Geronimo
Ylipäällikkö
http://www.hs.fi/paivanlehti/15102015/a1444797020493
Edellinen
Seuraava
Harmaan talouden torjunta hyytyy, vaikka tutkinta tuo valtiolle tuloja – ”Tässä ei ole mitään järkeä”
Talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä säästösyistä, vaikka tutkinta tuo valtiolle tuloja. "Tässä ei ole mitään järkeä", sanoo sisäministeriön virkamies.
Lasse Kerkelä
HELSINGIN SANOMAT
SIRPA RÄIHÄ / HS
Harmaan talouden asiantuntijan, verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan nykyinen hallitus näyttää olevan 20 vuoteen ensimmäinen hallitus, joka ei pidä torjuntaohjelmaa tarpeellisena.
Kuuntele
Poiminta
Poliisin pitseriakirjoitus synnytti porun
Poliisi käynnisti maanantaina harmaan talouden torjuntakampanjan, jonka aikana viranomaiset tiedottavat kansalaisille harmaan talouden eri muodoista.
Tiedotuskampanjaan liittyvä pitseriakirjoitus herätti heti ensimmäisestä päivästä lähtien arvostelua ja ihmettelyä sosiaalisessa mediassa ja viestimissä.
"Talousrikostutkijat Anne ja Jutta" -Facebook-profiilissa kerrottiin, että jatkuvasti huomattavan edullisesti tuotteitaan myyvä ravintola toimii luultavasti laittomasti eikä pitsaa voi myydä koko ajan alle kuuden euron.
Poliisin epäiltiin kirjoituksen perusteella keskittyvän pienten yrittäjien pikkurötöksiin, kun taas suuret veronkiertäjät saavat häärätä vapaasti. Poliisitarkastaja Antti Simanainen kiistää tämän.
"Ravintola-ala edustaa aivan minimaalista osaa poliisin tutkinnasta. Se ei vähennä suuriin yrityksiin ja veronkiertoon kohdistuvia tutkintoja", hän sanoo.
"Kyse ei ole siitä, että poliisi kohdistaisi nyt erityisiä toimia pitserioihin. Kampanjassa on kyse harmaan talouden ilmiöistä tiedottamisesta kansalaisille."
Muita teemoja ovat ympäristörikokset ja erilaiset huijaukset.
Viranomaiset pystyvät kamppailemaan harmaata taloutta vastaan nykyistä heikommin ensi vuonna, kun harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy ja poliisin talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä viidenneksellä.
Näin on tapahtumassa siitä huolimatta, että talousrikostutkijat ovat sisäministeriön mukaan tuoneet enemmän tuloja valtiolle kuin heidän palkkaamisensa on maksanut.
"Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tässä ei ole mitään järkeä. Valtiolle tuottoa tekevä toiminta hiipuu", sanoo sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.
Hän kertoo, että yksi henkilötyövuosi maksaa noin 60000 euroa, mutta valtio saa yhden talousrikostutkijan työpanoksella vuodessa keskimäärin 110000 euron tulot.
Sisäministeriön mukaan talousrikostutkijoiden väheneminen viidenneksellä tarkoittaa, että yhden vuoden aikana selvitettyjen rikosten määrä voi laskea 1900:sta 1500:aan.
Edellisen hallituksen käynnistämä vuosien 2012–2015 harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy vuodenvaihteessa.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) vahvistaa HS:lle, ettei hallitus aio käynnistää uutta, nykyisenlaajuista torjuntaohjelmaa.
"Valitettavasti joudumme heikentämään määrärahoja."
Artikkeliin liittyvät
"Sisäministeriön näkökulmasta olisi tietysti sitä parempi mitä enemmän on resursseja. Nyt joudumme toimimaan näillä resursseilla mahdollisimman tehokkaasti", Orpo toteaa.
Sisäministeri sanoo, että hallitus aikoo arvioida eri hallinnonalojen toimia ja esittää näkemyksensä harmaan talouden torjunnasta julkisuudessa pian.
"Keskustelu on lähtenyt väärille urille. Harmaan talouden torjunta ei ole loppumassa."
Edellisen hallituksen aloittama torjuntaohjelma on saanut vuosittain 20 miljoonan euron lisärahoituksen.
Verohallinto ja syyttäjälaitos ovat saaneet lisäresursseilleen jatkoa myös ensi vuonna, mutta poliisi on menettämässä oman 6,4 miljoonan euron osuutensa.
