Jos Suomi miehitetään, miten toimit?

Jos Suomi miehitetään, miten toimit?

  • Toivottaisin uudet isännät tervetulleeksi ja työskentelisin mielelläni miehityshallinnon kanssa

    Ääniä: 4 3.5%
  • Pitäisin mahdollisimman matalaa profiilia välttäen turhaa kanssakäymistä miehittäjien kanssa

    Ääniä: 5 4.4%
  • Tekisin passiivista vastarintaa mm. jättäisin miehittäjän käskyjä tahallaan noudattamatta

    Ääniä: 15 13.2%
  • Ryhtyisin aktiiviseen vastarintaan tuhoten VAIN miehittäjän sotilaita

    Ääniä: 31 27.2%
  • Aktiivinen vastarinta tuhoten miehittäjän sotilaita, siviilejä SEKÄ yhteistyötä tekeviä SUOMALAISIA

    Ääniä: 39 34.2%
  • Pyrkisin muuttamaan ulkomaille

    Ääniä: 20 17.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    114
Venäläiseen geeniperimään tuskin kuuluu sen suurempaa väkivaltaelementtiä kuin muidenkaan kansojen. Heitämpä vaikka yhden kortin: suomalaistyöläisen ja - talonpojan ei kande puollustaa maata. Koska Tammisaari ja Suomenlinna -18. Genetiikkako määritteli noiden mainioiden ihmisoikeuksien tyyssijojen toimintakulttuurin?

Historian pelmehtimisistä löytyy vaikka millaisia esimerkkejä, ehkä kannattaa luodata tuoreempia siteeksi. Osseatiassa ja Georgiassa varsin tyynesti venäläisjoukot seurasivat katseella kustakin alueesta pois päin siirtyvää liikennettä. Ei tuntunut kiinnostavan pätkääkään. Tuleva liikenne oli sitten syynissä kyllä....samoin Itä-Ukrainasta, sieltä pääsee kyllä länttä kohti, erityisesti ukrainalaisväestö...venäläisväestö tuskin himokkaasti on lähdössäkään. Krim suorastaan kutsuu tulijoita, eikä kukaan estä lähtemästä.

Tsetseenipakolaisiakin on tavattu. Ottaapa huomioon mm. se, että Tsetseniasta on muuttanut pirukseen väkeä....Venäjälle. Kauppiaita, työläisiä, opettajia, lääkäreitä....RusArmyyn on pestautunut monta pataljoonaa entisiä tsetseenitaistelijoita.

Laajamittaisen kansanmurhaajan titteliä A.D.2015 tuskin haluaa ottaa enää mikään valtio taakakseen. Voi toki ottaa, mutta mahdollisuus on ainakin vielä pienehkö. Tai jos maailma lähtee tuollaiseen taas kerran, niin sitten moni muukin ikävä skenaario toteutuu varmasti ja voittajina esiintyvät lähinnä jyrsijät ja hyönteiset.

En väitä, etteikö Pstsian esitys voisi olla tottakin. Tässä hetkessä muunlaiset toimintatavat näyttävät todennäköisemmiltä. Itse en jäisi kyllä kokeilemaan, minkä toimintatavan Kaveri mahtaisi valita. Siksi olen valinnut mallin: Känädä.
 
Laajamittaisen kansanmurhaajan titteliä A.D.2015 tuskin haluaa ottaa enää mikään valtio taakakseen.
Yksi uusimuotoista valtiota (kalifaattihan se taisi olla) tavoitteleva pumppu toki yrittää kovasti.

Ihmishengen kunnioittaminen tilanteessa jossa ollaan valittu maasodankäyntiä vaatinut toimintavaihtoehto ei välttämättä ole nyt vallitsevien olojen tasolla. Ja sen verran uskon Suomen valtiolliseen integriteettiin ja puolustusvoimien suorituskykyyn, että maasodankäynniksi se kuitenkin menisi ennen kuin tämä maa tulisi miehitetyksi.
 
Yksi uusimuotoista valtiota (kalifaattihan se taisi olla) tavoitteleva pumppu toki yrittää kovasti.

