Jatkosotaan liittyvää

Vai että kohdeltiin Suomea kehnosti rauhanteossa ? Ihanko totta.


Mielenkiintoista ajatella asiaa kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta, koska oikeusasioissa on mahdollista ottaa kantaa. Sekin on totta, että oikeudella oli aika harvat piikit eikä Neuvostoliitto tarttunut niihin. Se ei joutunut vastuuseen mistään, mikä on maailmansodan kokonaisuuteen nähden jopa absurdia.

Kyllähän etenkin alueluovutusten suuruus oli katkera juttu. Sitten piti vielä rosvovaltiolle maksaa korvauksia. Pariisin rauhansopimuksen ainoa hyvä juttu oli, että se ehdittiin tehdä ennen kylmän sodan alkua. Olimme sen alkaessa suvereeni valtio.

Pariisissa Enckell piti hyvän puheen ja palautti mieliin, että Suomi on ollut uranuurtaja valtiollisessa demokratiassa, joka on ollut natsismin jyrkkä vastakohta ja pyysi lievennyksiä. Brittien asenne Suomea kohtaan oli suuri pettymys. Se ei tukenut, ja Molotov sai kaiken haluamansa.

Jatkosotaan suhtautumisella voi Suomessa todellakin olla vaikutusta siihen, miten suomalaiset itse arvioivat nykyistä Venäjä-suhdetta ja Suomen kuvaa Euroopassa. Se voi olla viimeisiä YYA-ajan traumojamme.
 
Muisti pätkii. Tietääkö kukaan missä määrin suomalaiset vielä elokuussa 1944 suunnittelivat Kannaksella vastahyökkäystä ? Joku hämärä muistikuva on, että muistan lueskelleeni että ainakin jollain tasolla joku (Päämajassa ?) leikitteli ajatuksella Viipurin ottamisesta takaisin. Idean tasolle tosin jäi, kun ryssä oli vihdoin saatu pysähtymään ja maa piti saada pois sodasta.
 
Muisti pätkii. Tietääkö kukaan missä määrin suomalaiset vielä elokuussa 1944 suunnittelivat Kannaksella vastahyökkäystä ? Joku hämärä muistikuva on, että muistan lueskelleeni että ainakin jollain tasolla joku (Päämajassa ?) leikitteli ajatuksella Viipurin ottamisesta takaisin. Idean tasolle tosin jäi, kun ryssä oli vihdoin saatu pysähtymään ja maa piti saada pois sodasta.
Pajari laati suunnitelmat. Vuosalmelta lounaaseen rannikolle, jolloin Viipuri jää mottiin ja samalla vanhalle rajalle koko Kannaksen leveydeltä.

Parikymmentä vuotta sitten kuuntelin esitelmän, jossa suunnitelmaa arvioitiin ja meritoitunut sotahistorioitsija oli sitä mieltä, että onnistuminen oli täysin mahdollista, koska Kannaksella oli sangen vähän joukkoja ja ne olivat linnoitusjoukkoja, eli eivät mitään I-luokan porukoita. Eri asia tietysti on sitten se, mitä olisi jatkossa tapahtunut. Neuvostoliitto olisi varmaan ensin siirtänyt "riittävästi" joukkoja Leningradin suojaksi ja Saksan kukistuttua "riittävästi" joukkoja Suomen valloittamiseksi. Ja se jälki olisi ollut todella rumaa.
 
Pajari laati suunnitelmat. Vuosalmelta lounaaseen rannikolle, jolloin Viipuri jää mottiin ja samalla vanhalle rajalle koko Kannaksen leveydeltä.

Parikymmentä vuotta sitten kuuntelin esitelmän, jossa suunnitelmaa arvioitiin ja meritoitunut sotahistorioitsija oli sitä mieltä, että onnistuminen oli täysin mahdollista, koska Kannaksella oli sangen vähän joukkoja ja ne olivat linnoitusjoukkoja, eli eivät mitään I-luokan porukoita. Eri asia tietysti on sitten se, mitä olisi jatkossa tapahtunut. Neuvostoliitto olisi varmaan ensin siirtänyt "riittävästi" joukkoja Leningradin suojaksi ja Saksan kukistuttua "riittävästi" joukkoja Suomen valloittamiseksi. Ja se jälki olisi ollut todella rumaa.

