AGM-158 JASSM

Mielenkiintoista ja ilahduttavaa, jos meidänkin hankinta pakottaa Venäjän sijoittamaan (uudet) lentotukikohdat satojen kilometrien päähän rajasta. Toisaalta tuo reaktio antaa ymmärtää JASSM:n kaltaisten täsmäaseiden olevan tehokkaita ja vaarallisia. Onko tukikohdan sijoitusratkaisun taustalla kyse venäläisten kykenemättömyydestä/haluttomuudesta hoitaa ongelmaa hajauttamalla tai kaivautumalla? Jos ei ole, on valitettavasti syytä epäillä Iskanderien olevan vastaavasti meille merkittävä ongelma.

Eihän tuo varmasti kenellekään yllätys ole? Jos vaikka ajattelee kuinka tälläkin palstalla pelätään niitä iskender-kebabbeja. Kai lännen aseet on yhtä pahoja kuin venäläisten.

BTW, toi on stealth. Et ei se niin torjuttavissa ole vaikka iskenderia hitaampi oiskin.
 
Olikohan Charly sittenkin oikeassa hehkuttaessaan JASSM-kauppaa?

Mitä puolalaisten kaupan väitetään aiheuttavan:

Mielenkiintoista ja ilahduttavaa, jos meidänkin hankinta pakottaa Venäjän sijoittamaan (uudet) lentotukikohdat satojen kilometrien päähän rajasta. Toisaalta tuo reaktio antaa ymmärtää JASSM:n kaltaisten täsmäaseiden olevan tehokkaita ja vaarallisia. Onko tukikohdan sijoitusratkaisun taustalla kyse venäläisten kykenemättömyydestä/haluttomuudesta hoitaa ongelmaa hajauttamalla tai kaivautumalla? Jos ei ole, on valitettavasti syytä epäillä Iskanderien olevan vastaavasti meille merkittävä ongelma.

Aika erikoinen väite kun Puolasta Venäjälle on joka tapauksessa ainakin 400 km. Siinähän on Valko-Venäjä puskurina välissä. Eikä nuo Puolan puikulat taida mikään uusi suorituskyky Naton mitassa olla? Silkkaa huttua tämä ns. uutinen. Järkeä tässä on ainoastaan siinä tapauksessa että Puola ja Venäjä joutuvat erillissotaan. Ja Iskanderista meidän pitää ihan varmasti olla kohtuumitassa huolissaan. Hajautuksen ja suojan pitää lentotukikohdissa olla kunnossa tai jälki on rumaa.
 
Aika erikoinen väite kun Puolasta Venäjälle on joka tapauksessa ainakin 400 km. Siinähän on Valko-Venäjä puskurina välissä. Eikä nuo Puolan puikulat taida mikään uusi suorituskyky Naton mitassa olla? Silkkaa huttua tämä ns. uutinen. Järkeä tässä on ainoastaan siinä tapauksessa että Puola ja Venäjä joutuvat erillissotaan. Ja Iskanderista meidän pitää ihan varmasti olla kohtuumitassa huolissaan. Hajautuksen ja suojan pitää lentotukikohdissa olla kunnossa tai jälki on rumaa.

Venäjä sijoittaa tukikohdan Valko-Venäjälle.

Russian Air Base in Belarus will be created a year after the planned deadline. What is more, it is going to be located further to the east from the Polish border. It is believed that one of the reasons for such change is the fact that the Russians fear the JASSM missiles, which are soon to be a part of the inventory of the Polish F-16 fighters.
 
Venäjä sijoittaa tukikohdan Valko-Venäjälle.

Niinhän tuossa lukee mutta 200km ei paljoa auta kun tukikohta on edelleen Puolan ilmatilasta laukaistun JASSM:n kantamalla. Venäjän omalla alueella olevat lentotukikohdat taas ovat kaliningradin aluetta lukuun ottamatta Puolan ohjusten kantaman ulkopuolella. Toisaalta 200km ei ole suurvallan ilmavoimille mikään etäisyys. Lienee yleensäkin ihan tyypillistä ettei ainakaan ilmaherruushävittäjiä sijoiteta tykin kantamalle rajalta. Joku SU-25:n tapainen maatalouskone on sitten toinen asia etenkin kriisin ollessa päällä. Ei tässä uutisessa ole mielestäni mitään merkillistä. SU-27-tukikohta Valko-Venäjällä on ennen kaikkea poliittinen ele. Sotilaallisesti sillä ei ole kummoista merkitystä.
 
