Löytyykö moisen yksikön kokoonpanosta mitään julkista tietoa?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Pro gradun sivulla 97 on yksi versio:Löytyykö moisen yksikön kokoonpanosta mitään julkista tietoa?
Löytyykö moisen yksikön kokoonpanosta mitään julkista tietoa?
Pro gradun sivulla 97 on yksi versio:
Harjoitusvahvuudet A1 eli ne "omat joukot" eivät olleet julkisia silloinkaan kun pataljoonan ja sitä alemman tason ohjesääntöjä sai vielä vapaasti hankkia. Organisatioita uusitaan ajoittain, kun käyttöön tulee uutta kalustoa tai tässä tapauksessa organisaatio saa vanhoja mutta parempia värkkejä korkeamman prioriteetin joukoilta. Siten tarkkaa tietoa millaiseksi tämän organisaation viimeinen vaihe jäi ei liene saatavissa. Yllämainittu gradu on hyvin lähteistetty ja se on laaditttu aikana, jolloin vielä saattoi sanoa, että ei me nyt ihan niin erinomaisia sotilaita ollakaan. Vertailuihin kykeneviäkin oli vielä palveluksessa eli niitä kylmän sodan ajan hyväkuntoisia ja kädentaitoisia 8 kk palvelleita nuoria kouluttaneita upseereita.Tässä on muutamia muuttujia kuten se halutaanko 80-luvun organisaatio vai ajassa elänyt jv-komppanian organisaatio 2000-luvulta. En tiedä millä ajanjaksolla jv-prikaatista on käytetty prikaati 80-nimitystä?
Muistaakseni meille armeijassa puhuttiin prikaati 80: sta erotuksena jääkäriprikaati 90: een. Ja ainakin 80-luvun lopun "Reservin johtaja"-kirjassa tuota nimitystä käytettiin. Tässä siitä komppaniakaavio:Tässä on muutamia muuttujia kuten se halutaanko 80-luvun organisaatio vai ajassa elänyt jv-komppanian organisaatio 2000-luvulta. En tiedä millä ajanjaksolla jv-prikaatista on käytetty prikaati 80-nimitystä? tai onko sellaista koskaan ollutkaan kuin jalkaväkiprikaati 80? Joku viisaampi osannee valottaa tätä nimikkeen kehitystä.
Joukkueet olivat näköjään tuona aikana huomattavasti pienempiä ollen 30 taistelijan vahvuisia vs. nykyajan n. 35-40 taistelijan vahvuisiin joukkueisiin.Harjoitusvahvuudet A1 eli ne "omat joukot" eivät olleet julkisia silloinkaan kun pataljoonan ja sitä alemman tason ohjesääntöjä sai vielä vapaasti hankkia. Organisatioita uusitaan ajoittain, kun käyttöön tulee uutta kalustoa tai tässä tapauksessa organisaatio saa vanhoja mutta parempia värkkejä korkeamman prioriteetin joukoilta. Siten tarkkaa tietoa millaiseksi tämän organisaation viimeinen vaihe jäi ei liene saatavissa. Yllämainittu gradu on hyvin lähteistetty ja se on laaditttu aikana, jolloin vielä saattoi sanoa, että ei me nyt ihan niin erinomaisia sotilaita ollakaan. Vertailuihin kykeneviäkin oli vielä palveluksessa eli niitä kylmän sodan ajan hyväkuntoisia ja kädentaitoisia 8 kk palvelleita nuoria kouluttaneita upseereita.
Gradun lähdeluettelossa on edelleen salaisia julkaisuja vaikka se on laadittu jo 2007. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, vaikka ite olisin käyttäny punakynää arvostelijana ainakin kysytyn komppanian organisaation kohdalla: Se ei nimittäin ole Harjoitusvahvuudet 1985 kirjasta, koska komppanioilla oli jo orgaaninen tulenjohto (tuli 1993). Oheisena koko komppanian organisaatio sellaisena, kun se oli muuttunut 1990-luvun puolivälissä:
Tuo kirja onkin varmaan hyvä lähde oikealta aikakaudelta. Enpä tuota muistanut vaikka löytyy omastakin hyllystä.Muistaakseni meille armeijassa puhuttiin prikaati 80: sta erotuksena jääkäriprikaati 90: een. Ja ainakin 80-luvun lopun "Reservin johtaja"-kirjassa tuota nimitystä käytettiin. Tässä siitä komppaniakaavio: Katso liite: 62593
Orgaaninen tulenjohto jonka @Old Boy mainitsi vaikuttanee jonkin verran.Joukkueet olivat näköjään tuona aikana huomattavasti pienempiä ollen 30 taistelijan vahvuisia vs. nykyajan n. 35-40 taistelijan vahvuisiin joukkueisiin.
Muistaakseni meille armeijassa puhuttiin prikaati 80: sta erotuksena jääkäriprikaati 90: een. Ja ainakin 80-luvun lopun "Reservin johtaja"-kirjassa tuota nimitystä käytettiin. Tässä siitä komppaniakaavio:
Joukkueet olivat näköjään tuona aikana huomattavasti pienempiä ollen 30 taistelijan vahvuisia vs. nykyajan n. 35-40 taistelijan vahvuisiin joukkueisiin.
1980-luvulla joukkueen vahvuus oli 37 miestä. Pienenemiseen vaikutti myös kevytsinkoryhmän korvaaminen apilas-partiolla.
Jääkäriprikaatejahan meillä oli PTL:ssä jo 1960-luvulta lähtien, vaikka ne ei ollu julkisia. Asian olisi voinut päätellä rauhanajan joukkojen jääkäripataljoonista. Nämä nuorimmista ikäluokista koostuvat joukot olis pyöräilleet vastahyökkäyksiin moottoroidun (II MS aikaisen) tykistön tukemina kuten Polviselässä aika tasan 78 v sitten. Prikaati 80 oli ihan virallinen nimi erotuksena aikaisemmasta prikaati 70:stä. Tutkimusta ei vielä ole kun jälkimmäisestä, sillä tutkimuslupia melkein 50 v vanhoihin aineistoihin on hyvin vaikea saada. 90-luvulla ruvettiin puhumaan jalkaväkiprikaateista.komppanioissa ei ollut neljää joukkuetta vaan kolme, vaikka muuten maavoimat suhkot uskonnollisesti noudatti sitten pataljoonista prikaateihin pyhän neljän jakoa, kun neljä kiväärikomppaniaa muodosti jalkaväkipataljoonan ja neljä jalkaväkipataljoonaa muodosti jalkaväkiprikaatin. Mutta komppania silti vain koostui kolmesta kiväärijoukkueesta eikä neljästä.
Tämä tuntuu tutulta päällikkökoulutetulle reserviläiselle. Käskytys tämmöisen pumpun liikuttamiseen voisi onnistua vieläkinMuistaakseni meille armeijassa puhuttiin prikaati 80: sta erotuksena jääkäriprikaati 90: een. Ja ainakin 80-luvun lopun "Reservin johtaja"-kirjassa tuota nimitystä käytettiin. Tässä siitä komppaniakaavio: Katso liite: 62593