Anus unelmoi Otto-Villen paikasta..
Itämeren turvallisuustilanne
- Viestiketjun aloittaja Jukkis
- Aloitus PVM
teknohippi
Kenraali
Eipä oleteta liikaa, eiköhän se ole luvattu ihan suoraan liputtelin kengänkiilottajan apupojan tutun kautta. Eli hyvin suoraan vallan ytimistä. Ei noita itse keksitä.
hyvis
Majuri
Hyvä maku ylitetty jo putkosen etunimeä mietittäessä. Mutta ylittääkö tämä nyt jonkinlaisen uhkauksen kynnyksen? Presidenttiehdokkaan muiluttamisesta haaveilu tai suoranainen suunnittelu?Ehkä ei sentään, mutta lähellä taidetaan jo olla.
Harvapartio
Majuri
Erinomainen ketju siitä, miten venäjä ei välttämättä näe Naton ja sen välistä sotaa samalla tavalla kuin Nato näkee ja pelkää sen ja venäjän välistä sotaa. Johtuu ajattelutavan erosta. Saattaa olla, että venäjä ei katso tarpeelliseksi rakentaa armeijaansa kokonaan uudelleen voidakseen omasta mielestään koetella Natoa pienimuotoisella konfiktilla ehkä jo muutaman vuoden kuluttua. Konfliktin itsetarkoitus olisi lietsoa eskalaation pelkoa ja näin murtaa Naton yhtenäisyys sekä päättäväisyys, jolloin venäjä voisi saavuttaa jonkin voiton.
Kirjoittaja jakaa itä-euroopan maiden näkemyksen, jonka mukaan Natolla olisi vain 2-3 vuotta aikaa rakentaa uskottava puolustus, jolla hyökkäys voidaan torjua ja estää merkittävien alueiden valtaaminen heti alkuunsa. Pitää käydä erilaisia keskusteluja, esimerkiksi olemmeko valmiita iskemään venäjän kriittiseen infrastruktuuriin mikäli se iskee meidän. Joka ikinen päivä Ukrainan sotaa todistaa venäjälle Naton olevan heikko, loputtomia keskusteluja eskalaatiosta ja sisäisiä erimielisyyksiä.
Tämän ketjun pohjalta näen itse Baltian verrattain heikkojen Nato-maiden olevan suurimmassa riskissä. Venäjä tuskin laskee minkäänlaisen sotilaallisen operaation onnistumisen mahdollisuutta kovin suureksi esimerkiksi hyvin varautunutta Suomea vastaan, josta on vaikea löytää heikosti kiinni olevaa strategista merkitystä omaavaa aluetta ja riski toiseen pitkäaikaiseen kulutussotaan joutumiselle on suuri. Toisaalta venäjä varmasti laskee, ettei Suomi lähde hyökkäämäänkään venäjän maaperälle mikäli se tekee jonkun tempun Baltiassa, joten voimat voidaan kohdistaa lähes täysin sinne, kuten nytkin Ukrainaan.
Jos mietitään, niin mikä voi olla worst-case scenario parin vuoden kuluttua? Ja etenkin, miten tällainen asetelma resonoisi venäjän päätöksenteossa eli Putinin järkeilyssä.
1. Yhdysvaltain johdossa on Trump, joka on sanonut Naton olevan kuollut ja ettei hänen johtamansa maa "tule koskaan" Euroopan apuun mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
2. Pelokkaat Länsi-Euroopan Nato-maat ovat tyhjentäneet vähätkin varastonsa Ukrainaan eivätkä ole politikoinnin seurauksena saaneet tuotantoa kasvatettua merkittävästi.