"Se tarkoittaa, että noin 90 talousrikostutkijaa lähtee pikkuhiljaa muihin tehtäviin", poliisitarkastaja Simanainen sanoo.
Jäljelle jää noin 450 talousrikostutkijaa. Poliisi voi halutessaan paikata vähennystä sisäisillä siirroilla, mutta silloin muiden tehtävien hoito voi kärsiä.
Myös muun muassa kuluttaja- ja kilpailuvirasto, tulli ja valtakunnanvouti ovat jäämässä ilman nykyistä lisärahoitustaan.
Suomessa on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien harmaan talouden torjuntaohjelmia. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo, että ne ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi ohjata torjuntaan liittyvää lainsäädäntötyötä.
Ohjelmilla on Marttisen mukaan muun muassa vähennetty harmaan talouden toimijoiden saamia hyötyjä, kasvatettu kiinnijäämisriskiä ja saatu viranomaisille uusia toimivaltuuksia.
Ohjelmilla on saatu aikaan esimerkiksi rakennusalan käännetty arvonlisävero, työmaiden veronumerokortti, tilaajavastuulaki ja verovelkarekisteri.
Harmaan talouden asiantuntijan, verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan nykyinen hallitus näyttää olevan 20 vuoteen ensimmäinen hallitus, joka ei pidä torjuntaohjelmaa tarpeellisena.
"Kysymys ei ole vain edellisen hallituksen harmaan talouden torjuntaan myöntämien lisäresurssien leikkaamisesta vaan systemaattisen ja pitkäjänteisen lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämisen katkaisemisesta", Hirvonen arvostelee.
Myös Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä torjuntaohjelmat ovat olleet varsin hyvä tapa torjua harmaata taloutta, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen.
Myös hallituksen kaavailema osakkeiden hallintarekisteri voi vaikeuttaa rikostutkintaa.
Poliisin ja syyttäjälaitoksen mukaan hallintarekisteröinnin salliminen suomalaisille mahdollistaa rikokset nykyistä vapaammin.
Talousrikostutkintaa hankaloittaa sekin, että tutkijoita on siirretty muiden poliisien tapaan määräajaksi turvapaikkatutkintaan.
Edellinen
Seuraava
Harmaan talouden torjunta hyytyy, vaikka tutkinta tuo valtiolle tuloja – ”Tässä ei ole mitään järkeä”
Talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä säästösyistä, vaikka tutkinta tuo valtiolle tuloja. "Tässä ei ole mitään järkeä", sanoo sisäministeriön virkamies.
Lasse Kerkelä
HELSINGIN SANOMAT
SIRPA RÄIHÄ / HS
Harmaan talouden asiantuntijan, verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan nykyinen hallitus näyttää olevan 20 vuoteen ensimmäinen hallitus, joka ei pidä torjuntaohjelmaa tarpeellisena.
Kuuntele
Poiminta
Poliisin pitseriakirjoitus synnytti porun
Poliisi käynnisti maanantaina harmaan talouden torjuntakampanjan, jonka aikana viranomaiset tiedottavat kansalaisille harmaan talouden eri muodoista.
Tiedotuskampanjaan liittyvä pitseriakirjoitus herätti heti ensimmäisestä päivästä lähtien arvostelua ja ihmettelyä sosiaalisessa mediassa ja viestimissä.
"Talousrikostutkijat Anne ja Jutta" -Facebook-profiilissa kerrottiin, että jatkuvasti huomattavan edullisesti tuotteitaan myyvä ravintola toimii luultavasti laittomasti eikä pitsaa voi myydä koko ajan alle kuuden euron.
Poliisin epäiltiin kirjoituksen perusteella keskittyvän pienten yrittäjien pikkurötöksiin, kun taas suuret veronkiertäjät saavat häärätä vapaasti. Poliisitarkastaja Antti Simanainen kiistää tämän.
"Ravintola-ala edustaa aivan minimaalista osaa poliisin tutkinnasta. Se ei vähennä suuriin yrityksiin ja veronkiertoon kohdistuvia tutkintoja", hän sanoo.
"Kyse ei ole siitä, että poliisi kohdistaisi nyt erityisiä toimia pitserioihin. Kampanjassa on kyse harmaan talouden ilmiöistä tiedottamisesta kansalaisille."
Muita teemoja ovat ympäristörikokset ja erilaiset huijaukset.
