J20 Kiinan häivehävittäjä

J-31
LEQbD.jpg
 
SAAB on myös kokeillut erillaisia keinoja Gripenin tutkaheijasteen pienentämiseksi. Ilmanottoaukot on suunniteltu uusiksi (DSI) jne.
BArAp.jpg
 
Taking Off: Implications of China’s Second Stealth Fighter Test Flight
http://blogs.wsj.com/chinarealtime/2012/11/03/taking-off-implications-of-chinas-second-stealth-fighter-test-flight/
 
Bellum kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
T-50/PAK-FA:ssa ei syystä tai toisesta ole käytetty kaartuvaa kanavaa ja epäilen syyksi ihan sellaisen massavalmistuksen vaikeuden/kalleuden Venäjällä ja ovat sen takia päätyneet yksinkertaisempaan ja todennäköisesti heidän vaatimuksiinsa nähden riittävään ratkaisuun.

Tarkkoja tietoja noista JSF- ja ATF-kilpailuista ei ole olemassa vaan kaikki netissä ja kirjallisuudessa liikkuvat tiedot ovat vain huhuja (kuten tuo että YF-23 olisi ollut vahvempi häiveominaisuuksissa). Fakta kuitenkin on, että sekä YF-23 että erityisesti (ei tainnut olla edes tiukka kilpailu) X-32 hävisivät kilpailunsa.

Boeing tiesi tasan tarkkaan Yhdysvaltojen häivevaatimukset koneelle suunnitellessaan X-32:n, kuitenkin tuossa koneessa moottori näkyy vielä paljon selvemmin kuin T-50:ssa. Tuo sinun ajattelusi, että sekä Boeing että Sukhoi, jotka molemmat kuuluvat maailman suurimpiin ja kokeneimpiin lentokonevalmistajiin, eivät kykenisi ottamaan huomioon moottorin tutkaheijastetta tyydyttävällä tavalla, kun molempien koneissa muuten oli selkeästi käytetty paljon vaivaa tutkaheijasteen minimoimiseksi, ei ole rationaalista ajattelua. Jostain syystä olet näköjään päättänyt, että jos kaartuvia kanavia ei ole käytetty, niin sen on pakko olla vakava suorituskyvyllinen kompromissi, huolimatta siitä että ainakin kaksi erittäin merkittävää lentokonevalmistajaa on päättänyt olla piilottamatta moottoreita pelkästään kanavamuotoilulla. Se on selvää, että ilmanottokanavan muotoilu on yksi mahdollinen keino kontrolloida tutkaheijasteita, mutta en tiedä mikä auktoriteetti sinä olet väittämään sitä ainoaksi, kun vastapuolella seisoo Boeing ja Sukhoi. Lisäksi muistaakseni netissä liikkui Japanin suunnitelemasta häivehävittäjästä dokumentteja, joista paljastui aie käyttää tutkablokkeria, en tosin sitä nyt nopealla etsimisellä löytänyt.

Missä minä olen väittänyt kanavamuotoilua ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi? Olen vain esittänyt että se on todennäköisesti paras ratkaisu tutkaheijasteen kannalta. Kanavan muotoilun ongelma on se, että se vie paljon tilaa ja ei ole ihan helppoa ja halpaa suunnitella riittävän hyväksi siten että aerodynamiikka, koneen rakenteet, asekuorma ja muut järjestelmät eivät siitä kärsi. Tämä lienee syy miksi kanavien muotoilua eivät kaikki valmistajat ole käyttäneet.

Bellum kirjoitti:
Enkä oikein tiedä mihin perustat väitteesi, että tuo muotoiltu kanava nyt on se kestämättömän kallis ja vaikea ominaisuus, johon juuri venäläisillä ei ole varaa, vaikka eurooppalaisilla ja ranskalaisillakin oli siihen varaa jo aiemman sukupolven koneiden kanssa. Vaikuttaa vain siltä, että syystä tai toisesta muotoiltu kanava on sinulle pyhä lehmä, jonka hylkääminen on pakko selittää, miten tahansa muuten kuin hyväksymällä, ettei se ole ainoa toimiva ratkaisu koneen tutkaheijasteen kontrolloimiseksi.

Eurooppalaisissa koneissa ei tarvinnut miettiä sisäistä asekuormaa ollenkaan, joten se helpotti kummasti suunnittelua. Kuten jo totesin, kanavan muotoilu ei ole mikään ainoa ratkaisu, mutta todennäköisesti tutkaheijasteen kannalta paras. Siinä on tietenkin omat ongelmansa ja niiden ratkaisut eivät ole mitään helppoja.

Bellum kirjoitti:
Kanavan muotoilu heikentää varmasti vähemmän tehoa kuin mitkään ylimääräiset kilkkeet kanavassa.

Sinä tuskin olet ilmailualan insinööri, joten parempi ehkä olla esittämättä oletuksiasi noin ehdottomin sanankääntein.

Tuo on puhtaasti minun mielipiteeni ja minulla on taatusti oikeus esittää oma mielipiteeni ihan niin ehdottomin sanakääntein netin keskustelufoorumilla kuin itse valitsen. Sama pätee tietysti jokaiseen täällä kirjoittavaan.
 
RistoJ kirjoitti:
Missä minä olen väittänyt kanavamuotoilua ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi? Olen vain esittänyt että se on todennäköisesti paras ratkaisu tutkaheijasteen kannalta. Kanavan muotoilun ongelma on se, että se vie paljon tilaa ja ei ole ihan helppoa ja halpaa suunnitella riittävän hyväksi siten että aerodynamiikka, koneen rakenteet, asekuorma ja muut järjestelmät eivät siitä kärsi. Tämä lienee syy miksi kanavien muotoilua eivät kaikki valmistajat ole käyttäneet.