Niinhän tuossa lukee mutta 200km ei paljoa auta kun tukikohta on edelleen Puolan ilmatilasta laukaistun JASSM:n kantamalla. Venäjän omalla alueella olevat lentotukikohdat taas ovat kaliningradin aluetta lukuun ottamatta Puolan ohjusten kantaman ulkopuolella. Toisaalta 200km ei ole suurvallan ilmavoimille mikään etäisyys. Lienee yleensäkin ihan tyypillistä ettei ainakaan ilmaherruushävittäjiä sijoiteta tykin kantamalle rajalta. Joku SU-25:n tapainen maatalouskone on sitten toinen asia etenkin kriisin ollessa päällä. Ei tässä uutisessa ole mielestäni mitään merkillistä. SU-27-tukikohta Valko-Venäjällä on ennen kaikkea poliittinen ele. Sotilaallisesti sillä ei ole kummoista merkitystä.

Onhan se kantamalla, mutta paljon heikommin. Saan Google Earthin viivaimella matkaksi Babruiskista Puolan rajalle lyhimmillään runsaat 350 kilometriä. Jos siihen sijoitetaan eteen jonkinmoista ilmatorjuntaa, ei JASSM:n laukaisija sotatilassa välttämättä pääse kantamalle. Sen sijaan Baranovitšista on vain runsas 140 kilometriä rajalle. Siinä saa olla melkoinen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jos aikoo pitää hävittäjät yli 230 kilometrin päässä.

24 Russian Su-27 fighters are to be stationed in Belorussian city of Babruysk in 2016. Earlier these jets were to be deployed to Baranovichi AB. Both locations are 200 km apart.

Babruisk on kyllä lähempänä Venäjää, mikä sekin saattaa pelata osaansa tuossa pelissä. Läheisyys tarjoaa lyhyemmät matkat miehistölle ja kuljetuksille, ja tukikohta on kauempana vihollisesta, mikäli Venäjä joutuu puolustussotaan.
 
140km kilometriä rajalta on kyllä vaarallisen vähän Flanker-tukikohdalle. Ja näin ihan siitä riippumatta minkä maan rajalla ollaan. Voihan siellä uudessa paikassa olla merkittäviä etuja logistiikan puolella ja vaikka kasvuvaraa jos infraa suunnitellaan rakennettavaksi niin että konemäärää voidaan tarvittaessa merkittävästikin nostaa. Lisäetuna uusi sijainti on kauempana myös Liettuan rajasta. Mahdollisia syitä on vaikka kuinka paljon. Näissä kaavailuissa sorrutaan turhan helposti ajatukseen ihmeaseista.
 
1765107.jpg
 
Koostin tähän hieman vertailua jassm vastaan ranskalaisten ASMP -ohjus.

ohjus | hinta kantama paino kg moottori warhead (tnt kg)
-----------------------------------------------------------------------------------------
JASSM 700 000$ 370+ km 1020 turbojet 450
ASMP 15 000 000€ 300+ km 860 ramjet 300 000 000


Yli kyseessä on ranskalainen keskimatkan ohjukseen laitettu TN 81 vetypommi. Teho per hinta on ihan kohdallaan.
Heillä on noita 60 kpl. Tai siis meillä yhteisesti, kun on tuo EU:n yhteinen puolustus.
Siitä puhuu seuraavat EU:n sopimukset:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maastrichtin_sopimus 1993
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amsterdamin_sopimus 1997
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nizzan_sopimus 2003
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lissabonin_sopimus 2007


Näitä on tehty siis muutaman vuoden välein, ja voin taata että seuraava tulee olemaan Suomen kannalta merkittävä, koska se on ensimmäinen post-Krim sopimus.

Teija Tiilikaisen mielestä turvatakuut on jo nyt:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014032018142016_uu.shtml

"Tiilikainen sanoi STT:n haastattelussa viime kesänä, että turvatakuut tulevat EU:n Lissabonin sopimuksen 42. artiklasta.

