Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Falklandin sota

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja setämies, 12.07.2010.

  1. setämies

    setämies Kenraali Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    2,483
    Tykkäykset:
    1,455
    Pisteet:
    636
    Eli syvennyksenä kysymys / vastaus palstalla olleeseen aiheeseen aloitan ketjun MV Atlantic Conveyorin tapauksella.

    Itse alus oli brittiläinen, Liverpooliin rekisteröity ro-ro moottorialus joka muunnettiin helikopteri ja harrier tukialuksekseksi laivaston pakko-otettua sen haltuunsa. Se upposi 25 toukokuuta 1982 kahden argentiinalaisen Exocet ohjuksen osuttua siihen. Turmassa kuoli 12 merimiestä.

    Kuten mainittu, alus pakko-otettiin laivaston haltuun Falklandin sodan alkupuolella yhdessä sisaralus Atlantic Causewayn kanssa ja siirrettiin sotatoimiin. Aluksia ei kuitenkaan aseistettu aktiivisella eikä passiivisella suojajärjestelmällä, koska niitä ei pidettä tärkeäarvoisina maaleina. Laivoja käytettiin kuljettamaan tarvikkeita Iskuryhmälle, joka oli koottu valtaamaan Falkland-saaret takaisin Argentiinalaisten miehityksen alta.

    Laivan lasti koostui kuudesta Wessex helikopterista ja viidestä Chinook kuljetuskopterista. Myöhemmin laiva poimi Ascensionista mukaansa vielä 8 kappaletta Sea Harriereita ja 6 kappaletta Harrier GR 3 hävittäjää. Yksi Chinook-koptereista jäi Ascenoniin operaatiota tukeviin tehtäviin. Päästyään perille sota-alueelle Harrierit purettiin HMS Invinciblelle ja HMS Hermekselle.

    Laivan upotti lopulta Argentiinalainen Super Étendard-hävittä kahdella Exocet ohjuksella. Ohjukset räjähtivät laivan lastitilassa, jossa tuleen syttyivät polttoainesäiliöt joita oltiin viemässä taisteleville joukoille. Samalla tuleen syttyivät myös muut tarvikkeet kuten lastitilassa olleet kuorma-autot. Kaikkiaan 12 miestä menetti henkensä tapahtuman yhteydessä, mukaanlukien aluksen kapteeni Ian North. Myös kaikki aluksella olleet helikopterit menetettiin yhtä lukuunottamatta. Tämä aiheutti sen, että brittiläiset joukot joutuivat raskaalle marssille, jotta Stanley voitaisiin vallata. Koska laivalla ollutta paloa ei saatu hallintaan tehtiin päätös hylätä laiva. Tuli kuitenkin sammui myöhemmin, mutta laiva tai sen lasti ei enää ollut pelastettavissa, joten se upotettiin.

    Laiva oli ensimmäinen sotatoimissa menetetty brittäläinen kauppalaiva sitten 2. maailmansodan.

    Lyhennetty lähteestä http://en.wikipedia.org/wiki/MV_Atlantic_Conveyor
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Falklandin sodan aikoihin Brittiläinen imperiumi oli historiansa syvimmässä suossa. Suurin osa imperiumista oli menetetty, talous oli täydellisessä pysähdystilassa vahvojen ammattiliittojen estettyä kaiken kehityksen runsaan kolmenkymmenen vuoden ajan, laivasto oli vain muisto menneestä. Argentiina olisi saattanut hyvinkin saada pitää saaret, ellei Thatcher olisi noussut pääministerin pallille muutamaa vuotta aiemmin.

    Käsittääkseni Argentiinalla olisi ollut varsin hyvät mahdollisuudet pitää saaret brittien vastatoimista huolimatta. Briteillä oli vain pari pientä tukialusta. Kaiken järjen mukaan Argentiina olisi saavuttanut varsin vaivattomasti ilmaherruuden alueella. Miksi näin ei käynyt? Lähtikö Argentiina "soitellen sotaan"?
     
