Gripen E/F

[arcanine98]

mitä fiksua on siinä, että väitöskirjojen tulokset ovat kaikille julkisia? Olisiko tuo väärän tiedon syöttökanava?

Tarkoitin siis että fiksua Saabille, koska saa todella kovaa radiotekniikan osaamista ja fiksua Aallolle, koska saavat rahoitusta ja paikan soveltaa tuota osaamista. Ja näköjään itse Wallenbergin mukaan.

En pitäisi väitöskirjojen julkisuutta sinänsä kovinkaan suurena ongelmana, koska suuret yritykset, myös puolustuspuolella, tekevät lähes poikkeuksetta vastaavaa yliopistoyhteistyötä ja kaikki yliopistoyhteistyön puitteissa tehtävä tutkimus ei toki ole julkista vaikka väitöskirjat ja artikkelit ovatkin.

Se, että voidaanko yliopistotutkimusta käyttää väärän tiedon syöttökanavana on kyllä mahdollinen riski, mutta en ehkä näkisi sitä tässä tapauksessa kovin suurena ongelmana.

 

[jv66]

Se, että voidaanko yliopistotutkimusta käyttää väärän tiedon syöttökanavana on kyllä mahdollinen riski, mutta en ehkä näkisi sitä tässä tapauksessa kovin suurena ongelmana.

tarkoitin että meille mahdollisuus. Voidaan kertoa että monipaikkatutkamme näkee kaiken vaikka ei näkisikään. Tai sanotaan ettei osuta risteilyohjukseen vaikka osutaankin

 

[fulcrum]

Saab lyö kovasti pökköä pesään Intian skabaan tarjoamalla Gripenin tutka+elsopakettia LCA:han.

Nämä kuitenkin kilpailevat intialaisten suurella vaivalla kehittämiä omia järjestelmiä vastaan joten Saabin tarjous ei ole intialaisille yksiselitteisesti bonusta. Intialaisten oma Uttam-tutka:

 

[Gyllis1]

@fulcrum postasi mielenkiintoisia Intialaisen journon kirjoittamia lentoraportteja. Gripeniä koskevassa jutussa oli kuvaus demonstraattorin supercruisesta:
Jälkipolttimella transsooniseksi 23k jalassa ja poltin pois, koneessa ei ollut tutkaa ja kuormana kaksi ip-ohjusta siivenkärjissä. Testipilotti kertoi tuon onnistuvan myös 4:llä ilmataisteluohjuksella ja kehui suorituskyvyn paranevan kun saadaan parisataa kiloa rapsaistua pois (Tuli noin 1000kg lisää).

Supercruise on this flight took place at about 23,000 feet. Our jet, carrying 2 IRIS-T wingtip mounted air to air missiles accelerated through the sonic barrier. Fredrik quickly came off the heater and air speed stabilised well above Mach 1. Fredrik tells me he can sustain this till fuel runs out at this altitude and can travel faster without burner if we are at a higher altitude. Denying that super-cruise can’t be achieved with a warload, Fredrik says they do it all the time with 4 air to air missiles, a pretty standard fit for air superiority operations. He also points out the NG prototype is overweight, and once it loses a few hundred kilos, the supercruise performance of the fighter will appreciably improve.

 

[jokuvaan]

Niin Intialla pitäisi olla ihan hankintakilpailu käynnissä Tejaksen tutkaan ja EW-podiin liittyen, eli Saab vain on mukana siinä kilpailussa muiden yhtiöiden ohella, Intiaan isketään kaikki virvelit mitä löytyy.

Vishnun yllämainittu lento tapahtui joskus 2010.

