ITA Tuuli

[Fabian Wrede]

Varmaankin miehistön pahoinvointi ajaessa ja huomattavat haasteet aseistamisen kanssa, vaikutti myös aluksen hyödyllisyyteen.

Ilmatyynyalukset eivät kulussa juurikaan keinu uppoumarunkoisten alusten tavoin ja sen puolesta esm ohjusveneet ovat pahoinvoinnin kannalta merenkäynnissä paljon pahempia. Ilmatyynyaluksilla tulee yhtään isommassa aallokossa ensin ongelmia ilmapatjan fysiikan kanssa ja eteenpäin kulku tyssää siihen. Tuuli kyllä täristi ajossa paljon ja melu aluksen sisällä edellytti käytännössä jatkuvaa kuulosuojaimien käyttöä eli ei mikään mukava laite missään nimessä, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti pahoinvointia aiheuttava. Ohjaamon istuimet esimerkiksi olivat oikein mukavat hyvällä jousituksella ja tukevilla turvavöillä. Kommunikoinnin miehistön kesken tapahtuessa headset-radion kautta ohjailu oli ehkä lähempänä lentokonetta kuin venettä tai laivaa.

Turvavöille tuli testeissä tarvetta, sillä alusta työntäneiden potkureiden kestävyyden kanssa oli hieman ongelmia. Tuulen kahdesta kaasuturbiinista kumpikin pyöritti sekä eteenpäin työntävää että aluksen alle ilmapatjaa puhaltavaa potkuria. Ensimmäisen potkuririkko johti turbiinin sakkaamiseen ja siten tehon katoamiseen myös jälkimmäisestä. Tämän seurauksena tapahtui yllättävä kohtaaminen noin 40 solmun vauhdilla liikkuvan aluksen keulan ja aallokkon välillä niin että koko alus lensi keulan kautta ympäri. Onneksi oli ne hyvät turvavyöt. LCAC:lla tätä samaa ongelmaa ei ole, sillä aluksia työntää eteenpäin kaksi turbiinia ja ilmapatjan puhaltamisesta vastaa näiden lisäksi kaksi erillistä turbiinia.

Tosta mun profiilikuvasta voi katsoa ja miettiä minkä aluksen taistelukeskuksesta löytyy tuoleista nelipisteturvavyöt ja tekniikan puolesta läppärit ja paperimappeja.

Aseistuksen puolesta kyllä sinne perälle olisi mahtunut kaikenlaista eikä tuo siis ollut mikään huomattava haaste.

 

[Commander]

Tuuli ylitti teknisiltä kyvyiltään kaikki suunnittelulähtökohdat. Taktisella tasolla käytön kannalta ehkä hankalinta tuossa oli iso kääntösäde, joka tuli hitaasta kääntymisnopeudesta 0,5 astetta/sekunti (eli 90 astetta kolmeen minuuttiin) ja suuresta huippunopeudesta. Testeissä huippunopeudeksi saavutettiin 79kn ja 100kn olisi varmaan ollut mahdollista, ainakin jäällä. Kääntösäde rajasi ison osan saariston pienemmistä väylistä pois käytöstä. Tietysti ilmatyynyaluksella pääsee monesta kohdasta missä edes matalan syväyksen aluksella meno ei onnistu. Esteiden ylityskyky oli tasamaalla sellaista kahden metrin luokkaa ja esm henkilöautoista pääsi helposti yli. Miinaherätteen puolesta tuo oli tietysti parempi kuin syväyksellinen alus, mutta ei missään nimessä immuuni moderneille herätemiinoille etenkään matalammissa paikoissa.

Tuuli oli lopulta kallis laite käyttää ja ylläpitää tekniikasta ja puhtaasti skappareista koostuvan miehistön takia. Lopulta tilalle saatiin neljä Haminaa alkuperäisen suunnitellun kahden sijaan, mikä strategisessa mielessä varmaankin parempi merivoimien tehtävän painopisteen siirryttyä maihinnousun torjunnasta meriliikenteen turvaamiseen. Tekniikaltaan Tuuli oli amerikkalaiselle LCAC:lle hyvin läheistä sukua pohjautuen Hornettien 100% vastakauppoihin ympättynä Polyphemeillä, Umkhontoilla ja EADSin taistelunjohtojärjestelmällä. Kaikki Tuulen suomalaiset ohjailijat kävivät koulutuksen Floridassa. Amerikkalainen tekniikka rajoitti prototyypin myyntiä edelleen tiettyihin keltaisiin valtioihin, mihin ilmeisesti olisi ollut ostajan puolelta jonkinlaista kiinnostusta.