  4. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,014
    Tykkäykset:
    14,750
    Pisteet:
    1,286
    Joku sotaviisas joskus väläytti sellaista mahdollisuutta, että Kalterin hallitus "ei uskaltanut voittaa sotaa".... eli sisäpoliittisista syistä piti esittää hegemoniaa saarilla ja hyvin tietäen sen, että siinä jää LOPULTA LUU KÄTEEN KUITENKIN. Ja sitten sotatoimet sitä mukaa.

    Epäilen, että brittien osaaminen kaikilla tasoilla oli kolme kertaluokkaa lujempaa tavaraa. Britit tekivät virheitäkin, mutta juna kulki kohti vääjäämätöntä voittoa. Se kuuluisa tilannetietoisuus taisi karata pampan pojilta jo heti kättelyssä. Olisiko tuo sota yksi niitä kouluesimerkkejä osaamistason vaikutuksesta sotatoimiin ja erityisesti siihen kokonaisuuteen?

    Oli muuten ensimmäinen kerta, kun kyseenalaistettiin myös Suomessa asevelvollisten taisteluteho vert. ammattisotilaisiin. Ehkei aivan syyttäkään. Sitten seurasi sarja selityksiä: "noku niillä oli niin huono moraali", "noku ne oli niin nuoria" (19-20v.)"noku niitä johdettiin huonosti" jne.jne. Tosiasia on, että ammattisotilaista kootut pataljoonat tekivät silppua kohdalle osuneista vastustajistaan, valkoisen lipun alle kokoontui järkyttyneitä ja masentuneita nuorukaisia.
     
  5. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Argentiinalaisten pasiiviisuus herätti huomiota, etenkin kun vastapuolikin eli Britit olivat passiivisia. Heillä meni useampi viikko pienellä rantakaistaleella pienin voimin (Kuninkaallisen merijalkaväen pataljoonan maihinnousu jos oikein muistan) ilman että Argentiinalaiset tekivät mitään. Siinä vaiheessa kun britit lopun viimein ottivat aloitteen käsiin niin Argentiinalaisia vietiin kuin pässiä teuraaksi.

    Kyllä minusta nuo ongelmat molemmin puolin maasotatoimissa koskivat juuri johdon passiviisuutta ja Argenitiinalaisilla vielä kertaluokkaa pahempana.

    Tämä on sellaista analyysiä mitä minä olen päässyt lukemaan. Toki totuus voi olla toisenkinlainen. Ehkäpä molempien puolien passiivisuudella oli tarkoituksensa?
     
  6. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Argentiinan laivostohan vetäytyi satamiin sen risteilijän upotuksen jälkeen. Se varmasti vaikeutti miesten ja kaluston toimittamista saarelle. Risteilijä tosin upposi vasta kuukausi sodan alun jälkeen, joten kuvittelisi Argentiinan kerinneen rahdata miestä ja kalustoa saarien suojaksi. Jopa upotuksen jälkeen täydennykset olisivat varmasti onnistuneet ilmateitse ja pienemmillä aluksilla.

    Kaikkiaan tuntuu oudolle, ettei vähäisiä brittijoukkoja kyetty lyömään.

    Ehkäpä Baikalin selitys oli oikea. Kun kerta britit eivät suostuneet luovuttamaan saaria invaasion jälkeen, oli pakko olettaa brittien ottavan ne ennemmin tai myöhemmin voimalla takaisin. Siksi oli Argentiinan kannalta parempi valita tappio ennemmin ja vähäisellä taistelulla, kuin myöhemmin ja kummankin osapuolen hirveillä tappioilla.
     