RistoJ kirjoitti:
Eurooppalaisissa koneissa ei tarvinnut miettiä sisäistä asekuormaa ollenkaan, joten se helpotti kummasti suunnittelua. Kuten jo totesin, kanavan muotoilu ei ole mikään ainoa ratkaisu, mutta todennäköisesti tutkaheijasteen kannalta paras. Siinä on tietenkin omat ongelmansa ja niiden ratkaisut eivät ole mitään helppoja.

Esitit aiemmin, että tuo T-50n kanavaratkaisu olisi niin kriittisesti heikompi häiveominaisuuksien kannalta, että sen vuoksi se on pikemminkin samaa tasoa Eurofighterin kuin muiden 5. sukupolven koneiden kanssa häiveen suhteen. Noin radikaalille oletukselle ei vain ole oikein mitään perusteita, kuten olen osoittanut. Boeingilla oli tiedossa aivan tarkkaan Yhdysvaltojen asettamat kriteerit mm. häiveen osalta, kun se kehitti X-32n ja jätti siitä huolimatta turbiinisiivet näkyville vielä selvemmin kuin T-50. Ja julkisista lähteistä tiedämme, että molemmat koneet täyttivät tai ylittivät kaikki DoDn asettamat vaatimukset. Vaikka et luottaisikaan Sukhoin ammattitaitoon, niin tuo konkreettinen esimerkki Yhdysvalloista osoittaa aika kiistattomasti, ettei kanavan muotoilu ole ainoa keino saavuttaa riittävän alhaista tutkaheijastetta, kuten aiemmin annoit ymmärtää, vaikka nyt viimeisimmässä kommentissasi pehmensit kantaasi.

Kuten edelleen olen osoittanut, niin ei ole perusteita pitää kanavamuotoilua oleellisesti parempana ratkaisuna tutkaheijasteen kannalta. Ympäri maailmaa on osattu suunnitella tuota kanavamuotoilua käyttäviä koneita(mukaanlukien Venäjällä!(Su-47)), jos se olisi kriittinen ominaisuus häiveen kannalta, niin jo aiemmin demonstroitua osaamista olisi epäilemättä käytetty ja rakennettu ne s-kanavat. Enkä oikein edelleenkään tiedä, mistä olet saanut päähäsi, että se kanavamuotoilu on niin kriittisen vaikea ja kallis piirre koneessa, että venäläisten olisi ollut pakko uhrata hyvät häiveominaisuudet sen vuoksi. Edelleen ovat kuitenkin aiemmin kyenneet rakentamaan koneen muotoiluilla kanavilla ja siihen toimivat asekuilutkin. Itse asiassa T-50n tulevaa asekuiluteknologiaa on nimenomaan Su-47lla testattu jo vuosia sitten. Tuosta testauksesta on jopa kuviakin olemassa:
http://img819.imageshack.us/img819/3461/s37c.jpg
 
Bellum kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Missä minä olen väittänyt kanavamuotoilua ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi? Olen vain esittänyt että se on todennäköisesti paras ratkaisu tutkaheijasteen kannalta. Kanavan muotoilun ongelma on se, että se vie paljon tilaa ja ei ole ihan helppoa ja halpaa suunnitella riittävän hyväksi siten että aerodynamiikka, koneen rakenteet, asekuorma ja muut järjestelmät eivät siitä kärsi. Tämä lienee syy miksi kanavien muotoilua eivät kaikki valmistajat ole käyttäneet.

RistoJ kirjoitti:
Eurooppalaisissa koneissa ei tarvinnut miettiä sisäistä asekuormaa ollenkaan, joten se helpotti kummasti suunnittelua. Kuten jo totesin, kanavan muotoilu ei ole mikään ainoa ratkaisu, mutta todennäköisesti tutkaheijasteen kannalta paras. Siinä on tietenkin omat ongelmansa ja niiden ratkaisut eivät ole mitään helppoja.

Esitit aiemmin, että tuo T-50n kanavaratkaisu olisi niin kriittisesti heikompi häiveominaisuuksien kannalta, että sen vuoksi se on pikemminkin samaa tasoa Eurofighterin kuin muiden 5. sukupolven koneiden kanssa häiveen suhteen. Noin radikaalille oletukselle ei vain ole oikein mitään perusteita, kuten olen osoittanut. Boeingilla oli tiedossa aivan tarkkaan Yhdysvaltojen asettamat kriteerit mm. häiveen osalta, kun se kehitti X-32n ja jätti siitä huolimatta turbiinisiivet näkyville vielä selvemmin kuin T-50. Ja julkisista lähteistä tiedämme, että molemmat koneet täyttivät tai ylittivät kaikki DoDn asettamat vaatimukset. Vaikka et luottaisikaan Sukhoin ammattitaitoon, niin tuo konkreettinen esimerkki Yhdysvalloista osoittaa aika kiistattomasti, ettei kanavan muotoilu ole ainoa keino saavuttaa riittävän alhaista tutkaheijastetta, kuten aiemmin annoit ymmärtää, vaikka nyt viimeisimmässä kommentissasi pehmensit kantaasi.