Ihmishengen kunnioittaminen tilanteessa jossa ollaan valittu maasodankäyntiä vaatinut toimintavaihtoehto ei välttämättä ole nyt vallitsevien olojen tasolla. Ja sen verran uskon Suomen valtiolliseen integriteettiin ja puolustusvoimien suorituskykyyn, että maasodankäynniksi se kuitenkin menisi ennen kuin tämä maa tulisi miehitetyksi.

Kyllä, niin kuin sanonta kuuluu: "You can't win military campaigns without boots on the ground". Toki tähän varmaan löytyy maailmanhistoriasta poikkeuksia.
 

Onko oikeus maataan puolustaa, vai onko sekin evätty?

Joku sanoi: "Ken vaivojansa vaikertaa, / On vaivojensa vanki. / Ei oikeutta maassa saa, / Ken itse sit' ei hanki"

No jo löytyi .. :D

Tuossako oikeutus maanpuolustusoikeudelle? LINKKI


Ks. Runoelmia


Kaarlo Kramsu

RUNOELMIA.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Werner Söderström 1887.

Kaukaapa oli tämä Kramsu viisas, kun oti nykyajankin huomioon kirjoitusajankohtanaan ennen 1887

Nukkuva Suomi.

Pilvet raskaat, uhkaavaiset Suomen taivaan tummentaa,
Mutta Suomen miehet nukkuu unta vielä raskaampaa.
Heräämättä vaaran tullen untans nauttivat he vaan
Tantereilla, joita isät kostuttivat hurmeellaan.

Monta vaivan, vainon päivää kansa tämä nähnyt on;
Nytkö uinaillen se vaipuis taistelutta kuolohon?
Nuorna vielä nurkumatta lähtisikö manalaan?
Niinkuin vanhus ikäloppu sammuisiko nukkuissaan?

Ei, niin kova kohtalomme tok'ei julma olla saa!
Avosilmin kohdatkohon Suomen kansa kuolemaa.
Jos ei väisty surman nuoli, sammuttakoon kärki sen
Hengen valppaan, elonvoivan, uljaan, itsetietoisen.

Tora, riita mielessänsä Suomen kansa uinailee,
Unissansa oman rintans veriin hurja raatelee.
Taistelevans luulee eestä elon, voiton loistavan,
Vaikka nukkuin suljahtaapi suuhun synkän kuoleman.

Pilvet raskaat, raudankarvat Suomen taivaan tummentaa.
Ukon pilvet uhkaavaiset turmiota ennustaa.
Nosta ukko raivoon ilmas, pane nuoles satamaan,
Ehkä herää Suomen kansa kerran ennen kuoloaan!


Uusi aika.

Käy myrsky, murtain kaikki voimallansa,
Syvästi aika uusi hengähtää;
Ja luulot vanhat horjuu juurillansa,
Pyhyydet muinaisuuden häviää.

Rajusti aatteet iskee toisihinsa,
Ja eestä niiden urhot uhrataan.
Ei luota orja enää kahleihinsa:
Vapaana riehuin tuntee voimiaan.

Ja kansain parhaat taistelussa kaatuu,
Ja uupumus jo voittaa sotijat,
Ja aatteet jalot alhaisiksi maatuu:
Näytöksen toisen toiset alkavat.

Käy esiin joukko rauhaa suosivainen,
Se taistellut ei, vartoi aikaans, vaan:
Nyt uupui muut, nyt sill' on valta vainen,
Nyt parantaa se tahtoo haavat maan.

Ja la'it uudet laatii pieni henki,
Ja yhteiskunta muodostetaan näin
Juur' samallainen kuin ol' entinenki,
Vaikk' kiilloitettu vähän päältäpäin.

Ja jälleen syntyy järjestys niin uhkee,
Ja kahleet uudet ihmishenki saa, —
Ja jälleen myrsky uusi raivoon puhkee
Ja maahan kaikki murtaa, musertaa!

Taneli Luukkonen.

Näin Luukkonen rohkea lausui:

"Nyt teille mä tarjoan,
Te korpien väijyvät sissit,
Urotyön niin loistavan".