- Unionin sopimuksessa on kollektiivisen puolustuksen artikla, se on samanlainen kuin Natossa. EU:n artiklan jatkoksi ei ole kuitenkaan luotu puolustussuunnittelua ja johtamisjärjestelmiä, jos aggressio kohdistuisi jonkun maan kohdalle, Tiilikainen sanoi kesällä."


Mihin tarvimme suunnittelua, kun meillä on ASMP ? Ei mihinkään. Presidentti ampuu semmoisen jos tarve on. Siinä suunnittelua ja johtamista tarpeeksi.
 
Onko keskustelussa nostettu esin mahdollisuus, että JASSM olisi väkevä ase pelkästään sillä tiedolla, että maalialueella on säpinää?

JASSM käyttää Wikipedian mukaan maalin tunnistamiseen ja loppuhakeutumiseen infrapunahakupäätä. Mitäpä jos maalin tarkkaa sijaintia ei tarvitsekaan tietää, vaan ohjus pystyy etsimään annettua maalia esim. neliökilometrin alueelta lentotukikohdasta? En tiedä, kuinka tarkka hakupää on ja kuinka isoa aluetta se skannaa kerrallaan. En myöskään tiedä varmasti, onko ohjukselle mahdollista syöttää useampi maali: "Su-24, Su-25, Su-27, Su-30, Su-34, Su-35 - hakeudu johonkin." Vaikka maaleja ei voisikaan antaa useampaa, niin en usko, että JASSM on kovin kranttu. Luultavasti mikä hyvänsä Su-27 sukuinen on ohjuksen mielestä Su-27, ja se riittää. Muutenkin Venäjän kalustokirjo on aika pieni, joten en usko eri konetyyppien muodostavan ongelmaa.

Nyt joku kysyy: "No entä jos siellä kentällä ei ole yhtään konetta, vaan kaikki on luolassa?" Se mahdollisuus on olemassa, jos sokkona ammutaan. Satelliittikuvien perusteella venäläiset suosivat kuitenkin ilmeisesti maanpäällisiä lentokonesuojia, jotka eivät juuri suojaa JASSM:n suoraa osumaa vastaan. Lisäksi joissakin JASSM:n kaltaisissa risteilyohjuksissa on kyky lentää ennalta määritettyyn turvalliseen törmäyspisteeseen, jos ohjus ei löydä maalia. Ei ole varmaa, onko JASSM:lla sama kyky, mutta on kohtuullista olettaa näin. Jos JASSM ei siis löydäkään kentältä maalia, niin JASSM voi tuhota lentokonesuojan.

Kuulostaisi hyvältä, suorastaan erinomaiselta, jos meillä olisi kohta kyky aiheuttaa vakavia vahinkoja vihollisen ilma-aseelle jopa reaaliaikaisen tiedustelutiedon puuttuessa! Vaan onko näin? Tietävämmät puhukoon!
 
Onko keskustelussa nostettu esin mahdollisuus, että JASSM olisi väkevä ase pelkästään sillä tiedolla, että maalialueella on säpinää?

JASSM käyttää Wikipedian mukaan maalin tunnistamiseen ja loppuhakeutumiseen infrapunahakupäätä. Mitäpä jos maalin tarkkaa sijaintia ei tarvitsekaan tietää, vaan ohjus pystyy etsimään annettua maalia esim. neliökilometrin alueelta lentotukikohdasta? En tiedä, kuinka tarkka hakupää on ja kuinka isoa aluetta se skannaa kerrallaan. En myöskään tiedä varmasti, onko ohjukselle mahdollista syöttää useampi maali: "Su-24, Su-25, Su-27, Su-30, Su-34, Su-35 - hakeudu johonkin." Vaikka maaleja ei voisikaan antaa useampaa, niin en usko, että JASSM on kovin kranttu. Luultavasti mikä hyvänsä Su-27 sukuinen on ohjuksen mielestä Su-27, ja se riittää. Muutenkin Venäjän kalustokirjo on aika pieni, joten en usko eri konetyyppien muodostavan ongelmaa.

