Ammattilaiset + vapaaehtoiset: arvio

Pullosorsa kirjoitti:
En usko Muukalaislegioonan, joka taistelee kuukausi palkalla ja vieraalla maalla, olevan puoliksikaan niin kova kuin omaa kyläänsä puolustava joukko. Edellyttää tietysti samantasoista varustustusta, jotta voidaa vertailla saavutuksia... :) Kuinkahan kävisi jos meillä verrattaisiin kuukausipalkkaa nauttivaa suomalaista sotilasta ja nykyisellä mallilla tuotettua sotilasta. Siis Suomea puolustamassa. Ei varmaankaan suurta eroa olisi.

Eiköhän tuo näkemys ole tullut historian kuluessa todistetuksi satoja ja tuhansia kertoja. Kun armeija ja sotilas sen osana taistelee kotimaataan puolustaakseen, sen usko oman toiminnan oikeutukseen ja merkitykseen on täysin toista luokkaa kuin vieraalla maalla taistelevan sotajoukon usko toimintaansa. Viimeistään vaikeuksien tullessa eteen, alkaa vieraalla maalla taistelevan joukon usko horjua ja suorituskyky sen myötä.
Toki Legioonan kaltainen ammattiarmeija..kuten monet muutkin "siirtomaa-armeijat" ovat olleet tehokkaita nyrkkejä heitettäväksi sinne missä tarvitaan..ja tiettyjen osiensa kohdalta myöskin epätoivoisissa tilanteissa ne ovat säilyttäneet tehokkuutensa loppuun saakka. Kuitenkin suuremmassa mittakaavassa ammattiarmeijat ovat vaikeuksia kohdatessaan olleet ilmeisen usein vaikeuksissa juuri uskonpuutteen vuoksi. Eiköhän juuri se seikka ole tehnyt mm. Irakin miehitysjoukkojen toiminnan hyvin haastavaksi?!
 
Pullosorsa kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Residentti kapiaisemme saa arvioida paremmin, mutta lyhemmässä palvelussa menee koulutus hukkaan, kokemusta ei päästä hyödyntämään jos kaveri lähtee kotiin heti taidot opittuaan. Ammattiarmeija kouluttaisi ikuisesti yksiköitä jotka on ihan kohta valmiita.



Yksi tehokkaimpina pidetyistä armeijoista lienee yhä edelleen Ranskan Muukalaislegioona - mutta taitaapa kuitenkin olla niin että vapaaehtoiset ja jonkinmoisen karsinnankin läpikäyneet ammattisotilaat eivät sielläkään loppujenlopuksi ole juurikaan sen "kovempia karjuja" kuin mitä meikäläinen järjestelmä tuottaa. Tottakai siellä(kin) eri alojen spesialistit ovat kivenkovia ammattimiehiä - mutta niin on meilläkin. Perusmiehistö ei taida oikeastaan missään olla loppujenlopuksi sen "kovempaa" kuin mitä se on meilläkään..kun vielä ottaa huomioon sen, että läheskään jokaista koulutettua "reppanaa" ei meillä(kään) sijoiteta taistelujoukkoihin. Jos vertaillaan ammattiarmeijaa ja meikäläistä kenttäarmeijaa, niin ehkä se suurin ero löytyy sieltä erilaisista tukitehtävistä..meillähän niihin tehtäviin sijoittuu jonkin verran niitä "reppanoita"..ammattiarmeijasta ne "reppanat" puuttuvat lähes kokonaan. Taistelujoukoissa ero lienee vähäisempi..tai ainakin omat havainnot eri yhteyksistä viittaavat vahvasti siihen. Jos vielä vertaa Suomalaista kenttäarmeijan reserviläistä, lähinnä ehkä miehistöä, ulkomaalaisiin ammattisotilaisiin, niin ehkä suurin puute - jopa ongelma - on mm. urheilustakin tuttu Suomalaiskansallinen piirre: Itseluottamuksen puute!! Legioonalaista pidetään luunkovana karjuna ja itse mielletään itsemme tyyliin "mä nyt oon vaan tällainen reppana.." Tottakai sekin on suuri juttu sotimisen kannalta - ja siksi sitä itseluottamusta pitäisi saada taottua myös Suomalaiseen asevelvollissotilaaseen roppakaupalla lisää!

