Eduskuntavaalit 2023

Meinaan koirajutulla sitä, että meidän ns köyhillä on laajassa tarkastelussa paljon asioita, jotka menevät selvästi minimitarpeiden ylitse. Mainitut pleikkarit ja koirat ovat tästä aivan selvää näyttöä. Kukaan ei täällä kulje paljain jaloin pakkasessa kouluun, koska kauhea epäempaattinen Janne Veronmaksaja ei niitä kustanna. Kannustavammassa systeemissä oikeasti laiskat olisivat vailla sitä koiraansa, koska heillä ei olisi siihen varaa -> isompi osa heistä menisi edes johonkin duuniin ja heillä olisikin se koira ja työssä syntyisi hyvää.
Toisesta näkövinkkelistä työttömän koira on loistava asia, jota oikeasti kannattaisi vaikka erikseen tukea. Koiran omistaja saa todennäköisesti kohtuullisesti liikuntaa ulkoilmassa ja ennen kaikkea hänellä on pakko olla päivärytmi. Molemmat todella tärkeitä juttuja työkunnon säilymisen kannalta.
 
Toisesta näkövinkkelistä työttömän koira on loistava asia, jota oikeasti kannattaisi vaikka erikseen tukea. Koiran omistaja saa todennäköisesti kohtuullisesti liikuntaa ulkoilmassa ja ennen kaikkea hänellä on pakko olla päivärytmi. Molemmat todella tärkeitä juttuja työkunnon säilymisen kannalta.
Ja myös henkisen terveyden kannalta monelle iso juttu, vaikka muuten ymmärrän @jtsaari2004 pointin
 
Toisesta näkövinkkelistä työttömän koira on loistava asia, jota oikeasti kannattaisi vaikka erikseen tukea. Koiran omistaja saa todennäköisesti kohtuullisesti liikuntaa ulkoilmassa ja ennen kaikkea hänellä on pakko olla päivärytmi. Molemmat todella tärkeitä juttuja työkunnon säilymisen kannalta.
Tämä näkövinkkeli toistuu mm. espoolaisen vasemmistolaisen lääkärin Jaana Wessmanin jutuissa, joissa hän haluaa kuvata mielenterveyshoidot investoinneiksi. On totta, että noin voi ajatella, mutta investoinnit maksavat ja niitä pitää verrata muihin mahdollisiin rahan käyttökohteisiin eikä vain tyytyä toteamaan, että on tästä hyötyäkin. Isossa kuvassa pitää pennit panna sinne, missä tuotos on paras eikä sinne, missä tulee edes jotain takaisin. Tämä koskee meidän kapitalistejakin. Ei nykytilannetta pidä museoida Japanin tapaan ja estää ketään kaatumasta.
 
Ja myös henkisen terveyden kannalta monelle iso juttu, vaikka muuten ymmärrän @jtsaari2004 pointin
Asioissa on aina monta puolta. Suomen sosiaaliturvaa ei ole mitoitettu eksistenssiminimiin. Voisi olla ja silloin maailma tietysti näyttäisi erilaiselle.
 
Tämä näkövinkkeli toistuu koko ajan mm. espoolaisen vasemmistolaisen lääkärin Jaana Wessmanin jutuissa, joissa hän haluaa kuvata mielenterveyshoidot investoinneiksi. On totta, että noin voi ajatella, mutta investoinnit maksavat ja niitä pitää verrata muihin mahdollisiin rahan käyttökohteisiin eikä vain tyytyä toteamaan, että on tästä hyötyäkin. Isossa kuvassa pitää pennit panna sinne, missä tuotos on paras eikä sinne, missä tulee edes jotain takaisin. Tämä koskee meidän kapitalistejakin. Ei nykytilannetta pidä museoida Japanin tapaan ja estää ketään kaatumasta.
En tiedä Wessmanista, vaan ammensin omista kokemuksista. Meillä on tehty tietyt arvovalinnat ja sopimukset, sekä perustuslain muotoilut ja niiden tulkinnat joiden pohjalta on päädytty nykymalliin. Ehkä tämäkin on niitä kokonaisuuksia, jotka pitäisi rakentaa alusta lähtien uusiksi.
 
(oikeasti nimimerkin Kyylä tekstiä; kädetin jotenkin): Asioissa on aina monta puolta. Suomen sosiaaliturvaa ei ole mitoitettu eksistenssiminimiin. Voisi olla ja silloin maailma tietysti näyttäisi erilaiselle.
Jep. Enkä sitä kurjuutta sinänsä tietenkään kellekään tahdo annostella. Kunhan luulen, että nykyinen kokonaisuus on etenkin kannustavuudessaan kehno ja se on se ruuvi, jota tahtoisin vääntää. Toiseen päähän alempaa minimitasoa ja toiseen päähän alempaa efektiivistä marginaaliveroprosenttia niin meillä on sekä keppi että porkkana pelissä.