Nyt joku kysyy: "No entä jos siellä kentällä ei ole yhtään konetta, vaan kaikki on luolassa?" Se mahdollisuus on olemassa, jos sokkona ammutaan. Satelliittikuvien perusteella venäläiset suosivat kuitenkin ilmeisesti maanpäällisiä lentokonesuojia, jotka eivät juuri suojaa JASSM:n suoraa osumaa vastaan. Lisäksi joissakin JASSM:n kaltaisissa risteilyohjuksissa on kyky lentää ennalta määritettyyn turvalliseen törmäyspisteeseen, jos ohjus ei löydä maalia. Ei ole varmaa, onko JASSM:lla sama kyky, mutta on kohtuullista olettaa näin. Jos JASSM ei siis löydäkään kentältä maalia, niin JASSM voi tuhota lentokonesuojan.

Kuulostaisi hyvältä, suorastaan erinomaiselta, jos meillä olisi kohta kyky aiheuttaa vakavia vahinkoja vihollisen ilma-aseelle jopa reaaliaikaisen tiedustelutiedon puuttuessa! Vaan onko näin? Tietävämmät puhukoon!

Ei kuulemma ole mahdollista antaa tuon ohjuksen etsiä maalia sieltä kentältä. Se kuvan tunnistus on lähinnä vain tarkkuuden lisääminen. Se siis osaa hakea tietyn muotoisesta jutusta oikean osumakohdan, mutta sen jutun on oltava siellä missä sen sanottiin olevan. Jos tuo olisi mahdollista, niin sitten hyökkäystapa voisi olla, että "ensisijaisesti hakeudut koneisiin, mutta jos niitä ei löydy, niin iske kenttärakennuksiin"! Tai sitten iskee niiden lentokonesuojien ovesta läpi.
 
JASSM käyttää Wikipedian mukaan maalin tunnistamiseen ja loppuhakeutumiseen infrapunahakupäätä. Mitäpä jos maalin tarkkaa sijaintia ei tarvitsekaan tietää, vaan ohjus pystyy etsimään annettua maalia esim. neliökilometrin alueelta lentotukikohdasta?
Kuten suomi-wikin 4. viite kertoo, Terminaaali-IP vain tarkentaa lopullisen osuman GPS:n 13 metristä kolmeen.
 
Mitä nyt Google mapsin satelliittikuvista katsoo noita naapurin kenttiä jotka ovat JASSM kantamalla, niin maanpäällisiä lentokonesuojia näyttäisi olevan joka kentällä. Maastonmuotoja satelliittikuvan vaikea katsoa onko jonkin kentän ympärillä niin paljon korkeuseroja että siellä voi syvempää luolastoa olla. Kyllä luulisi että jonkinlainen tiedustelutieto pitää olla että noin harvalukuista ja kallista ohjusta lähdetään ampumaan. Siitä ei sokkona ole kovin paljon hyötyä jos ammutaan yksittäisellä isommalla kärjellä oleva ohjus päin lentokonesuojaa josta on kuitenkin taas matkaa seuraavaan suojaan ja välissä on puita jne. vaikutusta heikentäviä esteitä. Lentokenttiä vastaan tehokkaampaa olisi olla se sirotekärki, uskoisin että sellaisia käytettäisiin kyllä meitä vastaan hyvin mielellään.

Mikähän JASSM käyttöperiaate muutenkaan on? Missä vaiheessa lähdetään ampumaan ja millaisia maaleja? Voisin kuvitella että lentokentät kyllä ovat korkealla tärkeysjärjestyksessä, samoin isommat varastot ja komentopaikat, mutta kahden jälkimmäisen sijainteja onkin jo sitten hankalampi tietää kun tahtovat tilanteen päällä ollessa liikkua. Kaikkia n. 70 ohjusta ei saada kerralla taivaalle Hornetien kyytissä. Saadaanko juuri kuinkaan monta jos Suomeen onkin kohdistunut yllättäen alkanut hyökkäys? Ja mihin niitä sitten lähdetään ampumaan jos käytettävissä on muutamia kappaleita niissä koneissa jotka mahdollisesti selvisivät yllätyksestä? Lentokentät kuulostavat loogisimmalta kohteelta kyllä siinä kohtaa mutta mitä sanovat poliitikot saako ampua rajojen yli ettei vain provosoi ketään..
 