  7. Kapiainen

    Kapiainen Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    3,120
    Tykkäykset:
    2,551
    Pisteet:
    1,286
    Pitää paikkansa kyllä..mutta jotta kaikki ei olisi niin yksinkertaista niin sotahistoriasta löytyy useampia esimerkkejä myös toiseen suuntaan.
    Tyynenmeren sotanäyttämöllä, varsinkin alkuvaiheessa, olivat vastakkain Brittiläiset siirtomaajoukkojen ammattisotilaat + USA:n merijalkaväen ammattisotilaat ja Japanilaiset "amatöörisotilaat"...kuitenkin Japanilaiset "amatöörit" pärjäsivät kiitettävästi ammattisotilaita vastaan. Vietnamissa tilanne oli niinikään samantyyppinen. Aluksi (50-luvulla) toisella puolella oli Legioonan riveissä kovan luokan ammattisotilaita, vastassaan Vietnamilaiset "amatöörit".. Tosin siellä kyllä ammattisotilaat taisivat tehdä silppua Vietnamilaisista kunnes patruunat loppuivat..
    Ja itseasiassa tilannehan oli hyvin pitkälti sama myös 1940 Ranskan taisteluissa. Wehrmachtin sotilaat olivat, vastoin yleistä luuloa, enemmän "amatöörisotilaita" kuin kivenkovia ammattilaisia..kun taas Brittien siirtomaajoukot olivat sielläkin ammattisotilaita. Kovastihan Britit toki hanttiin laittoivatkin, mutta huonosti eivät pärjänneet Saksalaisetkaan.

    Kaipa se siis on myös hyvin paljon sotilaiden pään sisällä miten he missäkin tilanteessa pärjäävät?!
     
  8. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,014
    Tykkäykset:
    14,750
    Pisteet:
    1,286
    Olisikin ihan oman topikkinsa aihe puida motivaation ja taisteluhalun merkitystä taistelun lopputulokseen. Tottakai sotilas tarvii jonkin tietyn taitotason ja aseistuksen, huollon ja johtamisen....mutta paljonko eroa ollee suorituksessa esim. seuraavassa esimerkissä:

    amerikkalaisryhmä hakee vuoristosta afgaaniparvea. Amerikkalaiset ovat rautaisia ammattilaisia vimpan päälle vermein ja tukijärjestelmin varustettuna. Afgaanit edustavat Malli Niukkanen-afgaaniversiolla. Amerikkalaisryhmä tietää kotiutuvansa 2 kuukauden kuluttua, palkka juoksee ja kotivaruskunnassa odottaa leppoisa kouluttajan pesti kaikilla herkuilla...hengissä ja terveenä tekisi mieli päästä kotiin ja vaimoa vatkaamaan. Afgaani taas uskoo olevansa osa jatkumoa, joka vuodesta toiseen tappelee maansa ja uskontonsa, tapojensa ja perheidensä puolesta. Aasialaisen tyynesti hän suhtautuu mahdolliseen vammautumiseen saati kuolemaansa: imaami on luvannut ainakin 60 ihanaa neitsyttä paratiisissa marttyyrille.

    Amerikkalainen jo viis veisaa afgaanien "vapauttamiselle" ja demokratian puolesta taistelemiselle, kotimaa ei ole selkä seinää vasten eikä mikään lammaspaimen uhkaa imperiumin selviytymistä ja jatkuvuutta. Oikeastaan amerikkalaisveteraani ei edes tajua mitä hittoa hän tekee täällä maan ääressä ja on muutenkin saanut kyllikseen valvomisesta ja ripulitaudeista, kamelinpaskasta ja raakasta säästä. Afgaani taas taistelee "kotipihallaan"...hyödyntää ihmiskilpiä, ja etsii alituiseen heikkoja kohtia vastustajastaan. On yhteisönsä kunnioitettu jäsen niin kauan kuin esiintyy AK kainalossaan ja rpg niskassaan. Rukoilee vahvistusta tekemisilleen ja saa tukea imaameilta ja kavereiltaan, suvultaan ja heimoltaan. Ja hyväksyy jollain tasolla sen, että hänestä voi tulla marttyyri tms.

    Ottakaas kantaa....tuo ym. on hieman karrikoitua ja vastakohtaista, mutta siinä saattaa olla pohdinnan siteeksi asiaakin.
     
  9. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Riippuu varmaan mistä lähtökohdista hommaa katsotaan. Talebani taistelee omaa sotaansa hieman eritavalla kuin Jenkki. Jenkkien suorituskykyä suurelta osin syö heidän johtajilleen asetetut ohjeet ja rajoitukset, etenkin tappiot ovat mörkö. Talebanit on tässä suhteessa vapaampia.