En usko Muukalaislegioonan, joka taistelee kuukausi palkalla ja vieraalla maalla, olevan puoliksikaan niin kova kuin omaa kyläänsä puolustava joukko. Edellyttää tietysti samantasoista varustustusta, jotta voidaa vertailla saavutuksia... :) Kuinkahan kävisi jos meillä verrattaisiin kuukausipalkkaa nauttivaa suomalaista sotilasta ja nykyisellä mallilla tuotettua sotilasta. Siis Suomea puolustamassa. Ei varmaankaan suurta eroa olisi.

Tuollaiset joukot ovat erinomainen voima lähetettäväksi esim. sysimustaan Afrikkaan panemaan joku intoileva joukko tai johtaja pois liikenteestä, operaatio kestää vuorokauden - pari viikkoa ja se on siinä. Sellaisiin juttuihin nuo joukot ovat omiaan. Eikä kukaan perään huutele, jos joku sälli jää sille tielleen.

Mitäs se on muukalaislegioonan taisteluosan vahvuus, bauttiarallaa reilut 2000 miestä ja sekin taitaa olla hajallaan ympäri maailmaa ainakin viidessä eri paikassa plus siihen päälle komennetut.
 
Useiden tutkimusten mukaan tärkein tekijä taistelevalla joukolla on motiivi. Toiseksi tärkein on sisäinen kuri. Nämä kaksi ruokkivat toinen toistaan. Muukalaislegioona on siitä poikkeuksellinen palkka-armeija joukko, että sillä on muihin palkka-armeijoihin nähden vahva omaan perinteeseen ja kulttuurin sekä joukon keskinäisiin siteisiin perustuva motiivi ja kovimpia sisäisiä kureja maailmassa. Muukalaislegioona on panostanut paljon "muukalaislegioona on legionaalaisen perhe" toimintamallin iskostamiseen taistelijoilleen. "Uskollisuus ennen kaikkea" on toinen teema. Legionaalainenhan ei vanno uskollisuutta Ranskalle vaan legioonalle.
Siltikin legioona myöntää, että vaikein tekijä heillä on motiivitekijä. Omia kotinurkkiaan, omaa perhettään puolustavalla tämä puoli on luonnostaan vahva ja sidottu siihen paikkaan. Ammattisotilaille voi äkkiä tulla mieleen että omaa porukkaa on turha tapattaa, kun koko sakki lähtee voidaan olla toisilleen uskollisia muuallakin. Legioonan historiallaisimmat taistelut ovatkin käyty paikoissa joista ei ole pakotietä. Niissä tulee legioonalaisten keskinäinen uskollisuus parhaiten esille.
Muilla palkkasotilasjoukoilla tuo uskollisuuspuoli ja motiivitekijä ovat vieläkin heikommat. Missä määrin huippuvarusteet ja ammattitaito korvaavat tuon puolen -etenkin jos lukumäärällisesti ei olla edullisella puolella.
 
noska kirjoitti:
Muukalaislegioona on siitä poikkeuksellinen palkka-armeija joukko, että sillä on muihin palkka-armeijoihin nähden vahva omaan perinteeseen ja kulttuurin sekä joukon keskinäisiin siteisiin perustuva motiivi ja kovimpia sisäisiä kureja maailmassa. Muukalaislegioona on panostanut paljon "muukalaislegioona on legionaalaisen perhe" toimintamallin iskostamiseen taistelijoilleen. "Uskollisuus ennen kaikkea" on toinen teema. Legionaalainenhan ei vanno uskollisuutta Ranskalle vaan legioonalle.
Siltikin legioona myöntää, että vaikein tekijä heillä on motiivitekijä. Omia kotinurkkiaan, omaa perhettään puolustavalla tämä puoli on luonnostaan vahva ja sidottu siihen paikkaan. Ammattisotilaille voi äkkiä tulla mieleen että omaa porukkaa on turha tapattaa, kun koko sakki lähtee voidaan olla toisilleen uskollisia muuallakin. Legioonan historiallaisimmat taistelut ovatkin käyty paikoissa joista ei ole pakotietä. Niissä tulee legioonalaisten keskinäinen uskollisuus parhaiten esille.
Muilla palkkasotilasjoukoilla tuo uskollisuuspuoli ja motiivitekijä ovat vieläkin heikommat. Missä määrin huippuvarusteet ja ammattitaito korvaavat tuon puolen -etenkin jos lukumäärällisesti ei olla edullisella puolella.