3. EU:n ja Naton päätöksenteko on edelleen täysin solmussa esim. Unkarin, Slovakian ja Yhdysvaltojen takia.
4. Ukrainasta on saatu mikä tahansa neuvottelutulos, jonka venäjä on pystynyt myymään voittona kansalleen.
5. Ruotsi ei ole vieläkään Naton jäsen, eikä Nato ole kutsunut Ukrainaa liittoumaan.
Voisiko tällaisessa tilanteessa venäjän seuraava uhri olla Liettua? Ajattelen skenaariota, jossa venäjä keskittää joukkoja Valko-venäjälle sekä Kaliningradiin, joiden vastaiset Puolan rajat olisi miinoitettu raskaasti. Tällöin venäjä pystyisi yrittämään Suwalkin käytävän katkaisua kahdesta suunnasta massahyökkäyksellä, jossa tappioilla ei olisi mitään merkitystä. Tällöin sille jäisi 80 kilometrin levyinen Naton ainoa maakäytävä Baltiaan puolustettavaksi. Puolustustaistelusta ja linnoittamisesta ei-aina-niin-hyvillä-joukoilla venäjällä on merkittävästi kokemusta Ukrainasta ja se tietysti voittaisi pitkän sodan pelkästään Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaan jos Nato ei pystyisi niitä tukemaan. Kun tästä vielä Yhdysvallat perääntyy, niin Nato hakee asiassa venäjälle myönteisen neuvotteluratkaisun ja jos ei hae, niin seurauksena on eskalaatio, kulutussota ja luoja varjele ydinsota jotka ovat edelleen läntisten johtajien pelot järjestyksessä 1, 2 ja 3.
Kirjoittaja jakaa itä-euroopan maiden näkemyksen, jonka mukaan Natolla olisi vain 2-3 vuotta aikaa rakentaa uskottava puolustus, jolla hyökkäys voidaan torjua ja estää merkittävien alueiden valtaaminen heti alkuunsa. Pitää käydä erilaisia keskusteluja, esimerkiksi olemmeko valmiita iskemään venäjän kriittiseen infrastruktuuriin mikäli se iskee meidän. Joka ikinen päivä Ukrainan sotaa todistaa venäjälle Naton olevan heikko, loputtomia keskusteluja eskalaatiosta ja sisäisiä erimielisyyksiä.
Tämän ketjun pohjalta näen itse Baltian verrattain heikkojen Nato-maiden olevan suurimmassa riskissä. Venäjä tuskin laskee minkäänlaisen sotilaallisen operaation onnistumisen mahdollisuutta kovin suureksi esimerkiksi hyvin varautunutta Suomea vastaan, josta on vaikea löytää heikosti kiinni olevaa strategista merkitystä omaavaa aluetta ja riski toiseen pitkäaikaiseen kulutussotaan joutumiselle on suuri. Toisaalta venäjä varmasti laskee, ettei Suomi lähde hyökkäämäänkään venäjän maaperälle mikäli se tekee jonkun tempun Baltiassa, joten voimat voidaan kohdistaa lähes täysin sinne, kuten nytkin Ukrainaan.
Jos mietitään, niin mikä voi olla worst-case scenario parin vuoden kuluttua? Ja etenkin, miten tällainen asetelma resonoisi venäjän päätöksenteossa eli Putinin järkeilyssä.
1. Yhdysvaltain johdossa on Trump, joka on sanonut Naton olevan kuollut ja ettei hänen johtamansa maa "tule koskaan" Euroopan apuun mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
2. Pelokkaat Länsi-Euroopan Nato-maat ovat tyhjentäneet vähätkin varastonsa Ukrainaan eivätkä ole politikoinnin seurauksena saaneet tuotantoa kasvatettua merkittävästi.
3. EU:n ja Naton päätöksenteko on edelleen täysin solmussa esim. Unkarin, Slovakian ja Yhdysvaltojen takia.
4. Ukrainasta on saatu mikä tahansa neuvottelutulos, jonka venäjä on pystynyt myymään voittona kansalleen.
5. Ruotsi ei ole vieläkään Naton jäsen, eikä Nato ole kutsunut Ukrainaa liittoumaan.
Voisiko tällaisessa tilanteessa venäjän seuraava uhri olla Liettua? Ajattelen skenaariota, jossa venäjä keskittää joukkoja Valko-venäjälle sekä Kaliningradiin, joiden vastaiset Puolan rajat olisi miinoitettu raskaasti. Tällöin venäjä pystyisi yrittämään Suwalkin käytävän katkaisua kahdesta suunnasta massahyökkäyksellä, jossa tappioilla ei olisi mitään merkitystä. Tällöin sille jäisi 80 kilometrin levyinen Naton ainoa maakäytävä Baltiaan puolustettavaksi. Puolustustaistelusta ja linnoittamisesta ei-aina-niin-hyvillä-joukoilla venäjällä on merkittävästi kokemusta Ukrainasta ja se tietysti voittaisi pitkän sodan pelkästään Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaan jos Nato ei pystyisi niitä tukemaan. Kun tästä vielä Yhdysvallat perääntyy, niin Nato hakee asiassa venäjälle myönteisen neuvotteluratkaisun ja jos ei hae, niin seurauksena on eskalaatio, kulutussota ja luoja varjele ydinsota jotka ovat edelleen läntisten johtajien pelot järjestyksessä 1, 2 ja 3.