Tämä on niitä rakenteellisia ongelmiamme. Enkä usko että merkittävää muutosta tapahtuu ilman isoa epäjatkuvuustapahtumaa, kuten IMF:n holhousta, luokkaa parinsadantuhannen pakolaisen vyöryä tai tuhoavaa sotaa.
 
Viimeksi muokattu:
Toisesta näkövinkkelistä työttömän koira on loistava asia, jota oikeasti kannattaisi vaikka erikseen tukea. Koiran omistaja saa todennäköisesti kohtuullisesti liikuntaa ulkoilmassa ja ennen kaikkea hänellä on pakko olla päivärytmi. Molemmat todella tärkeitä juttuja työkunnon säilymisen kannalta.
Suomessa sekä viranomaisen että kansalaisten suhtautuminen työttömiin on sellainen, että työttömien pitäisi kyykkiä kärsivinä kotona syöden pelkkää riisiä ja pastaa. Meillä on vahva usko siihen, että kun työttömille vain riittävästi keljuillaan, niin lopulta he menevät töihin, vaikka monet pitkäaikaistyöttömät eivät ole työkykyisiä, ja silloinkin kun ovat, heitä ei tahdota palkata.

Jos työtön osoittaa omaa aktiivisuutta vaikkapa vapaaehtoistyötä tekemällä, sekin voi katkaista tuet. Ikävää tukien katkaisuissa on se, että niihin ei ole varmoja sääntöjä. Jokainen tapaus tulkitaan yksilöllisesti, joten työtön ei voi etukäteen tietää, millaiseen vapaaehtoistyöhön hän voi ryhtyä. Sama koskee opiskelua. Työtön ehkä saa opiskella avoimessa ylipistossa, ehkä ei. Jonkin verran saattaa saada, mutta ei liikaa.

Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömille asetetaan velvoitteita, jotka ovat vähän kuin aikuisten päivähoitoa ja jotka pikemminkin alentavat kuin aktivoivat.

Jos työttömällä on elämässään asioita, jotka pitävät hänet liikkeessä, työttömän toimintakyvyn ylläpitämiseksi niitä kannattaisi tukea sekä kansan että viranomaisen, koska varmaa on, että kaljapullojen keskelle kämppäänsä henkisesti muumioituva työtön ei sieltä enää nouse.

Sekä järjestelmässämme että kansassamme on vahva usko siihen, että työttömän tulee ahdistua ja passivoitua ahdinkoonsa. Mitään merkkejä siitä, että vaikeassa asemassa olevien toimintakyky paranisi heitä lyömällä ei ole, mutta ehkä lyöminen onkin enemmän sellaista symbolista. Joistain ihmisistä on mukavaa, kun he saavat satuttaa heikompiaan.
 
Suomessa sekä viranomaisen että kansalaisten suhtautuminen työttömiin on sellainen, että työttömien pitäisi kyykkiä kärsivinä kotona syöden pelkkää riisiä ja pastaa. Meillä on vahva usko siihen, että kun työttömille vain riittävästi keljuillaan, niin lopulta he menevät töihin, vaikka monet pitkäaikaistyöttömät eivät ole työkykyisiä, ja silloinkin kun ovat, heitä ei tahdota palkata.

Jos työtön osoittaa omaa aktiivisuutta vaikkapa vapaaehtoistyötä tekemällä, sekin voi katkaista tuet. Ikävää tukien katkaisuissa on se, että niihin ei ole varmoja sääntöjä. Jokainen tapaus tulkitaan yksilöllisesti, joten työtön ei voi etukäteen tietää, millaiseen vapaaehtoistyöhön hän voi ryhtyä. Sama koskee opiskelua. Työtön ehkä saa opiskella avoimessa ylipistossa, ehkä ei. Jonkin verran saattaa saada, mutta ei liikaa.

Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömille asetetaan velvoitteita, jotka ovat vähän kuin aikuisten päivähoitoa ja jotka pikemminkin alentavat kuin aktivoivat.

Jos työttömällä on elämässään asioita, jotka pitävät hänet liikkeessä, työttömän toimintakyvyn ylläpitämiseksi niitä kannattaisi tukea sekä kansan että viranomaisen, koska varmaa on, että kaljapullojen keskelle kämppäänsä henkisesti muumioituva työtön ei sieltä enää nouse.

Sekä järjestelmässämme että kansassamme on vahva usko siihen, että työttömän tulee ahdistua ja passivoitua ahdinkoonsa. Mitään merkkejä siitä, että vaikeassa asemassa olevien toimintakyky paranisi heitä lyömällä ei ole, mutta ehkä lyöminen onkin enemmän sellaista symbolista. Joistain ihmisistä on mukavaa, kun he saavat satuttaa heikompiaan.
Kaiken järjen mukaan mitä tahansa aktiivisuutta ylläpitävää toimintaa kannattaisi tosiaan kannustaa, mut Suomessahan semmoinen ei käy. Tietenkin pitää hakea töitä ja olla käytettävissä, mutta ei vaikkapa opiskelu tai vapaaehtoistyö niitä estä.