Mielestäni hyvä kuvaus asiasta!
Huomaatteko miten paljon yhteisiä tekijöitä löytyy toiseen, kuuluun ja osin hyvin menestyneeseen sotajoukkoon..eli Waffen-SS:ään?!
"Meine ehre heisst treue" lienee tuttu sananparsi kaikille..kuten myös "Legion patria nostra".. Myös Waffen-SS pyrittiin tekemään siihen kuuluville "perheeksi"..jne jne.

No, ylipäätään sotajoukot ovat taistelleet parhaiten tilanteissa, joissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin taistella..

"Kuoleman maastossa sotajoukko taistelee parhaiten" taisi sanoa jo Tsun Tsu aikanaan.. Muistaakseni hänen opeissaan neuvottiin sijoittamaan sotajoukko siten, ettei sen ole mahdollista paeta, vaan se joutuu taistelemaan säilyäkseen hengissä.. Toki nyttemmin taktiikassa on alettu soveltaa myös periaatetta "jätä joukolle mahdollisuus irtautua vaikeasta tilanteessa.." Mutta en sitten tiedä, toimiiko tuo periaate sitten kuitenkaan tiukanpaikan tullen yhtä hyvin kuin tuo "taistele tai kuole"?!
 
Tuota minä olen monta kertaa pohtinut, että millä kaikilla konsteilla joukko saadaan tappelemaan oikein kunnolla, jos sitä halutaan? Propaganda on yksi keino, mutta paras ja tehokkain ollee kuitenkin tuo "taistele tai kuole". Ainakin Stalin komentajineen käytti tuota jopa irvokkaalla tavalla: "sotilaille on tehtävä selväksi, että taistelusta voi selvitä hengissä, perääntyvä sotilas kuolee AINA." "Vesistö selän takana" on joskus ollut käytössä monellakin rintamalla, "autiomaa ainoana pakotienä", "kerrotaan ja todistetaan kuinka brutaalisti vihollinen kohtelee vankejaan" jne.jne. Kyllä näitä keinoja löytyy ilman etsimistä jokaisen sotineen armeijan valikoimista.

Entäs kun tiedossa on pahimmillaan koko kansan tunnetun elämänmuodon ja -tavan katoamisen pelko? Eli vihollinen koetaan niin "toiseksi", jottei voida edes kuvitella elämää sen ikeen alla? Eli häviön uskotaan ja kenties tiedetään aiheuttavan perustavaa laatua olevia mullistuksia nykyiseen elämänmenoon verrattuna? Ja kas, todennäköisesti se toinen osapuoli pyrkii todistamaan, että nuo pelot ovat vääriä, "tulemme ystävinä, emme kajoa elämäänne, hallituksenne on syyllinen ja paska, teitä kusetetaan omienne taholta"....jos tuossa onnistutaan propagandan keinoin, tulee olemaan vähintään haastavaa saada kasaan ns. yhteinen ja yhtenäinen sotaväki.
 
baikal kirjoitti:
Tuota minä olen monta kertaa pohtinut, että millä kaikilla konsteilla joukko saadaan tappelemaan oikein kunnolla, jos sitä halutaan? Propaganda on yksi keino, mutta paras ja tehokkain ollee kuitenkin tuo "taistele tai kuole".
Minäpä väitän, että myös esim. erityisesti 1944 Suomalaisetkin komentajat käyttivät tuota "taistele tai kuole - menetelmää" - tosin varmaankin joukkojen itsensä sitä aina edes huomaamatta. Väitän myös, että nykypäivänäkin sama tilanne saattaisi tulla eteen.. Toki on niinkin, että usein hankalissa tilanteissa "taistele tai kuole - maasto" saattaa tulla pakon sanelemani käytäntöön, mutta lopputulos on silloinkin sama.

