Eduskuntavaalit 2015

Minulla oli tilaisuus vastikään keskustella erään vallan ytimissä työskentelevän EU-virkamiehen kanssa. Hänen katsannossaan ERITTÄIN RASKAS verotus ei täysin pidä paikkaansa, kun sen asettaa eurooppalaiseen viitekehykseen. AVOKÄTINEN sosiaaliturva on hänen mukaansa enemmän suomalaisen sisäisen keskustelun Helmi, jota hellitään ja kiillotetaan....ja tosiasia on, että tämä leväperäinen rahan syytäminen on suunnilleen samaa tasoa kuin Portugalissa. OECDheput ovat nimenomaan korostaneet sitä, että suomalaisen sosiaaliturvan saatavuus on korkeintaan eurooppalaista keskikastia. Keskustelussa kävi mm. ilmi se, että noin 500 miljoonaa erilaisia kela-etuuksia jää maksamatta VAIN SIKSI, että ihmiset eivät ole edes tietoisia oikeudestaan niihin.

Nyt sitten pohtimaan sitä viitekehystä. Onko viitekehyksemme Eurooppa, Tadzikistan vai Burkina Faso? Missä päin maailmaa maksetaan vähemmän avokätisesti ja esimerkillisesti erilaisia avustuksia? Virossa? Unkarissa? Albaniassa? Mihin eurooppalaiseen kehykseen tässä nyt pitää verrata?

Iso Omenakaan ei ole täysin vailla avokäsiä. Moni voi yllättyä, kun perehtyy amerikkalaiseen sosiaaliturvaan. Kymmeniä vuosia on kerrottu, kuinka siellä sitä ei sosiaalitukia ole, ei ole ei. Yllättäen niitä kuitenkin on, ja tasot ovat suomalaisia korkeampia. Yhdysvaltain sisältä löytyy alueita ja osavaltioita, joissa sosiaalituki ja sen tapaiset tulonohjaukset ovat suorastaan häkellyttävän korkeita verrattuna Suomeen.

Suomen kuvitellaan olevan joku Maailman Suurin Arpajaisvoitto asukkailleen. Heitän nyt kehiin yhden ym. keskusteluun liittyvän pointin. Tämä virkamies valitteli sitä, kuinka vaikea on pitää Suomessa osaajia. Hän arvioi asiaa seuraavasti: palkka on yksi houkutin, mutta oikeasti vain harva suomalainen firma pystyy sillä kisaamaan, oikeat ökyfirmat pystyvät aina ylittämään suomalaisen tarjouksen. Kaikkein ongelmallisimpana hän pitää suomalaista työpaikkakulttuuria ja nimenomaan siinä on kuulemma kehittämistä. Osaajille tarjotaan maailmalla kaikenlaista: palkkaa, jatkuvuutta, hyviä työolosuhteita, tukea, resursseja, liikkumavapautta......mutta mitäs meillä, meillä vaan tapellaan siitä, paljonko Osaajaa kärsii verottaa, jotta hän pysyy Suomessa....äääääh.

Ja toiseksi hän nostaakin sitten sijainnin. Suomi on Euroopan ja maailman keskiötä vain meidän näkökulmastamme. Oikeasti tämä maa sijaitsee Euroopan periferiassa ja lujasti syrjässä maailman valtavirroista. Mitäpä sijainnille mahtaa? Muuta kuin käynnistää tietysti keskustelun verotuskysymyksistä. :p Työpaikkaolot? No, verotuskäytänteillähän sekin korjataan, vai mitä?:cool:

Meillä suomalaisilla on paljon tällaisia Talvisodan ajoilta ja vielä kauempaa kumpuavia käsityksiä tästä käsittämättömästä Aarresaaresta, jota Suomeksi sanotaan. Olen käynyt yli 20 maassa ja ollut koulutuksessa tai työssä ainakin viidessä. Suomessa on tietyt etunsa ja plussansa, mutta löytyy niitä muistakin. Ja ainakin omat Imperiumini perilliset yritän kasvattaa ajattelemaan siten, että ei pidä jumittua Suomeen, jos se koulutus tulee hankittua. Maailma muuttuu, eikä nuorten kannata kyllä leppasta laput silmillä ja rakentaa omatekoisia rajoitteita oman elämänsä rakentamisessa. Sokea Reettakin näkee, mitkä näkymät Suomella on ja pitkään eteenpäin.

De factoa, Suomi on monella tapaa oikein hyvä maa, mutta monet sen hyvyydet eivät ole sitä mitä täällä luullaan, toisaalta on myös ihmeellisiä käsityksiä omista huonouksista vs. muiden maiden oloista. Esim. USA on virallisesti vapaakaupan ym. ym. edelläkävijä mutta toisaalta se on myös sellaisen osavaltiokohtaisen siltarumpupolitiikan paratiisi, että kovintakin Kepulaista hävettäisi niin että posket punoittaa. Lisäksi kumman vähälle on jäänyt USAn talouden piristymisen myötä se, että maa velkaantuu edelleen aivan järjetöntä tahtia eikä sen taittoon näytä olevan edes kunnollista suunnitelmaa.

