F-35 Lightning II

Kyllä noiden perusteella voidaan väittää että F-35:n (jonka RCS arvioidaan olevan ~0.0001 m^2) voidaan IRBIS-E tutkalla (joka on parasta mitä Venäjällä on palveluskäytössä hävittäjäkoneissa) havaita n. 20 km etäisyydeltä ja ison Flankerin (RCS > 10 m^2) voi APG-81 konservatiivisellakin suorituskykyarviolla havaita n. 500 km etäisyydeltä.

Voin heti suorilta sanoa että sekä tuo RCS-luku, että tuo havaintoetäisyys ovat täyttä utopiaa.
Ainoa tapa APG-81:llä jolla VOISI päästä valvontatutkien suorituskykyjen ylittäviin havaintoetäisyyksiin olisi ruutata suoraan eteen kapea keila täydellä teholla. Jokainen voi itsekukin miettiä miten taktisesti relevanttia tällainen olisi, kun oma kone havaittaisiin 1000+ kilometrin etäisyydeltä...
 
Jo nyt katsotaan näitä:

Irbis-E
0.0001 m^2: cued search 30 km, normal search: 20 km
0.001 m^2: cued 50 km, normal 35 km
0.01 m^2: cued 90 km, normal 60 km
0.1 m^2: cued 160 km, normal 115 km
1 m^2: cued 300 km, normal 200 km
10 m^2: cued 500 km, normal 350 km

AN/APG-81 (conservative estimate):
0.0001 m^2: cued search 40 km, normal search: 30 km
0.001 m^2: cued 60 km, normal 40 km
0.01 m^2: cued 125 km, normal 85 km
0.1 m^2: cued 220 km, normal 150 km
1 m^2: cued 450 km, normal 300 km
10 m^2: cued 750 km, normal 500 km

Kyllä noiden perusteella voidaan väittää että F-35:n (jonka RCS arvioidaan olevan ~0.0001 m^2) voidaan IRBIS-E tutkalla (joka on parasta mitä Venäjällä on palveluskäytössä hävittäjäkoneissa) havaita n. 20 km etäisyydeltä ja ison Flankerin (RCS > 10 m^2) voi APG-81 konservatiivisellakin suorituskykyarviolla havaita n. 500 km etäisyydeltä.

Mutta ei tämä mikään F-35 vs. Su-35 kysymys ole, sama koskee ylipäätään kaikkia häivekone vs. ei-häivekone vertailuja. En usko että venäläisten PAK-FA projekti etenee niin hyvin kun siellä toivotaan, mutta mikäli siellä saadaan toimiva kone toimivalla ja edes venäläisittäin suorituskykyisellä avioniikalla aikaan, niin vertailu on samankaltainen jos vaikkapa verrataan PAK-FA vs. Gripen NG. Ero ei ole yhtä suuri, mutta uskon että PAK-FA pystyy näkemään Gripenin 2 - 3 kertaa kauempaa kuin Gripen PAK-FA:n.

Mutta suosittelen kyllä tuon linkkaamani F-35 vs. Su-35 säikeen lukemista ihan mielenkiinnosta.
Edestä päin... Muista kulmista aika paljon vähemmän... Mikä on todennäköisyys että nokka on aina kohti vihollisen tutkaa... Mikä on todennäköisyys että siellä on vain yksi mittaava tutka... Niinpä...
 
Voin heti suorilta sanoa että sekä tuo RCS-luku, että tuo havaintoetäisyys ovat täyttä utopiaa.
Ainoa tapa APG-81:llä jolla VOISI päästä valvontatutkien suorituskykyjen ylittäviin havaintoetäisyyksiin olisi ruutata suoraan eteen kapea keila täydellä teholla. Jokainen voi itsekukin miettiä miten taktisesti relevanttia tällainen olisi, kun oma kone havaittaisiin 1000+ kilometrin etäisyydeltä...

Selitätkö minulle sen, että miten tuo kommentti ei koskisi myös sitä toista vertailussa ollutta tutkaa? Siitähän tässä oli kyse? Huomatkaa muuten se, että en ole aktiivisesti seurannut tätä keskutelua, joten minulta on voinut jäädä jotakin relevanttia huomaamatta. Siitäkin huolimatta, eikös jenkit ole suunnitellut tuohon tutkaan jonkinlaisia LPI ominaisuuksia? En tiedä ryssistä, mutta jos se puuttuu heiltä, niin se on iso ongelma heille.
 