Kuten edelleen olen osoittanut, niin ei ole perusteita pitää kanavamuotoilua oleellisesti parempana ratkaisuna tutkaheijasteen kannalta. Ympäri maailmaa on osattu suunnitella tuota kanavamuotoilua käyttäviä koneita(mukaanlukien Venäjällä!(Su-47)), jos se olisi kriittinen ominaisuus häiveen kannalta, niin jo aiemmin demonstroitua osaamista olisi epäilemättä käytetty ja rakennettu ne s-kanavat. Enkä oikein edelleenkään tiedä, mistä olet saanut päähäsi, että se kanavamuotoilu on niin kriittisen vaikea ja kallis piirre koneessa, että venäläisten olisi ollut pakko uhrata hyvät häiveominaisuudet sen vuoksi. Edelleen ovat kuitenkin aiemmin kyenneet rakentamaan koneen muotoiluilla kanavilla ja siihen toimivat asekuilutkin. Itse asiassa T-50n tulevaa asekuiluteknologiaa on nimenomaan Su-47lla testattu jo vuosia sitten. Tuosta testauksesta on jopa kuviakin olemassa:
http://img819.imageshack.us/img819/3461/s37c.jpg

Su-47 oli vain yksittäinen prototyyppikone ja sen kanavamuotoilun häiveominaisuuksista ei ole mitään tietoa. Se, että kanava on s-mallinen ei vielä tee siitä mitenkään hyvää (tai huonoa) häiveominaisuuksiltaan tai aerodynaamisesti hyvää (tai huonoa). Mikä tahansa lentokoneita tekevä tehdas osaa varmasti tehdä s-kanavalla varustetun prototyyppikoneen (joka on todella kaukana sarjatuotantoon kelpaavasta sotilaskoneesta). Ongelma on tehdä S-kanava, joka toimii rakenteellisesti (mukaan mahtuu muukin tarvittava kuten aseet ja avioniiikka), aerodynaamisesti, tuotannollisesti (voidaan tuottaa sarjatuotannossa ja on riittävän edullinen tehdä), häiveominaisuuksiltaan (materiaalit ja muotoilu imevät tutkakaiut mahdollisimman hyvin itseensä) ja on käytännössä toimiva (kestää 30-40 vuotta jatkuvaa päivittäistä käyttöä, on helppo huollettava). Yksittäisen proton tekeminen S-kanavalla on varmasti ihan tehtävissä oleva juttu koska juuri mistään noista vaatimuksista ei tarvitse välittää (yksittäinen kone lentää muutaman kerran vuodessa). Su-47 ei muuten koskaan laukaissut mitään asetta eikä tietääkseni edes kantanut mitään asetta koskaan eli se niistä toimivista asekuiluista.

S-kanavien tekemisen vaikeuden perustan esim. Lockheedin insinöörien kuvaukseen siitä, miten suuri ja kallis työ oli suunnitella suht toimivat S-kanavat F-22:n:
http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=40
http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=41

JSF-prototyyppien häiveominaisuuksien vaatimustasoa kun emme tiedä, niin emme voi myöskään tietää mille tasolle X-32 pääsi. Emme esim. tiedä, pystyikö minkälaiset rajoitukset lentotilan suhteen häiveominaisuuksille oli. Se tiedetään, että häiveominaisuuksien testit tehtiin paikallaan olevilla malleilla eli niitä ei tehty todellisilla lentävillä koneilla. Joka tapauksessa X-32:n ilmanottoaukko on selvästi sellainen (ilmaottoaukon alaosa nousee melko jyrkästi ylöspäin), että sekin piilottaa edestä päin ison osan moottorista varsinkin vähänkään alhaalta päin (uhkan pääsuunta eli ilmatorjunta ja ilmavalvontatutkat) katsottuna:
http://www.jsf.mil/images/gallery/cdp/boeing/x32a/cdp_boe_ctolcv_002.jpg

Sinä taas kuvittelet, että Sukhoi voi tuosta noin vain pikkurahoilla (verrattuna esim. yhdysvaltalaisiin tai eurooppalaisiin tai ilmeisesti jopa kiinalaisiin lentokonetehtaisiin verrattuna) suunnitella todellisen häivekoneen. Vaikka palkat ja muut kulut ovat Venäjällä toki alhaisemmat niin ei sielläkään nyt ihan tyhjästä voida nyhjäistä. Ihan varmasti siellä tiedetään teoriassa kaikki tarpeellinen, mutta matka käytännön toteutukseen on vain hyvin pitkä ja kivinen. Kopiointi ja vakoilu eivät näin korkean teknologian tuotteissa auta juurikaan omaa tuotantoa varten. Jos Sukhoi saisi rahaa parikymmentä miljardia kehitystyötä varten niin varmasti saisivat tehtyä hyvänkin häivekoneen. Nykyisellään T-50 ei kuitenkaan näytä olevan edes sellaisen kovin hyvä prototyyppi. Moottorien lisäksi ongelmana on IRST-kupu (tutkassa hyvin näkyvä rakenne), metallirunkoinen kuomu (pyöreä metallirunko heijastaa tutkasäteilyä enemmän kuin ei-metallirunkoinen kuomu) ilman tutkasäteitä heijastavaa pinnoitetta (näkyisi selvästi), liikuteltavat pääsiiven johtoreunan tyvien laajennukset eli liikuteltavat LERX:t (tunnetaan myös nimellä LEVICON) eivät myöskään ole kovin hyvä häiveominaisuuksien kannalta kuten eivät myöskään moottorien runkojen sisäpuolien muotoilu moottorien takaosan muotoilusta (melkein tismalleen sama kuin Su-27:ssa) puhumattakaan. Toki monet näistä voidaan tavalla tai toisella korjata (isolla rahalla ja suurella työllä), mutta se tarkoittaa sitä että aikataulu menee uusiin puihin. YF-22 oli todella lähellä monessa suhteessa F-22:sta ja silti meni 15 vuotta saada siitä palveluskäyttöön kelpaava malli. T-50:llä näyttää olevan vielä pidempi matka edessään ellei vaatimustaso ole selvästi alhaisempi.
 