 

[fulcrum]

@fulcrum postasi mielenkiintoisia Intialaisen journon kirjoittamia lentoraportteja. Gripeniä koskevassa jutussa oli kuvaus demonstraattorin supercruisesta:
Jälkipolttimella transsooniseksi 23k jalassa ja poltin pois, koneessa ei ollut tutkaa ja kuormana kaksi ip-ohjusta siivenkärjissä. Testipilotti kertoi tuon onnistuvan myös 4:llä ilmataisteluohjuksella ja kehui suorituskyvyn paranevan kun saadaan parisataa kiloa rapsaistua pois (Tuli noin 1000kg lisää).

Supercruise on this flight took place at about 23,000 feet. Our jet, carrying 2 IRIS-T wingtip mounted air to air missiles accelerated through the sonic barrier. Fredrik quickly came off the heater and air speed stabilised well above Mach 1. Fredrik tells me he can sustain this till fuel runs out at this altitude and can travel faster without burner if we are at a higher altitude. Denying that super-cruise can’t be achieved with a warload, Fredrik says they do it all the time with 4 air to air missiles, a pretty standard fit for air superiority operations. He also points out the NG prototype is overweight, and once it loses a few hundred kilos, the supercruise performance of the fighter will appreciably improve.

Tuo haiskahtaa vähän sellaiselta "huijaussupercruiselta" missä vedetään kone yliääninopeudelle ja sitten perusmoottorilla lennetään pikku hiljaa hidastuen. Aika moni hävittäjä pystyy tuollaiseen, harvoin sillä taktista merkitystä on koska vauhti tippuu heti jos joudutaan manööveroimaan.
Harvinaista kyllä että Vishnu pääsi yliäänilennolle. Usein tuollaisilla mainoslennoilla lupien, rajoitusten yms. vuoksi sitä ei tehdä.

Niin Intialla pitäisi olla ihan hankintakilpailu käynnissä Tejaksen tutkaan ja EW-podiin liittyen, eli Saab vain on mukana siinä kilpailussa muiden yhtiöiden ohella, Intiaan isketään kaikki virvelit mitä löytyy.

Olet oikeassa, tuo hankintakilpailu on Tejas Mk1A:han. Sillä tulee aika kiirus sillä ensimmäiset 1A:t pitäisi lentää jo ensi vuonna. Mk2:een tulee (ehkä) Uttam-tutka.

 

[Falangi]

Lyhyt Gripen E mainospätkä Saabilta.

 

[Raveni]

Mietin tuota grippenin polttoaine puolta eli siinä ei käsittääkseni ole säiliöit siinä mielessä mitä aikaisemmin ja muissa koneissa? Eli polttoaine säilötään runkoon ja siipiin jotenkin muuten?

 

[TBman]

Mietin tuota grippenin polttoaine puolta eli siinä ei käsittääkseni ole säiliöit siinä mielessä mitä aikaisemmin ja muissa koneissa? Eli polttoaine säilötään runkoon ja siipiin jotenkin muuten?

Pussissa löpö on oltava, mutta miten tarkoitat säiliöiden olevan erilaisia?

 

[Raveni]

Hitto kun en muista... muistan Lukeneeni että uudessa grippenissä on haettu pienempää painoa jopa löpö säiliöistä ja siinä on jokin muu kuin perinteinen ratkaisu. Täytyy googletella.

 

[Mustaruuti]

Tuo haiskahtaa vähän sellaiselta "huijaussupercruiselta" missä vedetään kone yliääninopeudelle ja sitten perusmoottorilla lennetään pikku hiljaa hidastuen. Aika moni hävittäjä pystyy tuollaiseen, harvoin sillä taktista merkitystä on koska vauhti tippuu heti jos joudutaan manööveroimaan.

Nyt täytyy sanoa, että ihmettelen kovasti tätä kommenttia. Ehkä se ei ollut mietitty ihan loppuun asti?

