Divisioonarakenteeseen palaaminen?

Nyt peli seis ja termit kuntoon. Mikäli ikäsi on mitä nikkisi väittää niin intti pitäis olla käytynä ja termi perusyksikkö hallussa. Perusyksikkö: komppania, patteri, viirikkö vai mikä se merivoimilla lie onkaan, eskadroona jne. Joukkoyksikkö: pataljoona, patteristo. Joukko-osasto: Prikaati. Perusyhtymä: Itsenäiseen taisteluun kykenevä osasto, oli se sitten TSTOS, prikaati tai divisioona. Voi olla myös kaikki.

Seis. Määritelmät eivät ole yhteneväisiä eri maissa. Jos käsitellään termejä Suomessa, niin Perusyksikkö (BTW MERIV = viirikkö ja ILMAV = lentue) ja joukkoyksikkö (BTW sekä MERIV että ILMAV = laivue) meni oikein, mutta joukko-osastoa ei voi sitoa kokoon vaan siihen että se on itsenäinen rauhan ajan joukko (mm. 1.ErAutoK oli aikanaan joukko-osasto kuten vaikka HämR:kin.). Perusyhtymäksi on uusimmassa Kenttäohjesäännössä määritetty taisteluosasto (aiemmin oli Prikaati). Yhtymä on prikaati, sotilaslääni tai armeijakunta.

Pointti on se, että pitää lukea ko maan ohjesääntöä ja heidän määritelmäänsä jotta voi sanoa mikä on esimerkiksi venäläinen yhtymä tai perusyhtymä. Ja tuo tieto venäjän osalta löytyy kyllä ihan Suomeksikin, mutta en ikävä kyllä löytänyt nopealla googlauksella julkisesta lähteesta, joten sen saatte itse etsiä.
 
Erittain hyva pointti
Pointti on se, että pitää lukea ko maan ohjesääntöä ja heidän määritelmäänsä jotta voi sanoa mikä on esimerkiksi venäläinen [tia joku muu] yhtymä tai perusyhtymä.
ja varmaankin niille, jotka eivat palkalla tai virkaan muutenkin liittyvalla opintojaksolla tee tuota vaikkapa sotakorkeassa, voi tuo olla poikkileikkausvertailujen mielessa liki mahdottomus. Jo ihan senkin takia, etta hyvien lahteiden (ja ohjesaantojen) ajankohtia on vaikea saada riittavan tarkasti natsaamaan.

Itse yritan tehda enemman "capability"-tason tai jonkin tietyntapaisen "mission effectiveness"-tason vertailuja, koska taas esim. miesvahvuuden ja kalustoluetteloiden, niidenkin, suora vertailu on yhta hedelmatonta kuin saada "nomenclature/ nimikkeisto" pakko-tasmaamaan.

Oikein hyva lanka tama on ollut, katosi jotenkin alun jalkeen "tutkani" nayttoruudulta.
 
Protheon'illa kai oli jokin projekti tekeilla? Jos aiot siina kirjoittaa laajemmin "sea basing" konseptista ja sen eduista, niin pista otsikoita tulemaan ja lahetan lahteita paluupostissa
- olen sita jonninverran, siita alkaen kun Central Command pantiin pystyyn, seurannut
 
Tama on kuluvan vuoden The Diplomat artikkelista (aivan mahdollista, etta ohjauduin sita lukemaan tanne laitetun linkin kautta).; pointti on, etta he testasivat omia rakenteitaan simuloitua USAn BCT:ta vastaan, ja paatyivat omaksumaan sen, sita mukaa kuin teknologia antaa myoden:

the 195th mechanized infantry brigade under commander Xia Minglong underwent reorganization between 2013 and April 2014 to serve as a dedicated Blue team. State media hinted that the “foreign combat doctrine” embraced by the Blue team was similar to that of the U.S. military, and its organization should more closely resemble a U.S. combat brigade.