Tarkoitukseni oli vastata jo aiemmin, mutta nyt kun ehdin, niin...

Pääosin kaikki esittämäsi pitää paikkansa paitsi käyttö-ja ylläpitokulut. Edellistä käytettiin lisäperusteena hankemuutoksien perustelemiseksi, eikä sen kirjoittaneella henkilöllä ollut edes arviolaskelmia käytössä.

2003 alkupuolella laadittiin arviot käyttö-ja ylläpitokustannuksista. Ainoa järkevä referenssi tuolloin oli Rauma luokan ohjusvenelaivue.

Loppuarviona yhden prototyypin koeajojen ja kaavaillun taistelujärjestelmän ja miehistön sekä tehtäväprofiilin perusteella oli, että kahden Haminan ja neljän Tuulen käyttökustannukset olisivat olleet korkeintaan samat kuin Rauma-luokalla.

Tuulen protomiehitys oli luonnollisesti henkilökuntaa, mutta arkikäytössä jakokirja olisi ollut samankaltainen ohjusveneiden kanssa, eli noin puolet Rauman miehistöstä.

Tuulen taistelujärjestelmä olisi ollut rajatumpi kuin esim Haminalla.

Turbiinien polttoainekulutus (2) olisi ollut korkeintaan sama kuin esim tuolloin käytössä olleella MI 8 helikoptereilla.

Muista käyttökuluista hankittiin tietoa mm rajavartiolaitokselta, briteiltä ja kanadalaisilta. Tuulen ainoat spesifi-kustannukset olisivat olleet helman vuosittaiset korjaus-/uusintakustannukset, tuolloin noin 20.000 €/alus/vuosi, sekä mahd potkurivauriot (hienoa puutyötä ja herkkiä talvella mm jäälohkareille yms.)

Summa summarum: Luopumispäätöksen taustalla eivät olleet tekniset tai kustannussyyt, vaan pelkästään konseptin sopimattomuus 2000 - luvun alkupuolen uhka-ympäristöön, ja ehkäpä joidenkin meriupseerien närästys ja ahdistus uutta teknologiaa kohtaan.

 

[StmSvejk]

Kyllä, toiminta on ollut täyttä sekoilua. Suomen Merivoimien tehtävänä on ollut aina kauppamerenkulun suojaaminen. Oliko se vuoden 1974 merisymposiumissa, kun Merivoimien kurssia reivattiin enemmän YYA-henkeen sopivaksi ja "päätehtäväksi" tuli maihinnousun torjunta. NL:n ajatus tämän syöttämisessä oli tietenkin se, että Suomi torjuisi sitä Nato-maiden maihinnousua, heilllä itsellään kun on yli 1300 km maarajaa, josta hyökätä. Ruotsin ja Suomen merivoimien avomeritoimintakyky ajettiin alas ja keskityttiin pieniin ohjusveneisiin ja erityisesti Suomi, miina-aseeseen. Päätehtävänä maihinnousun torjunta (maihinnousun, jota ei koskaan tulisi).

Heti YYA-kauden päätyttyä taas Suomi muutti suuntaa ja Merivoimien päätehtäväksi tuli, ilman muuta itäisen uhkakuvan mukaan, meriliikenteen suojaaminen. Toki se oli kuvioissa mukana myös kylmän sodan aikaan, mutta painotus oli eri. Nyt Merivoimat on etenemässä juuri oikeaan suuntaan.

No, eihän toisaalta kylmän sodan aikana kauppamerenkulun suojaamiselle olisi ollut mitään mahdollisuuksia Itämeren laivaston ollessa täysin ylivertainen pinnalla, pinnan all ja ilmassa, on ymmärrettävää että päätehtäväksi muodostui maihinnousun torjunta - tai oikeastaan ehkä pidäkkeen luominen.

Ruotsin osalta kauppamerenkulun turvaaminen kylmän sodan aikana taas tarkoitti käytännössä vain ja ainoastaan Gotlannin vahvistussaattueiden turvaamista ja Göteborgin sisäänmenoväylien raivausta. Kauppamerenkulun osalta tärkein satama oli ja on Göteborg, varasatama kylmän sodan aikana oli Trondheim. Molempiin kauppamerenkulku olisi ollut Nato-maiden turvaamaa.

