EU-vaalit 2019

Minkähänlaista muutosta oikein kaivataan, jos pitää ihan valtajärjestelmät ohittaa? Ja mitä se ohitus myöskin sitten käytännössä tarkoittaisi?

Kokonaisveroasteen pudotusta siitä 60 prosentin luokasta noin 10 prosentin kohdille. Jos joku haluaa pelastaa maailmaa joltakin oman tontin ylittävältä uhalta niin siihen voi jokainen oman taloutensa puitteissa osallistua niin paljon kuin sielu sietää. Jos joku haluaa motittaa jotain kuvitteellista ilmastohuuhaata niin tällöin näihin talkoisiin osallistuvat saavat itse ruokkia ja majoittaa ilmastomatut, kieltää itseltään faunan syömisen, jne kunhan ei ala omia tempauksia ulottamaan muiden niskaan ja pakottamalla osallistumaan samaan hullun myllyyn. Valtiolla, ja täten EU:lla, on aivan liikaa resursseja käytettävissään mihin ollaan päästy aikanaan kun omia määrärahoja eli tärkeyttä ollaan haluttu paisutella jolloin päästään nykyiseen tilanteeseen jossa järjestelmä yrittää tunkea lonkeronsa jokaisen yksityishenkilön talouteen ja elämään.

Kannattaa muistaa, että valtio käsitteenä on polkaistu käyntiin sellaisella versiolla, että edustajia on vaadittu kokoon ainakin kerran vuodessa tarkistamaan ja mahdollisesti uudelleenmäärittämään lakeja. Nyt tämä lauma on moninkertainen valtioiden kokoon nähden ja nämä sällit yrittävät keksiä joka viikko jotain uutta millä voidaan hyppyyttää kansalaisia. Tästä päästään nykykäsitykseen että byrolandian virkamiehen pitää pystyä määrittelemään muiden ihmisten elämää jolloin "demokratia" onnistuu. Dystooppista huttua että olla ja voi, ja vielä kirsikkana päälle hoetaan että tämä järjestely on paras mahdollinen ikinä, erittäin kansan tahtoa korostava systeemi, jonka piirissä ihmiset ovat erittäin kesyte... öhöm, siis kouluttautuneita joten saadaan idioottimaisuus akkredoitua eli työnnettyä pää omaan erinomaisuuden peppuun.
 
Jokunen omasta tuttavapiiristä eduskuntavaaleissa persuja äänestämään innostunut sanoi ihan suoraan, että EU-vaaleissa ei viitsi äänestää koska vituiksi menee kuitenkin. Eduskuntavaaleissa saatiin melko oikeistolainen vaalitulos mutta kuitenkin saadaan äärivasemmistolainen viherhihhuli-hallitus. Usko demokratiaan hiipuu.
 
Jokunen omasta tuttavapiiristä eduskuntavaaleissa persuja äänestämään innostunut sanoi ihan suoraan, että EU-vaaleissa ei viitsi äänestää koska vituiksi menee kuitenkin. Eduskuntavaaleissa saatiin melko oikeistolainen vaalitulos mutta kuitenkin saadaan äärivasemmistolainen viherhihhuli-hallitus. Usko demokratiaan hiipuu.
Sepä, samoin tämä brexit veivaus ja vääntäminen. Vielä kun äänestetään uusiksi, että saadaan oikea tulos niin hyvä tulee.
 
Kysyn ihmetellen...

Minkähänlaista muutosta oikein kaivataan, jos pitää ihan valtajärjestelmät ohittaa? Ja mitä se ohitus myöskin sitten käytännössä tarkoittaisi?

Jotenkin voisi kuvitella, että kaikki suomalaiset toivovat aina äänestäessään muutosta ja kehitystä kohti parempaa. Tuskin kovin moni kuitenkaan haluaa jotain sellaista muutosta, jota pitäisi lähteä hakemaan vallankumouksella.

Arvelinkin, että tästä tulee kysymys.

Valtajärjestelmän ohittamisella tarkoitetaan tässä vallassa olevan ideologian ohittamista. Ei hallintomuodon ohittamista.