The sobering performance of the various PLA units at Zhurihe [laaja harjoitusalue] seemed to be sufficient for Xi to convince the top PLA brass to adopt deep reforms for the military to stay relevant. The reforms that have been rolled out thus far appear to largely take reference from the United States:

The Central Military Commission (CMC) was reorganized to accommodate a permanent joint command and control structure. This is reflected in the abolishing of the four General Departments and the creation of 15 new departments, as well as inclusion of top naval and air force generals in the CMC of the 19th Central Committee.
The chain of command was separated into an operational chain and an administrative chain. For instance, the new military theaters oversee combat preparations, while the service branch headquarters see that the various units are organized, trained, and equipped for missions.
The PLA is now organized around brigade combat teams as opposed to divisions.
China’s new civilian-military integration program is geared toward the development of a military-industrial complex like the United States’
 
Tama on kuluvan vuoden The Diplomat artikkelista (aivan mahdollista, etta ohjauduin sita lukemaan tanne laitetun linkin kautta).; pointti on, etta he testasivat omia rakenteitaan simuloitua USAn BCT:ta vastaan, ja paatyivat omaksumaan sen, sita mukaa kuin teknologia antaa myoden:

the 195th mechanized infantry brigade under commander Xia Minglong underwent reorganization between 2013 and April 2014 to serve as a dedicated Blue team. State media hinted that the “foreign combat doctrine” embraced by the Blue team was similar to that of the U.S. military, and its organization should more closely resemble a U.S. combat brigade.

The sobering performance of the various PLA units at Zhurihe [laaja harjoitusalue] seemed to be sufficient for Xi to convince the top PLA brass to adopt deep reforms for the military to stay relevant. The reforms that have been rolled out thus far appear to largely take reference from the United States:

The Central Military Commission (CMC) was reorganized to accommodate a permanent joint command and control structure. This is reflected in the abolishing of the four General Departments and the creation of 15 new departments, as well as inclusion of top naval and air force generals in the CMC of the 19th Central Committee.
The chain of command was separated into an operational chain and an administrative chain. For instance, the new military theaters oversee combat preparations, while the service branch headquarters see that the various units are organized, trained, and equipped for missions.
The PLA is now organized around brigade combat teams as opposed to divisions.
China’s new civilian-military integration program is geared toward the development of a military-industrial complex like the United States’
Lähde?
 
kuluvan vuoden The Diplomat artikkelista
- piti katsoa, etta mistako nrosta (December 13)

"China's Americanized Military"
 
Viimeksi muokattu:
Kylla aikuisen ihmisen pitaisi selaimella loytaa, kun kerran julkaisu, vuosi ja aihe on annettu - eiko vain?

Tottapuhuen, kun linkkasin kommenttipuheenvuoron auki, odotin siina seisovan - hyvien tapojen mukaisesti - "kiitos".

Eipa toisaalta tietopyynnossakaan ollut mitaan kiertoilmausta "please" asialle -kielestahan se tosin puuttuu, mutta taallapain on kansakoulussa iskostettava perusasia.

Onko vain tuo ilmaisupuoli toksahteleva, vai tokkiiko muutkin taidot, vrt. " en ikävä kyllä löytänyt nopealla googlauksella julkisesta lähteesta, joten sen saatte itse etsiä. "
 
Pointti on se, että pitää lukea ko maan ohjesääntöä ja heidän määritelmäänsä jotta voi sanoa mikä on esimerkiksi venäläinen yhtymä tai perusyhtymä. Ja tuo tieto venäjän osalta löytyy kyllä ihan Suomeksikin, mutta en ikävä kyllä löytänyt nopealla googlauksella julkisesta lähteesta, joten sen saatte itse etsiä.


Nykyajasta en tiedä mutta ennen se oli näinkin mahtava....


Armeija on operatiivinen perusyhtymä,joka koostuu eri aselajien yhtymistä ja erillisistä
joukkoyksiköistä. Se on tarkoitettu operaatioihin joko rintaman osana tai itsenäisesti
erillisessä operatiivisessa suunnassa.
Armeijan sodan ajan peruskokoonpanoon kuului 1980-luvulla neljä moottoroitua
jalkaväkidivisioonaa, yksi panssaridivisioona, erillinen panssarirykmentti, ilmarynnäkköpataljoona
sekä armeija joukot Sen vahvuus oli noin 80 ()()() miestä. Kalustona armeijalla
oli noin 1 500 panssarivaunua, 50 tykistöohjus/-rakettialustaa, 2 000 panssaroitua
taisteluajoneuvoa, 1 400 tykistöasejärjestelmää, 400 raskasta ilmatorjuntaohjusalustaa
sekä 20 kuljetushelikopteria.