 

[Commander]

No, eihän toisaalta kylmän sodan aikana kauppamerenkulun suojaamiselle olisi ollut mitään mahdollisuuksia Itämeren laivaston ollessa täysin ylivertainen pinnalla, pinnan all ja ilmassa, on ymmärrettävää että päätehtäväksi muodostui maihinnousun torjunta - tai oikeastaan ehkä pidäkkeen luominen.

Ruotsin osalta kauppamerenkulun turvaaminen kylmän sodan aikana taas tarkoitti käytännössä vain ja ainoastaan Gotlannin vahvistussaattueiden turvaamista ja Göteborgin sisäänmenoväylien raivausta. Kauppamerenkulun osalta tärkein satama oli ja on Göteborg, varasatama kylmän sodan aikana oli Trondheim. Molempiin kauppamerenkulku olisi ollut Nato-maiden turvaamaa.

Tuohon aikaan, eli 1950 - luvulta alkaen ei teollistuvan agraariyhteiskunnan huoltovarmuus ja ulkomaankaupan sujuvuus ollut ehkä se ykkösjuttu, kun suuremmat huolet odottivat naapurin läsnäolosta, Baltian miehityksestä ja operaatioiden aikatekijöistä johtuen.

Maihinnousun torjuntaan valmistautuminen oli looginen johtopäätös uhka-arvioista. Ja Naton maihinnousun torjuntaan varautuminen oli mitä parhain veruke ainakin omille kansalaisille. En tosin hetkeäkään usko, etteivätkö slobot olisi asetelmaa tajunneet.

 

[StmSvejk]

Maihinnousun torjuntaan valmistautuminen oli looginen johtopäätös uhka-arvioista. Ja Naton maihinnousun torjuntaan varautuminen oli mitä parhain veruke ainakin omille kansalaisille. En tosin hetkeäkään usko, etteivätkö slobot olisi asetelmaa tajunneet.

Itsekin muistan, miten DX-hanketta perusteltiin kyvyllä risteilyohjusten (lue = USA:n sotaohjusten) torjumiseen... Maavoimien kyvyissä puolestaan oli kyse Länsi-Saksan hyökkäykse torjunnasta ym.... Reservin Johtaja -kirjan 1980-luvun painoksissa Leopard I -panssarivaunut hyökkäsivät Härmään lauma M113 miehistönkuljetusajoneuvoja perässään...

 

[Commander]

Itsekin muistan, miten DX-hanketta perusteltiin kyvyllä risteilyohjusten (lue = USA:n sotaohjusten) torjumiseen... Maavoimien kyvyissä puolestaan oli kyse Länsi-Saksan hyökkäykse torjunnasta ym.... Reservin Johtaja -kirjan 1980-luvun painoksissa Leopard I -panssarivaunut hyökkäsivät Härmään lauma M113 miehistönkuljetusajoneuvoja perässään...

Juu muistan opuksen, ja itselläkin oli aikoinaan ahkerassa käytössä.

 

[Commander]

Itsekin muistan, miten DX-hanketta perusteltiin kyvyllä risteilyohjusten (lue = USA:n sotaohjusten) torjumiseen... Maavoimien kyvyissä puolestaan oli kyse Länsi-Saksan hyökkäykse torjunnasta ym.... Reservin Johtaja -kirjan 1980-luvun painoksissa Leopard I -panssarivaunut hyökkäsivät Härmään lauma M113 miehistönkuljetusajoneuvoja perässään...

Eikös se oikea termi/luonnehdinta ollut: Länsi-Saksan, tai sen kanssa liitossa oleva....

 

[Old Boy]

Maavoimien kyvyissä puolestaan oli kyse Länsi-Saksan hyökkäykse torjunnasta ym.... Reservin Johtaja -kirjan 1980-luvun painoksissa Leopard I -panssarivaunut hyökkäsivät Härmään lauma M113 miehistönkuljetusajoneuvoja perässään...

Evl Rauno Kärki tunnettiin erinomaisen aikaansaavana ja oma-aloitteisena upseerina, joka ei tietysti kaikkia miellyttäny. Mahdollisesti siksi jäikin ilman everstin vakanssia ja siirtyi eläkkeelle evl:na PE:n Ohjesääntötoimiston päällikön paikalta v. 1985. Hän otti hommakseen Reservin Johtajan Oppaan toimittajan tehtävän ja teetti työn entisillä alaisillaan. Siihen aikaan vielä tällainenkin lisähomma onnistui
isänmaallisiin tarkoituksiin. Tuloksena olikin yksi PV:n parhaista kansien väliin saaduista oppaista ja toimittajalle itselleen ansaitusti everstin arvo reservissä.