Täytyy silti impiwaaralaisittain todeta että allekirjoitan jalkaväenkenun näkemyksen: Suomi on hyvä maa, paras meille suomalaisille. Norja on ns. tasaisella ehkä edellä onnen lahjoissa vaikka ei ole niin paljoa torjuntavoittoja saavuttanut ;) Mielestäni kuotenkin ferrarin omistaminen on tylsää, parempi vaan ajella omalla käytetyllä Avensiksella ja ihailla sitä naapurin ferraria... :rolleyes:
 
Oma mielipiteeni on että Suomen viitekehys on historiamme, yhteiskuntarakenteemme ja -järjestyksen, talouden rakenteen ja useiden muidenkin tunnusmerkkien puolesta Länsi-Eurooppa ja meidän tulisi peilata omaa järjestelmäämme suhteessa näihin. Itseäni esimerkiksi kiinnostaa kovasti miksi meidän ostovoimamme on huomattavasti huonompi kuin vaikkapa saksalaisilla. Ja tuosta verotuksen tasosta voin todeta että jokaisesta tienaamastani Eurosta verottaja vie suoraan noin 65 eurocenttiä ennen kuin työni hedelmät saavuttavat pankkitilini. Jos joku pitää tätä reiluna, kohtuullisena ja oikeudenmukaisena niin pidät tämmöistä tyyppiä vähintäänkin erikoisena.

Kannatan Euroopan Unionin liittovaltiota ja toivon mukaan pian tapahtuvaa EU:n ja USA:n vapaakauppa-alueen muodostamista. Tämä siksi että toivon tämän suomalaisen loputtomasti välistävetomahdollisuuksia tarjoavan kakunjakamisjärjestelmän tulevan viimein tiensä päähän.

Itsekin olen sen verran viettänyt aikaa pidempiä ja lyhyempiä aikoja Euroopassa että Euroopan ulkopuolella että tiedän yhteiskunnan pyörivän vallan mainiosti huomattavasti meikäläistä kevyemmällä byrokratialla ja ennen kaikkea pienemmin tulonsiirroin.
 
Oma mielipiteeni on että Suomen viitekehys on historiamme, yhteiskuntarakenteemme ja -järjestyksen, talouden rakenteen ja useiden muidenkin tunnusmerkkien puolesta Länsi-Eurooppa ja meidän tulisi peilata omaa järjestelmäämme suhteessa näihin. Itseäni esimerkiksi kiinnostaa kovasti miksi meidän ostovoimamme on huomattavasti huonompi kuin vaikkapa saksalaisilla. Ja tuosta verotuksen tasosta voin todeta että jokaisesta tienaamastani Eurosta verottaja vie suoraan noin 65 eurocenttiä ennen kuin työni hedelmät saavuttavat pankkitilini. Jos joku pitää tätä reiluna, kohtuullisena ja oikeudenmukaisena niin pidät tämmöistä tyyppiä vähintäänkin erikoisena.

Kannatan Euroopan Unionin liittovaltiota ja toivon mukaan pian tapahtuvaa EU:n ja USA:n vapaakauppa-alueen muodostamista. Tämä siksi että toivon tämän suomalaisen loputtomasti välistävetomahdollisuuksia tarjoavan kakunjakamisjärjestelmän tulevan viimein tiensä päähän.

Itsekin olen sen verran viettänyt aikaa pidempiä ja lyhyempiä aikoja Euroopassa että Euroopan ulkopuolella että tiedän yhteiskunnan pyörivän vallan mainiosti huomattavasti meikäläistä kevyemmällä byrokratialla ja ennen kaikkea pienemmin tulonsiirroin.

Tulonsiirtoja ei tarvita läheskään niin paljon, kun työmarkkinat vetävät. Tässä on se juju. Joku pirun ketkaus pitää saada aikaan, jotta työpaikkoja syntyy. Veronmaksusta olen toki perillä myös omalla kohdallani. Viimeisen kolmen viikon tilistä voi laskea huoletta sen kaksi-kolmasosaa ensin päältä veks....ja siinä on se baikalin osa kaikesta telkkuamisesta ja vaivannäöstä. Joku muut tai muut tarvii sen leijonanosan ja kyllähän se on asia, jota ei kärsi ryhtyä mielenrauhan vuoksi paljon pohtimaan. Onhan tämä sellainen verolinnaleiri, ettei paremmasta väliä.

Byrokratiasta olen myös samaa mieltä.
 
Tulonsiirtoja ei tarvita läheskään niin paljon, kun työmarkkinat vetävät. Tässä on se juju. Joku pirun ketkaus pitää saada aikaan, jotta työpaikkoja syntyy. Veronmaksusta olen toki perillä myös omalla kohdallani. Viimeisen kolmen viikon tilistä voi laskea huoletta sen kaksi-kolmasosaa ensin päältä veks....ja siinä on se baikalin osa kaikesta telkkuamisesta ja vaivannäöstä. Joku muut tai muut tarvii sen leijonanosan ja kyllähän se on asia, jota ei kärsi ryhtyä mielenrauhan vuoksi paljon pohtimaan. Onhan tämä sellainen verolinnaleiri, ettei paremmasta väliä.

Byrokratiasta olen myös samaa mieltä.