"Teit' ajohon otuksen kutsun
Niin uljahan, voimakkaan,
Ett'ei sen vertaista nähty
Ole saloilla Suomenmaan."

"Sen otuksen pyytää mä tahdon;
Mua siinä te auttakaa!
Kuningas siit' teitä kiittää
Ja Ruotsin ja Suomen maa."

"Nyt Venäjän mahtava Tsaari
Lähitienoilla majailee,
Hän, jonka rautainen koura
Sulo maatamme runtelee."


"Nyt kuivata voimme kaikki
Verikyyneleet Suomenmaan.
Ken sortoa enään pelkäis,
Otus semmoinen saaliinaan?"

Ja riemuiten sissit huusi:
"Sua seuraamme, Luukkonen!"
Mut Långström, iloinen veikko,
Hän huudahti nauraen:

"Mä leikissä myös olen myötä,
Mut sitä te muistakaat:
Nuo otukset suuret ne potkii,
Ja koivet on voimakkaat."

Jo nukkui levossa Tsaari,
Mut äkkiä heräjää,
Kun ulkona huudot kaikuu
Ja asehet helähtää.

Nuo metsien hurjat sissit
Ovat tulleet peitossa yön
Nyt Tsaarin he vangita tahtoo,
Nyt alkavat verityön.

Mut Tsaarin vartijamiehet
On uljaat taistelemaan.
Ei kuolemata he kammo,
Ei väisty he paikaltaan.

Ja vihdoin kun taistelu lakkas,
Ja vastus voitettu on,
Niin nähtihin, että Tsaari
Pois päässyt on pakohon.

Ja Luukkonen kuolleita katsoi,
Veriuhreja urhotyön:
"En teidän tähden mä tänne
Ole rientänyt halki yön".

"Otus oiva täällä on nähty.
Sitä pyytää mä halusin.
Mut kurjien orjain ruumiit,
Mitä niistä mä huolisin?"

Mut Långström, iloinen veikko,
Hän naurahti, lausuen:
"Ei saalista aina saada,
Vaikk' ollaan jäljillä sen".


"Vaan siitä sä ylpeillä taidat,
Ett' ajettu milloinkaan
Niin jaloa otust' ei ennen
Ole saloilla Suomenmaan."


"Enk' usko, ett' edes vasta
Niin uljahan otuksen
Käy kimppuhun talonpoika,
Kuin käynyt on Luukkonen!"

Unelma.

Näin unta, että kuoltuain
Mä nukuin tyynnä haudassain,
Kun haudan aukeevan mä luulin
Ja äänen korvissani kuulin:

"Vuossadat nukkunut jo oot,
Nyt kuolon sumut poistukoot.
Käy kulkemaan taas elon tiellä
Ja kansaasi sä etsi siellä."

Mä nousin, lähdin kulkemaan
Ja hyvin tunsin oman maan:
Se nousnehelle nurmen alta
Viel' entist' tuntui kauniimmalta.

Mut kuinka kuljin etsien,
Kansaani löytänyt mä en:
Mun maassain ventovieras kansa
Iloiten nautti onneansa.

Se lauloi kielin vierahin:
"On Suomi maista ihanin".
Mut murhe sydämeni täytti,
Ja vieraalta mun maani näytti.

Ja silloin lausuin huokaten:
"Pois hautaani käyn jällehen.
Ken yksinään jäi kansastansa,
Hän asuu parhain haudassansa".

Mut kun näin mielein vaikeroi.
Mun korvissani laulu soi:
Se lauloi kansast' entisestä,
Sen taistelusta viimeisestä,

Ja kertoi, kuink' eest' isäinmaan
Se tyynnä kulki kuolemaan,
Ja kuinka vielä kuoltuansa
Jäi kaikumahan kunniansa.

Ja laulu lakkas. Siitä sain
Niin oudon tunnon rintahain:
Mun mielein muuttui iloiseksi,
Mut itsein toivoin kuolleheksi.

Ja vihdoin lausuin miettien:
"Voin käydä hautaan jällehen.
Mun kansain kuoli kunnialla,
Nyt tyynnä nukun nurmen alla".

Ilkka.