Ehkäpä kuitenkin Japanilaiset joukot ovat niitä harvoja, jotka ovat konkreettisesti ja avoimesti (myös joukkojen/sotilaiden suuntaan) toteuttaneet tuota taktiikkaa toistuvasti..ja onhan Kamikaze- taktiikkakin eräänlainen versio tuosta taistelutavasta.
 
Niin käyttivät. Jopa joukkojen ryhmityksenkin suhteen.

Ja kyllä nuo teloitushuhut Lappeenrannassa yms. ovat sodanaikaista perua. Ei ollut temppukaan panna huhua liikkeelle, että karkurit ja luvatta perääntyjät, ryöstelijät ja muut ammutaan Lappeenrannassa. Toki näin myös tapahtui, mutta kuten todistettu, ei siinä mitassa, kun oletettiin ja on oletettu. Mutta sodanaikaiset jutut jäivät elämään eikä niitä koskaan kyetty kiistämään.

Mikä osuus Kannaksen taistelun virkoamisella oli sillä, että ammuttiin kieltäytyjiä ja karkureita yms.? Ja joukot paisuttivat asiaa keskuudessaan ja se toimi itseasiassa siten, että taisteleminen koettiinkin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi juoksentelun ja ryntäilyn sijasta?

Harvoin keskustellaan siitä kuinka asiallinen ja jämpti sotilaskuri on myös jokaisen yksilön etu, vaikka välillä sodan arpa onkin jollekin yksilölle negatiivinen. Silloin yksilö häviää, mutta yhteisö saa etua. Ääh, vaikea juttu.
 
Kapiainen kirjoitti:
"Kuoleman maastossa sotajoukko taistelee parhaiten" taisi sanoa jo Tsun Tsu aikanaan.

"Saartamisen mahdollistavassa maastossa käytä sotajuonia; Kuoleman maastossa taistele." Sun Tzu IX ("Yhdeksän maastoa"), käännös allekirjoittaneen koska ei ole kuin lontoonkielinen Sodankäynnin taito hyllyssä.

Muistaakseni hänen opeissaan neuvottiin sijoittamaan sotajoukko siten, ettei sen ole mahdollista paeta, vaan se joutuu taistelemaan säilyäkseen hengissä.. Toki nyttemmin taktiikassa on alettu soveltaa myös periaatetta "jätä joukolle mahdollisuus irtautua vaikeasta tilanteessa.."

Sun Tzu IX, edelleen: "Aseta sotilaasi paikkaan josta ei voi paeta, ja he valitsevat kuoleman taistelussa paon sijaan. Jos he asettuvat kohtaamaan kuoleman, ei ole mitään mihin he eivät pysty. Sekä upseerit että rivimiehet antavat kaikkensa. Epätoivoisessa tilanteessa olevat sotilaat kadottavat pelon tunteen. Jos heille ei ole pakopaikkaa, he seisovat lujana; jos he ovat vieraalla maalla, he taistelevat jääräpäisesti; jos heille ei ole luvassa apua, he taistelevat kovimmin."

Tuo "jätä joukolle pakomahdollisuus"-juttu on toisesta kiinalaisesta manuskasta nimeltään 36 strategiaa, ja siellä temppu tunnetaan nimellä "Jos haluat ottaa vangiksi, täytyy ensin päästää vapaaksi". Periaate on se, että selkä seinää vasten seisovat tekevät juuri niin kuin Sun Tzu sanoo, eli tappelevat katkeraan loppuun asti. Mutta jos viholliselle tarjotaan tietä pakoon, se todennäköisesti valitsee tämän ratkaisun. Kunnon sotapäällikkö käyttää tätä hyväkseen ja järjestää niin, että ainoa pakopaikka on toisen sotajoukon sylissä, ja puun ja kuoren väliin joutunut vihollinen antautuu.
 
noska kirjoitti:
Muilla palkkasotilasjoukoilla tuo uskollisuuspuoli ja motiivitekijä ovat vieläkin heikommat. Missä määrin huippuvarusteet ja ammattitaito korvaavat tuon puolen -etenkin jos lukumäärällisesti ei olla edullisella puolella.