Tuon aiheuttaa kohtuuton suurituloisuus.:D
 
Minulla oli tilaisuus vastikään keskustella erään vallan ytimissä työskentelevän EU-virkamiehen kanssa. Hänen katsannossaan ERITTÄIN RASKAS verotus ei täysin pidä paikkaansa, kun sen asettaa eurooppalaiseen viitekehykseen. AVOKÄTINEN sosiaaliturva on hänen mukaansa enemmän suomalaisen sisäisen keskustelun Helmi, jota hellitään ja kiillotetaan....ja tosiasia on, että tämä leväperäinen rahan syytäminen on suunnilleen samaa tasoa kuin Portugalissa. OECDheput ovat nimenomaan korostaneet sitä, että suomalaisen sosiaaliturvan saatavuus on korkeintaan eurooppalaista keskikastia. Keskustelussa kävi mm. ilmi se, että noin 500 miljoonaa erilaisia kela-etuuksia jää maksamatta VAIN SIKSI, että ihmiset eivät ole edes tietoisia oikeudestaan niihin.

Nyt sitten pohtimaan sitä viitekehystä. Onko viitekehyksemme Eurooppa, Tadzikistan vai Burkina Faso? Missä päin maailmaa maksetaan vähemmän avokätisesti ja esimerkillisesti erilaisia avustuksia? Virossa? Unkarissa? Albaniassa? Mihin eurooppalaiseen kehykseen tässä nyt pitää verrata?

Iso Omenakaan ei ole täysin vailla avokäsiä. Moni voi yllättyä, kun perehtyy amerikkalaiseen sosiaaliturvaan. Kymmeniä vuosia on kerrottu, kuinka siellä sitä ei sosiaalitukia ole, ei ole ei. Yllättäen niitä kuitenkin on, ja tasot ovat suomalaisia korkeampia. Yhdysvaltain sisältä löytyy alueita ja osavaltioita, joissa sosiaalituki ja sen tapaiset tulonohjaukset ovat suorastaan häkellyttävän korkeita verrattuna Suomeen.

Suomen kuvitellaan olevan joku Maailman Suurin Arpajaisvoitto asukkailleen. Heitän nyt kehiin yhden ym. keskusteluun liittyvän pointin. Tämä virkamies valitteli sitä, kuinka vaikea on pitää Suomessa osaajia. Hän arvioi asiaa seuraavasti: palkka on yksi houkutin, mutta oikeasti vain harva suomalainen firma pystyy sillä kisaamaan, oikeat ökyfirmat pystyvät aina ylittämään suomalaisen tarjouksen. Kaikkein ongelmallisimpana hän pitää suomalaista työpaikkakulttuuria ja nimenomaan siinä on kuulemma kehittämistä. Osaajille tarjotaan maailmalla kaikenlaista: palkkaa, jatkuvuutta, hyviä työolosuhteita, tukea, resursseja, liikkumavapautta......mutta mitäs meillä, meillä vaan tapellaan siitä, paljonko Osaajaa kärsii verottaa, jotta hän pysyy Suomessa....äääääh.

Ja toiseksi hän nostaakin sitten sijainnin. Suomi on Euroopan ja maailman keskiötä vain meidän näkökulmastamme. Oikeasti tämä maa sijaitsee Euroopan periferiassa ja lujasti syrjässä maailman valtavirroista. Mitäpä sijainnille mahtaa? Muuta kuin käynnistää tietysti keskustelun verotuskysymyksistä. :p Työpaikkaolot? No, verotuskäytänteillähän sekin korjataan, vai mitä?:cool:

Meillä suomalaisilla on paljon tällaisia Talvisodan ajoilta ja vielä kauempaa kumpuavia käsityksiä tästä käsittämättömästä Aarresaaresta, jota Suomeksi sanotaan. Olen käynyt yli 20 maassa ja ollut koulutuksessa tai työssä ainakin viidessä. Suomessa on tietyt etunsa ja plussansa, mutta löytyy niitä muistakin. Ja ainakin omat Imperiumini perilliset yritän kasvattaa ajattelemaan siten, että ei pidä jumittua Suomeen, jos se koulutus tulee hankittua. Maailma muuttuu, eikä nuorten kannata kyllä leppasta laput silmillä ja rakentaa omatekoisia rajoitteita oman elämänsä rakentamisessa. Sokea Reettakin näkee, mitkä näkymät Suomella on ja pitkään eteenpäin.

Oho. Kiitoksia vertailuperusteista eli täytyy käydä kaukana nähdäkseen lähelle. Yllättäviä juttuja ja ihan toista kun mitä conventional wisdom antaisi ymmärtää. Sellainen pointti vaan, että ihan oikeasti Suomen periferia-asema väljyyksineen ja luontoineen, erityisesti täällä Pohjois-Suomessa, on monellekin asiantuntijalle houkutintekijä metropolien helvetillisen sykkeen vastapainona. Vaikka sokea Reetta on pessimistinen, on meillä kuitenkin mahiksia vielä uuteen nousuun, jos esim. Nokia saa systeeminsä kohdilleen uuden orientoitumisen kautta. Ja lisäksi voimme palata sille kultaiselle kaudelle, jossa tiedettiin että Suomi elää metsästä ja on tuhansien järvien maa. Raukat vain menköön merten taa. Eli biohypersupertehtaita joka niemeen ja kukkulalle. Kiinalaisten persseet kaipaavat suomalaisen paperin hellää kosketusta. Sitäpaitsi, tämänkin mukaan meillä ON potentiaalia eikä ihan vähän:

http://yle.fi/uutiset/maailman_talousfoorumin_mukaan_suomi_on_maailman_paras_maa/7994008

Ulkomaat 14.5.2015 klo 14:53 | päivitetty 14.5.2015 klo 16:13

Maailman talousfoorumin mukaan Suomi on maailman paras maa

Suomi on maailman paras maa, kun mittapuuna on asukkaiden inhimillinen pääoma. Näin arvioi Maailman talousfoorumi WEF tuoreessa raportissaan, jossa maat laitetaan paremmuusjärjestykseen muun muassa kansalaisten koulutustason sekä sen mukaan, miten hyvin väestön taitotasoa hyödynnetään työmarkkinoilla.
 