Muistat kyllä hieman väärin kirjan sisällön: Leopard ei ollu vihollinen vaan "Esimerkki maailmalla käytetyistä panssarikalustoista".

 

[Commander]

Evl Rauno Kärki tunnettiin erinomaisen aikaansaavana ja oma-aloitteisena upseerina, joka ei tietysti kaikkia miellyttäny. Mahdollisesti siksi jäikin ilman everstin vakanssia ja jäi eläkkeelle evl:na PE:n Ohjesääntötoimiston päällikön paikalta v. 1985. Hän otti tehtäväkseen Reservin Johtajan Oppaan toimitajan tehtävän ja teetti työn entisillä alaisiallaan. Siihen aikaan vielä tällainenkin lisähomma onnistui
isänmaallisiin tarkoituksiin. Tuloksena olikin yksi PV:n parhaista kansien väliin saaduista oppaista ja toimittajalle itselleen ansaitusti everstin arvo reservissä.

Muistat kyllä hieman väärin kirjan sisällön: Leopard ei ollu vihollinen vaan "Esimerkki maailmalla käytetyistä panssarikalustoista".

Katso liite: 44050

Kyseisen oppaan avulla selviytyi loistavasti mm Kadettikoulun maavoimapainotteisista tenteistä, Panssarirukin aineistolla ryyditettynä luonnollisesti

 

[Rantojen mies]

Ilmatyynyalukset eivät kulussa juurikaan keinu uppoumarunkoisten alusten tavoin ja sen puolesta esm ohjusveneet ovat pahoinvoinnin kannalta merenkäynnissä paljon pahempia. Ilmatyynyaluksilla tulee yhtään isommassa aallokossa ensin ongelmia ilmapatjan fysiikan kanssa ja eteenpäin kulku tyssää siihen. Tuuli kyllä täristi ajossa paljon ja melu aluksen sisällä edellytti käytännössä jatkuvaa kuulosuojaimien käyttöä eli ei mikään mukava laite missään nimessä, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti pahoinvointia aiheuttava.

Tiedän sen aiheuttaneen pahoinvointia. Mutta tuskin se jankkaamalla paremmaksi muuttuu.

 

[Kyylä]

Kyseisen oppaan avulla selviytyi loistavasti mm Kadettikoulun maavoimapainotteisista tenteistä, Panssarirukin aineistolla ryyditettynä luonnollisesti

Kyseistä kirjaa löytyy edelleen pilvin pimein erilaisista antikvaareista. Suositeltavaa iltalukemistoa kaikille kylmän sodan aikaisista kuvioista kiinnostuneille.

Antikvaari - Reservin johtaja : suomalaisen maanpuolustajan käsikirja - Kärki, Rauno (toim.)

Kärki, Rauno (toim.): Reservin johtaja : suomalaisen maanpuolustajan käsikirja, kuntoluokitus: Käytetty - erinomainen (K4), Antikvaarin hinta: € 12,00

www.antikvaari.fi

 

[Jukkis]

Turvavöille tuli testeissä tarvetta, sillä alusta työntäneiden potkureiden kestävyyden kanssa oli hieman ongelmia. Tuulen kahdesta kaasuturbiinista kumpikin pyöritti sekä eteenpäin työntävää että aluksen alle ilmapatjaa puhaltavaa potkuria. Ensimmäisen potkuririkko johti turbiinin sakkaamiseen ja siten tehon katoamiseen myös jälkimmäisestä. Tämän seurauksena tapahtui yllättävä kohtaaminen noin 40 solmun vauhdilla liikkuvan aluksen keulan ja aallokkon välillä niin että koko alus lensi keulan kautta ympäri. Onneksi oli ne hyvät turvavyöt.