RistoJ kirjoitti:
Su-47 oli vain yksittäinen prototyyppikone ja sen kanavamuotoilun häiveominaisuuksista ei ole mitään tietoa. Se, että kanava on s-mallinen ei vielä tee siitä mitenkään hyvää (tai huonoa) häiveominaisuuksiltaan tai aerodynaamisesti hyvää (tai huonoa).
S-kanavien tekemisen vaikeuden perustan esim. Lockheedin insinöörien kuvaukseen siitä, miten suuri ja kallis työ oli suunnitella suht toimivat S-kanavat F-22:n:
http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=40
http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=41

Ei niitä prototyyppejä huvikseen rakenneta, vaan niiden nimenomainen tarkoitus on validoida teknologiaa tuotantoa varten. Su-47 testasi useampaakin erilaista uutta teknologiaa ja julkisuudessa liikkuvien tietojen perusteella s-kanavakokeilu toimi juuri niin kuin pitikin, ongelmia sen sijaan liittyi epäkonventionaaliseen siipimuotoon, joka ei soveltunut suurille nopeuksille. Käytännössä suunnitellessa Su-47, kehittäjien täytyi ottaa huomioon lähes kaikki mainitsemasi kohdat ja ratkaista ne tyydyttävästi, tai ei olisi ollut mitään mieltä edes rakentaa sitä valmiiksi. Luin nuo linkkisi, muttei sieltä nyt sellaista tietoa löytynyt, että ne s-kanavat olisivat olleet jotenkin kriittisen hankala ja kallis teknologia kehitettäväksi. Totta kai siinä on omat haasteensa, mutta kuten tuosta jutustasi kävi ilmi, niin uuden lentokoneen kehittäminen on aina kallista ja siinä on useita haasteita. Mitään näyttöä en ole nähnyt, että tuo s-kanava olisi jotenkin erityisen hankala ongelma. Kiinalaisetkin näyttävät puskeneen aika triviaalisti pari eri häiveprotoa ilmaan, jotka sellaista käyttävät.

JSF-prototyyppien häiveominaisuuksien vaatimustasoa kun emme tiedä, niin emme voi myöskään tietää mille tasolle X-32 pääsi. Emme esim. tiedä, pystyikö minkälaiset rajoitukset lentotilan suhteen häiveominaisuuksille oli. Se tiedetään, että häiveominaisuuksien testit tehtiin paikallaan olevilla malleilla eli niitä ei tehty todellisilla lentävillä koneilla. Joka tapauksessa X-32:n ilmanottoaukko on selvästi sellainen (ilmaottoaukon alaosa nousee melko jyrkästi ylöspäin), että sekin piilottaa edestä päin ison osan moottorista varsinkin vähänkään alhaalta päin (uhkan pääsuunta eli ilmatorjunta ja ilmavalvontatutkat) katsottuna:
http://www.jsf.mil/images/gallery/cdp/boeing/x32a/cdp_boe_ctolcv_002.jpg

JSF-projekti nyt oli ja on erittäin merkityksellinen Yhdysvaltojen ilmavoimalle ja se kyllä tiedettiin jo projektin alkaessa, joten ihan turha yrittää väheksyä koneelle asetettuja vaatimuksia. Ja me tiedämme julkisistakin lähteistä, että molemmat prototyypit sekä X-32 että X-35 saavuttivat/ylittivät DoDn asettamat rajat, ei ole siis tarpeen leikkiä tietämätöntä senkään suhteen. X-32 näkyvällä moottorilla saavutti Yhdysvaltojen asettaman häivetavoitteen 5. sukupolven häivekoneelleen. Tämä tosiasia ei vain sovi kovin hyvin yhteen luulojesi suhteen, ilmeisesti siksi yrität vähätellä ja hämärtää asian merkitystä. Eikä tietenkään kanaviin sisälle kovin useasta kulmasta näe yleensäkään, ja T-50 moottorit on syvemmällä kanavassa kuin X-32, joten ne näköalueet on sitäkin vähäisemmät.

Sinä taas kuvittelet, että Sukhoi voi tuosta noin vain pikkurahoilla (verrattuna esim. yhdysvaltalaisiin tai eurooppalaisiin tai ilmeisesti jopa kiinalaisiin lentokonetehtaisiin verrattuna) suunnitella todellisen häivekoneen. Vaikka palkat ja muut kulut ovat Venäjällä toki alhaisemmat niin ei sielläkään nyt ihan tyhjästä voida nyhjäistä. Ihan varmasti siellä tiedetään teoriassa kaikki tarpeellinen, mutta matka käytännön toteutukseen on vain hyvin pitkä ja kivinen. Kopiointi ja vakoilu eivät näin korkean teknologian tuotteissa auta juurikaan omaa tuotantoa varten. Jos Sukhoi saisi rahaa parikymmentä miljardia kehitystyötä varten niin varmasti saisivat tehtyä hyvänkin häivekoneen. Nykyisellään T-50 ei kuitenkaan näytä olevan edes sellaisen kovin hyvä prototyyppi. Moottorien lisäksi ongelmana on IRST-kupu (tutkassa hyvin näkyvä rakenne), metallirunkoinen kuomu (pyöreä metallirunko heijastaa tutkasäteilyä enemmän kuin ei-metallirunkoinen kuomu) ilman tutkasäteitä heijastavaa pinnoitetta (näkyisi selvästi), liikuteltavat pääsiiven johtoreunan tyvien laajennukset eli liikuteltavat LERX:t (tunnetaan myös nimellä LEVICON) eivät myöskään ole kovin hyvä häiveominaisuuksien kannalta kuten eivät myöskään moottorien runkojen sisäpuolien muotoilu moottorien takaosan muotoilusta (melkein tismalleen sama kuin Su-27:ssa) puhumattakaan. Toki monet näistä voidaan tavalla tai toisella korjata (isolla rahalla ja suurella työllä), mutta se tarkoittaa sitä että aikataulu menee uusiin puihin. YF-22 oli todella lähellä monessa suhteessa F-22:sta ja silti meni 15 vuotta saada siitä palveluskäyttöön kelpaava malli. T-50:llä näyttää olevan vielä pidempi matka edessään ellei vaatimustaso ole selvästi alhaisempi.