    Kyllä minä olen aika saletti että sotilaskoulutus on suoraa verrannollinen yksilön ja etenkin joukon taisteluhenkeen ja sen sietokykyyn tappioita ja muita ongelmia kohtaan. Joukon ja yksilön pitää olla kurinalaisia ja alistua kuriin. Välttämättä kyse ei ole taitotasosta vaan siitä että että miehet koulutettaan alistumaan kuriin. Mene ja tiedä.

    Falluhjan kaupunkitaisteluissa Merijalkaväen 200 miehiset komppaniat tuntuivat pahimmilaan sulavan muutamaan kymmeneen ukkoon (toki keskimäärin tappiot olivat huomattavasti maltillisempia), pääosin haavoittumisina. Taistelut kestivät pitkään ja kaikesta päätellen olivat varsin rasittavia. Enpä tiedä miten pitkään esim Talebanit jaksaisivat tuolla menolla ilman vakavia ongelmia karkuruuden suhteen, käsittääkseni heillä ei ole varsinaista sotilaskoulutusta ja jos onkin niin sisältö ei ehkä välttämättä kuitenkaan täytä ihan kaikkia laatukriteereitä. Buurit aikanaan Brittejä vastaan sotiessaan olivat kovia sissejä, mutta yhtä koviksi sotilaiksi heistä ei ollut ja "karkuruus" isommissa operaatioissa muodostui vakavaksi ongelmaksi.

    Se missä tuollainen kahtia jako näkyy on ehkä enemmänkin halukkuudessa astua harmaisiin. Ei lienee ihme että esim Yhdysvalloissa on jatkuvia ongelmia värväämisen kanssa kun muitakin hommia on nuorisolle tarjolla (no nyt ei ole töitä ja rekrytointi sujuu käsittääkseni ihan OK). Pitkässä kuukausia vuosia kestävässä sodassa voi alkaa näkyä taas korkean "maanpuolustustahdon" hyödyt, tehtävä ehkä säilyy kirkkaampana mielessä ja ehkäpä sotaväsymys sun muut pysyvät pienempinä rasitteina kun on muutakin kuin palkka jonka vuoksi sitä kestää. Sodan jälkeiset lieveilmiöt voivat olla yksi tekijä myös. Tutkimusten mukaan Venäjäiset ja Suomalaiset 2 ms veteraanit kokevat sodasta koituneen haittaa elämälleen kaikkein vähiten. Verrokki ryhminä oli ainakin Brittejä sekä ehkä kaksi muuta kansallisuutta. Siis nimenomaan 2ms veteraaneja. Olisiko ollut USA ja Saksa, en ole varma. Saksan kohdalla ongelmana oli varmaan enemmän kysymys sodan jälkeisestä moraalikrapulasta.
     
  10. Mosuri

    Mosuri Alokas BAN

    Liittynyt:
    13.04.2010
    Viestejä:
    1,596
    Tykkäykset:
    8
    Pisteet:
    0
    Täytyy sanoa, että Falklandin sotaan on tullut paneuduttua vähän enemmänkin. Suomalaisten kannalta mielenkiintoinen konflikti jossa oli sekä maa-, ilma- että meritoimintaa. Britit ovat muuten julkaisseet ihan virallisen historiikin sekä Falklandin sotaa edeltävästä tilanteesta, että varsinaisesta sodasta. Varsinkin kirja jossa esittellään sotaa edeltävää tilannetta on mielenkiintoista luettavaa.

    Argentiinalaisethan ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että kyseiset saaret kuuluvat heille. Saarelaisista jotain 2 % on espanjaa puhuvia joten minkäänlaisia haluja Argentiinaan liittymiseen ei ole. Britit antoivat kuitenkin ennen sotaa signaaleja jotka kielivät heikkoudesta ja epäilyksiä saarten hallussapidon mielekkyydestä oli myös brittihallinnolla.