Selitätkö minulle sen, että miten tuo kommentti ei koskisi myös sitä toista vertailussa ollutta tutkaa?

Enhän missään sanonut ettei koskisi, päinvastoin, nuo Irbis-E:n kantamalukemat ovat todennäköisesti myös enempi teoreettisia kuin käytännöllisiä.

Kuten häive, LPI ei ole yksi mystinen superteknologia, vaan kokoelma erilaisia tekniikoita joilla vähennetään todennäköisyyttä tutkan passiiviseen havaitsemiseen. Yksi näistä tekniikoista on käytetyn tehon rajoittaminen vain tarvittuun lukemaan, ja sen kanssa sopii huonosti yhteen huipputehon pukkaaminen eetteriin.

Teoreettisia laskelmia saa toki aina tehdä. Niiden relevanssi tosielämään on toinen juttu. Jo F-14:n tutkan laskelmallinen kantama on yli 700km. Tosielämässä päästiin parhaimmillaan ehkä puoleen tästä...
 
Kuten häive, LPI ei ole yksi mystinen superteknologia, vaan kokoelma erilaisia tekniikoita joilla vähennetään todennäköisyyttä tutkan passiiviseen havaitsemiseen. Yksi näistä tekniikoista on käytetyn tehon rajoittaminen vain tarvittuun lukemaan, ja sen kanssa sopii huonosti yhteen huipputehon pukkaaminen eetteriin.

No, samalla pitää sanoa, että AESA tutkassa on myös se ominaisuus joka haittaa havaitsemista, että tutkasäde on tarvittaessa hyvin kapea. Haittaa ihan varmasti havaitsemista, ellei sitten olla vain kiinnostuneita koneen omasta RWR:n antamasta varoituksesta.
 
Yksinkertaistettuna LPI jakaa käytössä olevan tehon mahdollisimman laajalle taajuusalueelle, ja AESA LPI-tutkat eivät todellakaan ole matalatehoisia. Venäläisessä tutkateknologiassa on aina panostettu suureen tehoon huomattavasti pienemmällä taajuusalueella ja ne jos jotka kirkuvat koneen paikkatietoa tutkan aktivoiduttua.

LPI-tutkien ja häiveominaisuuksien yhdistelmä mahdollistaa ns. "yllätyshyökkäyksen" jossa vastustaja ei ole havainnut sitä, että oma kone on havaittu, seurannassa ja ohjuslaukaus on jo tehty.

Venäläinen tutkatekniikka seuraa aika lailla perässä, kuten moni muukin ko. valtion tekniikka. Suuria puheita, vähän realisoituja projekteja.
 
Enhän missään sanonut ettei koskisi, päinvastoin, nuo Irbis-E:n kantamalukemat ovat todennäköisesti myös enempi teoreettisia kuin käytännöllisiä.

Kuten häive, LPI ei ole yksi mystinen superteknologia, vaan kokoelma erilaisia tekniikoita joilla vähennetään todennäköisyyttä tutkan passiiviseen havaitsemiseen. Yksi näistä tekniikoista on käytetyn tehon rajoittaminen vain tarvittuun lukemaan, ja sen kanssa sopii huonosti yhteen huipputehon pukkaaminen eetteriin.

Teoreettisia laskelmia saa toki aina tehdä. Niiden relevanssi tosielämään on toinen juttu. Jo F-14:n tutkan laskelmallinen kantama on yli 700km. Tosielämässä päästiin parhaimmillaan ehkä puoleen tästä...
Samoin ne AESA tutkan kantamat on enemmän teoreettisia kuin käytännöllisiä... Paljon riippuu mitä on vastassa, missä kulmassa ja onko häirintää... Samoin paljon on kiinni tilanteesta, että halutaanko omaa tutkaa edes käyttää ja näin paljastaa olemassa olo...
 
No, samalla pitää sanoa, että AESA tutkassa on myös se ominaisuus joka haittaa havaitsemista, että tutkasäde on tarvittaessa hyvin kapea. Haittaa ihan varmasti havaitsemista, ellei sitten olla vain kiinnostuneita koneen omasta RWR:n antamasta varoituksesta.