Kuka on sanonut, että Sukhoi on mitään tekemässä pikkurahalla? Projektistahan on aika tiukassa mikään luotettava tieto, mutta eniten lienee tietoa saadaan Venäjän ja Intian sopimuksista, joista on julkista tietoa. Aiemmin tänä vuonna saatiin kuulla, että Intian kustannukset PAK FA projektissa on arvioidusti 30miljardia dollaria ja jos näistä projekteista maailmalla on jotain opittu, niin hinta tulee tuosta vaan nousemaan. Paljonko sitten Venäjä itse tähän hävittäjään laittaa on hämäränpeitossa, ottaen kuitenkin huomioon, että Venäjän asebudjetti on jo nyt paljon suurempi kuin Intialla ja on koko maailman 3. suurin(ja siihen ollaan tekemässä vielä rajuja kohotuksia seuraavina vuosina), niin lienee itsestään selvää, että tähän menee miljardi poikineen. Venäjähän maksaa pelkästään yhdestä kappaleesta Yasen-sukellusveneitä 2-3miljardia dollaria. F-22 Raptorin suunnittelu ja kehitysvaiheeseen meni se 20miljardia, Venäjällä ja Intialla tosiaan hintataso ja palkkataso on paljon matalampi kuin Yhdysvalloissa, kuten sanoit, niin ei ole kaukaa haettua, että efektiivisesti ne tuhlaavat T-50n ihan yhtä paljon. Wikistä löytyy tietoja siitä paljonko F-22 koko projektiin meni, missä tulee mukaan tietysti jokaisen koneen rakentaminen ja niiden valmistuslinjojen rakentaminen, jotka maksavat paljon enemmän kuin itse kehitys ja testaus. T-50-projektissa noita tietoja on tarkemmin varmaan saatavilla joskus seuraavalla vuosikymmenellä.

En nyt jaksa alkaa jankkaamaan jokaisesta, epäilemättä luotettavan silmätutkasi, havaitsemasta tutkaheijasteongelmasta, mutta esim. J-20lla on 4 paljon isompaa palloa siipien alla kuin mitä T-50 IRST-kupu ja LERX:lle on varmasti ollut helppoa löytää jo simulaatioissa sellainen asento, joka on optimaalinen tutkaheijasteiden kannalta, esimerkiksi Rafalen canardeille sellainen häiveasento on julkisissakin lähteissä mainittu, en oikein näe tuota ongelmana. Sehän voi itse asiassa olla myös osa häiveratkaisua ihan positiivisena ominaisuutena:
lerx.jpg

790ed7458b64.jpg


Suositulla ilmailufoorumilla kirjoittava Lockheed Martinin insinöörihän muuten arvioi T-50n olevan etusektorista samaa tasoa kuin F-22 häiveen puolesta. Ehkä hänen silmätutka on vielä sinua vakuuttavampi. http://forum.keypublishing.com/showpost.php?p=1525980&postcount=952
Netissä tietysti voi valehdella identiteettinsä, mutta mies on kyllä asiantuntemuksellaan vakuuttanut kyseisen foorumin kävijät aika hyvin, jokainen voi tehdä omat johtopäätökset:
http://forum.keypublishing.com/member.php?u=1724
 
Nuo kanavat....minusta tuntuu, että perusputki-insinööri osaa ratkaista ilman kulkemisen konkelot millaisessa tuubissa tahansa. Maatiloilla ratkaistaan jo viljankuivaamoratkaisuissa aikamoisia ongelmia liittyen ilman kulkemiseen. Kyseessä ei ole mikään salatiede, saatana. Minusta tuntuu, että nämä putkenvökäleet ovat ongelmista taatusti pienimpiä.

Mitenköhän lienee tuokin turbiinin ropellin näkyminen tai näkymättömyys tutkassa? Välkettä, liikettä? Ja samalla muka ei itse koneen jökäle näkyisi....eppäillä tuota soppii.
 
Ehkäpä pitäisi odotella PAK-FAn lopulliset moottorit ilmanottokanavineen ennen kovin jyrkkää arvostelemista.

Venäjällähän on piiiitkät perinteet kopiomisesta, millä saavutetaan valtavat kustannussäästöt itse keksimiseen verrattuna. Tosin viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa sillä ei varmaankaan saada aikaiseksi.
 
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288515501707.html

Paskalehdistö uutisoi.


Julkaistu: 11.11.2012 5:55

Nyt paljastettu hävittäjäkone on osa Kiinan suurempaa suunnitelmaa.
Kiina on esitellyt toisen häivelentokoneensa. Häivekoneet ovat hävittäjiä, jotka eivät näy tutkassa tai muutoinkaan paljasta sijaintiaan. Kiina esitteli ensimmäisen häivelentokoneensa lokakuun 31. päivänä.

Häivelentokoneet ovat pääosin sotilaskäytössä, niin myös J-31-mallinen hävittäjä, joka teki neitsytmatkansa keskiviikkona Koillis-Kiinassa Liaoningin maakunnassa. Kone on osa Kiinan pyrkimyksiä päästä Aasian hallitsevaksi sotilasvoimaksi.


Kiinan mahdolliset suunnitelmat rakentaa vahvaa lentotukialuskantaa ovat herättäneet kiinnostusta Yhdysvalloissa ja Aasian toisessa nousevassa mahtimaassa, Intiassa.

-----------

Suorastaan vakuuttavaa uutisointia.
 
baikal kirjoitti:
Nuo kanavat....minusta tuntuu, että perusputki-insinööri osaa ratkaista ilman kulkemisen konkelot millaisessa tuubissa tahansa. Maatiloilla ratkaistaan jo viljankuivaamoratkaisuissa aikamoisia ongelmia liittyen ilman kulkemiseen. Kyseessä ei ole mikään salatiede, saatana. Minusta tuntuu, että nämä putkenvökäleet ovat ongelmista taatusti pienimpiä.