Rankaisukiima on valitettavasti se päällimmäinen aktiviteetti viranomaisen puolella. Järjestelmä on rakennettu niin, että kaikkien valitusportaidenkin mielestä on ok rangaista työtöntä jopa TE-toimiston virkailijan tekemästä virheestä. Tällaisenkin tapauksen olen ihan perhepiirissä nähnyt, enkä olisi ikinä uskonut millaista sikailua ja mielivaltaa työtön joutuu Suomessa kestämään.
 
Vinkki: Otetaan mallia 1960- ja 1970-luvuista, jolloin työttömyys oli keskimäärin luokkaa 3 % ja ns. tempputyöllistettyjä oli hyvin vähän.
 
Vinkki: Otetaan mallia 1960- ja 1970-luvuista, jolloin työttömyys oli keskimäärin luokkaa 3 % ja ns. tempputyöllistettyjä oli hyvin vähän.
Jep. Pakki silmään ja takaisin Kekkoslovakiaan. Tietokoneet ynnä muut vitukkeet veks ja aletaan tehdä porukalla, eikä urakalla. Kaivinkoneet voi korvata lapiomiehillä jne. Niin ja hevoiset tietysti traktorien tilalle.
 
Saarikolta vastinetta Purralle... että näyttäkääs PS nyt miten niitä lupauksia täytellään...

Paha näyttää, miten lupauksia täytetään, kun Orpo kasaa sinipunan ja persut on oppositiossa keskustan kanssa.
 
Jep. Pakki silmään ja takaisin Kekkoslovakiaan. Tietokoneet ynnä muut vitukkeet veks ja aletaan tehdä porukalla, eikä urakalla. Kaivinkoneet voi korvata lapiomiehillä jne. Niin ja hevoiset tietysti traktorien tilalle.
1960-luvulla teetettiin vielä näitä työttömyystöitä, jotka saattoivat olla juuri noita lapiohommia, yleensä tietyömailla parakkimajoituksessa.
 
Kaiken järjen mukaan mitä tahansa aktiivisuutta ylläpitävää toimintaa kannattaisi tosiaan kannustaa, mut Suomessahan semmoinen ei käy. Tietenkin pitää hakea töitä ja olla käytettävissä, mutta ei vaikkapa opiskelu tai vapaaehtoistyö niitä estä.

Rankaisukiima on valitettavasti se päällimmäinen aktiviteetti viranomaisen puolella. Järjestelmä on rakennettu niin, että kaikkien valitusportaidenkin mielestä on ok rangaista työtöntä jopa TE-toimiston virkailijan tekemästä virheestä. Tällaisenkin tapauksen olen ihan perhepiirissä nähnyt, enkä olisi ikinä uskonut millaista sikailua ja mielivaltaa työtön joutuu Suomessa kestämään.

Tästäkö se johtuu, että täällä edelleen on 300k työtöntä vaikka jossain sektoreilla työvoimapula ? Siitä että työttömiä kiusataan Suomessa ? Vai olisiko syyt jossain muualla.

Mitkä ne syyt muuten on. Miksi Suomen työttömyys on niin korkea vuosikymmenestä toiseen ?

Tähän ratkaisuksi ehdotetaan nyt, että paikataan työvoimapulaa tuomalla lisää työvoimaa kolmansista maista. Jotka aikaa myöten itsekin muuttuvat työttömiksi.
 
300 000 työtöntä ja päälle vielä 140 000 jotka eivät ole missään kirjoissa työttömänä eikä töissä eikä opiskelemassa.

53503771_1676039494665.svg
 
1960-luvulla teetettiin vielä näitä työttömyystöitä, jotka saattoivat olla juuri noita lapiohommia, yleensä tietyömailla parakkimajoituksessa.
Lentokenttää ja moottoritietä kaiketi tehtiin Helsingin suunnalla tuolla opilla. Ja illat ryypättiin parakeissa.
 
Kyllähän kaikki on ihmisen omasta halusta kiinni, jos viina ja lojuminen kiinnostaa enemmän kuin työnteko niin ei ole pakko. Se vain on outoa, että ne ketkä käyvät töissä rahoittavat tuon laiskuuden.

Jos joku nyt vetää herneen nenään tuosta kommentista, niin voin todeta, että kyllä Suomesta saa töitä jos haluaa. Suorastaan kysytään töihin, ainakin itselle kävi niin edellisen työuran päätyttyä.
 
En minäkään hakenut tähän nykyiseen työhön vaan sieltä soitettiin ja kysyttiin olenko vielä työnhakija, olivat saaneet tietoni Te-keskuksesta.
 
Back
Top