    Argentiinalaiset analysoivat aivan oikein, että brittien viimeisen oikean lentotukialuksen poistaminen käytöstä vuonna 1978 oli selvästi heikentänyt brittien kykyä toimia eteläisellä Atlantilla. Laivaston painopisteenähän oli selvästi NATO:n tehtävien jaon mukainen sukellusveneiden torjunta pohjois-Atlantilla.

    Luonnollisesti Argentiinan päätöksen vaikutti moni muukin asia, mutta kokonaisuudessaan tilanne vaikutti siltä, että britit olivat sekä haluttomia että kyvyttömiä pitämään saaria hallinnassaan.


    Argentiinalaisista täytyy sanoa, se että saarten valtaushan sujui mallikkaasti ja pieni merijalkaväen sekä paikallispuolustusjoukkojen osasto vangittiin lyhyen taistelun jälkeen. Valtauksen suoritti laivaston merijalkaväki.

    Argentiinalaiset kuitenkin jättivät saarten miehittämisen armeijan vastuulle. Tehtävään ei suinkaan valittu etelä-Argentiinassa koulutettua prikaatia jolla oli kokemusta vuoristo & arktisesta sodankäynnistä vaan huomattavasti pohjoisempana harjoitellut yksikkö. Suurin osa argenitiinalaisista sotilaista ei ollut asevelvollisia vaan nuoria reserviläisiä. Argentiinan päätökseen käyttää olosuhteisiin huonosti soveltuneita joukkoja vaikutti Chilen uhka. Kiistat maiden välillä koskivat eteläistä raja-aluetta. Argentiinalaiset olivat myös laiminlyöneet erikoisjoukkojen kehittämisen ja kouluttamisen. Sotilasjuntta kun pelkäsi, että erikoisjoukkoja voidaan käyttää vallankaappaukseen! Argentiinan ilmavoimien kalusto oli ajanmukaista ja lentäjät oli koulutettu israelilaisten oppien mukaan. Falkland saaret kuitenkin sijaitsi hävittäjien toiminsäteen äärirajoilla. Argentiinan laivaston aluksista osa oli toisen maailmansodan aikaisia ja muutenkin laivaston kyky toimia brittien sukellusveneitä vastaan oli heikko.

    Argentiinalaisten suunnitelma saarien pitämiseen oli melko passiivinen. Hallintopääkaupungin pitäminen argentiinalaisten hallussa oli tärkein tavoite mikäli britit yrittäisivät takaisinvaltausta. Liikkuvuus oli heikko sillä ajoneuvojen suurimittakaavainen tuominen olisi vaatinut niitä merikuljetuksia.

    Kentällä argentiinalaiset eivät juurikaan loistaneet. Joukot ryhmitettiin asemiin. Kaivettiin juoksuhaudat ja muutama konekivääripesäke. Viimeistään siinä vaiheessa kuljettajat veivät upseerit takaisin paikalliseen hotelliin tai pakko-otettuun omakotitaloon missä sotilaspalvelija oli valmistanut aterian, pedin ja maistuvan drinkin herra upseerille. Joukot saivat pärjätä kentällä sitten pelkkien aliupseereiden johdossa ja sillä huollolla minkä saivat.

    Argentiinalaisten joukkojen toiminta sodassa oli passiivista, mutta passiiviseen puollustukseenhan koko suunnitelma perustuikin. Lisäksi joukot tekivät paljon typeriä virheitä. Esimerikiksi tykkiryhmien miehistöt saattoivat poltella tupakkaa öisin vaikka taistelua käytiin jo ihan suorasuuntauksella. (Tulee mieleen onko suomalainen politiikka jonka mukaan "perustehtävissä" toimivia sotilaita ei tarvitse kertauttaa hyvä?)