-TripleX-
Ylipäällikkö
Puola ei katselisi tuota perseilyä minuuttiakaan ja se on Ukraina steroideilla kun ryssiä aletaan laittaan matalaksi.
Harvapartio
Majuri
Itselläni on kanssa vahva luotto Puolaan, joka tekee jo olemassaolollaan ja toiminnallaan parasta rauhan työtä tuolla alueella. Kumpa vain kaikki Nato-maat Euroopassa olisivat samaa puuta..
GaryG
Kersantti
Tästä samasta oli Antares laittanut tuonne toiseen ketjuun. Ehkä mode setä voisi siirtää viestejä tänne?
Tästä eteenpäin:
Lisäyksenä siihen mitä tuonne laitoin ansalankajoukoista tämän skenaarion esteenä ja toisaalta erään kommentin Orbanista ja muusta euroopan sekoittamisesta kenties tämän mahdollistajana:
Taannoin luin jonkun brittiläisen pohdintaa siitä, että miten NATO toimisi jos venäjä valtaisikin osia vaikka Unkarista? Löytyisikö solidaarisuutta? Voisiko tämän tyylinen olla sopiva koepallo mitä kautta venäjä testaisi artikla 5:sta. (Toki unkariin pääsemisen esteenä on ihan maantiedekkin, mutta näin ajatuksen tasolla..)
Tästä eteenpäin:
Lisäyksenä siihen mitä tuonne laitoin ansalankajoukoista tämän skenaarion esteenä ja toisaalta erään kommentin Orbanista ja muusta euroopan sekoittamisesta kenties tämän mahdollistajana:
Taannoin luin jonkun brittiläisen pohdintaa siitä, että miten NATO toimisi jos venäjä valtaisikin osia vaikka Unkarista? Löytyisikö solidaarisuutta? Voisiko tämän tyylinen olla sopiva koepallo mitä kautta venäjä testaisi artikla 5:sta. (Toki unkariin pääsemisen esteenä on ihan maantiedekkin, mutta näin ajatuksen tasolla..)
Vaikka tämä skenaario ei olisi todennäköinen, sen mahdollisuus toteutua on silti nollaa suurempi. Etenkin kun tiedetään, että Venäjä ei ole kovin taitava omissa riskianalyyseissään. Venäjä saattaa aloittaa suuriakin operaatioita hyvin heppoisin perustein, kuten Ukrainan kolmen päivän erikoisoperaatiosta olemme voineet todeta.
En usko että Venäjä pitää Puolaa tai Suomea esteenä esim. hyökkäykselle Latviaan. Sitä kiinnostaa miten USA reagoi ja sen jälkeen mitä Saksa, Ranska ja Britannia tekevät.
Harvapartio
Majuri
Viimeksi muokattu:
Kyllä noissa 'sota länttä vastaan' vihjailuissa jotain yhteistä on. Sen verran tullut esille monesta suunnasta, että taitaa siinä länsi jotain tietää, ja vihjailee siitä ääneen.
Tuo Saksan skenaario on selkeästi vain joku skenaario, harjoitus niinkuin twiitissä arvioidaan. Mutta ihan uskottava siihen nähden mitä nyt on vihjailtu.
Tuo Saksan skenaario on selkeästi vain joku skenaario, harjoitus niinkuin twiitissä arvioidaan. Mutta ihan uskottava siihen nähden mitä nyt on vihjailtu.
ak.tied
Respected Leader
Hieman kyllä ihmetyttää edelleen, että millä eväillä venäjä Naton haastaisi. Kovin tästä nyt varoitellaan ja kohkataan monella suulla. Onko tämä viesti venäjän suuntaan, että älä vain yritä? Sisäpoliittinen yritys lypsää rahaa puolustusmenoihin? Vai ihan todellinen uhkakuva?