Eli esimerkkinä. Tällä hetkellä Euroopassa vallalla oleva ideologia on globalismi. Henkilö, joka haluaa parannusta yleensä pyrkii muutoksen mutta kyseenalaistamatta järjestelmän perusoletuksia. Eli esimerkiksi säätämällä minimipalkkoja eri maiden kesken, mutta kyseenalaistamatta itse taustalla olevaa halpatyön liikkuvuutta ja oikeutusta.

Järjestelmän muuttaja taas haluaa kyseenalaistaa koko järjestelmän perustan. Joka tässä tapauksessa tarkoittaisi esimerkiksi pääoman rajoittamatonta liikkuvuutta joka on globalisaation kovaa ydintä.

Molempia muutoksia voi hakea demokraattisesti. Ei tarvita vallankumouksia. Jos ja kun syntyy sellainen demokraattinen vaihtoehto. Vallankumoukset syntyvät yleensä silloin, kun vallassa oleva järjestelmä alkaa estämään muiden vaihtoehtojen syntyä. Esimerkiksi säätämällä vihapuhelakeja ja estämällä perusoletusten kritisoimisen:).
 
Järjestelmän muuttaja taas haluaa kyseenalaistaa koko järjestelmän perustan. Joka tässä tapauksessa tarkoittaisi esimerkiksi pääoman rajoittamatonta liikkuvuutta joka on globalisaation kovaa ydintä.

Aivan. Oletan että tämä oli vain esimerkki. Mutta nämä koko järjestelmän perustan kyseenalaistamiset ovat erittäin vaikeita. Esimerkiksi pääoman liikkumista on hyvin vaikeaa estää (vaatii aika äärimmäisiä toimia). Enkä ymmärrä, miksi kukaan haluaisi sellaista tehdä.

Siihen on usein valitettavasti usein aika hyvät syyt, miksi asiat ovat tai toimivat siten kuin ne toimivat. Harvoin ne ovat täydellisiä, mutta harvoin myöskään oikopäätä yksiselitteisesti parempaakaan vaihtoehtoa on olemassa.

Aika usein näin laajoissa asioissa on hyvä edetä vähittäisen, iteratiivisen kehittämisen kautta.
 
Järjestelmän muuttaja taas haluaa kyseenalaistaa koko järjestelmän perustan.

Tässä tapauksessa riittää, että järjestelmän muuttaja valaiseen järjestelmän perustan toiminnan. Esim EKP:n ja yms. keskuspankkien harrastama quantative easing-fiilaus ei käytännössä eroa Zimbabwen hyperinflaatiosta, jossa rahoitettiin tarvitut infrahankkeet printtaamalla monopolirahaa prkleesti, ja vastaavasti FED printtaa prkleesti monopolirahaa jotta saadaan pankeille likviditeettiä.
 
Aivan. Oletan että tämä oli vain esimerkki. Mutta nämä koko järjestelmän perustan kyseenalaistamiset ovat erittäin vaikeita. Esimerkiksi pääoman liikkumista on hyvin vaikeaa estää (vaatii aika äärimmäisiä toimia). Enkä ymmärrä, miksi kukaan haluaisi sellaista tehdä.

Siihen on usein valitettavasti usein aika hyvät syyt, miksi asiat ovat tai toimivat siten kuin ne toimivat. Harvoin ne ovat täydellisiä, mutta harvoin myöskään oikopäätä yksiselitteisesti parempaakaan vaihtoehtoa on olemassa.

Aika usein näin laajoissa asioissa on hyvä edetä vähittäisen, iteratiivisen kehittämisen kautta.

Tämä oli tosiaan vain esimerkki. Sinänsä pääomaliikkeiden estäminen ei ole mitenkään vaikeaa. 1980-luvun puolen väliin asti pääoman liikkuminen oli erittäin säänneltyä. Sen estämiseen on myös iso joukko hyviä perusteluja joista parhaat ovat puhtaasti spekulatiivisten pääomansiirtojen estäminen ja veronkierron estäminen. Miksi spekulatiiviset pääomasiirrot ovat huono asia kansantalouden kannalta vaatisi pitkän selityksen. 80-luvulta lähtien pääomaliikkeiden vapauttaminen on joka tapauksessa aiheuttanut yhä pahenevia reaalitaloudellisia ongelmia, jotka pahenevat kaiken aikaa. Ei niin, että tässä olisi mitään uutta. Näin on käynyt aina ennenkin kun on siirrytty spekulatiiviseen talouteen.