Minulla oli tilaisuus vastikään keskustella erään vallan ytimissä työskentelevän EU-virkamiehen kanssa. Hänen katsannossaan ERITTÄIN RASKAS verotus ei täysin pidä paikkaansa, kun sen asettaa eurooppalaiseen viitekehykseen. AVOKÄTINEN sosiaaliturva on hänen mukaansa enemmän suomalaisen sisäisen keskustelun Helmi, jota hellitään ja kiillotetaan....ja tosiasia on, että tämä leväperäinen rahan syytäminen on suunnilleen samaa tasoa kuin Portugalissa. OECDheput ovat nimenomaan korostaneet sitä, että suomalaisen sosiaaliturvan saatavuus on korkeintaan eurooppalaista keskikastia. Keskustelussa kävi mm. ilmi se, että noin 500 miljoonaa erilaisia kela-etuuksia jää maksamatta VAIN SIKSI, että ihmiset eivät ole edes tietoisia oikeudestaan niihin.

Nyt sitten pohtimaan sitä viitekehystä. Onko viitekehyksemme Eurooppa, Tadzikistan vai Burkina Faso? Missä päin maailmaa maksetaan vähemmän avokätisesti ja esimerkillisesti erilaisia avustuksia? Virossa? Unkarissa? Albaniassa? Mihin eurooppalaiseen kehykseen tässä nyt pitää verrata?

Iso Omenakaan ei ole täysin vailla avokäsiä. Moni voi yllättyä, kun perehtyy amerikkalaiseen sosiaaliturvaan. Kymmeniä vuosia on kerrottu, kuinka siellä sitä ei sosiaalitukia ole, ei ole ei. Yllättäen niitä kuitenkin on, ja tasot ovat suomalaisia korkeampia. Yhdysvaltain sisältä löytyy alueita ja osavaltioita, joissa sosiaalituki ja sen tapaiset tulonohjaukset ovat suorastaan häkellyttävän korkeita verrattuna Suomeen.

Suomen kuvitellaan olevan joku Maailman Suurin Arpajaisvoitto asukkailleen. Heitän nyt kehiin yhden ym. keskusteluun liittyvän pointin. Tämä virkamies valitteli sitä, kuinka vaikea on pitää Suomessa osaajia. Hän arvioi asiaa seuraavasti: palkka on yksi houkutin, mutta oikeasti vain harva suomalainen firma pystyy sillä kisaamaan, oikeat ökyfirmat pystyvät aina ylittämään suomalaisen tarjouksen. Kaikkein ongelmallisimpana hän pitää suomalaista työpaikkakulttuuria ja nimenomaan siinä on kuulemma kehittämistä. Osaajille tarjotaan maailmalla kaikenlaista: palkkaa, jatkuvuutta, hyviä työolosuhteita, tukea, resursseja, liikkumavapautta......mutta mitäs meillä, meillä vaan tapellaan siitä, paljonko Osaajaa kärsii verottaa, jotta hän pysyy Suomessa....äääääh.

Ja toiseksi hän nostaakin sitten sijainnin. Suomi on Euroopan ja maailman keskiötä vain meidän näkökulmastamme. Oikeasti tämä maa sijaitsee Euroopan periferiassa ja lujasti syrjässä maailman valtavirroista. Mitäpä sijainnille mahtaa? Muuta kuin käynnistää tietysti keskustelun verotuskysymyksistä. :p Työpaikkaolot? No, verotuskäytänteillähän sekin korjataan, vai mitä?:cool:

Meillä suomalaisilla on paljon tällaisia Talvisodan ajoilta ja vielä kauempaa kumpuavia käsityksiä tästä käsittämättömästä Aarresaaresta, jota Suomeksi sanotaan. Olen käynyt yli 20 maassa ja ollut koulutuksessa tai työssä ainakin viidessä. Suomessa on tietyt etunsa ja plussansa, mutta löytyy niitä muistakin. Ja ainakin omat Imperiumini perilliset yritän kasvattaa ajattelemaan siten, että ei pidä jumittua Suomeen, jos se koulutus tulee hankittua. Maailma muuttuu, eikä nuorten kannata kyllä leppasta laput silmillä ja rakentaa omatekoisia rajoitteita oman elämänsä rakentamisessa. Sokea Reettakin näkee, mitkä näkymät Suomella on ja pitkään eteenpäin.