Saksan vuodetussa skenaariossakin venäjä pyrkisi Suwalkin käytävän haltuunottoon, Zapad 2024 valko-venäjällä toimisi lähtöasetelmana. Pohjat nähtäisiin jo 2024 alkuvuodesta uuden 200 00 sotilaan mobilisaation muodossa. Ukot sieltä ei heti varmasti lopu, mutta miten kaluston laita?
Onko epäilyjä siitä, että venäjä jotenkin sotisi toinen käsi selän takana Ukrainassa ja oikeasti syöttää vain kakkos-kolmoslinjan kalustoa sinne ja tosi asiassa rakentaa uusia panssarilauttoja ja ilmavoimia jossain maan alla Natoa varten?
Saksan vuodetussa skenaariossakin venäjä pyrkisi Suwalkin käytävän haltuunottoon, Zapad 2024 valko-venäjällä toimisi lähtöasetelmana. Pohjat nähtäisiin jo 2024 alkuvuodesta uuden 200 00 sotilaan mobilisaation muodossa. Ukot sieltä ei heti varmasti lopu, mutta miten kaluston laita?
Onko epäilyjä siitä, että venäjä jotenkin sotisi toinen käsi selän takana Ukrainassa ja oikeasti syöttää vain kakkos-kolmoslinjan kalustoa sinne ja tosi asiassa rakentaa uusia panssarilauttoja ja ilmavoimia jossain maan alla Natoa varten?
arix
Respected Leader
Juu siellä Uralin takana on panssarilautat valmiina Armatoja täynnä ja lentokentät pullistelevat SU-57:a, tosin pikkuisen häiritsee jatkuva sähköpula ja vessan jäätyminen, perse kylmänä pimeässä on paha olla...
Samaa ihmetelly... Nytkin ryssät niin sillassa, että luulempa ettei missään muualla ryssien rajalla ole enää uskottavaa puolustusta, niinsanotusti kaikki munat samassa korissa (
)... odotellu vähän että koskakohan Kazakstan ja Georgia tän hokaa ja alkaa toimenpiteisiin
hyvis
Majuri
Voisiko perustua siihen, ettei lännessä kuitenkaan ehditä kunnolla valmistautua edes jalkaväkiryntöön fokuksen ollessa Ukrainan aseistamisessa? Ei Güntherillä taida olla riittävästi miehiä aseissa tai edes niitä aseita estää tuollaista röyhkeää operaatiota, varsinkin, jos ryssä on oppinut jotain Ukrainan operaation valmistelusta (nythän ryssän ei tarvitse odottaa Olympialaisten loppumista). Puolalla varmaan pienen ajan kuluttua on riittäävästi vittuuntuneita ukkoja rivissä, mutta voi olla, ettei heilläkään riitä välittömän valmiuden nuppiluku ja varustelutaso oikeaan sotaan. Ei vanjakaan luullakseni vakavasti usko mobilisoinutta Natoa haastavansa, mutta voi tuollaisella nopealla, paikallisella ja ehkä jopa tilapäiseksi tarkoitetulla ilkeystoimenpiteellä koitaa ravistaa rakenteita ja natisuttaa Naton painerunkoa. Samalla sitten näytettäisiin omalle porukalle notta kyllä sitä edelleen ollaan stronk.
Edit: Toki temppu olisi melkoisella varmuudella ryssän oma maali ja götterdämmerung, mutta putin taitaa olla jo harhoissaan Hitlerin tasolla, jolloin kansansa on pettänyt hänet, eikä edes ansaitse voittoa, joten "Paskaaks tässä sitten, antaa mennä vaan...".
jtsaari2004
Majuri
Mikä ihme olisi sellainen tilanne, jossa NATO mobilisoisi? Ei sellaista olekaan ja sen tietää ryssä sangen hyvin.
Lännen heikkouksiin kuuluu eripura ja hitaus. On kuulunut ennenkin ja kuuluu nytkin.
hyvis
Majuri
Käyttämäni termi lienee tuossa mielessä tosiaan väärä. Mutta ei Puolaa lukuuntottamatta Natolta liikene nopeasti montaakaan tuhatta ukkoa tuonne Suvalkin käytävälle.