On kaunis ajatus edetä pikku hiljaa kohti parempaa. Ongelma on, kuka määrittelee sen "paremman". Miljardöörin parempi on hieman eri asia kuin minimipalkkatyöläisen. Ja koska miljardöörit ovat vallassa, ovat ne pienet siirtymät pääsääntöisesti heidän edukseen. Tämän takia jossain vaiheessa ei ole mahdollista tehdä parannuksia olemassa olevan järjestelmän puitteissa, koska se järjestelmä hyödyttää vain niitä, jotka ovat kuskinpenkillä. Tämän takia ainoa keino parantaa muiden asemaa, on muuttaa paradigmaa.
 
Aivan. Oletan että tämä oli vain esimerkki. Mutta nämä koko järjestelmän perustan kyseenalaistamiset ovat erittäin vaikeita. Esimerkiksi pääoman liikkumista on hyvin vaikeaa estää (vaatii aika äärimmäisiä toimia). Enkä ymmärrä, miksi kukaan haluaisi sellaista tehdä.

Käsittääkseni pääoman liikkumisen estäminen on hyvin tehokasta, ainakin tavallisten ihmisten keskuudessa. Kreikassa oli ainakin viime vuosiin asti, tai ainakin vähitellen löysennettään, ja Kyproksessa ainakin joskus rajoitukset voimassa.

Isoilla herroilla ja yrityksillä on helpompaa. Kreikassa ja Kyproksessa isot herrat saivat tarpeeksi ajoissa varoituksen varautua.

Pääoman rajoitukset mennee liian pitkälle globalisaation vastaisessa tappelussa.

Paljon yksinkertaisempi ja monipuolisempi toimenpide on asettaa rajoja halpatyövoiman käytölle. Tämä tapahtuisi muuttamalla olemassa olevaa systeemiä niin, että jos haluaa myydä tuotteitaan EU:n markkina-alueella, niin ne tuotteet on myös valmistettava EU:n markkina-alueella, jos ei halua maksaa asetettuja rangaistustulleja. Kahden keskisillä kauppasopimuksilla voidaan sitten hienosäätää ja tasapainottaa systeemiä.

Macron on antanut viitteitä tästä, että tuohon suuntaan voitaisiin edetä, mutta EU:n on pesiytynyt tiukkaan globalisaation nimellä kulkeva riistokapitalismi. Tällä hetkellä en ole optimistinen sen suhteen, että se toteutuisi unionissa, vaikka sieltä täältä näyttää tulevan pieniä vihjeitä asioiden etenemisestä siihen suuntaan.

Eräänlainen vahva yhteen suuntaan puskeva voima puuttuu.
 
80-luvulta lähtien pääomaliikkeiden vapauttaminen on joka tapauksessa aiheuttanut yhä pahenevia reaalitaloudellisia ongelmia, jotka pahenevat kaiken aikaa.

Mielellään kuulisi, mitä nämä ovat.
 
Aika usein näin laajoissa asioissa on hyvä edetä vähittäisen, iteratiivisen kehittämisen kautta.

Voidaan olla jo niin -laajojen- asioiden parissa, että vasta seinään ajaminen voi potkaista kehittämisen liikkeelle.

Olemme varmasti samaa mieltä siitä, että Euroopan arvot, asenteet jne. ovat pääasiassa ihan kohdillaan, meille asukkaille mukavalla mallilla. Mutta mietihän, jos vuonna -44 olisi joku profeetta sanonut, että Euroopasta tulee Onnela, saatte nähdä.....hullujen huoneeseen olisi profetoija sysätty. Tai vuonna -17...tai vuonna se ja se.....eli katastrofien kautta tultiin loppujen lopuksi tähän missä ollaan nyt.

Minä luulen, että tässä -talousasiassa- tullaan menemään samaa rataa. Eli totaalisten litskujen jälkeen VASTA siirrytään parempaan asentoon. Parempi on minun käsityksessäni malli, joka takaa nykyistä varmemmin ihmisille toimeentulon, kenties joustavamman tavan elää suhteessa työhön jne.jne.

Mitään valmista ei tässä maailmassa nimittäin ole, ei edes -globaali talous- ole mikään timanttisesti peruskallioon jysäytetty ikuinen ratkaisu. Aika pitkälle ollaan tultu siitä, kun oravannahoilla saattoi vaihtaa lekkerin viinaa. Ja eteenpäin mennään varmasti.
 