    Brittien toimintahan oli melko suoraviivaista. Esimerkiksi laskuvarjojääkärit (parat) oli koulutettu hyökkäämään aggressiivisesti kimppuun mikäli joutuivat tulen alle. Usein kuvitellaan, että sota oli jonkinlainen ammattilaiset vs. varusmiehet ottelut. Todellisuudessa huomattava osa brittien joukoista oli reserviläisiä (5. prikaati) niistäkin osa oli ns. territorial armyn miehiä joilla ei ollut takanaan ollenkaan vakituista palvelua. Argentiinalaisillakin oli ammattisotilaista koostuvia erikoisjoukkojen osastoja. Jossain vaiheessa jopa suunniteltiin, että yksi erikoisjoukko komppania olisi toiminut brittien selustassa ja asetellut kylkimiinoja brittien huoltoreiteille, mutta suunnitelma hylättiin.

    Voidaan perustellusti sanoa, että argentiinlaisten passiiviseen puolustukseen perustunut suunnitelma oli epäonnistunut. Joukkojen johtaminen epäonnistui upseeriston heikon johtamisen ja perusammattitaidon puutteiden takia. (Sodan jälkeisessä argentiinalaisessa arviossa todettiin, että upseereiden osaamista kentällä pitäisi kehittää...) Joukkojen koulutuksessa oli puutteita ja alueella käytettiin vääränlaisia joukkoja.
     
  11. 11B

    11B Alokas

    Liittynyt:
    04.05.2010
    Viestejä:
    9
    Tykkäykset:
    7
    Pisteet:
    0
    5. Prikaati ei koostunut reserviläisistä, yksittäisiä reserviläisiä joukossa saattoi olla täydennysmiehinä. Brittien rykmenteissä 4. ja 5. pataljoona voi kuulua Territorial Armyyn.

    5. Prikaatiin kuuluivat seuraavat joukkoyksiköt:
    - 1st Battalion, Welsh Guards
    - 2nd Battalion, Scots Guards
    - 1st Battalion, 7th Duke of Edinburgh's Own Gurkha Rifles

    - 1 troop of the Blues and Royals
    (Lähde: Wikipedia)

    Yllä mainittujen pataljoonien suorituskykyä laski kuninkaallisissa edustustehtävissä rapautunut fyysinen kunto, joukot osallistuvat taisteluihin vasta sodan loppuvaiheissa, eikä niillä llut kovin merkittävää roolia 3. Kommando Prikaatin kantaessa päävastuun taisteluista.
     
  12. Isäm Maam Puolustaja

    Isäm Maam Puolustaja Kersantti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    259
    Tykkäykset:
    27
    Pisteet:
    16
    Brittien tiedustelukoneen ottamia kuvia argentiinalaisten asemista.

    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
     
  13. setämies

    setämies Kenraali Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    2,483
    Tykkäykset:
    1,455
    Pisteet:
    636
    Mielenkiintoisia kuvia. Etenkin parin kuvan sarja jossa argentiinalaiset virittelevät It-ohjuksia on varmaan vaatinut tiedustelukoneen lentäjältä melkoisia munaskuita. Toinen silmiinpistävä asia on naamiointi (tai oikeastaan sen puute).
     
  14. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,014
    Tykkäykset:
    14,750
    Pisteet:
    1,286
    Ja se, että miten helppoa jo tuolloin on ollut hankkia dataa ryhmityksistä jne. NOIN AUKEASSA MAASTOSSA!!!!!

    Olisi mukava nähdä postaus kuvista mm. kun jenkit aloittelivat Serbian höyhentämistä. Mitä niistä kuvista pystyi lukemaan, pystyikö oikein mitään.... analysointia varmasti vaikeutti myös serbien varsin voimallinen valelaitteisto. Miten tuo serbien "onnistuminen" vertautuisi Suomen oloihin?
     
  15. Isäm Maam Puolustaja

    Isäm Maam Puolustaja Kersantti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    259
    Tykkäykset:
    27
    Pisteet:
    16
    Näyttää siltä, että ovat vasta ottamassa ohjusta esille, kun kone lentää jo ohi, eli myöhässä ovat. Jos lähestyvä kone lentää matalalla pitäisi ennakkovaroitus saada aikaisemmin. Agrentiinalaisilla taisi olla kuitenkin tutkia saarella. 35mm:n Oerlikon tykeillä oli ainakin Skyguard ja Super Fledermaus tutkat käytössä, joista britit onnistuivat tuhoamaan yhden.
     