Sama se on asevelvollistenkin suhteen. "Rykmenttikuuluvaisuus" ja perinteet velvoittivat jo Napoleonin joukoissa, ja se tekee sitä vieläkin. Brittiarmeijassa ei liitytä niinkään armeijaan vaan johonkin tiettyyn rykmenttiin, ja on todennäköistä että miehistö ja aliupseerit palvelevat koko uransa samassa rykmentissä koulutusjaksoja lukuunottamatta. Samaan tapaan Ranskassa liitytään rykmenttiin, ja alokaskoulutuksessa kerrataan sen kunniakas historia aina vallankumouksista ja Napoleonin sodasta tähän päivään ja annetaan ymmärtää että se nuorinkin mortti on vastuussa siitä että edustaa juuri omaa rykmenttiään.

Suomessa tämäkin tuntuu olevan yksi asia jota ei tajuta. Rykmentin kunnia ei ole vain sananparsi.
 
ironside kirjoitti:
Sama se on asevelvollistenkin suhteen. "Rykmenttikuuluvaisuus" ja perinteet velvoittivat jo Napoleonin joukoissa, ja se tekee sitä vieläkin. Brittiarmeijassa ei liitytä niinkään armeijaan vaan johonkin tiettyyn rykmenttiin, ja on todennäköistä että miehistö ja aliupseerit palvelevat koko uransa samassa rykmentissä koulutusjaksoja lukuunottamatta. Samaan tapaan Ranskassa liitytään rykmenttiin, ja alokaskoulutuksessa kerrataan sen kunniakas historia aina vallankumouksista ja Napoleonin sodasta tähän päivään ja annetaan ymmärtää että se nuorinkin mortti on vastuussa siitä että edustaa juuri omaa rykmenttiään.

Suomessa tämäkin tuntuu olevan yksi asia jota ei tajuta. Rykmentin kunnia ei ole vain sananparsi.

No olisikohan syynä mahdollisesti se, ettei suomalainen varusmies ole henkisesti samalla tasolla kuin joku taantuvasta teollisuuskaupungista värvätty alempaan työväenluokkaan kuuluva britti mosa? Yleisesti briteissä on perinteenä, että jokainen syntyy tiettyyn luokkaan ja myös kuolee siinä. Kaivosmies kuolee kaivosmiehenä vaikka 15 vuotta olisikin ollut työttömänä. Briteissä on myös tapana, että tietyt kaupunginosat kannattavat tiettyä futis joukkuetta ja mitään poikkeuksia ei sallita. Tuo laumamielisyys on sitten helppo siirtää rekryytteihin- sehän on jo tuttua.

Suomessa tuskin ketään hakataan sen takia, että sattuu Kontulassa kulkemaan paidassa jossa on HIFK:n värit. Suomessa taas ollaan ehkä pystytty samastumaan vähän korkeampiin ideaaleihin kuten lakeihin ja isänmaahan. Eikä tuo "vihollinen samassa armeijassa" tuo pelkästään hyvää. Ei Suomessa törmää siihen, että väärään komppaniaan eksynyt varusmies hakataan porukalla "vastustajana".

Suomessahan varuskunnat ovat koulutusyksiköitä. Esimerkiksi ilmatorjunnan puolella olisi järjetöntä lähteä vaalimaan jotain prikaati tms. henkeä. Patterit kun sijoitetaan loppujen lopuksi juuri siihen maan (tai meren) kolkkaan mihin tarvitaan ja usein patterien sijoitusyksiköt saattavat vaihdella huomattavasti.
 