Tässä yksi. Äänestin Persua eduskuntavaaleissa muttei voisi vähempää kiinnostaa joku ihme EU-vaali.
Tuo on varmaan melko tyypillistä monelle PS-äänestäjälle. Itsekin tunnen useita, jotka eivät koskaan äänestä eurovaaleissa. EU on kaukainen, epämääräinen ja epäkiinnostava; siinä mielessä hyvä tuo rinnastus seurakuntavaaleihin, jotka nekään eivät joukkoja uurnille villitse.
 
Mielellään kuulisi, mitä nämä ovat.

Pahin on yksinkertaisesti vieraalla pääomalla tehdyt spekulatiiviset yritys/muut omaisuuskaupat.

Käytännössä ostetaan toinen yritys hyvin pienellä omalla pääomalla ja isolla velkavivulla. Tämä johtaa kahteen asiaan:

1. Ostetun yrityksen tuloksesta pitää maksaa vieraan pääoman kulu (joka rahoitus siis ei ole parantanut yrityksen reaalista toimintaa millään lailla)
2. Ostetun yrityksen pitää maksaa maksimaalinen tuotto omalle sijoitetulle pääomalle

Tästä seuraa se, että ostettu yritys, joka on tuottanut, sanotaan nyt vaikka tasaista 10% tuottoa, onkin yhtäkkiä lähes tappiollinen, koska sen edellytetään maksavan valtaisaa vieraan pääoman osuutta joka on puhtaasti spekulatiivinen. Tämä johtaa "toiminnan tehostamiseen" = irtisanomiset. Sen lisäksi ostajat edellyttävät maksimaalista tuottoa omalle sijoitetulle pääomalleen ja realisoi kaiken mahdollisen. Suuri osa maailman nykyisistä isoista yrityskaupoista tehdään juuri tämän tyyppisillä rahoituksilla, jotka tulevat kansainvälisiltä pankkikonsortioilta. Ne eivät tuota mitään reaalitalouteen mutta imevät toimivat firmat kuiviin. Ja pahimmillaan kun paska kaatuu, se sysätään veronmaksajien niskaan nimikkeellä "too big to fail". Jos aihe kiinnostaa, tutustu vaikka Visteon/Valeo-kuvioon. Loistava ja samaan aikaan kaamea esimerkki mistä koko hommassa on kyse.

Toinen on jatkuvasti rahastoihin kasaantuva ylipääoma, joka etsii koko ajan ostettavia omaisuuseriä nostaen omaisuusarvoja (käytännössä kyse on inflaatiosta rahataloudessa) joka taas nostaa tuottovaatimuksia reaalitaloudessa.

Nämä ovat pari pientä esimerkkiä rajoittamattoman pääomaliikunnan luomista ongelmista. 2008 romahdus johtui juurikin rajoittamattomasta pääoman spekulatiivisesta liikkeestä. En viitsi mennä sen vaikutuksiin esimerkiksi työn siirtymisessä Kiinaan. Kai lienee selvää, että Kiinan nousu johtuu täysin vapaista pääoman liikkeistä?

Perusongelma on tietysti siinä, että kun pääomaliikkeet vapautetaan, siitä seuraa hetkeksi valtava nousukausi. Ja tämä saa debilumit kuvittelemaan, että vapaat liikkeet ovat hieno asia. Sitten kun koko kupla romahtaa, he eivät näe enää asiayhteyttä, koska romahdus kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä toteutua. Tästä syystä jotkut edelleen esimerkiksi kuvittelevat Ronald "ronnie-boy" Reaganin olleen hyvä presidentti, vaikka hänen aloittamansa politiikka on ajanut Jenkit suoralle törmäyskurssille kiviseinän kanssa.
 
Osittain pääomien ns. vapaa toiminta on luonut mahdollisuuden kansakunnille velkaantua ruhtinaallisesti. Jeesus auta ja varjeloi, kun laskun aika tulee. -ikuinen velka- on takuulla kupla, jolle maksumiehiä vielä kahtellaan kissojen ja koirien kanssa.

