinkä porukka sitte menee?:rolleyes:


No eiköhän USA ole itse ottamassa porukkaa kun tässä juuri on USA evakuoimassa Talibanin kostojen alta valittua porukkaa. Ei nuo ole mitään vapaasti näihin USA:n sotilaslentojen sisälle rynnännyttä satunnaista porukkaa, kun kentällä on USA:n joukkoja sen verran pitämässä rotia, vaan ainoastaan ne kelle annetaan lupa pääsevät koneeseen: niillä afgaaneilla jotka pystyivät todistamaan työskennelleensä hallitukselle ja kansainvälisten joukkojen kanssa on perheenjäsenten kanssa oikeus näihin lentoihin. Vastaava käytäntö oli jo vuonna 1975 Saigonissa kun Etelä-Vietnam sortui.

medium_2021-08-16-c956e6b525.jpg
 
Viimeksi muokattu:
No eiköhän USA ole itse ottamassa porukkaa kun tässä juuri on USA evakuoimassa Talibanin kostojen alta valittua porukkaa. Ei nuo ole mitään vapaasti näihin USA:n sotilaslentojen sisälle rynnännyttä satunnaista porukkaa, kun kentällä on USA:n joukkoja sen verran pitämässä rotia, vaan ainoastaan ne kelle annetaan lupa pääsevät koneeseen: niillä afgaaneilla jotka pystyivät todistamaan työskennelleensä hallitukselle ja kansainvälisten joukkojen kanssa on perheenjäsenten kanssa oikeus näihin lentoihin. Vastaava käytäntö oli jo vuonna 1975 Saigonissa kun Etelä-Vietnam sortui.

medium_2021-08-16-c956e6b525.jpg

Se on hienoa jos tuolla pystyivät käymään läpi mahdollisen maahantulon edellytykset usaan.

Epäillä sopii. Niin kaaottista on ollut touhu, että tuskin tietävät alkuunsakaan ketä on otettu ja täyttyykö usaan muuton edellytykset.
Rehaavat ne siksi Balkanille, että hylsyn saanet eivät eksyisi usaan. Sitä voi vain miettiä mihinkä sitten menevät.


Tässä se uutinen.

Eli visaa ruvetaan käsittelemään.

https://www.reuters.com/world/alban...ouse-afghan-refugees-pm-rama-says-2021-08-15/

PRISTINA, Aug 15 (Reuters) - Albania and Kosovohave accepted a U.S. request to temporarily take in Afghan refugees seeking visas to enter the United States, the country two countries said on Sunday.

In Tirana, Prime Minister Edi Rama Rama said U.S. President Joe Biden's administration had asked fellow NATO member Albania to assess whether it could serve as a transit country for a number of Afghan refugees whose final destination is the United States.

"

Sources had told Reuters that Biden's administration had held discussions with such countries as Kosovo and Albania about protecting U.S.-affiliated Afghans from Taliban reprisals until they completed the process of approval of their U.S. visas.
 
Riskien tunnistaminen ei ole ollut poliitikkojemme suurin vahvuus. Ja jos riskit olisikin tunnistettu, ne on sitten sivuutettu.

Ja viittasin aiemmalla ensisijaisesti suurempaan liikkeeseen tulevina vuosina. Vaikka näissä yhteistyökumppaneissa voi olla ihan sekulaarisempaa maailmaa kannattavia yksilöitä, niin mikään takuu se ei ole ja tässä riskien tunnistaminen voi pettää ja pahasti kun sokeus iskee ja ihmisarvo on jakamaton. Ties mitä Talibanin myyriä sinne naton toimistoihin on voinut hakeutua.
Islamilaisten pumppaaminen länsimaihin on tärkeä osa globaalia jihadia. Islamilaisilla tulee suuren syntyvyyden takia paljon ylijäämäväestöä joka voidaan dumpata länsimaihin. Länsimaassa islamilaiset jatkavat lisääntymistä alkuperäistä väestöä nopeammin. Jossakin vaiheessa osuus väestöstä heilahtaa niin suureksi, että peli on menetetty.

Vaikuttaa, että islamilaiset ovat saaneet manipuloitua länsimaiden johtavan valtion eli USA:n toimia. USA saatiin provosoitua hyökkäämään Irakiin -> väestö saatiin radikalisoitua ja islamilaista väestöä siirrettyä Euroopan iloksi. Viimeisimpänä USA aseisti Talibanin paljon parempaan kuosiin, kuin se on ikinä ollut. Talibanin vastustajilla ei ole lähellekään samoja mahdollisuuksia kuin ennen vuotta 2001.