1. Mikään lentokone ei pysty lentämään ilman polttoainetta. Jos se siis on fulcrumin vaatimus supercruiselle.

can sustain this (supersonic speed without afterburner) till fuel runs out

2. Mikään lentokone ei pysty pysymään yliäänipuolella, jos joudutaan manööveroimaan. Ei edes Raptor. Ei edes täydellä jälkipoltolla. Hyvin nopeasti tiputaan aliäänialueelle. Yliäänialueella on kyllä mahdollista liikehtiä, tehdä kaartoja jne, mutta jos liikehdinnän johdosta vastus kasvaa voimakkaasti, niin vauhti tippuu hyvin nopeasti. Eikä sitä estä mikään.

 

[TBman]

Hitto kun en muista... muistan Lukeneeni että uudessa grippenissä on haettu pienempää painoa jopa löpö säiliöistä ja siinä on jokin muu kuin perinteinen ratkaisu. Täytyy googletella.

Mmmm, olisikohan sellainen temppu käytössä, että kun vaikkapa siipeä rakennetaan, niin ei tehdä "perinteisen" polttusäiliön tarvitsemia tiivistysaineita/schlossingia niittausliitoksiin, vaan luotetaan pelkkiin löpöpusseihin, jolloin rakenne on piirun helpompi tehdä ja keveämpi... Tosin jos sattuu osuma sopivasti, löpö valuu sitten pois ja paluumatka voi olla jalkapelissä...

 

[TBman]

Nyt täytyy sanoa, että ihmettelen kovasti tätä kommenttia. Ehkä se ei ollut mietitty ihan loppuun asti?

1. Mikään lentokone ei pysty lentämään ilman polttoainetta. Jos se siis on fulcrumin vaatimus supercruiselle.

2. Mikään lentokone ei pysty pysymään yliäänipuolella, jos joudutaan manööveroimaan. Ei edes Raptor. Ei edes täydellä jälkipoltolla. Hyvin nopeasti tiputaan aliäänialueelle. Yliäänialueella on kyllä mahdollista liikehtiä, tehdä kaartoja jne, mutta jos liikehdinnän johdosta vastus kasvaa voimakkaasti, niin vauhti tippuu hyvin nopeasti. Eikä sitä estä mikään.

Ohjauspintojen poikkeuttaminen kasvattaa radikaalisti vastusta ja kuten sanot, todennäköisesti ei Gripen kykene ns. Jatkuvaan supercruiseen, jos pitää samalla alkaa liikehtimään... ei taida pystyä tosiaan mukaan nykykone ns. liikehtimään superissa. Vastus on kyllä sellainen kaveri, että se tuppaa kasvamaan nopeuden mukana...

 

[fulcrum]

Nyt täytyy sanoa, että ihmettelen kovasti tätä kommenttia. Ehkä se ei ollut mietitty ihan loppuun asti?

1. Mikään lentokone ei pysty lentämään ilman polttoainetta. Jos se siis on fulcrumin vaatimus supercruiselle.

2. Mikään lentokone ei pysty pysymään yliäänipuolella, jos joudutaan manööveroimaan. Ei edes Raptor. Ei edes täydellä jälkipoltolla. Hyvin nopeasti tiputaan aliäänialueelle. Yliäänialueella on kyllä mahdollista liikehtiä, tehdä kaartoja jne, mutta jos liikehdinnän johdosta vastus kasvaa voimakkaasti, niin vauhti tippuu hyvin nopeasti. Eikä sitä estä mikään.

"Manööverointi" ei nyt tässä yhteydessä tarkoita sitä että tempaistaan maksimi kohtauskulman kaartoja oikealle ja vasemmalle. Kyllä "oikeassa supercruisessa" pitää pystyä myös liikehtimaan ylisoonisesti ilman jälkipolttoa, jos vaikka rajoitetustikin. Muuten koko määritelmässä ei ole mitään erikoista, sillä melkein kaikki v. 1960 jälkeen valmistetut hävittäjät pystyvät kuvailtuun. Esimerkiksi MiG-21:lle se ei ole temppu eikä mikään lentää muutama sata km ylisoonisesti ilman jälkipolttoa.