Mosuri kirjoitti:
No olisikohan syynä mahdollisesti se, ettei suomalainen varusmies ole henkisesti samalla tasolla kuin joku taantuvasta teollisuuskaupungista värvätty alempaan työväenluokkaan kuuluva britti mosa? Yleisesti briteissä on perinteenä, että jokainen syntyy tiettyyn luokkaan ja myös kuolee siinä.

En edes ala kommentoimaan miten selkeää paskapuhetta tuo on, alkaen siitä "ammattiarmeijaan menevät vain vajaamieliset slummiraggarit" ja päättyen siihen "perinteiseen" brittiläiseen luokkajakoon. Jotenkin minun tuntemani britit, joita on muuten helkkarin paljon, eivät sovi tuohon kuvaan ja siihen kirjoon mahtuu sekä sotilaita että siviilejä.

Briteissä on myös tapana, että tietyt kaupunginosat kannattavat tiettyä futis joukkuetta ja mitään poikkeuksia ei sallita.

Paras esimerkki tuohon on Arsenalin ja Tottenhamin kannattajat. Molemmat asuvat sekaisin.

Suomessa tuskin ketään hakataan sen takia, että sattuu Kontulassa kulkemaan paidassa jossa on HIFK:n värit.

Eikös tässä juuri ollut mellakka jossa HIFKin ja narrien kannattajat tappelivat keskenään? Briteissäkin nämä "väärän" kerhon fanien hakkaajat kuuluvat fanijoukon prosenttikerhojen kaltaisiin huligaanisakkeihin, joita löytyy Suomestakin. Pikaisella googlettamisella löytyy "Parhaat HIFK-tappelut"-tyylisiä ketjuja joissa on listattu parhaat "väärän" kerhon fanien kurmotukset.

Normifanien kesken keskitytään hyväntahtoiseen kuittailuun. Kyllä karvakorvien fanit minullekin kuittailivat kun entisessä autossa oli Tapparan tarra takalasilla.

Suomessahan varuskunnat ovat koulutusyksiköitä. Esimerkiksi ilmatorjunnan puolella olisi järjetöntä lähteä vaalimaan jotain prikaati tms. henkeä. Patterit kun sijoitetaan loppujen lopuksi juuri siihen maan (tai meren) kolkkaan mihin tarvitaan ja usein patterien sijoitusyksiköt saattavat vaihdella huomattavasti.

Ei siitä ole kyse. Brittiarmeijassa värväys toteutetaan periaatteessa niin, että tietty rykmentti värvää tietyltä alueelta: Royal Anglians värvää Norfolkista, 2 Royal Tank Regiment värvää Lounais-Englannista ja Kentistä, jne. Sillä, missä jotain komppaniaa loppujen lopuksi käytetään, ei ole merkitystä.
 
ironside kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
No olisikohan syynä mahdollisesti se, ettei suomalainen varusmies ole henkisesti samalla tasolla kuin joku taantuvasta teollisuuskaupungista värvätty alempaan työväenluokkaan kuuluva britti mosa? Yleisesti briteissä on perinteenä, että jokainen syntyy tiettyyn luokkaan ja myös kuolee siinä.

En edes ala kommentoimaan miten selkeää paskapuhetta tuo on, alkaen siitä "ammattiarmeijaan menevät vain vajaamieliset slummiraggarit" ja päättyen siihen "perinteiseen" brittiläiseen luokkajakoon. Jotenkin minun tuntemani britit, joita on muuten helkkarin paljon, eivät sovi tuohon kuvaan ja siihen kirjoon mahtuu sekä sotilaita että siviilejä.

Monet britit muuttavat ihan ulkomaille asti päästäkseen irti noista kuvioista. Olen useampaan kertaan nähnyt kuinka esim. Birminghamista tullut työkaverini jolla on tutkinto yliopistosta on saanut pohjattoman halveksivia katseita kun on neukkarissa avannut suunsa. Aikamme ihmeteltiin ja nyt on päätetty, että kaveri ei osallistu neuvotteluihin mihin osallistuu brittejä. Eikä asia jäänyt pelkkiin katseisiin vaan kokoajan oli asiakkaiden puolelta viittauksia kaveriin mm. sähköposteissa. Se, että itse et pysty lukemaan hienovaraisia kulttuuriin kuuluvia signaaleja ei tarkoita ettei niitä ole olemassa.