Lähde:

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON
KEHITYSNÄKYMÄT
Yleisesikuntamajuri Harri Ohra-aho
https://journal.fi/ta/article/view/47763/13638
 
Viimeksi muokattu:
Kylla aikuisen ihmisen pitaisi selaimella loytaa, kun kerran julkaisu, vuosi ja aihe on annettu - eiko vain?
Kyllä minä sen löysin, mutta tämän laudan tapoihin on kuulunut laittaa linkki.

Tottapuhuen, kun linkkasin kommenttipuheenvuoron auki, odotin siina seisovan - hyvien tapojen mukaisesti - "kiitos".
Miksi kiittäisin siitä että joudun etsimään sinun kommentteihin sitten lähteet? Sinun sekavista, huonosti kirjoitetuista ja kielioppisääntöjä pahoinpitelevistä juttustasi kun ei saa mitään selvää ilman lähteiden tarkistamista

Onko vain tuo ilmaisupuoli toksahteleva, vai tokkiiko muutkin taidot, vrt. " en ikävä kyllä löytänyt nopealla googlauksella julkisesta å, joten sen saatte itse etsiä. "
Voit pitää tunkkisi.
 
Ulkomuistista tunnistan nuo luvut: tavoite yli 70 prikaatia, paastin 40:n nurkille (siihen oli kai laskettu noihin kahteen mainittuub divisioonaan sisaltyneet mukaan, muttei VDV:ta, josta tuli - ajankohdasta riippuen - viela 5-7 prikaatia paalle. En osaa ottaa kantaa reserviprikaatien arvoon/ tilaan/ varustukseen.
Vielä tuohon parin vuoden takaiseen, ei-niin-divisioonavoittoiseen Venäjän tilanteeseen: tässähän oli kyseessä vain moottoroidut jv-prikaatit ja ps-prikaatit, joihin siis viittasin. Venäjällähän on tietenkin kaikki muu myös, eli noiden mainittujen prikaativahvuuksien aikaan piti olla(ainakin tavoite on ollut) maavoimissa noin 140 prikaatia. Tässä siis on mukana esim. tiedusteluprikaatit (~10), ilmarynnäkkö-, ohjus- yms prikaatit. Minulle on jostain jäänyt mielikuva että alunperin ajatuksena olisi ollut jopa selvitä pienemmällä kokonaismäärällä, mutta tukevien osien ja huollon johdosta prikaatien lukumäärä kasvoi.
 
Ei ole, "kiitos" siitä kuuluu epilepsialle.
.. joo - kyllä sen melkolailla ihan alkupään kommenteista huomasi. Siis ei tietenkään epilepsiaa, mutta intistä tuppaa jäämään nämä käsitteet jollain lailla hanskaan.
Ikävä vaiva. :( Ei voi kuin toivottaa tsemppiä.
 
Just niin, kirosana.
Pienta edistysta huomattavissa kirjallisen ilmaisun siistiytymisessa, sitten aikaisemmin kaymamme ajatusten vaihdon.

Panit varmaan merkille, etta osoitin hatarat tietosi tassa langassa muille omituisesti kuittailevista ja trikki-kysymyksia asettelevista kommenteistasi poimittuna ilman , etta laitoin virheiden leegiota nimiisi, mainitsin vain ne yhteenvedonomaisesti. Nain jalkikateen katsoen en kylla ymmarra milla rationoinnilla moiseen silkkihanskaisuuteen paadyin... kaiketi rakentavan keskusteluilmapiirin yllapitamiseksi? Taitaa olla sanakirjassasi (niinkuin tykkaajallasikin) debatti, vaittaminen, inttaminen ja solvaaminen kaikki synonyymeja - retorinen kysymys.