Taliban pääsee myös osallistumaan globaaliin jihadiin lähettämällä ylijäämäväestöään Euroopan iloksi. Vaikka joukossa olisikin sekulaarisempia henkilöitä niin viimeistään seuraava sukupolvi löytää aidon islamin eli radikalisoituu.
 
Toivottavasti seuraava helikopteri pako on sätkynukke-joen lento valkoisesta talosta. Vilpillä valtaan ja kaikki mahdollinen niin käteen kun ikinä pystyy.
Tämä afgojen setti saattaa olla aika tavalla kamelin selän katkaiseva korsi tavallisten amerikkalaisten sietokyvyssä.
 
Kulissit haluttiin pitää pystyssä? Ja sitten lopulta kehityksen huima nopeus kuitenkin yllätti?

Minä ihmettelen, kun Talibanien kanssa kuitenkin neuvoteltiin, miksei määritelty valmiiksi jotain "demarkaatiolinjaa", jota talibaanit eivät ylitä ennen kuin länsimaiden organisaatiot ovat poistuneet maasta. Ja sen rikkomisesta olisi sitten hyvällä syyllä voitu laittaa rautaa niskaan.

Niin siis Biden siirsi sovittua lähtöpäivää ilman Talien suostumusta.

 
Toivottavasti seuraava helikopteri pako on sätkynukke-joen lento valkoisesta talosta. Vilpillä valtaan ja kaikki mahdollinen niin käteen kun ikinä pystyy.
Tämä afgojen setti saattaa olla aika tavalla kamelin selän katkaiseva korsi tavallisten amerikkalaisten sietokyvyssä.
..... ja amerikka kypsyy jatkamaan omaa tietään omaan sisällissotaansa, niinkö ?
.
 
The US’s hasty departure from Afghanistan has provided much material for China’s propaganda agencies to discredit Washington’s foreign policy. But Beijing is also treading a careful line in navigating an increasingly uncertain security situation in one of its most volatile neighbours.

On Monday, Chinese foreign ministry spokesperson, Hua Chunying, said that while Beijing will “continue developing good-neighbourly, friendly and cooperative relations with Afghanistan”, it also urges the Taliban to “ensure that all kinds of terrorism and crimes can be curbed so that the Afghan people can stay away from war and rebuild their homeland”.

China sees the issue of Afghanistan as a quagmire, where great powers often find themselves entrapped historically – from Britain to the Soviet Union, and now the US. Chinese state media calls Afghanistan a “graveyard of empires”. In other words, Beijing does not want to be mired in “the Great Game” in the centre of the Eurasian continent.

“The truth is that China does not want to play any cards in Afghanistan, nor does it want to seek any geopolitical expansion …” wrote Qian Feng, director of the research department at the National Strategy Institute at Tsinghua University on Sunday. “China will never intervene in Afghanistan in the way the US has done in the past 20 years.”
 
Yhdysvallat käytti yhteensä noin 75 miljardia euroa Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen aseistamiseen, varustamiseen ja kouluttamiseen. Yhdysvaltain kokoama koalitio, Suomi mukaan luettuna, teki parhaansa tukeakseen ja valmentaakseen näitä joukkoja.

Ja mikä oli lopputulos? Joukkopako. Massa-antautuminen. Täydellinen sulaminen.

Aseista, ammuksista ja ajoneuvoista turvallisuusjoukoilla ei ilmeisesti ollut pulaa. Päällimmäiseksi syyksi tappioon nouseekin ensimmäisten analyysien mukaan taistelutahto, tai siis sen puute.

Sotilailta ja poliiseilta puuttui motivaatio. He eivät halunneet laittaa omaa henkeään alttiiksi maansa puolesta, sillä he eivät tunteneet uskollisuutta heidät palkannutta keskushallintoa kohtaan. Läpimädällä hallinnolla ei ollut turvallisuusjoukkojen silmissä legitimiteettiä: tukea ja hyväksyntää.

Toinen syy nopeaan tappioon oli sotilasstrateginen. Turvallisuusjoukot oli ryhmitetty asutuskeskuksiin, ja niiden asenne sotaan oli puolustuksellinen.

Pystyäkseen pitämään asutuskeskukset hallussaan turvallisuusjoukot tarvitsivat länsimaiden jatkuvaa ilmatukea, tiedustelutietoa ja huoltoapua. Kun tämä tuki lakkasi, joukkojen taistelukyky romahti.

Lähtiessään Afganistanista amerikkalaiset vetivät turvallisuusjoukoilta kirjaimellisesti töpselin irti, ja virta loppui siihen.