Suomessa sosiaaliturvan byrokraattisuudesta on tullut yhteiskuntaa ja työmarkkinoita lamauttava tekijä. Työttömät eivät uskalla ottaa satunnaisia töitä vastaan johtuen sosiaaliturvan kankeudesta. Todennäköisesti byrokraattisuus on myös merkittävä tekijä mielenterveysongelmien aiheuttajana. Työelämästä eläkkeelle siirtyvien mielenterveys yleensä paranee. Työelämästä sosiaaliturvan sirpaleverkon asiakkaaksi siirtyvien mielenterveys ja elämänhallinta useimmiten romahtavat muutamassa vuodessa pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttavalle tasolle.

Sosiaaliturvan muokkaaminen työttömyyskorvauksista toimeentulotuen ja ja asumistuen suuntaan on tuntuvasti syventänyt kannustinloukkuja. Byrokraatit ja vuokranantajat tietysti kiittävät, vastineeksi koko yhteiskunta häviää. Asuntomarkkinat eivät tämän seurauksena toimi alkuunkaan. Tuet juoksemaan saaneen ei kannata harkita pätkätöitä tai nollatuntisopimuksia. Heille epävarmaan palkkaukseen pohjaavan työn vastaanottaminen muodostaa kohtuuttoman riskin. Tuet voivat jäädä kuukausiksi saamatta vaikka työtunteja ei olisi yhtään tai vain muutama.
 
Sosiaaliturvan muuttaminen kannustavampaan ja joustavampaan suuntaan olisi toivottavaa. Kun byrokratia vähenisi se myös voisi vähentää tuen varassa elävien henkistä stressiä ja täten parantaa elämänlaatua, kuten JOKO mainitsi. Luonnollisesti myös työnteko voisi muuttua houkuttelevammaksi, kun kannustinloukut vähenisi tai poistuisi. Jonkin sortin perustulo olisi hyvä ottaa harkittavaksi ja muuttaa työn verotusta, vaikka se varmasti ikävää kommunismia olisi 8).
 
Viimeksi muokattu:
Piti etsiä tämä lähes pari kuukautta vanha juttu. Jos hallitus on perussinimulta, niin kyllä kokoomuksella ja kepulla on ihan hyvä suunta. Vihreillä on kaikista kunnianhimoisin ja periaatteellisella tasolla kannatettavin idea, mutta sitä mitä tuo heidän osalta käytännössä tarkoittaa en tiedä.

Näin puolueet linjaavat ansiotuloverosta
KOTIMAA 24.3.2015 2:00 Päivitetty: 24.3.2015 7:49
Helsingin Sanomat
KOKOOMUS: Jos työllisyyttä lisäävässä palkkaratkaisussa onnistutaan, kevennetään työn verotusta kaikilla tulotasoilla yhteensä 2 miljardia euroa.

SDP: Ansiotulon veronkevennykset pieni- ja keskituloisille eli alle 40000 euroa vuodessa ansaitseville.

PERUSSUOMALAISET: Suurituloisten verotusta kiristettävä. Tulot 1000 euroon asti kuukaudessa verovapaita.

KESKUSTA: Työtulojen verotuksen keventäminen työtulovähennystä korottamalla, keventää erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta.

VASEMMISTOLIITTO: Palattava yhtenäiseen verotukseen, jossa palkka- ja pääomatuloja verotetaan yhdessä yhtenäisessä progressiivisessa verotaulukossa. Tuloveron alarajaksi 10000 euroa vuodessa.

VIHREÄT: Otetaan käyttöön perustulo kaikille. Tulot verovapaiksi 560 euroon asti kuukaudessa. Päätavoite on siirtää verottamista työn verottamisesta haittojen verottamiseen.

RKP: Tuloveroja alennetaan siten, että käteen jää aina vähintään puolet tulojen lisäyksestä. Perus- ja tulonhankkimis-vähennystä korotetaan. Vähennetään progressiota.

KRISTILLISDEMOKRAATIT: Veronkevennykset kohdistetaan kunnallis- ja ansiotuloveroon. Hyödyttää pieni- ja keskituloisia, kun verotettavan tulon alaraja nousee. Perhevähennykset pitää suhteuttaa lasten lukumäärään.

Korjaus kello 7.47: Vasemmistoliiton tuloverolinjaus muutettu 10 000 euroksi vuodessa, ei kuukaudessa.

Ajankohtaisempi juttu: http://www.hs.fi/politiikka/a1431569746520?ref=hs-art-luetuimmat-#6

Rkp:n Haglund arvostelee tulevaa hallitusta: "Maahanmuuttajat leimataan kustannukseksi"
POLITIIKKA 14.5.2015 18:23
Anna-Liina Kauhanen

HELSINGIN SANOMAT

Tulevan hallituksen uudet maahanmuuttopoliittiset linjaukset heikentävät Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä houkutella Suomeen maahanmuuttajia, sanoo Rkp:n puheenjohtaja [URL='http://www.hs.fi/haku/?haku=Carl+Haglund&lahde=nimilinkki&ref=hs-art-artikkeli']Carl Haglund
.

"Pidän todella surullisena sitä, että maahanmuuttajat leimataan kustannukseksi."

Tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee väestönkasvua ja talouskasvua, ei pitäisi Haglundin mukaan olla varaa antaa mahdollisille Suomeen muuttajille sitä viestiä, jonka hallitus nyt antaa. "Miten houkutellaan ihmisiä, kun ensimmäinen viesti on se, että me muuten sitten laskemme, mitä maksat?"

