Hyödyttömimmät asiat mitä teille koulutettiin vm-palveluksessa?

RVL files, 80-luvun puoliväli:
330vrk palvelus metsäjäniksenä painottui lokakuun saapumiserällä valkoisen turkin aikaan. Suksilla oltiin ja paljon. Luultavasti huomattavasti enemmän kuin monissa muissa aselajeissa (220/330vrk sissiteltassa). Suksisulkeisiakin pidettiin muutaman kerran, mutta niiden kanssa ei täpehditty kovin kauaa kun toiminnan pääpainopiste oli maastotoiminnassa, jossa näitä ns. muodollisia koulutuksen osia ei hinkattu.

Suksiharjoittelulla oli kyllä merkitystä siinä mielessä, että tietyt maastossa tehtävät asiat hyötyvät siitä, että suksien päällä osataan olla ja että niillä osataan toimia eri tilanteissa. Lapinkäännöksen tekeminen siten, että ladulle ei jää kääntymisestä jälkiä on varsin hyödyllinen taito kun hiihdellään latuverkostoa ja harhautuksia. Vaikeusastetta voi lisätä ottamalla kantoon 35kg repun ja Lv217:n sekä morsmaikun. Mutta, joukko-osaston koulutushaaralla on merkitystä siinä, kuinka paljon ja millaista sukseeta on järkevää sujuttaa koulutukseen. Hiihtämisen ja suksilla sotimisen perustaidot tulisi kyllä jokaisen osata niin kauan kuin lumisia olosuhteita on.

Polkupyöräsulkeiset olivat myös mallia perusjutut kuntoon ja liikkeelle. Polkupyörän funktio oli toimia kesällä liikkumisvälineenä taisteluharjoituksiin paikasta A noin 40 km paikkaan B ja ryynäämisen jälkeen illalla takaisin ”kotiin”. Siihen riitti se, että kauramoottorimopot saatiin ensin muotoon, josta käännöksen jälkeen lähdettiin ryhmä kerrallaan mankeloimaan kohti määränpäätä.
:salut:
 
Eikös se taikaviitta auttanut ydinlaskeumassa juuri sen verran ettet kuole ehkä vuoteen pariin. Eli ehdit taistella isänmaan puolesta ihan kivasti ennenkuin kuolet syöpään.

Riippuu varmaan miten lähellä saastepilveä on ollut.

Itse kyllä mielelläni käyttäisin taikaviittaa jos joutuisin taktisen ydinaseen tuhkapilven jne alle.
 
Helppo kysymys!

Tämä...

9331010c-cc89-4ace-bd48-00b0d765936e


Ja sitähän harjoiteltiin pitkään ja hartaasti kunnes pääsi kiusaamaan alokkaita samalla asialla ja maksamaan ruudut ruutuina :ROFLMAO:
 
"Tuvissa suoritetaan vesipesu"

Siis otettiin suut täyteen vettä ja purskautettiin lattialle, sitten levitettiin vesi lattiaharjalla tuvan keskelle. Tyytyväinen alikeisari totesi vesipesun tapahtuneeksi ja sittenhän lähdettiin taas porukalla sotkuun.

Taidosta äänettömään runkkaukseen on sen sijaan on ollut joskus hyötyä!
 
"Tuvissa suoritetaan vesipesu"

Siis otettiin suut täyteen vettä ja purskautettiin lattialle, sitten levitettiin vesi lattiaharjalla tuvan keskelle. Tyytyväinen alikeisari totesi vesipesun tapahtuneeksi ja sittenhän lähdettiin taas porukalla sotkuun.

Taidosta äänettömään runkkaukseen on sen sijaan on ollut joskus hyötyä!
Teilläkö alikessut ohjatusti runkkuuttivat :D
 
Pinkan räjäyttäminen aivan järjetöntä hommaa, pikkunilkit kulmarautoineen pääsee pätemään, toivottavasti on muuttunut

Pinkan räjäyttäminen oli hyvää terapiaa räjäyttäjille kun ei siitä omasta alokasajastakaan siinä vaiheessa ollut kovin paljon aikaa kulunut. En vieläkään tunne minkäänlaista huonoa omaatuntoa vaikka olihan se vähän lapsellista ja muutenkin hölmöä touhua :ROFLMAO:

Pinkkojen räjäyttäminen tulkitaan tänä päivänä simputukseksi ja ihan hyvä niin!

 
Helppo kysymys!

Tämä...

9331010c-cc89-4ace-bd48-00b0d765936e


Ja sitähän harjoiteltiin pitkään ja hartaasti kunnes pääsi kiusaamaan alokkaita samalla asialla ja maksamaan ruudut ruutuina :ROFLMAO:
Pinkan pointti ei olekaan (tai pitäisikö puhua imperfektissä, kun suurimmassa osassa yksiköistä ei enää tehdä pinkkaa, vaan taitellaan vain nopeasti päiväpeite pois) siinä itse pinkassa ollut enää syöpäläisten harvinaistumisen jälkeen, vaan siinä, että pinkkaan keskittyminen rauhoittaa varusmiehet iltavapaiden jälkeen. Perusyksiköissä kouluttajina olevat ystäväni ovat tämän huomanneet, että nykyään iltavapaiden jälkeen hulina jatkuu nukkumaanmenoon saakka.
 
Meille ilmoitettiin aukissa, että tämä tupa tarkastaa tuon tuvan siisteyden ja ne teidän. Sen nyt arvasi mihinkä se johtaa, joten tein pinkkani särmästi siten, että ruudut menivät diagonaalisesti jakkaran kulmasta kulmaan.

