Jatkoa tälle:
http://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-konflikti.2939/page-251#post-126895
Kokemus perustuu siihen mitä näen päivittäiselämässäni. Ilmeisesti edes kaksi sukupolvea ei tällä sakilla aina riitä ja jos tämä sakki haluttaisiin saada oikeasti suomalaiseen järjestelmään sisään, niin nämä tulisi hajauttaa ympäri Suomea ja estää
heimoklikkien ja vastaavien syntyminen, koska se hidastaa integraatiota. Jos suomalaiskylässä on yksi somaliperhe, niin se varmasti sopeutuu. Jos kylässä on kuitenkin somaliyhteisö, niin mitään ”pakkoa” integroitumiselle ei ole, koska he saavat kaiken yhteisöllisyyden omasta sakistaan ja käyttävät omaa kieltään suomenkielen, tai ruotsinkielen, sijasta. Sitten tuosta yhteisöstä muodostuu kortteli, sitten kaupunginosa. Sitten siellä saa palvelut vieraalla kielellä, mutta ei kotimaisella. Jatkumo on valmis ja lopputulos näkyy jo jossain maissa.
Tehokas ”suomalaistaminen” on valitettavasti sellainen juttu, että jos se halutaan väkisin ajaa läpi ja sopeutettavilla ei ole henkilökohtaista motivaatiota siihen, niin vaihtoehdot ovat hyvin rajalliset ja karun kuuloiset ja toimintametodit muistuttavat Kolmannen Valtakunnan väestönsiirtoja, Neuvostoliiton sisäisiä passeja yms. Ei siis ihan tätä päivää. Kai. Toki noista sisäisistä passeista ja asuinpaikan määräämisestä voitaisiin luopua sitä mukaan, kun kehitystä tapahtuu, rupeaa olemaan johonkin ammattiin ammattitaitoa ja suomenkielestä osataan muitakin sanoja kuin vittu ja rasisti. Se tositosi huono aines sensijaan ihan oikeasti pitäisi kai sulkea ghettoihin, jotta ne eivät olisi kokoaika silmissä ja pahanteossa. Ainiin, väärä aika tällaiselle heitolle…
Vieraissa kielissä ja kielitaidossa yleensäkään ei ole mitään pahaa, päinvastoin, mutta jos Suomessa aiotaan oleskella loppuikä, niin olisi suotavaa opiskella jokin sellainen kieli, että asiointi onnistuu muutenkin kuin viittomalla tai tulkin kautta. Suomalaissiirtolaiset ovat suhteellisen hyvin integroituneet niihin maihin, joihin on suuria massoja mennyt. Ensimmäinen sukupolvi on vielä puhunut kotikielenä suomea, mutta heidän lapsillaan vahvempi kieli on jo usein ollut se uuden kotimaan kieli. Ensimmäinen generaatiokin on sen kielen oppinut siten, että arkielämä toimii, vaikka kovin syvällisiä sillä ei välttämättä puhuta.