  16. Mosuri

    Mosuri Alokas BAN

    Liittynyt:
    13.04.2010
    Viestejä:
    1,596
    Tykkäykset:
    8
    Pisteet:
    0
    Eri asia sitten havaitsiko lentäjä edes koko ohjuspartiota lennon aikana? Tuollaisen sivuviistokameran erotuskyky on vähän eri luokkaa kun matalentoa lentävän koneen pilotin?

    Se ettei ohjuspartio kyennyt reagoimaan matalalla lentävään koneeseen josta ei saatu ennakkovaroitusta ei ole mitenkään ihmeellistä. Suomessakin on tehty paljon työtä, että ilmatorjunnalle saatiin käyttöön reaaliaikainen taistelunjohto. Jos olkapäältä ammuttavaa ohjusta ryhtyy suuntaaman vasta siinä vaiheessa maaliin kun kone on jo etääntymässä ollaan pahasti myöhässä. Britithän totesivat Falklandilla, että Blowpipe ampuja tarvitsee kiikareilla varustetun tähystäjän joka osoittaa maalin hyvissä ajoin mikäli aseella aiottiin edes ampua. (Ilman ennakkovaroitusta lähitorjuntaohjus partion taisteluteho vähenee useita kymmeniä prosentteja neuvostoliittolaistenkin tutkimusten mukaan.)

    Kyllähän nuo kuvat antaa ajattelemisen aihetta esim. komentopaikkaa vartioiville miehille. Tuskin kenellekkään on epäsälvää tämän jälkeen kuinka vartiomiehet tai heidän asemansa voivat paljastaa komentopaikan?
     
  17. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,014
    Tykkäykset:
    14,750
    Pisteet:
    1,286
    Tuohon viimeiseen lauseeseen: mitäs puhetta sitä oli siitä kohteensuojailusta ja sen näkymättömien elementtien tarpeellisuudesta??? Tai näkyvyydestä jne.
     
  18. Merten sheriffi

    Merten sheriffi Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    3,255
    Tykkäykset:
    2,205
    Pisteet:
    1,286
    Vasta jokunen vuosi sitten britit kertoivat, että heidän ydinsukellusveneensä operoi saarten läheisyydessä ennen saarten valtaamista. Tiedustelu oli napannut tietoa mahdollisesta hyökkäyksestä ja sukellusvene oltiin lähetetty välittömästi alueelle.
    Eli mistään aidan takaa Argentiinan hyökkäys ei tullut, vaan britit osasivat odottaa sitä.
     
  19. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Mielenkiintoisia kuvia. Miltä etäisyydeltä ja korkeudelta kuvat mahtavat olla otettu?

    Heikko naamiointi tosiaan pistää silmään. Voihan tuolla toki olla jotakin hyvin naamioitua, joka ei erotu. Valtaosa roinasta on aivan liian hyvin havaittavissa.

    Suomessa vastaava kuvaus ei onnistuisi puuston takia. Viistokameralle ei varmaan ihmeitä tehdä meidän oloissa.

    Olisi mielenkiintoista nähdä kuvasarja erilailla naamioiduista kohteista maasta ja ilmasta kuvattuna. Tätä asiaa jo aikanaan intissä pohdimme, kun tykkejä aukealle pellolle naamioimme. Esimerkiksi kuorma-auton erottuvuus metsässä kiinnostaisi. Ohjaamon päälle vedetty verkko ei kovin kummoiselta naamioinnilta tunnu.
     
  20. ironside

    ironside Luutnantti

    Liittynyt:
    14.07.2010
    Viestejä:
    377
    Tykkäykset:
    7
    Pisteet:
    36
    Samoin, juurikin sen vuoksi koska Falklandien sota osoittaa kuinka hyvin koulutettu ammattilaisarmeija antaa alivoimaisena ja huonommin varustettunakin varusmies- ja reserviläisarmeijalle dunkkuun.