Mietin, etta kumman herroista ensin laittaisi "ignore" -nappulan taakse. Ratkaisu helpottui: molempi parempi [ja hymio tahan]
 
Vielä tuohon parin vuoden takaiseen, ei-niin-divisioonavoittoiseen Venäjän tilanteeseen: tässähän oli kyseessä vain moottoroidut jv-prikaatit ja ps-prikaatit, joihin siis viittasin. Venäjällähän on tietenkin kaikki muu myös, eli noiden mainittujen prikaativahvuuksien aikaan piti olla(ainakin tavoite on ollut) maavoimissa noin 140 prikaatia. Tässä siis on mukana esim. tiedusteluprikaatit (~10), ilmarynnäkkö-, ohjus- yms prikaatit. Minulle on jostain jäänyt mielikuva että alunperin ajatuksena olisi ollut jopa selvitä pienemmällä kokonaismäärällä, mutta tukevien osien ja huollon johdosta prikaatien lukumäärä kasvoi.

Tuosta on hyvä huomata, että Suomen viisi prikaatia (PORPR, KARPR ja kolme jalkaväkiprikaatia Lindbergin haastattelun mukaan) eivät ole suinkaan pieni voima Venäjään verrattuna varsinkin kun Suomessa on iso läjä muitakin joukkoja. "RUK-taktillisella" 1:3 voimasuhteella Venäjän 40 prikaatista (joista iso osa lienee vajaavahvuisia) Venäjän maavoimista sitoutuisi kolmasosa Suomen nitistämiseen. (Paitsi jos itse tahdomme olla yksin Venäjää vastaan, mikä tuntuu olevan esimerkiksi istuvan presidentin mielestä hyvä idea...)

Disclaimerina toki mainittakoon, että tuo 1:3 voimasuhde on toki hyvin karkea eikä ota huomioon laatua tai vaikkapa keskittämisen mahdollisuuksia...
 
Viimeksi muokattu:
viisi prikaatia (PORPR, KARPR ja kaksi jalkaväkiprikaati

Vaikka pitkästä matikasta B:n kirjoitin, niin kyllä minä tuosta neljä saan laskujeni mukaan.

Toki laadusta on muistettava se, että julkisista lähteistä voi laskea naapurin mekanisoidussa jalkaväkipataljoonassa olevan ~200 jalan taistelevaa; luku joka kalpenee meidän taisteluosastoa tai lähes jopa jääkärikomppaniaan verrattaessa. Tulivoimassa toki ollaan aivan auttamatta jäljessä, mutta meidän maastossa toi ukkojen määrä on "ihan kiva" juttu.
 
Vaikka pitkästä matikasta B:n kirjoitin, niin kyllä minä tuosta neljä saan laskujeni mukaan.

Toki laadusta on muistettava se, että julkisista lähteistä voi laskea naapurin mekanisoidussa jalkaväkipataljoonassa olevan ~200 jalan taistelevaa; luku joka kalpenee meidän taisteluosastoa tai lähes jopa jääkärikomppaniaan verrattaessa. Tulivoimassa toki ollaan aivan auttamatta jäljessä, mutta meidän maastossa toi ukkojen määrä on "ihan kiva" juttu.

Juu, kolme jalkaväkiprikaatia Lindbergin haastattelun mukaan, eli yhteensä viisi. Toki määrä luo laatua, tällä kertaa määrä on tietyssä mielessä Suomen puolella...
 
1:3 voimasuhteella Venäjän 40 prikaatista (joista iso osa lienee vajaavahvuisia) Venäjän maavoimista sitoutuisi kolmasosa Suomen nitistämiseen. (Paitsi jos itse tahdomme olla yksin Venäjää vastaan, mikä tuntuu olevan esimerkiksi istuvan presidentin mielestä hyvä idea...)

Disclaimerina toki mainittakoon, että tuo 1:3 voimasuhde on toki hyvin karkea eikä ota huomioon laatua tai vaikkapa keskittämisen mahdollisuuksia...

Koulutusorganisaatioiden luonteeseen kuuluu olla, vaikkei nuppiluvulla laskettuna, niin kayttoarvoltaan kuitenkin "vajaavahvuisia". Tuo on minun mielestani hyva tapa katsoa koko Baltia+Suomi osaa rajasta, kun katsotaan Venajalta lanteenpain. Vaikkei olis edes tarkoitus tehda mitaan, ainoastaan "pitaa NATO arvailemassa".