TeVu
Kapteeni
Monissa skenaarioissa ajatellaan länsimaisesti, että ei Venäjällä ole mitään järkeä hyökätä, kun se ei voi mitenkään voittaa. Mutta Venäläisittäin ajateltuna voi olla niin että voitto ei ole se tarkoitus, vaan kova isku länsimaihin ja oletus siitä että Venäjä toipuu omasta tappiostaan nopeammin mitä länsimaat.
Niin kauan kuin Venäjän alueet ei ole uhattuna, Venäjä voi nähdä kaikki sotatoimet vain pitkän linjan pelinä, jossa lopullinen tavoite on vain saada sotilasliitto ja länsimainen yhteiskunta sekasortoon.
Helppoa mennä kaverin tontille tappelemaan, jos tietää että voi aina mennä levähtämään omalle tontille vaikka miten tulisi turpaan.
edit: Tämän takia Suomen pitäisi valmistautua oikeaan yhteenottoon Venäjän kanssa, koska tilanne voi perkelöityä nopeasti.
Niin kauan kuin Venäjän alueet ei ole uhattuna, Venäjä voi nähdä kaikki sotatoimet vain pitkän linjan pelinä, jossa lopullinen tavoite on vain saada sotilasliitto ja länsimainen yhteiskunta sekasortoon.
Helppoa mennä kaverin tontille tappelemaan, jos tietää että voi aina mennä levähtämään omalle tontille vaikka miten tulisi turpaan.
edit: Tämän takia Suomen pitäisi valmistautua oikeaan yhteenottoon Venäjän kanssa, koska tilanne voi perkelöityä nopeasti.
Viimeksi muokattu:
Tutkijalta raju väite: Konflikti voi alkaa todella pian – Venäjän uhka Natolle ymmärretään väärin
Oslon yliopiston puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija väittää, että sota Venäjän ja Nato-maiden välillä voisi alkaa aivan lähivuosina. Tämä johtuu Fabian Hoffmannin mukaan siitä, että kyse ei olisi konventionaalisesta laajasta sodasta.
Suora konflikti ja sota Venäjän sekä Nato-maiden välillä on mahdollinen vieläkin nopeammin kuin moni lännessä arvioi, väittää puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija, tohtorikoulutettava Fabian Hoffmann Oslon yliopiston ydinasetutkimusohjelmasta.
Hän viittaa viime aikoina monista suunnista kuultuihin arvioihin, joiden mukaan Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Natoa vastaan. Hoffmannin arvio aikaikkunasta on lyhyemmästä päästä: hänen mukaansa olemme ”paljon lähempänä sotaa Venäjän kanssa kuin useimmat ihmiset ymmärtävät”.
”Arvioni mukaan meillä on parhaassa tapauksessa 2–3 vuotta aikaa luoda uusiksi pidäkkeemme Venäjää vastaan”, Hoffmann kirjoittaa X-palvelun ketjussaan.
Hoffmannin mukaan arviota lyhyestä aikaikkunasta selittää kuitenkin osaltaan hänen näkemyksensä mahdollisen konfliktin luonteesta. Tutkijan mukaan Venäjän ja lännen välinen sota ei tarkoittaisi ”Ukrainan sotaa laajemmassa mittakaavassa”, vaan olisi luonteeltaan aivan toisenlainen.
”Venäjä ei suunnittele Natoa vastaan sellaista laajan mittakaavan konventionaalista sotaa, jollaisen näemme Ukrainassa ja jollaiseen me ensisijaisesti varaudumme. Jo ennen suuria tappioitaan Ukrainan taistelukentällä Venäjä tiesi, että sellaisessa skenaariossa se olisi alakynnessä”, Hoffmann kirjoittaa.
Varoittaa Venäjä-harhaluulosta
Hoffmann varoittaa sortumasta yleiseen harhaluuloon Venäjän analysoinnissa. Venäjän ei pidä luulla suhtautuvan potentiaaliseen konfliktiin lännen kanssa samoin tavoin kuin länsi suhtautuu konfliktiin Venäjän kanssa.
”Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.”