    Suurin osa argieiden merijalkaväestä koostui muuten ammattilaisista, ja varusmiestenkin saapumiserät - puhumattakaan koulutuksesta - olivat aivan eri luokkaa kuin armeijan. Buzos Tacticos (taistelusukeltajat) olivat täysin ammattilaisia.

    Hmm, minun lähteitteni mukaan kyseessä olivat juurikin asevelvolliset. Argiet yrittivät saada edellistä ikäluokkaa (1962 syntyneet?) mobilisoitua, mutta liikekannallepanoa ei saatu toteutettua.

    Mielenkiintoista on, että 13 000 saarilla olleesta argentiinalaissotilaasta melkoinen osa koostui jumalattoman suuresta joint-esikunnasta koska armeijan herrat eivät saaneet päätettyä mikä aselaji puolustusta johtaisi... Jotkut esittävät luvuksi jopa 2 000 miestä; vertailun vuoksi paikalla oli 8 pataljoonaa varsinaisia kiväärijulleja (kuusi armeijan rykmenttiä ja kaksi merijalkaväkipataljoonaa).

    Ei ollut reserviläisiä 5 Inf Bdessä, vaan 1 Welsh Guards, 1 Scots Guards, 1/7 Gurkha Rifles (Duke of Edinburgh's Own) ja eskadroona Blues and Royals -tiedustelurykmentin vaunuja. Sotilaat olivat tosin olleet "public duties"-tehtävissä pääkaupunkiseudulla, joten he eivät olleet hetkeen aikaan harjoitelleet kenttätaistelua.

    Tiesin että argentiinalaisten sodanjohto oli epäpätevää, mutta herää kysymys mitä kylkkäreillä olisi tehty brittihuoltoa vastaan, se kun kulki helikoptereilla (tai helikopterilla, ainoa lentävä Shithook kun oli Bravo November). Loppuhuolto otettiin kantoon ja lähdettiin kävelemään.

    Tuo sissitoiminta kuulostaa yhtä epärealistiselta suunnitelmalta kuin operaatio Buzon (Falklandeille suunniteltu vastahyökkäys jonka olisi suorittanut 4. laskuvarjoprikaati - tämä siis sen jälkeen kun Sea Harrierit, Sea Wolfit ja Rapierit olivat jo osoittaneet ettei FAA:lla ole mitään asiaa Falklandin ilmatilaan).
     
  21. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,014
    Tykkäykset:
    14,750
    Pisteet:
    1,286
    Avaatko Ironside vähän näkemystäsi siitä, että ammattilaisjoukko antaa asevelvollisille ja ressuille kattilaan? Ei muuten, mutta mullakin välillä hiipii tällainen käsitys mieleen, monestakin syystä. Tähän liittyy sekin ajatus, jota vähän yritin tuoda esille Panssaritaktiikka-ketjussa....eli kovin paljoa ei ole mahdollisuuksia säästelyyn vaan jysäkimmät joukot kyllä sitoutuvat sotaan nopeassa tahdissa, jos sotaa meinataan ylipäätään käydä.

    Noissa taisteluissa puntit olivat suunnilleen tasan siinä suhteessa, että maasto ei antanut kyllä sotaliikkeille suojaa ei hyökkäykseen ei puolustukseen...ja tankkisotaa tuo ei ollut. Asevelvollisjoukot yrittivät puolustaa Argentiinan Kunniaa ja Maata jne. mutta parin kolmen pahan pataljoonan hyökkäys oli silti liikaa. Missään tapauksessa operaatio ei lähtökohdiltaan ollut briteillekään iisi juttu...se oli kaukana siitä.


    Unohtakaa veikkoset organisoitu sissitoiminta tuollaisessa maastossa. Yritykseksi olisi jäänyt sekin. Argentiinan asevoimilla menivät monet asiat pieleen. Mutta voiko tuosta siltikään vetää johtopäätöksiä, jotka ovat verrattavissa vaikkapa Suomeen?
     

Jaa tämä sivu