Tuohon divisioona-teemaan palatakseni, kaksi Moskovan lahiston ja nelja Ukrainan rajan divisioonaa (sitten kun kaikki ovat valmistuneet) ovat tuosta etelaan: kolme potentiaalista suuntaa, karkeasti, Puola-Saksa, Karpaatit ja lounaan suunta. Puola on etulinjassa, siirtynyt ammattiarmeijaan ja tavoittelee kolmen divisioonan laskennallisen vahvuuden tilalle neljaa... so far, so good.

Entas nk. isot maat, ja jos halutaan puhua konventionaalisesta pelotteesta, niin lasketaan vain raskaat divisioonat?
- Italia ja Espanja kayttavat puolustukseen 1%:n tietamilla olevan osan BKT:sta; ne myos katsovat paa-uhan tulevan etelan suunnalta
... ehka yhdistelemalla yhden D:n saisi irti, jonka siirtaminen (tassa katsantokannassa Euroopan perilta) veisi aikansa. Ranskan ja Englannin tasoisella satsauksella puolustukseen tilanne olisi tietysti toisennnakoinen.
- USA saisi yhden Reforger -raskaan divisioonan pelipaikoille aika nopeasti (juurihan tuollaista harjoitusta, D-tasoisena, on ehdotettu)
- Englanti ja Ranska saisivat kumpikin yhden (siirrettya) ilman aikaaviepia perustamistoimia - aika tassa jotain 30-60 pvaa! (varoitusta)
- Saksa+Hollanti: 1. Panzer vaikuttaisi talla eraa olevan seka "nayteikkuna"divisioona kuin myos poliittisen tahdon ilmaus
- Tsekit ja Romania ovat aloittaneet mek.jvk-puolella ryhdistaytymisen, mutta divisioonina voisi olla vaikea saada mitaan (viela) mukaan tahan "jatkan kirjanpitoon"
- Turkki ja Kreikka kyttaavat lahinna toisiaan... mainio puolustusliitto!

Tassa alkaa Puolan merkitys jo kirkastumaan, kun tuosta kaikkiaan irtoaa (relevantilla aikavalilla) 5 D
- 5+3 vs 6? Akkirahinassa siis
- ei nayta ihan 1:3 suhteelta; joku voisi tuohon sanoa, etta tod.nak. aloitteentekija myos toimii sisalinjoilla, ja voi siksi valita painopistesuunnan
- mutta onhan siina esim. Ukraina valissa, ei sekaan siis sujune kuin tanssi

Kaikki tama tietysti taysin spekulatiivista, aamutee-mukin pohjalaskeuman tutkiskelua. Sille, etta Venaja kayttaa 1/3 puolustusbudjetistaan ydinaseisiin, on syynsa. Sisalinjoilla on hyva toimia niin kauan kuin on varma selustastaan. Ja akkinaisella alueiden haltuunotolla voi pyrkia tayttamaan taktisen yhdinaseen maaritelman - eli mika se sellainen on? Kylman Sodan aikana (oli) mika tahansa lataus, kunhan se vaan rajahtaa Saksan alueella. Nykyisellaan tuohon, etta mika alue olisi poltetun maan taktiikan kohteena voi lisata aika monta sataa kilometria muutakin... eipa ihme, etta juuri Puola ja Viro ovat (suhteellisilla mittareilla) Naton puitteissa olleet ryhdikkaimmasta paasta puolustuksen parantamisessa.

Viela jalkijattoinen ajatus prikaateista (vs. divisioonarakenne): Englantilaiset ovat tutkineet 12 mapillisen verran jalkiraportteja ja annettuja kaskyja jalkimmaisesta Persian Lahden Sodassa (heidan osaltaan TELIC) ja todenneet, ettei yhtakaan sellaista kaskya loytynyt, jossa prikaatitasolla toimimiseen olisi tullut selvaa lisa-arvoa
- tietysti tuossa yo. aamutee-skenaariossa on joukkoja niin monesta maasta, etta tietty koheesioetu voisi olla kansallisista divisioonista (pl. ne jotka pysyvasti jo rauhan aikana harjoittelevat monikansallisessa kokoonpanossa) . Jonain paivana "inter-operability" tulee olemaan ihan toisella tasolla - siitahan opittiin Afghanistanissa paljon, kun yhteistoimintaa oli paljon alle divisioona/ prikaati -tasojen.
 
Back
Top