Kapea keila ("lyijykynän paksuinen säde") on mahdollista myös PESA-tutkissa. Tässä selostetaan noita LPI-tekniikoita:
http://www.alternatewars.com/BBOW/LPI_Radars.htm

Kuten näkyy, osa noista on sellaisia että niitä voidaan käyttää myös mekaanisesti skannaavissa tutkissa, ja on käytettykin. Jo APG-63 tiettävästi oli vaikea havaittava vanhemman sukupolven tutkavaroittimille. Täyteen settiin tarvitaan sitten AESA.
 
Yksinkertaistettuna LPI jakaa käytössä olevan tehon mahdollisimman laajalle taajuusalueelle, ja AESA LPI-tutkat eivät todellakaan ole matalatehoisia. Venäläisessä tutkateknologiassa on aina panostettu suureen tehoon huomattavasti pienemmällä taajuusalueella ja ne jos jotka kirkuvat koneen paikkatietoa tutkan aktivoiduttua.

Suuri huipputeho on hyödyllinen silloin kun halutaan mahdollisimman suurta kantamaa, tai ylittää häirintä raa'alla voimalla. Kuten kaikessa, tässäkään ei ole ilmaisia lounaita ja mukana tulee myös haittapuolia.
 
No tuohan olisikin aivan hölmö testi. Ei koneen ole tarkoituskaan lennellä matalalla ja röpötellä tykillä vihollisia (edes A-10:iä ei enää pahemmin operoida niin...).
 
Onhan noita verrattu... A-10 kestää enemmän kuritusta kuin F-35. A-10 kykenee työskentelemään myös kauemmin alueella. Molemmat aika oleellisia kun ajatellaan tehtävää...
 
No tuohan olisikin aivan hölmö testi. Ei koneen ole tarkoituskaan lennellä matalalla ja röpötellä tykillä vihollisia (edes A-10:iä ei enää pahemmin operoida niin...).

Toisinaan se on tarpeen. Meinaan, että lentokoneen tykki on lähes aina se ase, jolla on pienin varoetäisyys omiin joukkoihin. Ja tämä tarve todettiin silloin, kun F-15:n tykkiä käytettiin ensimmäistä kertaa sodassa maamaalia vastaan (huom. tämä siis USAF:n F-15, jonkun muun maan F-15:t ovat saattaneet käyttää tykkiään aikaisemmin). Tapahtui Afganistanissa, eli kohtuu äskettäin ja todella kauan meni ennen kuin F-15:t oikeasti tarvitsivat tykkiään.
 
Afganistanissa ehkä uskaltaa lennellä kohteen lähellä tuntitolkulla. Mutta kunnollisen vastustajan läsnäollessa A-10 jää maahan.
 
Ei se F-35 sen enempää niitä perinteisiä CAS tehtäviä lennä jos vastustajana on joku muu kuin itsensä puoliksi kivi kaudelle jättänyt valtio..
 
Afganistanissa ehkä uskaltaa lennellä kohteen lähellä tuntitolkulla. Mutta kunnollisen vastustajan läsnäollessa A-10 jää maahan.

Kunnes IT on lamautettu. Sitten voikin sitten työntää kohdealueelle kaiken mitä lentää. Tappioita voi toki tulla, mutta jos sinne keskitetään tarpeeksi koneita, niin IT ei kykene saamaan peliään edes uudelleen käyntiin, kun koettavat pysytellä hengissä.
 
Norjan ensimmäinen F-35A.
20704166570_b40c750bb4_k.jpg

20892221225_1f3d7deed1_k.jpg


The first Lockheed Martin F-35A Lightning II for Norway, known as AM-1, transferred out of the F-35 main production facility Aug. 19, marking a key milestone for the Norwegian F-35 program.

This move from the production facility is one of the final steps in the process leading to the jet’s eventual assignment to Luke Air Force Base, Arizona, later this year. Once at Luke, it becomes part of the U.S. Air Force’s pilot training program for both the USAF and international countries.

AM-1 is currently in the Aircraft Final Finishes (AFF) facility where it receives low observable coatings. From there it undergoes a series of functional fuel system checks and then transports to the flight line for operational ground checks and its first flight.

AM-1 is the first of four Norwegian F-35s currently in production at the Fort Worth plant. Norway’s second F-35 known as AM-2 recently jointed its sister aircraft in the AFF while AM-3 and AM-4 are both in work at the wing systems and forward fuselage areas. Both of these aircraft will take shape for the first time in late September, when their major components are joined together.
https://www.f35.com/news/detail/first-f-35a-for-norway-moves-into-final-stages-of-production
 
Back
Top