Haglund pitää tulevan hallituksen maahanmuuttolinjausta kokonaisuutenaan sävyltään outona. Erityisesti häntä järkyttää kuitenkin juuri linjaus laatia selvitys maahanmuuton kustannuksista.

"Linjaus on todella populistinen. Olen surullinen siitä, että keskusta ja kokoomus ovat antaneet periksi perussuomalaisille, joiden vaatimus tämä alun perin lienee ollut."

Haglund olisi odottanut keskustan Juha Sipilän ja kokoomuksen Alexander Stubbin tuntevan paremmin esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) selvitykset maahanmuutosta. Evan arvion mukaan vuotuisen nettomaahanmuuton pitäisi lähes kaksinkertaistua nykyisestä, jotta työllisyysaste saataisiin kansantalouden kannalta kestäväksi.

Vattin raportissa arvioitiin muun muassa kotouttamisen ja kouluttamisen vaikutusta sekä maahanmuuttajien että suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Kokoomusta hallitusohjelmaneuvottelujen maahanmuutto-työryhmässä edustivat Arto Satonen, Tiina Rytilä ja Vattin entinen ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Vartiainen on aiemmin arvioinut julkisuudessa, että tutkimuksista ei ole suurta apua, kun arvioidaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia.

Myös tulevan hallituksen kanta siihen, miten Suomi suhtautuu EU:n komission suunnitelmiin jakaa vastuuta Välimeren siirtolaiskriisistä, on Haglundin mukaan syvä pettymys.

"Olen pettynyt siihen, ettei tuleva hallitus halunnut osoittaa ymmärrystä sille komission linjaukselle, että on järkevää pyrkiä jäsenmaiden yhteiseen taakanjakoon pakolaispolitiikassa."

Stubb ilmoitti keskiviikkona, että Suomen uusi hallitus ei halua turvapaikanhakijoiden EU:n sisäisiä siirtoja pakollisiksi unionin jäsenmaille. EU-komissio kertoi keskiviikkona, että se aikoo antaa tällaisesta järjestelystä esityksen toukokuun lopussa.

Haglund vaatii myös, että EU:n Suomelle mahdollisesti asettama uusi noin 300 pakolaisen kiintiö EU-maiden yhteisestä 20000 kiintiöpakolaisesta nostaa Suomen kiintiöpakolaisten määrää vähintäänkin 300:lla.

"Välimeren siirtolaistilanne on katastrofaalinen, mutta tuleva hallitus ei ymmärrä asian vakavuutta. Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka menevät aivan väärään suuntaan ja ovat sävyltään todella omituisia."
[/URL]

 
Viimeksi muokattu:
Byrokratiasta olen myös samaa mieltä.

Virkamieskuntaa vaivaa uskoakseni enemmän koko 2000-luvun lisääntynyt virheiden välttelyn kulttuuri kuin varsinaiset lainsäädännölliset velvoitteet. Tässä ylintä de facto tuomiovaltaa käyttää enemmän armottomasti syyllisiä ristiinnaulittavaksi hakeva media (Iltalehti, MOT jne) kuin mikään tuomioistuin.

Case Talvivaara, johon epäilemättä mentiin Kainuun työllisyysnäkökohdat edellä aivan liian sinisilmäisesti (sekä tupee hulmuten ja piilokorot kopisten) viranomaispuolella kovan poliittisen paineen alla herra Murphyn linjaamin seurauksin, peittää alleen sen että Suomessa on suuri määrä oikein mallikkaasti hoidettuja kaivoksia, jotka superpaheksuttavan tytäryhtiötalouden vuoksi ovat sellaisten monikansallisten rahavuorien takaamia että ympäristöasioitakaan ei ole pakko hoitaa persaukisten (tai siis PERÄaukisten) omistajien toimesta parhaimmillaankin ehdoton minimi ohjenuorana. Lisäksi on paljon esim. raakakiven avolouhintaa ja muuta kiviainesten "yksinkertaista" hyödyntämistä missä luvitus pyörii samojen luukkujen kautta kuin kaivoksilla vaikka eivät edes teoriassa sisällä samantyyppisiä riskejä kuin edes perinteinen kaivostoiminta, jostain Talvivaarasta vesi- ja kemikaalimassoineen puhumattakaan. Kaikki kärsivät nyt sitten tämän yhden eeppisen tason poliittis-byrokraattisen stiplauksen takia massiivisesti hankaloituneista luvitusasioista.

Jääviysmittari huutaa hoosiannaa ja oma mansikkini ammuu kuuluvasti sadevesiojassa, mutta laitan silti yhden ruohonjuuritason esimerkin. Raakakiven louhintaa harjoittava yritys X oli löytänyt alueen, josta saatiin sentyyppistä kiveä josta oli kansainvälisesti juuri sillä hetkellä huutava kysyntä - kaikki revittiin käsistä mitä irrotettua sai. Lupien saaminen uusille louhinta-alueille oli 10v aiemmin kestänyt n. 3kk. Nyt se kesti 3 vuotta, luvat tuli sopivasti kun kysyntä oli loppunut kuin seinään ulkomaisten kilpailijoiden saatua mojovat rahat laariin. Omasta lusmuilusta viranomaisten vaatimuksien täyttämisessä ei ollut kyse, firman X ympäristöjohtajana on akateemisestikin arvostettu alan kärkinimiin lukeutuva hankilö, joka tunnollisesti vaivoja ja rahaa säästämättä toteutti kaikki viranomaisten aivotukset asiaan liittyen.