S-300 ja S-400 -ohjusyksikot ovat ykkosmaaleina, atlantintakaisten ystaviemme 'toivomuksesta'... and quite rightly so.
 
Nyt lähti tuotantoon Puolan ja Suomen erä. Valmista 2019 mennessä.
http://www.defense.gov/News/Contracts/Contract-View/Article/632556

Kuteja, ylläpitoa ym. tulee yhteensä $254,431,611 edestä ja FMS:ään menee $47,602,561.

http://www.defence24.pl/277869,pociski-jassm-dla-polski-zakontraktowane

Yllä mainitussa kerrotaan, että Puolalle tuli kiire aikaistaa, koska kyseessä on viimeinen tuotantoerä (50/50 tavallista ja -ER:ää). Jatkossa tuotetaan vain -ER:ää. Alun perin oli ilmeisesti tarkoitus toimittaa kahdessa erässä Lot 13:ssa ja Lot 14:ssa, joista jälkimmäinen olisi ollut enimmäkseen Puolan ohjuksia.

Puolalle tulee 36-40kpl. Ekat F-16:t valmiina 2017, jolloin eka Jassm-toimitus. Tuotantoerässä yhteensä 140kpl + 140kpl Jassmia.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä nyt Google mapsin satelliittikuvista katsoo noita naapurin kenttiä jotka ovat JASSM kantamalla, niin maanpäällisiä lentokonesuojia näyttäisi olevan joka kentällä. Maastonmuotoja satelliittikuvan vaikea katsoa onko jonkin kentän ympärillä niin paljon korkeuseroja että siellä voi syvempää luolastoa olla. Kyllä luulisi että jonkinlainen tiedustelutieto pitää olla että noin harvalukuista ja kallista ohjusta lähdetään ampumaan. Siitä ei sokkona ole kovin paljon hyötyä jos ammutaan yksittäisellä isommalla kärjellä oleva ohjus päin lentokonesuojaa josta on kuitenkin taas matkaa seuraavaan suojaan ja välissä on puita jne. vaikutusta heikentäviä esteitä. Lentokenttiä vastaan tehokkaampaa olisi olla se sirotekärki, uskoisin että sellaisia käytettäisiin kyllä meitä vastaan hyvin mielellään.

Mikähän JASSM käyttöperiaate muutenkaan on? Missä vaiheessa lähdetään ampumaan ja millaisia maaleja? Voisin kuvitella että lentokentät kyllä ovat korkealla tärkeysjärjestyksessä, samoin isommat varastot ja komentopaikat, mutta kahden jälkimmäisen sijainteja onkin jo sitten hankalampi tietää kun tahtovat tilanteen päällä ollessa liikkua. Kaikkia n. 70 ohjusta ei saada kerralla taivaalle Hornetien kyytissä. Saadaanko juuri kuinkaan monta jos Suomeen onkin kohdistunut yllättäen alkanut hyökkäys? Ja mihin niitä sitten lähdetään ampumaan jos käytettävissä on muutamia kappaleita niissä koneissa jotka mahdollisesti selvisivät yllätyksestä? Lentokentät kuulostavat loogisimmalta kohteelta kyllä siinä kohtaa mutta mitä sanovat poliitikot saako ampua rajojen yli ettei vain provosoi ketään..

Jos naapuri on jo hyökännyt laajassa mitassa mm. Ilmavoimien tukikohtiin Suomessa niin tuskin meidän tarvitsee enää säikkyä provosointia. Mitä Venäjä voisi sen takia tehdä? Aloittaa sodan?
 
Sodan alkuvaiheessa on tärkeää että me saamme ostettua aikaa.
Niin kannattaa miettiä noita kohteita siinä alkuvaiheessa niin että millä me saamme ostettua aikaa sekä suojattua liikekannallepanoa.
En henk.kohtaisesti jaksa uskoa että meillä on liikekannallepano toteutettuna ensi sodassa täydessä mittakaavassa.
MAAK:ym pienet porukat ovat varmasti aseissa jo.
 
Back
Top