Pian alkoi mäiske ja riehuminen eri tarkastuksen kohteena olleissa tuvissa, eli kaikki tuhoutui. Kaikkiko? Ei sentään. Kauniisti taiteltu diagonaalipinkkani oli nostettu kunnioittavasti tuvan pöydälle ja täysin koskemattomana…
 
Koska armeijassa noudatetaan käskyjä niin hiihdetään oli lunta tai ei koska viikko-ohjelmassa niin on. Voihan sitä hiihtää niinkin että kävyt pyörii suksien alla.
 
Kaappien siisteystarkastukset ennen lomille lähtöä. Naurettavaa teatteria: jokaisen kaapin piti tuvassa näyttää tismalleen samalta, eli siellä käärityn villapaidan tai sotilaan käsikirjan takana sai olla vaikka paskaa kaappi täynnä. En kyllä käsitä miksi vaaditaan järjestämään kaappi niin epäkäytännölliseen järjestykseen ja tuhlattiin siihen sitten aikaa joka oli muusta siivoamisesta pois. Mahdollisen hälytyksen kannalta tuollainen kaapin näennäisjärjestys olisi ollut hidastava tekijä kamppeita kerätessä.
Joissain toisessa komppaniassa kaapit tarkastettiin kuulemma joka päivä.
 
Kaappien siisteystarkastukset ennen lomille lähtöä. Naurettavaa teatteria: jokaisen kaapin piti tuvassa näyttää tismalleen samalta, eli siellä käärityn villapaidan tai sotilaan käsikirjan takana sai olla vaikka paskaa kaappi täynnä. En kyllä käsitä miksi vaaditaan järjestämään kaappi niin epäkäytännölliseen järjestykseen ja tuhlattiin siihen sitten aikaa joka oli muusta siivoamisesta pois. Mahdollisen hälytyksen kannalta tuollainen kaapin näennäisjärjestys olisi ollut hidastava tekijä kamppeita kerätessä.
Joissain toisessa komppaniassa kaapit tarkastettiin kuulemma joka päivä.

Muistan kuin eilisen erään ennen viikonloppuvapaille pääsyä suoritetun kaappitarkastuksen. Minut oli n. tuntia aiemmin ylennetty kersantiksi ja vasta kolmannella kierroksella tajusin sanoa "Herra ylivääpeli. Kersantti xxx kaappi valmiina tarkastusta varten" 😁 Herralla oli hauskaa.
 
Eipä tästäkään intissä opitusta taidosta juuri hyötyä ole ollut, mutta aikoinaan sain sillä ainoan kuntoisuuslomani. Suorittaessani varusmiespalvelusta eräässä syrjäisessä varuskunnassa (se missä hiihdettiinkin pitkin lumettomia metsiä, kirjoitin aikaisemmin), siellä myös tietenkin oli viikon päätteeksi tupa-, kaappi,- ja siisteystarkastus. Ohjekirjassa oli piirretty kuva kaapin sisällöstä, missä kohtaa mikäkin varusesine ja vaate tulee olla. Vaatepinkat oli piirretty suorakaiteen muotoiseksi, hyllyihin pinottuna, terävillä särmillä. Varuskunnan päällikkö, joka itse suoritti korkeimman omakätisesti tarkastuksen, oli sitä mieltä, että kaapin tulee näyttää täsmälleen siltä, mitä kuvassa on piirretty. Päällikkö myös julisti parhaan kaapin palkinnon, jos kaappi valittiin parhaaksi kolmesti, lohkesi kuntoisuusloma, en muista oliko yksi vrk vai peräti kolme. Siitä alkoi varustelukilpailu kaapeissa. Ovelimmat yrittivät ensin vilunkipeliä, vaatepinkkojen taakse kätkettiin paksusta pahvista tai jopa kovalevystä leikattuja suorakaiteen muotoisia levyjä, joidenka varaan sitten pinkka kiristettiin jollain tavalla (pinkkojen taaksehan ei päällikkö toki katsonut, riitti kun julkisivu oli kunnossa). Mutta päällikkö ei ollut eilisen teeren poikia hänkään, aika pian hän äkkäsi tällaiset huijausyritykset, ja ryhtyi koputtelemaan pinkkoja kynänkärjellä tms piikillä. Jos kopsahti, pinkka avattiin ja päällikkö tutki sisällön. Mitään sinänsä muuta väärää päällikkö ei toki muuten siistissä pinkassa nähnyt, mutta kas kun varusesineluettelossa ei mitään pahvi tai muita levyvirityksiä kaapissa mainittu, niin hylsyhän siitä tuli, huutoraivarien kera. Tästä alkoi uusi aivoriihi meidän, varusmiesten, keskuudessa. Keksittiin silitysraudan ja vesisumun käyttö pinkkojen silittämiseksi! Niinpä sitten tuvissa höyry vain nousi kaapeista, kun tarkastuksen edellä hierottiin pinkkoja mallikelpoiseen kuntoon. Erityisen tarkkana sai olla silloisen valkoisen villapaidan kanssa, että ei tullut tehneeksi polttomerkkejä siihen. Itse kehitin ideaa edelleen, ja otin käyttöön, silitysraudan ja sumutuspullon lisäksi, tärkin. Lopputuloksena, päällikön hämmästyneen ilmeen lisäksi, kun ei löytänyt mitään varsinaisia kepulikonsteja käytetyn, sain nauttia silloisen tyttöystäväni seurasta ainakin tuon yhden ylimääräisen vrk:n ajan, mitä yhä lämmöllä muistelen! Mainittakoon vielä, että kaikki kengät tuli olla kiillotettuina lähes peilikirkkaiksi, kumisaappaita myöden.
 
Back
Top