Jos Venäjä ryhtyisi sodankäyntiin Nato-maita vastaan, se pyrkisi saavuttamaan hyötyjä nopeilla iskuilla, hallitsemaan konfliktin eskaloitumista sekä lopettamaan sodankäynnin pikaisesti, Hoffmann ennustaa. Iskujen ja mahdollisten taisteluiden nopea lopetus olisi välttämätöntä, jotta Naton – ennen kaikkea Yhdysvaltojen – sotilaallinen ylivoima ei ehtisi kääntää tilannetta Venäjän tappioksi. Hoffmannin skenaariossa Venäjä käyttäisi hyväkseen pelotteluiskuja sekä kykyään länttä suurempaan riskinottoon.
”Se tarkoittaisi erityisesti pitkän kantaman [ohjus]iskuja eurooppalaisten Nato-maiden siviilikohteisiin heti alussa. Viesti Nato-hallituksille olisi: älkää tulko itäisten liittolaistenne tueksi, ellette halua kansanne kärsivän”, Hoffmann kirjoittaa.
Näin Venäjä loisi uhan vastaavien iskujen jatkumisesta, jos konflikti pitkittyy, ja pyrkisi pelolla alistamaan Nato-maat itselleen suotuisiin ratkaisuihin. Erityisesti se pyrkisi puuttumaan Naton rooliin Euroopassa ja palauttamaan etupiiriajattelua, Hoffmann uskoo. Jos Venäjä saisi haltuunsa uusia maa-alueita, se ulottaisi ydinasesuojansa näille alueille estäen näin niiden takaisinvaltausta.
”Tällainen sodankäynnin skenaario ei olisi kisa joukkojen määrästä, vaan ensisijaisesti riskinottokilpailu. Kysymys kuuluu: kuka perääntyy ensimmäisenä, kun edessä on suursodan riski, mukaan lukien strategisten ydinaseiden käyttö?”
Tällaisessa sodankäynnissä Venäjän ei siis tarvitsekaan kyetä vastaamaan lännen konventionaaliseen sotavoimaan.
”Se tarkoittaa, että Venäjän ei tarvitse odottaa siihen, että sen konventionaalinen uhka on palautettu. Skenaariot, joissa meillä on 5–10 vuotta aikaa varautua ja aseistautua, ovat siksi mielestäni aivan liian optimistisia.”
Kuten useimmat asiaa arvioineet tahot, myös saksalainen Hoffmann arvioi, että länsi voi päättäväisellä varustautumisella ja valmistautumisella ehkäistä Venäjän halut suoraan konfliktiin lännen kanssa. Kyse ei ole pelkästä Venäjän toimilta suojautumisesta, vaan hänen mukaansa täytyy puhua myös siitä, miten sotaa käytäisiin.
”Olemmeko valmiita vastaamaan iskuilla Venäjän kriittiseen siviili-infrastruktuuriin, jos se iskee ensin meihin?” tutkija kysyy.
www.uusisuomi.fi
Oslon yliopiston puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija väittää, että sota Venäjän ja Nato-maiden välillä voisi alkaa aivan lähivuosina. Tämä johtuu Fabian Hoffmannin mukaan siitä, että kyse ei olisi konventionaalisesta laajasta sodasta.
Suora konflikti ja sota Venäjän sekä Nato-maiden välillä on mahdollinen vieläkin nopeammin kuin moni lännessä arvioi, väittää puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija, tohtorikoulutettava Fabian Hoffmann Oslon yliopiston ydinasetutkimusohjelmasta.
Hän viittaa viime aikoina monista suunnista kuultuihin arvioihin, joiden mukaan Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Natoa vastaan. Hoffmannin arvio aikaikkunasta on lyhyemmästä päästä: hänen mukaansa olemme ”paljon lähempänä sotaa Venäjän kanssa kuin useimmat ihmiset ymmärtävät”.
”Arvioni mukaan meillä on parhaassa tapauksessa 2–3 vuotta aikaa luoda uusiksi pidäkkeemme Venäjää vastaan”, Hoffmann kirjoittaa X-palvelun ketjussaan.
Hoffmannin mukaan arviota lyhyestä aikaikkunasta selittää kuitenkin osaltaan hänen näkemyksensä mahdollisen konfliktin luonteesta. Tutkijan mukaan Venäjän ja lännen välinen sota ei tarkoittaisi ”Ukrainan sotaa laajemmassa mittakaavassa”, vaan olisi luonteeltaan aivan toisenlainen.