Tämän luettuani en enää yhtään ihmettele projektin kohtaloa. Kukaan poliitikko ei varmasti ottaisi riskiä, että joutuisi ajankohtaisohjelmissa selittelemään miksi ei kieltänyt varusmiehiä tappaneen laitteen hankkimista vaikka riski oli tullut selväksi jo prototyypin testeissä. Tuo skenaariohan olisi luokkaa Taipalsaari potenssiin paljon. Perustelut projektin kuoppaamiselle vaan keksittäisiin jostain, vaikka todellisuus ja oikea riski olisi mitä hyvänsä. Suunnilleen noinhan se näyttää menneenkin.

 

[Kyylä]

Ilmatyynyalukset eivät kulussa juurikaan keinu uppoumarunkoisten alusten tavoin ja sen puolesta esm ohjusveneet ovat pahoinvoinnin kannalta merenkäynnissä paljon pahempia. Ilmatyynyaluksilla tulee yhtään isommassa aallokossa ensin ongelmia ilmapatjan fysiikan kanssa ja eteenpäin kulku tyssää siihen. Tuuli kyllä täristi ajossa paljon ja melu aluksen sisällä edellytti käytännössä jatkuvaa kuulosuojaimien käyttöä eli ei mikään mukava laite missään nimessä, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti pahoinvointia aiheuttava. Ohjaamon istuimet esimerkiksi olivat oikein mukavat hyvällä jousituksella ja tukevilla turvavöillä. Kommunikoinnin miehistön kesken tapahtuessa headset-radion kautta ohjailu oli ehkä lähempänä lentokonetta kuin venettä tai laivaa.

Turvavöille tuli testeissä tarvetta, sillä alusta työntäneiden potkureiden kestävyyden kanssa oli hieman ongelmia. Tuulen kahdesta kaasuturbiinista kumpikin pyöritti sekä eteenpäin työntävää että aluksen alle ilmapatjaa puhaltavaa potkuria. Ensimmäisen potkuririkko johti turbiinin sakkaamiseen ja siten tehon katoamiseen myös jälkimmäisestä. Tämän seurauksena tapahtui yllättävä kohtaaminen noin 40 solmun vauhdilla liikkuvan aluksen keulan ja aallokkon välillä niin että koko alus lensi keulan kautta ympäri. Onneksi oli ne hyvät turvavyöt. LCAC:lla tätä samaa ongelmaa ei ole, sillä aluksia työntää eteenpäin kaksi turbiinia ja ilmapatjan puhaltamisesta vastaa näiden lisäksi kaksi erillistä turbiinia.

Tosta mun profiilikuvasta voi katsoa ja miettiä minkä aluksen taistelukeskuksesta löytyy tuoleista nelipisteturvavyöt ja tekniikan puolesta läppärit ja paperimappeja.

Aseistuksen puolesta kyllä sinne perälle olisi mahtunut kaikenlaista eikä tuo siis ollut mikään huomattava haaste.

Äänitasot olivat varsin miehekkäät myös ulkona. Tuulen liikkeellelähtö ei jäänyt näköyhteyden ulkopuoleltakaan tarkastellen epäselväksi.

Minäkin olen kuullut väitettävän, että alus olisi värissyt tms. niin, että paatuneetkaan seilorit eivät aina olisi sitä sietäneet. Huhuja nyt liikkuu monenmoisia.

 

[Commander]

Tämän luettuani en enää yhtään ihmettele projektin kohtaloa. Kukaan poliitikko ei varmasti ottaisi riskiä, että joutuisi ajankohtaisohjelmissa selittelemään miksi ei kieltänyt varusmiehiä tappaneen laitteen hankkimista vaikka riski oli tullut selväksi jo prototyypin testeissä. Tuo skenaariohan olisi luokkaa Taipalsaari potenssiin paljon. Perustelut projektin kuoppaamiselle vaan keksittäisiin jostain, vaikka todellisuus ja oikea riski olisi mitä hyvänsä. Suunnilleen noinhan se näyttää menneenkin.

Paitsi ettei hankemuutokset käyneet koskaan läpi ns poliittista prosessia, vaan tapahtuivat puhtaasti puolustushallinnon (PV ml) sisällä. Lopputulos saattoi olla politikoillekin yllätys, kun Merivoimat oli juuri ennen päätöstä ilmoittanut ilmatyynyaluksen olevan sarjatuotantovalmis, eli kaikki protovaiheen ongelmat oli tuolloin korjattu ja ratkaistu.

 

[Wagner]

Tämän luettuani en enää yhtään ihmettele projektin kohtaloa. Kukaan poliitikko ei varmasti ottaisi riskiä, että joutuisi ajankohtaisohjelmissa selittelemään miksi ei kieltänyt varusmiehiä tappaneen laitteen hankkimista vaikka riski oli tullut selväksi jo prototyypin testeissä.