 

[fulcrum]

Mmmm, olisikohan sellainen temppu käytössä, että kun vaikkapa siipeä rakennetaan, niin ei tehdä "perinteisen" polttusäiliön tarvitsemia tiivistysaineita/schlossingia niittausliitoksiin, vaan luotetaan pelkkiin löpöpusseihin, jolloin rakenne on piirun helpompi tehdä ja keveämpi... Tosin jos sattuu osuma sopivasti, löpö valuu sitten pois ja paluumatka voi olla jalkapelissä...

Pussisäiliöitä käytetään nykyään vähän jos ollenkaan, koska ne niin paljon rajoittavat polttoainemäärää integraalitankkeihin verrattuna. Tietämättä veikkaan ettei Gripenissä ole pussitankkeja ollenkaan.

 

[TBman]

Pussisäiliöitä käytetään nykyään vähän jos ollenkaan, koska ne niin paljon rajoittavat polttoainemäärää integraalitankkeihin verrattuna. Tietämättä veikkaan ettei Gripenissä ole pussitankkeja ollenkaan.

Voi ollakin, tietysti jos tekee koko rakenteesta tankin.... Mutta voi olla haastavaa...

 

[Mustaruuti]

"Manööverointi" ei nyt tässä yhteydessä tarkoita sitä että tempaistaan maksimi kohtauskulman kaartoja oikealle ja vasemmalle. Kyllä "oikeassa supercruisessa" pitää pystyä myös liikehtimaan ylisoonisesti ilman jälkipolttoa, jos vaikka rajoitetustikin. Muuten koko määritelmässä ei ole mitään erikoista, sillä melkein kaikki v. 1960 jälkeen valmistetut hävittäjät pystyvät kuvailtuun. Esimerkiksi MiG-21:lle se ei ole temppu eikä mikään lentää muutama sata km ylisoonisesti ilman jälkipolttoa.

Kaikki yliäänihävittäjät pystyvät tekemään niin, että ne kiihdyttävät jälkipolttimella täyteen vauhtiin, sitten katkaisevat jälkipolton, ja sen jälkeen vauhti rajusti hidastuu kunnes ollaan subsoonisella alueella. Tässä ei ole mitään uutta. Mutta sitä ei myöskään kutsuta supercruiseksi, ilmeisestä syystä.

Supercruise on sitä, että hävittäjä pystyy lentämään yliäänialueella vauhdin hidastumatta, ilman jälkipolttoa, ikuisesti (kunnes polttoaine loppuu). Ja totta kai, hävittäjä, joka pystyy tämän tekemään, pystyy myös liikehtimään alhaisen vastuksen alueella.

En edelleenkään ymmärrä alkuperäistä kommenttiasi.

 

[Samovarius]

Mietin tuota grippenin polttoaine puolta eli siinä ei käsittääkseni ole säiliöit siinä mielessä mitä aikaisemmin ja muissa koneissa? Eli polttoaine säilötään runkoon ja siipiin jotenkin muuten?

Gripenin

 

[Samovarius]

Hitto kun en muista... muistan Lukeneeni että uudessa grippenissä on haettu pienempää painoa jopa löpö säiliöistä ja siinä on jokin muu kuin perinteinen ratkaisu. Täytyy googletella.

Gripenissä

 

[Tähystäjä]

En ole aivan varma, mutta ymmärtääkseni F-22 Raptor pystyy saavuttamaan yliääninopeuden kokonaan ilman jälkipolton käyttöä, ja nyt ei puhuta mistään syöksystä vaan ihan normaalista vaakalennosta.

Täten pitäisin ns. "aitona" supercruisena sellaista ominaisuutta, että kone pystyy ilman jälkipoltinta kiihdyttämään yliäänennopeudelle ja lentämään siellä useita satoja kilometrejä. Se, että pystyykö yksikään nykyisistä hävittäjistä tähän on kokonaan toinen asia.