Britannian luokkayhteiskunta on muuten sellainen asia josta pahemmin ei huudella kuin omissa porukoissa. Tuskin itsekkään otat puheeksi esim. suomalaisten syrjäytymistä, mt-ongelmia tai vaikka köyhyysprostituutiota.
 
Mosuri kirjoitti:
Olen useampaan kertaan nähnyt kuinka esim. Birminghamista tullut työkaverini jolla on tutkinto yliopistosta on saanut pohjattoman halveksivia katseita kun on neukkarissa avannut suunsa.

Työkaverisi ilmeisesti puhuu leveää brummie-murretta? Tuota voi verrata siihen, että helsinkiläisessä neukkarissa stadilaiset katsovat kieroon leveää savoa puhuvaa tyyppiä.

Se, että itse et pysty lukemaan hienovaraisia kulttuuriin kuuluvia signaaleja ei tarkoita ettei niitä ole olemassa.

Takana on vuosi opiskelua ja sen päälle puolisentoista vuotta asumista vihreässä ja miellyttävässä maassa, ja osaan lukea sikäläiseen kulttuuriin kuuluvia signaaleja. Birminghamilla nyt sattuu olemaan tietty maine paikallisena Turkuna, samaan tapaan kuin jokaista glasgowlaista pidetään väkivaltaisena huligaanina joka on heti tarjoamassa puskua otsaan kun katsoo kieroon, tai kuinka Walesissa lampaat pelkäävät henkensä edestä, jne.

Britannian luokkayhteiskunta on muuten sellainen asia josta pahemmin ei huudella kuin omissa porukoissa.

Kyllä siitä puhuttiin esimerkiksi yliopistoporukoissa ihan loputtomiin. Kun samaan seurueeseen kuului esim. meikäläinen (keskiluokkaisen yrittäjän poika), Sheffieldistä kotoisin oleva putkimiehen poika (joka oli lukemassa maisterin tutkintoa, sehän perhana yritti nousta luokkaansa ylemmälle!) ja lontoolaisen sijoituspankkiirin tytär, "luokkaerot" tulivat väistämättä esiin ja ne otettiin puheeksi.

Tuskin itsekkään otat puheeksi esim. suomalaisten syrjäytymistä, mt-ongelmia tai vaikka köyhyysprostituutiota.

Miten nuo ovat suomalaisten erityispiirteitä? Tarkoitatko että suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat yhtä orgaanisesti kuin brittiläiseen yhteiskuntaan luokkajako ja "kahden kerroksen väki"?
 
Ei muuta kuin tervemenoa takaisin! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että meidän firmamme ei tarvitse yhtään anglofiiliä joka kuvittelee itsestään liikoja, kun pappa on ostanut opiskelupaikan "brittien Joensuun yliopistosta". Eikä se homomainen honotus tee kenestäkään parempaa ihmistä- "oikeat luokkansa edustajat" ovat kakoneet spermaa public schoolin pukkarissa. Siihen ei ole moni suomalainen pystynyt...
 
Mosuri kirjoitti:
Ei muuta kuin tervemenoa takaisin! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että meidän firmamme ei tarvitse yhtään anglofiiliä joka kuvittelee itsestään liikoja, kun pappa on ostanut opiskelupaikan "brittien Joensuun yliopistosta".

Kenen sinne pitäisi mennä? Minunko? Meikäläinen on anglofiili, sitä en kiellä, mutta oletan että en ole samassa työpaikassa (siellä ei ole yhtään birminghamilaista, salisburyläinen ainoastaan). Ja isäukko ei ole ostanut mitään opiskelijapaikkaa, vaan olin yliopiston Erasmus-ohjelman kautta sikäläisessä yliopistossa.