Tässä on sellainen ongelma, että valtio on se toimija, joka voi sulkea kansalaisiltaan kansainvälisen pankkiliikenteen. Mutta valtio on nimenomaan se, joka ottaa sitä (kansainvälistä) velkaa.

Miten estää valtiota tekemästä jotain, mitä kukaan muu ei voi estää (paitsi P-Korea-tyylinen totaalinen sulkeminen, joka ei sekään toimi)?
 
Pahin on yksinkertaisesti vieraalla pääomalla tehdyt spekulatiiviset yritys/muut omaisuuskaupat.

Käytännössä ostetaan toinen yritys hyvin pienellä omalla pääomalla ja isolla velkavivulla. Tämä johtaa kahteen asiaan:

1. Ostetun yrityksen tuloksesta pitää maksaa vieraan pääoman kulu (joka rahoitus siis ei ole parantanut yrityksen reaalista toimintaa millään lailla)
2. Ostetun yrityksen pitää maksaa maksimaalinen tuotto omalle sijoitetulle pääomalle

Tästä seuraa se, että ostettu yritys, joka on tuottanut, sanotaan nyt vaikka tasaista 10% tuottoa, onkin yhtäkkiä lähes tappiollinen, koska sen edellytetään maksavan valtaisaa vieraan pääoman osuutta joka on puhtaasti spekulatiivinen. Tämä johtaa "toiminnan tehostamiseen" = irtisanomiset. Sen lisäksi ostajat edellyttävät maksimaalista tuottoa omalle sijoitetulle pääomalleen ja realisoi kaiken mahdollisen. Suuri osa maailman nykyisistä isoista yrityskaupoista tehdään juuri tämän tyyppisillä rahoituksilla, jotka tulevat kansainvälisiltä pankkikonsortioilta. Ne eivät tuota mitään reaalitalouteen mutta imevät toimivat firmat kuiviin. Ja pahimmillaan kun paska kaatuu, se sysätään veronmaksajien niskaan nimikkeellä "too big to fail". Jos aihe kiinnostaa, tutustu vaikka Visteon/Valeo-kuvioon. Loistava ja samaan aikaan kaamea esimerkki mistä koko hommassa on kyse.

Toinen on jatkuvasti rahastoihin kasaantuva ylipääoma, joka etsii koko ajan ostettavia omaisuuseriä nostaen omaisuusarvoja (käytännössä kyse on inflaatiosta rahataloudessa) joka taas nostaa tuottovaatimuksia reaalitaloudessa.

Nämä ovat pari pientä esimerkkiä rajoittamattoman pääomaliikunnan luomista ongelmista. 2008 romahdus johtui juurikin rajoittamattomasta pääoman spekulatiivisesta liikkeestä. En viitsi mennä sen vaikutuksiin esimerkiksi työn siirtymisessä Kiinaan. Kai lienee selvää, että Kiinan nousu johtuu täysin vapaista pääoman liikkeistä?

Perusongelma on tietysti siinä, että kun pääomaliikkeet vapautetaan, siitä seuraa hetkeksi valtava nousukausi. Ja tämä saa debilumit kuvittelemaan, että vapaat liikkeet ovat hieno asia. Sitten kun koko kupla romahtaa, he eivät näe enää asiayhteyttä, koska romahdus kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä toteutua. Tästä syystä jotkut edelleen esimerkiksi kuvittelevat Ronald "ronnie-boy" Reaganin olleen hyvä presidentti, vaikka hänen aloittamansa politiikka on ajanut Jenkit suoralle törmäyskurssille kiviseinän kanssa.

Ok. Totean vain, että olen lähes kaikesta tuosta yllä eri mieltä (joitakin yksityiskohtia on oikein). Mutta ei jaksa siitä sen enempää.

Sellainen detalji, että Visteon / Valeo ei näytä liittyvän mitenkään tuohon, mitä kuvasit?
 
Ok. Totean vain, että olen lähes kaikesta tuosta yllä eri mieltä (joitakin yksityiskohtia on oikein). Mutta ei jaksa siitä sen enempää.

Sellainen detalji, että Visteon / Valeo ei näytä liittyvän mitenkään tuohon, mitä kuvasit?

Ole ihmeessä. Minun kanssani saa aina olla eri mieltä:).

Liittyy paljonkin, jos tuntee koko tarinan.
 
Back
Top