Et taida ymmärtää, mitä prototyyppi tarkoittaa. Sellaista ei testata varusmiehillä.

 

[Jukkis]

Et taida ymmärtää, mitä prototyyppi tarkoittaa. Sellaista ei testata varusmiehillä.

Et taida osata lukea? En minä kirjoittanut mitään prototyypin kyydissä kuolleista varusmiehistä. Sen sijaan tässä ketjussa on kerrottu, että prototyyppi lensi ympäri potkuririkon seurauksena, ja valmiin aluksen miehistöstä +/- puolet olisi ollut varusmiehiä. Poliitikon mielessä tuossa vilkkuu jo kuvat mammojen lapsista ruumispusseissa ja toimittajien mikrofoneista naaman edessä...

 

[Commander]

Et taida osata lukea? En minä kirjoittanut mitään prototyypin kyydissä kuolleista varusmiehistä. Sen sijaan tässä ketjussa on kerrottu, että prototyyppi lensi ympäri potkuririkon seurauksena, ja valmiin aluksen miehistöstä +/- puolet olisi ollut varusmiehiä. Poliitikon mielessä tuossa vilkkuu jo kuvat mammojen lapsista ruumispusseissa ja toimittajien mikrofoneista naaman edessä...

No onneksi kyseessä oli prototyypin testaus, eikä operatiiviseen käyttöön hyväksytystä sarjaveneestä. Kaikki protovaiheen viat kyllä korjattiin, ennenkuin Merivoimat totesi alus tyypin olevan sarjatuotantovalmis. Em episodit eivät koskaan edenneet poliitikoille asti, ja eihän se edes heille kuulunut.

 

[Jukkis]

No onneksi kyseessä oli prototyypin testaus, eikä operatiiviseen käyttöön hyväksytystä sarjaveneestä. Kaikki protovaiheen viat kyllä korjattiin, ennenkuin Merivoimat totesi alus tyypin olevan sarjatuotantovalmis. Em episodit eivät koskaan edenneet poliitikoille asti, ja eihän se edes heille kuulunut.

Niin, enhän minä oikeasti tiedä mitä tuossa tapahtui. Ei tosin olisi ensimmäinen eikä viimeinen kerta, että joku poliitikko olisi ihan epävirallisesti ja kenenkään ainakaan mitään todistamaan pystymättä tehnyt virkamiehille selväksi, että mitä asiasta joka ei poliitikolle yhtään kuulu pitää päättää... Eikä sen välttis tarvitse olla suomalainen poliitikko, tai ainakin luulen ymmärtäneeni että Tuulessa oli käytetty aika paljon ITAR-sääntöjen alaista teknologiaa. Mutta alkaa mennä jo vähän turhan pitkälle viittojen ja tikarien maailmaan, joten annetaanpa tämän hevosenraadon olla.

 

[Commander]

Niin, enhän minä oikeasti tiedä mitä tuossa tapahtui. Ei tosin olisi ensimmäinen eikä viimeinen kerta, että joku poliitikko olisi ihan epävirallisesti ja kenenkään ainakaan mitään todistamaan pystymättä tehnyt virkamiehille selväksi, että mitä asiasta joka ei poliitikolle yhtään kuulu pitää päättää... Eikä sen välttis tarvitse olla suomalainen poliitikko, tai ainakin luulen ymmärtäneeni että Tuulessa oli käytetty aika paljon ITAR-sääntöjen alaista teknologiaa. Mutta alkaa mennä jo vähän turhan pitkälle viittojen ja tikarien maailmaan, joten annetaanpa tämän hevosenraadon olla.

No joo, eihän Tuuli ollut mikään teknologiaihme, vaikka HN-vastakaupoiksi luettiinkin tietty määrä teknologiasiirtoa. Suurin etu ehkäpä oli samat mitat jenkkien LCAC:n kanssa, jolloin vältyttiin uusilta mallikokeilta ja aikaa säästyi. Propulsiojärjestelmähän oli reippaasti modifioitu kantaemostaan, ja merenkulkujärjestelmä oli suomalaista suunnittelua...

 

[Fabian Wrede]

Muutama kuva Tuulen sisältä. Kameran laatu luokkaa peruna, mutta kyllä noista sentään jotain selvää saa.