Mitenköhän lienee tuokin turbiinin ropellin näkyminen tai näkymättömyys tutkassa? Välkettä, liikettä? Ja samalla muka ei itse koneen jökäle näkyisi....eppäillä tuota soppii.

Turbiini näkyy hyvin sen takia, että se on käytännössä pystysuora pinta, josta tutkasäde heijastuu suoraan takaisinpäin. Lisäksi turbiinin siivet täytyy olla erittäin hyvin lämpöä ja muita mekaanisia rasituksia kestävää materiaalia (metallia) eikä sitä voi päällystää millään tutkasäteitä imevällä pinnoitteella. Itse koneen pinta taas muotoilun ansiosta (jos otettu huomioon) heijastaa vain osan säteistä takaisinpäin tutkalle ja suuren osan muihin suuntiin. Lisäksi materiaaleina voidaan käyttää heikommin tutkasäteitä heijastavia materiaaleja (kuten hiilikuitukomposiitteja) ja pinnat lisäksi käsitellä tutkasäteitä imevillä materiaaleilla. Näillä materiaaleilla tutkakaiku on pinta-alaan nähden vain murto-osa metalliin verrattuna (heijaste voi olla 100 kertaa pienempi pelkästään materiaaleista johtuen). Niinpä vaikka koneen runko on paljon isompi kuin turbiini niin silti se saadaan helpohkosti paljon heikommin tutkassa näkyväksi kuin turbiini. Toisaalta taas koneen runko on edestä päin nähtynä aika pieni ja moottorit ovat melkoisen suuri osa etuprofiilia. Niinpä tietenkin tutkaheijaste on koneen sivulta lähes aina paljon suurempi kuin edestä. Ilmasodassa kuitenkin suurin uhka on yleensä suoraan edessä, joten sillä suunnalla on suurin merkitys.

Hävittäjäkoneiden turbiinit ovat noin 0,5 - 1,0 neliön kokoisia ja ne heijastavat lähes täydellisesti tutkasäteita, joten niiden tutkapinta-ala on samaa luokkaa. Niinpä tavanomaisen hävittäjän tutkaheijasteesta ne voivat aiheuttaa 10-50%. Koneen runko saadaan melko helposti tutkaheijasteeltaan huomattavasti tätä pienemmäksi joten turbiinit aiheuttaisivat helposti tutkaheijasteesta esim. 95% jos niitä ei jotenkin suojata tutkasäteiltä edestä. Oikeissä häivehävittäjissä runko aiheuttaa vain erittäin pienen tutkaheijasteen erityisesti etusektoriin, esimerkiksi neliön sadas- tai tuhannesosa, joten moottorit ilman suojausta ovat kuin majakka.
 
RistoJ kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Nuo kanavat....minusta tuntuu, että perusputki-insinööri osaa ratkaista ilman kulkemisen konkelot millaisessa tuubissa tahansa. Maatiloilla ratkaistaan jo viljankuivaamoratkaisuissa aikamoisia ongelmia liittyen ilman kulkemiseen. Kyseessä ei ole mikään salatiede, saatana. Minusta tuntuu, että nämä putkenvökäleet ovat ongelmista taatusti pienimpiä.

Mitenköhän lienee tuokin turbiinin ropellin näkyminen tai näkymättömyys tutkassa? Välkettä, liikettä? Ja samalla muka ei itse koneen jökäle näkyisi....eppäillä tuota soppii.

Turbiini näkyy hyvin sen takia, että se on käytännössä pystysuora pinta, josta tutkasäde heijastuu suoraan takaisinpäin. Lisäksi turbiinin siivet täytyy olla erittäin hyvin lämpöä ja muita mekaanisia rasituksia kestävää materiaalia (metallia) eikä sitä voi päällystää millään tutkasäteitä imevällä pinnoitteella. Itse koneen pinta taas muotoilun ansiosta (jos otettu huomioon) heijastaa vain osan säteistä takaisinpäin tutkalle ja suuren osan muihin suuntiin. Lisäksi materiaaleina voidaan käyttää heikommin tutkasäteitä heijastavia materiaaleja (kuten hiilikuitukomposiitteja) ja pinnat lisäksi käsitellä tutkasäteitä imevillä materiaaleilla. Näillä materiaaleilla tutkakaiku on pinta-alaan nähden vain murto-osa metalliin verrattuna (heijaste voi olla 100 kertaa pienempi pelkästään materiaaleista johtuen). Niinpä vaikka koneen runko on paljon isompi kuin turbiini niin silti se saadaan helpohkosti paljon heikommin tutkassa näkyväksi kuin turbiini. Toisaalta taas koneen runko on edestä päin nähtynä aika pieni ja moottorit ovat melkoisen suuri osa etuprofiilia. Niinpä tietenkin tutkaheijaste on koneen sivulta lähes aina paljon suurempi kuin edestä. Ilmasodassa kuitenkin suurin uhka on yleensä suoraan edessä, joten sillä suunnalla on suurin merkitys.

Hävittäjäkoneiden turbiinit ovat noin 0,5 - 1,0 neliön kokoisia ja ne heijastavat lähes täydellisesti tutkasäteita, joten niiden tutkapinta-ala on samaa luokkaa. Niinpä tavanomaisen hävittäjän tutkaheijasteesta ne voivat aiheuttaa 10-50%. Koneen runko saadaan melko helposti tutkaheijasteeltaan huomattavasti tätä pienemmäksi joten turbiinit aiheuttaisivat helposti tutkaheijasteesta esim. 95% jos niitä ei jotenkin suojata tutkasäteiltä edestä. Oikeissä häivehävittäjissä runko aiheuttaa vain erittäin pienen tutkaheijasteen erityisesti etusektoriin, esimerkiksi neliön sadas- tai tuhannesosa, joten moottorit ilman suojausta ovat kuin majakka.