Kiitos. Jotain tällaista muistin sopukoista yritinkin kaivella. Ei siis ollutkaan mitään ns. tupakkiaskin kanteen piirreltyä, vaan asiaa mietittiin ihan oikeasti. Mutta kuten sanoitkin, eipä tuossa olisi juuri mitään järkeä ollut enää tuossa vaiheessa.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Kiitos. Jotain tällaista muistin sopukoista yritinkin kaivella. Ei siis ollutkaan mitään ns. tupakkiaskin kanteen piirreltyä, vaan asiaa mietittiin ihan oikeasti. Mutta kuten sanoitkin, eipä tuossa olisi juuri mitään järkeä ollut enää tuossa vaiheessa.
Joo se oli ihan oikea suunnitelma ja laadittu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Päämaja torppasi sen sitten, koska Neuvostoliiton rauhantahtoa ei haluttu heikentää. Ei tuo mikään salaisuus ole koskaan ollut, muistaakseni Halsti kertoo siitä, mutta sitä ei hirveästi nostettu esille sotien jälkeen. Tuolloin 2000-luvun alkupuolella se sitten nousi taas ohimennen esille.
 
Pajari laati suunnitelmat. Vuosalmelta lounaaseen rannikolle, jolloin Viipuri jää mottiin ja samalla vanhalle rajalle koko Kannaksen leveydeltä.

Parikymmentä vuotta sitten kuuntelin esitelmän, jossa suunnitelmaa arvioitiin ja meritoitunut sotahistorioitsija oli sitä mieltä, että onnistuminen oli täysin mahdollista, koska Kannaksella oli sangen vähän joukkoja ja ne olivat linnoitusjoukkoja, eli eivät mitään I-luokan porukoita. Eri asia tietysti on sitten se, mitä olisi jatkossa tapahtunut. Neuvostoliitto olisi varmaan ensin siirtänyt "riittävästi" joukkoja Leningradin suojaksi ja Saksan kukistuttua "riittävästi" joukkoja Suomen valloittamiseksi. Ja se jälki olisi ollut todella rumaa.
Ohto Manninen (Finnish defense studies 16):

"Finnish devotees of military history have contemplated at length
whether the Finnish troops in August 1944 would have been sufficient
for a counter-attack to push the Soviet forces further away,
perhaps even to the 1939 borders.
Despite the losses it had suffered, the Red Army was not powerless
on the Isthmus. There were 150 000 men there from mid-July
onwards, and 240 000 men along the eastern border of Finland. The
Soviet divisions that had been worn down by the attacks on the Isthmus
- 18 divisions remained in addition to the three fortification areas
- were moved away from the front to rest and to be replenished
during July.1 ' The overall strength of the Finns and the Germans
exceeded the Soviet strength along Finland's borders, but in all likelihood
the Red Army had more firepower.
Under no circumstances did the Red Army let itself believe that
the threat coming from the Finnish direction was negligible. An extensive
order to defend was given to the troops on the Isthmus in
mid-August, and fortification work was carefully supervised. "

Suomalaisten vastahyökkäys olisi ollut varsinainen "hölmön tölväys":
- Venäläisethän olisivat voineet hyvin nopeasti vahvistaa etenkin ilmavoimiaan. Lisäksi panssariylivoima jne.
- Lisäksi länsivaltojen todennäköiset erittäin kielteiset reaktiot ("pitäkää hyvänänne")
- Olisiko kenttäarmeijan moraali kestänyt tuollaista vastahyökkäystä. Yleinen sotatilannehan oli tiedossa ihan perusmosurista alkaen.
 
Pajari laati suunnitelmat. Vuosalmelta lounaaseen rannikolle, jolloin Viipuri jää mottiin ja samalla vanhalle rajalle koko Kannaksen leveydeltä.
Halsti tosiaan tuosta kertoo kirjassaan. Käytettävissä olisi ollut 5-6 divisioonaa, mikä olisi todennäköisesti riittänyt läntisellä Kannaksella olleiden vihollisten saarrostamiseen. Pajari teki suunnitelman oma-aloitteisesti ja lähetti sen Päämajaan, joka ei ymmärrettävästi tuossa vaiheessa enää asialle lämmennyt. Pajarin mielestä tälläinen voimannäyttö olisi kuitenkin vain parantanut Suomen neuvotteluasemia.
 
Tämän päivän Hesarissa virolaisten "Suomen poikien" haastattelu. Vielä muutama veteraani on elossa.

 
Koko artikkeli luettavissa.

Kemiläinen korpraali Ville Väisänen otti Tali–Ihantalassa 1944 ensi kertaa panssarinyrkin käteensä – illalla hän oli tuhonnut 8 neuvostotankkia​

Panssarintorjuntaritarit kertoo miehistä, jotka pysäyttivät talvi- ja jatkosodissa neuvostopanssareita vaihtelevin välinein. Heidät palkittiin korkeimmalla kunniamerkillä.

Lukemisto|Historia ja perinne16.12.202319:00
 
Back
Top