Eihän se kivi sinne maahan happane seuraavaa kysyntäaaltoa odotellessa, mutta alan toimijat eivät suurimmillaankaan ole meillä mitään jättifirmoja jättikassoilla varustettuna, joten tällaiset hidastelut vaikuttavat suoraan yritysten kykyyn etsiä uusia alueita ja tehdä niihin kalliit pohjatyöt, joiden kautta voi työllistyä kymmeniä ihmisiä kymmeniksi vuosiksi matalan työllisyyden alueille ja vieläpä sangen ympäristöystävällisesti.

Byrokratiassa huomattavaa on se, että sen käsiin räjähtäminen ei ole pääosin mitään tsaarinajan virkamiesperinnettä eikä Brysselin hulluuksia vaan aivan viime vuosien aikana kotimaisin voimin kehiteltyä kotkotusta. Avainlippu ja joutsenmerkki vaan byrokratia-peikon pesulappuun... :(
 
http://www.hs.fi/talous/a1431484635857

Nordean analyytikko: "Persu-preemio" näkyy Suomen valtionlainojen koroissa
TALOUS 13.5.2015 14:31
Juha Roppola

HELSINGIN SANOMAT

Nordean analyytikko
Jan von Gerich arvioi, että tieto perussuomalaisten osallistumisesta hallitusneuvotteluihin nosti Suomen valtionlainojen korkoa. Von Gerich huomautti keskiviikkona Twitter-viestissään "Persu-preemion" alkavan näkyä Suomen valtionlainoissa. Preemio tarkoittaa lisäkorkoa.
Von Gerich julkaisi viestissään taulukon, joka näyttää Suomen ja Hollannin 10-vuotisten valtionlainojen korkoeron. Kun perussuomalaisten osallistuminen hallitusneuvotteluihin selvisi, korkoero kasvoi negatiivisesta kahteen korkopisteeseen. Sijoittajat siis alkoivat pitää Hollannin valtion liikkeelle laskemaa joukkolainaa turvallisempana sijoituskohteena. Korkoero on kasvanut myös suhteessa Saksaan ja Itävaltaan.


aN6nC.jpg


Von Gerichin mukaan hänen Twitter-viestinsä oli osittain kärjistys. Poliittisilla käänteillä on harvoin vaikutusta Suomen joukkolainoihin, mutta Nordean analyytikko muistuttaa perussuomalaisiin kohdistuvasta kansainvälisestä huomiosta.

Markkinoilla on keskusteltu viime aikoina paljon pitkien korkojen noususta erityisesti Saksassa. Von Gerichin mukaan pitkien korkojen nousu ei kuitenkaan selitä yksin Suomen joukkolainojen kehitystä.

"Saksan korkojen vahva nousu alkoi paljon aikaisemmin kuin Suomen korkoeron leviäminen."

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ekonomisti Juhana Brotherus on tulkinnassaan varovaisempi. Hän kävi asiasta Twitterissä lyhyen keskustelun Von Gerichin kanssa.

Brotheruksen mukaan perussuomalaiset ovat olleet odotettua sopuisampia. Esimerkiksi ennen vaaleja puolueen puheenjohtaja Timo Soini ei tehnyt mahdollisesta Kreikan kolmannesta tukipaketista kynnyskysymystä hallitukseen osallistumiselle.

Siksi Brotherus arvioi, että hallitusneuvotteluita johtavan Juha Sipilän (kesk) aiempaa kovemmat säästötavoitteet ovat saattaneet aiheuttaa koroissa liikettä. Sijoittajat ovat mahdollisesti pohtineet, heikentäisivätkö rajut säästöt Suomen lähiajan kasvunäkymiä. Tästäkin Gerich on eri mieltä. Hänen mukaansa päätökset kovemmista säästöistä todennäköisesti laskisivat Suomen valtionlainojen korkoa.

Molempien analyytikoiden mukaan Suomen ratkaisuja seurataan markkinoilla äärimmäisen tarkasti.

Korjaus: To klo 06:16 Jutussa luki aiemmin, että preemio tarkoittaa lisähintaa. Kyseessä on kuitenkin arvopaperimarkkinoilla lisäkorko.
 
Suomessa sosiaaliturvan byrokraattisuudesta on tullut yhteiskuntaa ja työmarkkinoita lamauttava tekijä. Työttömät eivät uskalla ottaa satunnaisia töitä vastaan johtuen sosiaaliturvan kankeudesta. Todennäköisesti byrokraattisuus on myös merkittävä tekijä mielenterveysongelmien aiheuttajana. Työelämästä eläkkeelle siirtyvien mielenterveys yleensä paranee. Työelämästä sosiaaliturvan sirpaleverkon asiakkaaksi siirtyvien mielenterveys ja elämänhallinta useimmiten romahtavat muutamassa vuodessa pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttavalle tasolle.