Tarkoittaneekohan nimim. baikal sitä, että pakkoko sitä turbiinia on sijoittaa sillätavoin, että turbiinin siivet heijastaa juuri eteenpäin.
[img=200x200]http://static.howstuffworks.com/gif/stealth-2a.jpg[/img]
Siis miksei vaikka tällä tavalla ? (ilmanotto "katossa", lähde Carlo Kopp, http://www.ausairpower.net/TE-Stealth.html)
[img=300x200]http://www.ausairpower.net/USAF/000-CSIRS-Concept-83.jpg[/img]
Vai onko monet ylimääräiset mutkat ja suihkuturbiinin pinta-alan ja tilavuuden virtauslaskenta niin haastavia, että sellainen häivekone ei ole suorituskyvyltään (=pakonopeudeltaan) riittävä?
 
OldSkool kirjoitti:
Tarkoittaneekohan nimim. baikal sitä, että pakkoko sitä turbiinia on sijoittaa sillätavoin, että turbiinin siivet heijastaa juuri eteenpäin.
[img=200x200]http://static.howstuffworks.com/gif/stealth-2a.jpg[/img]
Siis miksei vaikka tällä tavalla ? (ilmanotto "katossa", lähde Carlo Kopp, http://www.ausairpower.net/TE-Stealth.html)
[img=300x200]http://www.ausairpower.net/USAF/000-CSIRS-Concept-83.jpg[/img]
Vai onko monet ylimääräiset mutkat ja suihkuturbiinin pinta-alan ja tilavuuden virtauslaskenta niin haastavia, että sellainen häivekone ei ole suorituskyvyltään (=pakonopeudeltaan) riittävä?

Koneen rungon päällä oleva ilmanottoaukko (kuten tuossa alemmassa kuvassa) ei saa tarpeeksi ilmaa jos kone alkaa kaartelemaan rajusti esimerkiksi koiratappelussa. Pommikoneeseen (B-2) tuollaisessa paikassa oleva ilmanottoaukko tosin sopii hyvin.


Testikoneissa on tietenkin myös tuollaisia nähty, mutta ei sellaisissa koneissa jotka on tehty koiratappeluun.
 
Last edited by a moderator:
Bellum kirjoitti:
Sinä taas kuvittelet, että Sukhoi voi tuosta noin vain pikkurahoilla (verrattuna esim. yhdysvaltalaisiin tai eurooppalaisiin tai ilmeisesti jopa kiinalaisiin lentokonetehtaisiin verrattuna) suunnitella todellisen häivekoneen. Vaikka palkat ja muut kulut ovat Venäjällä toki alhaisemmat niin ei sielläkään nyt ihan tyhjästä voida nyhjäistä. Ihan varmasti siellä tiedetään teoriassa kaikki tarpeellinen, mutta matka käytännön toteutukseen on vain hyvin pitkä ja kivinen. Kopiointi ja vakoilu eivät näin korkean teknologian tuotteissa auta juurikaan omaa tuotantoa varten. Jos Sukhoi saisi rahaa parikymmentä miljardia kehitystyötä varten niin varmasti saisivat tehtyä hyvänkin häivekoneen. Nykyisellään T-50 ei kuitenkaan näytä olevan edes sellaisen kovin hyvä prototyyppi. Moottorien lisäksi ongelmana on IRST-kupu (tutkassa hyvin näkyvä rakenne), metallirunkoinen kuomu (pyöreä metallirunko heijastaa tutkasäteilyä enemmän kuin ei-metallirunkoinen kuomu) ilman tutkasäteitä heijastavaa pinnoitetta (näkyisi selvästi), liikuteltavat pääsiiven johtoreunan tyvien laajennukset eli liikuteltavat LERX:t (tunnetaan myös nimellä LEVICON) eivät myöskään ole kovin hyvä häiveominaisuuksien kannalta kuten eivät myöskään moottorien runkojen sisäpuolien muotoilu moottorien takaosan muotoilusta (melkein tismalleen sama kuin Su-27:ssa) puhumattakaan. Toki monet näistä voidaan tavalla tai toisella korjata (isolla rahalla ja suurella työllä), mutta se tarkoittaa sitä että aikataulu menee uusiin puihin. YF-22 oli todella lähellä monessa suhteessa F-22:sta ja silti meni 15 vuotta saada siitä palveluskäyttöön kelpaava malli. T-50:llä näyttää olevan vielä pidempi matka edessään ellei vaatimustaso ole selvästi alhaisempi.

Kuka on sanonut, että Sukhoi on mitään tekemässä pikkurahalla? Projektistahan on aika tiukassa mikään luotettava tieto, mutta eniten lienee tietoa saadaan Venäjän ja Intian sopimuksista, joista on julkista tietoa. Aiemmin tänä vuonna saatiin kuulla, että Intian kustannukset PAK FA projektissa on arvioidusti 30miljardia dollaria ja jos näistä projekteista maailmalla on jotain opittu, niin hinta tulee tuosta vaan nousemaan. Paljonko sitten Venäjä itse tähän hävittäjään laittaa on hämäränpeitossa, ottaen kuitenkin huomioon, että Venäjän asebudjetti on jo nyt paljon suurempi kuin Intialla ja on koko maailman 3. suurin(ja siihen ollaan tekemässä vielä rajuja kohotuksia seuraavina vuosina), niin lienee itsestään selvää, että tähän menee miljardi poikineen. Venäjähän maksaa pelkästään yhdestä kappaleesta Yasen-sukellusveneitä 2-3miljardia dollaria. F-22 Raptorin suunnittelu ja kehitysvaiheeseen meni se 20miljardia, Venäjällä ja Intialla tosiaan hintataso ja palkkataso on paljon matalampi kuin Yhdysvalloissa, kuten sanoit, niin ei ole kaukaa haettua, että efektiivisesti ne tuhlaavat T-50n ihan yhtä paljon. Wikistä löytyy tietoja siitä paljonko F-22 koko projektiin meni, missä tulee mukaan tietysti jokaisen koneen rakentaminen ja niiden valmistuslinjojen rakentaminen, jotka maksavat paljon enemmän kuin itse kehitys ja testaus. T-50-projektissa noita tietoja on tarkemmin varmaan saatavilla joskus seuraavalla vuosikymmenellä.