”Venäjä ei suunnittele Natoa vastaan sellaista laajan mittakaavan konventionaalista sotaa, jollaisen näemme Ukrainassa ja jollaiseen me ensisijaisesti varaudumme. Jo ennen suuria tappioitaan Ukrainan taistelukentällä Venäjä tiesi, että sellaisessa skenaariossa se olisi alakynnessä”, Hoffmann kirjoittaa.
Varoittaa Venäjä-harhaluulosta
Hoffmann varoittaa sortumasta yleiseen harhaluuloon Venäjän analysoinnissa. Venäjän ei pidä luulla suhtautuvan potentiaaliseen konfliktiin lännen kanssa samoin tavoin kuin länsi suhtautuu konfliktiin Venäjän kanssa.
”Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.”
Jos Venäjä ryhtyisi sodankäyntiin Nato-maita vastaan, se pyrkisi saavuttamaan hyötyjä nopeilla iskuilla, hallitsemaan konfliktin eskaloitumista sekä lopettamaan sodankäynnin pikaisesti, Hoffmann ennustaa. Iskujen ja mahdollisten taisteluiden nopea lopetus olisi välttämätöntä, jotta Naton – ennen kaikkea Yhdysvaltojen – sotilaallinen ylivoima ei ehtisi kääntää tilannetta Venäjän tappioksi. Hoffmannin skenaariossa Venäjä käyttäisi hyväkseen pelotteluiskuja sekä kykyään länttä suurempaan riskinottoon.
”Se tarkoittaisi erityisesti pitkän kantaman [ohjus]iskuja eurooppalaisten Nato-maiden siviilikohteisiin heti alussa. Viesti Nato-hallituksille olisi: älkää tulko itäisten liittolaistenne tueksi, ellette halua kansanne kärsivän”, Hoffmann kirjoittaa.
Näin Venäjä loisi uhan vastaavien iskujen jatkumisesta, jos konflikti pitkittyy, ja pyrkisi pelolla alistamaan Nato-maat itselleen suotuisiin ratkaisuihin. Erityisesti se pyrkisi puuttumaan Naton rooliin Euroopassa ja palauttamaan etupiiriajattelua, Hoffmann uskoo. Jos Venäjä saisi haltuunsa uusia maa-alueita, se ulottaisi ydinasesuojansa näille alueille estäen näin niiden takaisinvaltausta.
”Tällainen sodankäynnin skenaario ei olisi kisa joukkojen määrästä, vaan ensisijaisesti riskinottokilpailu. Kysymys kuuluu: kuka perääntyy ensimmäisenä, kun edessä on suursodan riski, mukaan lukien strategisten ydinaseiden käyttö?”
Tällaisessa sodankäynnissä Venäjän ei siis tarvitsekaan kyetä vastaamaan lännen konventionaaliseen sotavoimaan.
”Se tarkoittaa, että Venäjän ei tarvitse odottaa siihen, että sen konventionaalinen uhka on palautettu. Skenaariot, joissa meillä on 5–10 vuotta aikaa varautua ja aseistautua, ovat siksi mielestäni aivan liian optimistisia.”
Kuten useimmat asiaa arvioineet tahot, myös saksalainen Hoffmann arvioi, että länsi voi päättäväisellä varustautumisella ja valmistautumisella ehkäistä Venäjän halut suoraan konfliktiin lännen kanssa. Kyse ei ole pelkästä Venäjän toimilta suojautumisesta, vaan hänen mukaansa täytyy puhua myös siitä, miten sotaa käytäisiin.
”Olemmeko valmiita vastaamaan iskuilla Venäjän kriittiseen siviili-infrastruktuuriin, jos se iskee ensin meihin?” tutkija kysyy.
Tutkijalta raju väite: Konflikti voi alkaa todella pian – Venäjän uhka Natolle ymmärretään väärin
Oslon yliopiston puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija väittää, että sota Venäjän ja Nato-maiden välillä voisi alkaa aivan lähivuosina. Tämä johtuu Fabian Hoffmannin mukaan siitä, että kyse ei olisi konventionaalisesta laajasta sodasta.