Sosiaaliturvan muokkaaminen työttömyyskorvauksista toimeentulotuen ja ja asumistuen suuntaan on tuntuvasti syventänyt kannustinloukkuja. Byrokraatit ja vuokranantajat tietysti kiittävät, vastineeksi koko yhteiskunta häviää. Asuntomarkkinat eivät tämän seurauksena toimi alkuunkaan. Tuet juoksemaan saaneen ei kannata harkita pätkätöitä tai nollatuntisopimuksia. Heille epävarmaan palkkaukseen pohjaavan työn vastaanottaminen muodostaa kohtuuttoman riskin. Tuet voivat jäädä kuukausiksi saamatta vaikka työtunteja ei olisi yhtään tai vain muutama.

Vastikään tullut 300 euron suojaosa työttömyysturvan ja ilmeisesti asumistuenkin tasoon on taloudellisesti mutta ennenkaikkea psykologisesti pitkään työttömänä olevalle todella arvokas asia. Nyt on mahdollista rakentaa sirpaletöillä freelancerinakin ihan kelpo olo itselle ja 250 euroa enemmän kuussa käteen on tällaiselle henkilölle tosi iso raha. Olen lähipiirissänikin havainnut tällaisen menestystarinan, toisaalta itse joudun paahtamaan täyttä työpäivää ja elintaso ei ole hirveästi korkeampi kuin n. 4-6h viikossa tekevällä tuttavallani mutta pysyypähän ihminen kasassa ja onnellisena. Normityöelämään hänestä ei taitaisi olla tiettyjen rajoitteiden vuoksi, jotka eivät johdu alkoholista. Kun ei käytä sitä lainkaan.

Hyvinvointitutkimuksissa ihmisten tyytyväisyys asumiseensa ei heilahtele läheskään yhtä rankasti (sosio-ekonomisen aseman heiketessä) kuin kaikki muut hyvinvointiin laajasti kuuluvat asiat, mm. kokemus terveydestä, tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin, talouteen, riippuvuudet jne. jne. Asumistukijärjestelmä on pystynyt vähentämään hyvinvointieroja omalla lohkollaan todella hyvin. Joskushan kuulee kuitenkin sanottavan tietyissä kunnissa/kaupungeissa, että köyhät asuvat liian hyvin. Kuopiossa taisi Niiralankulma olla tällaiseen rikokseen syyllinen ainakin tietyissä asumiskohteissaan.
 
Vastikään tullut 300 euron suojaosa työttömyysturvan ja ilmeisesti asumistuenkin tasoon on taloudellisesti mutta ennenkaikkea psykologisesti pitkään työttömänä olevalle todella arvokas asia. Nyt on mahdollista rakentaa sirpaletöillä freelancerinakin ihan kelpo olo itselle ja 250 euroa enemmän kuussa käteen on tällaiselle henkilölle tosi iso raha.

Jep. Jos tulee monoa niin suunnitelmana olisi ennen vakituisen uuden työn saamista koittaa heittää keikkaa pk-yrityksille excel-malleja rakentaen, pienellä korvauksella ja km-kuluilla. 300 euroakin voisi olla valtava ero siihen että lapset saisivat muutakin kuin pelkkää kaurapuuroa ilman voisilmää...
 
Veronmaksusta olen toki perillä myös omalla kohdallani. Viimeisen kolmen viikon tilistä voi laskea huoletta sen kaksi-kolmasosaa ensin päältä veks....ja siinä on se baikalin osa kaikesta telkkuamisesta ja vaivannäöstä. Joku muut tai muut tarvii sen leijonanosan ja kyllähän se on asia, jota ei kärsi ryhtyä mielenrauhan vuoksi paljon pohtimaan. Onhan tämä sellainen verolinnaleiri, ettei paremmasta väliä.
Voisiko ansiotuloverotusta ehkä korvata jollain muulla verolla? Vai onko nykyinen järjestelmä sementoitu niin, ettei vaihtoehtoja kannata edes harkita? Onko niin, että Suomessa työllä ansaittuja rahoja saa verottaa ties kuinka paljon, mutta muuta ei?
 
Voisiko ansiotuloverotusta ehkä korvata jollain muulla verolla? Vai onko nykyinen järjestelmä sementoitu niin, ettei vaihtoehtoja kannata edes harkita? Onko niin, että Suomessa työllä ansaittuja rahoja saa verottaa ties kuinka paljon, mutta muuta ei?

Valtio remppaa veroja edestakaisin jatkuvasti ja koskaan ei ole hyvä! Joko jostakin löytyy porsaanreikä vältellä veroja, eli verosuunnitella verot siten, että maksetaan mahdollisimman vähän veroja tai sitten jotakin alaa rankaistaan kunnes se kuolee. ALV veroa voisi varmaan nostaa ja ansioverotusta laskea, mutta sitten alkaa parkuminen ensinnäkin siitä, että meillä oltaisiin siirtymässä tasaverotukseen. Toisekseen siitä, että korkea ALV haittaa ulkomaankauppaa. Ja arvaisin, että kulutusta yleensäkin.

Itse näkisin, että verotusta pitäisi laskea kautta linjan, mutta jos valtio nyt alkuun saisi valtion budjetin tasapainoon...
 
Sitähän voi toki miettiä niinkin, että mikä rakentaa hyvinvointia Suomeen. Onko se työ? Jos on, niin kannattaisiko miettiä sen verotuksen laskemista? Veroja voi kerätä muualtakin.

E: olisiko tasaverotus ansioveroissa niin paha asia? Siihen kyllä on pitkä matka muutenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top