Eikä se homomainen honotus tee kenestäkään parempaa ihmistä

No mikä on se hyväksytty aksentti englannin puhumiseen?

"oikeat luokkansa edustajat" ovat kakoneet spermaa public schoolin pukkarissa. Siihen ei ole moni suomalainen pystynyt...

No nyt selvisi ainakin mistä sinun käsityksesi englantilaisista on peräisin: 1930-luvulta.
 
ironside kirjoitti:
"oikeat luokkansa edustajat" ovat kakoneet spermaa public schoolin pukkarissa. Siihen ei ole moni suomalainen pystynyt...

No nyt selvisi ainakin mistä sinun käsityksesi englantilaisista on peräisin: 1930-luvulta.

Mitä onko brittiläinen yhteiskunta jo edennyt 1930-luvun tasolle? Melkoista kehitystä on siis tapahtunut!
 
Mosuri kirjoitti:
Mitä onko brittiläinen yhteiskunta jo edennyt 1930-luvun tasolle? Melkoista kehitystä on siis tapahtunut!

Huoh. "Kun argumentit loppuvat" jne.
 
Olen aina yrittänyt ymmärtää ihmisten motiiveja. Ymmärtäminen ei kuitenkaan ole sama kuin hyväksyminen.

Anglofiliaan on löytynyt ihan hyviä hoitokeinoja. Pukeutumistyylin vaihtaminen, ns. normaalien ihmisten seura ja heteropanot. Annostellaan säännöllisesti ja lisätään vaginaalisen seksin määrää mikäli rule britanniat ja tsöötsilit vielä kiinnostaa. Pahoissa tapauksissa voidaan lisälääkitykseksi määrätä vielä säännöllinen kuntosaliharjoittelu ja kertausharjoitukset. ;)
 
Mosuri kirjoitti:
Anglofiliaan on löytynyt ihan hyviä hoitokeinoja. Pukeutumistyylin vaihtaminen, ns. normaalien ihmisten seura ja heteropanot. Annostellaan säännöllisesti ja lisätään vaginaalisen seksin määrää mikäli rule britanniat ja tsöötsilit vielä kiinnostaa.

Pukeutumistyyli on normaali, ystäväpiiri on siinä gausskäyrän keskiosassa ja vaimokin sattuu olemaan joten siitäkään viimeisestäkään ei ole pulaa. Vaimo tosin sattuu olemaan britti-import, joten sinun mielestäni olen varmaankin jokin rotupetturi tai vähintään uhkakuva jollekin perussuomalaisen kekkoslovakia-impivaaraunelmalle.

No, meitä on moneen junaan ja näköjään jotkut jäävät asemalle.
 
ironside kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Anglofiliaan on löytynyt ihan hyviä hoitokeinoja. Pukeutumistyylin vaihtaminen, ns. normaalien ihmisten seura ja heteropanot. Annostellaan säännöllisesti ja lisätään vaginaalisen seksin määrää mikäli rule britanniat ja tsöötsilit vielä kiinnostaa.

Pukeutumistyyli on normaali, ystäväpiiri on siinä gausskäyrän keskiosassa ja vaimokin sattuu olemaan joten siitäkään viimeisestäkään ei ole pulaa. Vaimo tosin sattuu olemaan britti-import, joten sinun mielestäni olen varmaankin jokin rotupetturi tai vähintään uhkakuva jollekin perussuomalaisen kekkoslovakia-impivaaraunelmalle.

No, meitä on moneen junaan ja näköjään jotkut jäävät asemalle.

No mitä jos kokeilisit sitä ettet jatkuvasti tuputa niitä brittijuttuja joka ikiseen väliin? Brittilä on ihan kiva paikka joillekkin ihmisille aivan kuten neukkulakin oli kiva paikka joillekkin. Molemmat on vastenmielisiä paikkoja mutta eri syistä. Suomi on suomalaisten kotimaa ja jos se ei miellytä niin käytä sitä vapaata liikkuvuutta.
 
Back
Top