Viranomaiset pystyvät kamppailemaan harmaata taloutta vastaan nykyistä heikommin ensi vuonna, kun harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy ja poliisin talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä viidenneksellä.
Näin on tapahtumassa siitä huolimatta, että talousrikostutkijat ovat sisäministeriön mukaan tuoneet enemmän tuloja valtiolle kuin heidän palkkaamisensa on maksanut.
"Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tässä ei ole mitään järkeä. Valtiolle tuottoa tekevä toiminta hiipuu", sanoo sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.
Hän kertoo, että yksi henkilötyövuosi maksaa noin 60000 euroa, mutta valtio saa yhden talousrikostutkijan työpanoksella vuodessa keskimäärin 110000 euron tulot.
Sisäministeriön mukaan talousrikostutkijoiden väheneminen viidenneksellä tarkoittaa, että yhden vuoden aikana selvitettyjen rikosten määrä voi laskea 1900:sta 1500:aan.
Edellisen hallituksen käynnistämä vuosien 2012–2015 harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy vuodenvaihteessa.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) vahvistaa HS:lle, ettei hallitus aio käynnistää uutta, nykyisenlaajuista torjuntaohjelmaa.
"Valitettavasti joudumme heikentämään määrärahoja."
Artikkeliin liittyvät
- Harmaa sijoittaminen nakertaa veropohjaa, hallintarekisterit aiheuttavat jo isoja veromenetyksiä 7:43
"Sisäministeriön näkökulmasta olisi tietysti sitä parempi mitä enemmän on resursseja. Nyt joudumme toimimaan näillä resursseilla mahdollisimman tehokkaasti", Orpo toteaa.
Sisäministeri sanoo, että hallitus aikoo arvioida eri hallinnonalojen toimia ja esittää näkemyksensä harmaan talouden torjunnasta julkisuudessa pian.
"Keskustelu on lähtenyt väärille urille. Harmaan talouden torjunta ei ole loppumassa."
Edellisen hallituksen aloittama torjuntaohjelma on saanut vuosittain 20 miljoonan euron lisärahoituksen.
Verohallinto ja syyttäjälaitos ovat saaneet lisäresursseilleen jatkoa myös ensi vuonna, mutta poliisi on menettämässä oman 6,4 miljoonan euron osuutensa.
"Se tarkoittaa, että noin 90 talousrikostutkijaa lähtee pikkuhiljaa muihin tehtäviin", poliisitarkastaja Simanainen sanoo.
Jäljelle jää noin 450 talousrikostutkijaa. Poliisi voi halutessaan paikata vähennystä sisäisillä siirroilla, mutta silloin muiden tehtävien hoito voi kärsiä.
Myös muun muassa kuluttaja- ja kilpailuvirasto, tulli ja valtakunnanvouti ovat jäämässä ilman nykyistä lisärahoitustaan.
Suomessa on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien harmaan talouden torjuntaohjelmia. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo, että ne ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi ohjata torjuntaan liittyvää lainsäädäntötyötä.
Ohjelmilla on Marttisen mukaan muun muassa vähennetty harmaan talouden toimijoiden saamia hyötyjä, kasvatettu kiinnijäämisriskiä ja saatu viranomaisille uusia toimivaltuuksia.
Ohjelmilla on saatu aikaan esimerkiksi rakennusalan käännetty arvonlisävero, työmaiden veronumerokortti, tilaajavastuulaki ja verovelkarekisteri.
Harmaan talouden asiantuntijan, verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan nykyinen hallitus näyttää olevan 20 vuoteen ensimmäinen hallitus, joka ei pidä torjuntaohjelmaa tarpeellisena.
"Kysymys ei ole vain edellisen hallituksen harmaan talouden torjuntaan myöntämien lisäresurssien leikkaamisesta vaan systemaattisen ja pitkäjänteisen lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämisen katkaisemisesta", Hirvonen arvostelee.
Myös Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä torjuntaohjelmat ovat olleet varsin hyvä tapa torjua harmaata taloutta, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen.
Myös hallituksen kaavailema osakkeiden hallintarekisteri voi vaikeuttaa rikostutkintaa.
Poliisin ja syyttäjälaitoksen mukaan hallintarekisteröinnin salliminen suomalaisille mahdollistaa rikokset nykyistä vapaammin.
Talousrikostutkintaa hankaloittaa sekin, että tutkijoita on siirretty muiden poliisien tapaan määräajaksi turvapaikkatutkintaan.