En nyt jaksa alkaa jankkaamaan jokaisesta, epäilemättä luotettavan silmätutkasi, havaitsemasta tutkaheijasteongelmasta, mutta esim. J-20lla on 4 paljon isompaa palloa siipien alla kuin mitä T-50 IRST-kupu ja LERX:lle on varmasti ollut helppoa löytää jo simulaatioissa sellainen asento, joka on optimaalinen tutkaheijasteiden kannalta, esimerkiksi Rafalen canardeille sellainen häiveasento on julkisissakin lähteissä mainittu, en oikein näe tuota ongelmana. Sehän voi itse asiassa olla myös osa häiveratkaisua ihan positiivisena ominaisuutena:

Ensiksi pahoittelut, että ehdin vastaamaan tähän vasta nyt.

Ensiksikin silmätutkasta. Silmällä voi hyvin arvioida erilaisten ratkaisujen ongelmakohtia tutkateknisesti jos tutkatekniikka on sen verran hallussa että ymmärtää miten tutkat toimivat ja miten säteet heijastuvat erilaisista pinnoista ja materiaaleista. On mahdotonta sanoa tarkalleen mikä jonkun koneen tutkaheijaste on etusektorista, koska materiaalit vaikuttavat paljon ja myös muotoilussa pienetkin muutokset vaikuttavat. Aivan samoin kuin voit arvioida että Mersun E-luokan autossa on pienempi ilmanvastuskerroin kuin saman valmistajan G-luokan maastoautossa. Et voi kuvista päätellä mitkä kertoimet ovat, mutta paremmuuden ja ongelmakohdat pystyy kuvistakin päättelemään jos aerodynamiikasta jotain ymmärtää.

Venäjän asebudjetti on tosiaan 3. suurin ja on hiukan suurempi kuin Ranskalla tai Iso-Britannialla. Ostovoimakorjattuna se on vajaa tuplaten näihin maihin verrattuna. F-22 kehitys maksoi ehkä aikanaan reippaat 20 miljardia dollaria mutta nykyrahassa laskettuna sen kehitys maksoi noin 40 miljardia dollaria. Puoletkin tuosta tarkoittaisi sitä, että tämän hetken sotilaallisen kehittämisen rahoista kahden vuoden rahat menisivät pelkästään tuohon. Vertailun vuoksi Yhdysvallat kulutti vajaan puolen vuoden kehitysrahat F-22:sta varten. Toki rahaa voidaan taikoa lisää jostain, mutta ihan helppoa se ei Venäjälle tai Kiinallekaan ole koska heillä on paljon muitakin kehityskohteita (kuten itsekin mainitset).

IRST-kupu on vain yksi monista pikku yksityiskohdista, joka mättää T-50:ssä. LEVCON:n ongelma tutkaheijasteen osalta ei ole asennossa vaan siinä että LEVCON:n ja rungon väliin muodostuu epäjatkuvuuskohta, joka toimii pienenä tutkaheijastimena. Yksittäisinä nämä eivät olisi mitenkään iso ongelma, mutta yhteensä ongelmakohtia on liikaa, jotta T-50 voisi olla verrannollinen F-22 tai F-35 koneisiin. Sama pätee J-20:n, mutta selvä hyppäys eteenpäin ne ovat verrattuna molempien maiden vanhoihin koneisiin ja tasoittavat eroa selvästi kunhan koneet saadaan tuotantovalmiiksi.

Bellum kirjoitti:
Suositulla ilmailufoorumilla kirjoittava Lockheed Martinin insinöörihän muuten arvioi T-50n olevan etusektorista samaa tasoa kuin F-22 häiveen puolesta. Ehkä hänen silmätutka on vielä sinua vakuuttavampi. http://forum.keypublishing.com/showpost.php?p=1525980&postcount=952
Netissä tietysti voi valehdella identiteettinsä, mutta mies on kyllä asiantuntemuksellaan vakuuttanut kyseisen foorumin kävijät aika hyvin, jokainen voi tehdä omat johtopäätökset:
http://forum.keypublishing.com/member.php?u=1724

Hassua, mutta tämä sama kaveri on viikko sitten kirjoittanut ihan jotain muuta kuin mitä pari vuotta sitten:
http://forum.keypublishing.com/showpost.php?p=1966351&postcount=2

IMO, APA has overstated what T-50 is.

T-50 appears to be a handling qualities demonstrator in the same way YF-22 was a demonstrator.

T-50 is still missing too many stealth design details and is probably no stealthier than a clean F/A-18E/F.

Olisikohan kaveri miettinyt asioita vähän tarkemmin uudempien kuvien perusteella ja yllättäin tullut hyvin samaan loppupäätelmään kuin mitä olen väittänyt?

T-50 ei todellakaan ole sellaisenaan tai edes vähän kehiteltynä lähellekään F-22 tai F-35-koneita häivemuotoilultaan. Sitä eivät kyllä ole kiinalaisetkaan versiot ja lisäksi ongelmana on että lentokoneiden häivepinnoitteiden teosta ei kummassakaan maassa ole kovinkaan suurta kokemusta. Amerikkalaisilla sitä vastoin mennään jo vähintään neljännessä sukupolvessa (F-117, B-2, F-22 ja F-35). Luultavasti siis materiaalien osalta USA on selvästi edellä.
 
Back
Top