Afganistanin tilannetta on hyvä tarkastella välillä muusta kuin länsimaisesta näkökulmasta. Intian asevoimien eläkkeellä oleva kenraalimajuri S.B. Asthana tarjoaa kiinnostavia näkemyksiä Afganistanin turvallisuusjoukkojen murskatappiosta the Daily Guardian -lehdessä.

”Kahden vuosikymmenen aikana ne sairastuivat tautiin, jonka oireina olivat liika riippuvuus ulkomaisista joukoista ja tuesta”, Asthana kirjoittaa.

”Operatiivisesti turvallisuusjoukot tekivät saman virheen kuin monikansalliset joukot yrittäessään voittaa sodan ilmatuen ja puolustuksellisten tukikohtien avulla. Aloite jäi Talebanille.

Asthana nostaa kirjoituksessaan esille myös kaksoispelin, jota Pakistan pelaa Afganistanissa.

Pakistanin asevoimat ja sotilastiedustelupalvelu ISI ovat kaikki nämä vuodet tukeneet Talebania. Samalla Pakistan on onnistunut pitämään Yhdysvallat sotilaallisena ja strategisena liittolaisena. Virallisesti Pakistanin hallitus tietenkin kiistää tuen ääriliikkeelle.
 
Yhdysvallat käytti yhteensä noin 75 miljardia euroa Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen aseistamiseen, varustamiseen ja kouluttamiseen. Yhdysvaltain kokoama koalitio, Suomi mukaan luettuna, teki parhaansa tukeakseen ja valmentaakseen näitä joukkoja.

Ja mikä oli lopputulos? Joukkopako. Massa-antautuminen. Täydellinen sulaminen.

Aseista, ammuksista ja ajoneuvoista turvallisuusjoukoilla ei ilmeisesti ollut pulaa. Päällimmäiseksi syyksi tappioon nouseekin ensimmäisten analyysien mukaan taistelutahto, tai siis sen puute.

Sotilailta ja poliiseilta puuttui motivaatio. He eivät halunneet laittaa omaa henkeään alttiiksi maansa puolesta, sillä he eivät tunteneet uskollisuutta heidät palkannutta keskushallintoa kohtaan. Läpimädällä hallinnolla ei ollut turvallisuusjoukkojen silmissä legitimiteettiä: tukea ja hyväksyntää.

Toinen syy nopeaan tappioon oli sotilasstrateginen. Turvallisuusjoukot oli ryhmitetty asutuskeskuksiin, ja niiden asenne sotaan oli puolustuksellinen.

Pystyäkseen pitämään asutuskeskukset hallussaan turvallisuusjoukot tarvitsivat länsimaiden jatkuvaa ilmatukea, tiedustelutietoa ja huoltoapua. Kun tämä tuki lakkasi, joukkojen taistelukyky romahti.

Lähtiessään Afganistanista amerikkalaiset vetivät turvallisuusjoukoilta kirjaimellisesti töpselin irti, ja virta loppui siihen.



Afganistanin tilannetta on hyvä tarkastella välillä muusta kuin länsimaisesta näkökulmasta. Intian asevoimien eläkkeellä oleva kenraalimajuri S.B. Asthana tarjoaa kiinnostavia näkemyksiä Afganistanin turvallisuusjoukkojen murskatappiosta the Daily Guardian -lehdessä.

”Kahden vuosikymmenen aikana ne sairastuivat tautiin, jonka oireina olivat liika riippuvuus ulkomaisista joukoista ja tuesta”, Asthana kirjoittaa.

”Operatiivisesti turvallisuusjoukot tekivät saman virheen kuin monikansalliset joukot yrittäessään voittaa sodan ilmatuen ja puolustuksellisten tukikohtien avulla. Aloite jäi Talebanille.

Asthana nostaa kirjoituksessaan esille myös kaksoispelin, jota Pakistan pelaa Afganistanissa.

Pakistanin asevoimat ja sotilastiedustelupalvelu ISI ovat kaikki nämä vuodet tukeneet Talebania. Samalla Pakistan on onnistunut pitämään Yhdysvallat sotilaallisena ja strategisena liittolaisena. Virallisesti Pakistanin hallitus tietenkin kiistää tuen ääriliikkeelle.

Tulee taas niin Vietnam mieleen. Maaseudun kyliä linnoitettiin ja asukkaille jaettiin aseita ja niiden käyttöä koulutettiin. Päiväsaikaan maajussit saattoivat esittää olevansa Etelä-Vietnamin hallituksen kannattajia. Yöaikaan kaveerasivat sitten Vietcongin kanssa.

 
Back
Top