Viel' elää Ilkan työt, kenties
Kauanki, kansan suussa.
Hän eli niinkuin Suomen mies
Ja kuoli — hirsipuussa.

Ol' Ilkka talonpoika vaan,
Siis suur' ei suvultansa;
Mut jaloin poika Suomenmaan
Hän oli aikanansa.

Hänt' ajan hurjan myrskyihin
Vei oikku onnetarten;
Hän sopi niihin kuitenkin
Kuin tehty niitä varten.

Se aik' ol' ajoist' ankarin
Ja itkun aika varmaan,
Kun käsissä Klaus Flemingin
Ol' ohjat maamme armaan.

Kyll' itki moni huokaillen,
Ett' oikeus on pilkka;
Mut itkiessä toisien,
Niin itkenyt ei Ilkka.

Vaan koska kansa valittaa,
Hän neuvon sille antaa:
"Niin kauan huolta nähdä saa,
Kun tahtoo sitä kantaa."

"Ken vaivojansa vaikertaa,
On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa
Ken itse sit' ei hanki."

"Siis vapauteen taistellen
Ken miehen mieltä kantaa:
Tie suorin kulkee onnehen
Lähellä kuolon rantaa!"

Ja vasamata nopsempaan,
Jonk' ilmaan viskas jousi,
Nää sanat lensi halki maan.
Ja Suomen kansa nousi.

Nyt liekki sodan verisen
Levisi pitkin maata:
Ei Suomi sotaa Ilkkaisen
Unohtaa koskaan saata.

Jo kohtas kosto sortajat
Kädellä ankaralla,
Siks kunnes juonet kavalat
Löi Ilkan Nokialla.

Tuo teot suuret kunniaa:
Tok' viedä voivat muuhun,
Ja Ilkan tietä suorimpaa
Ne veivät hirsipuuhun.

Mut varmaan Ilkan neuvo tää
Viel' elää kansan suussa:
Kauniimpi orjan elämää
On kuolo hirsipuussa.


..OSUVA ON TÄMÄKIN - ERITTÄIN OSUVA..

Heräämätön.

Riehui muinen vainon tuuli,
Pilvet päivän peittivät;
Kuolleeks Suomen moni luuli,
Multaa hautaan heittivät
Mutta Suomi nukkui vaan,
Uutta aikaa vartoissaan.


Haudan päälle nostettihin
Patsas raskas, kivinen;
Patsaasehen piirrettihin
Nimi vieraskielinen.
Mutta Suomi nukkui vaan,
Uutta aikaa vartoissaan.


Omat lapset haudallansa
Pilkkailivat äitiään;
Vieras mieli rinnoissansa,
Vieras myrkky mielessään.
Mutta Suomi nukkui vaan,
Uutta aikaa vartoissaan.


Mutta vihdoin päivä valkes,
Koitti aamu Suomenkin,
Raskas hautapaasi halkes,
Loisti säteet hautaankin.
Mutta Suomi nukkui vaan,
Uutta aikaa vartoissaan.


Haudan luona, viipyin hetken,
Uuden ajan henki huus:
"Alkanut jo olen retken,
Ala Suomi elo uus!"
Mutta Suomi nukkui vaan,
Uutta aikaa vartoissaan.


"Hengen ääni soi vaan kerran:
Jok' ei kuule, kuolkohon!"
Suomi havahtui sen verran,
Että sanat kuullut on:
Kylkens sitten käänsi vaan,
Uutta aikaa vartoissaan.


..ja wanhaa aikaa kerrataan, Nuijasota jatkuu vaan ..


Hannu Krankka.

Läks joukko reipas, nuori
Lakeilta Limingan,
Sotahan itsens suori
Uhaksi sortajan.

Käy Hannu Krankka heitä,
Mies uljas, johtamaan;
Vienassa surman teitä
Jo oppi astumaan.

Levinnyt kaikkialla
On tieto kamalin:
"On lyöty Nokialla
Jo joukko Ilkankin."

Mut suremaan ken jouti,
Kun tullut tieto on,
Ett' tulossa on vouti
Jo Abram Melchersson!

Hän luulee voivans, houkko,
Lannistaa Pohjanmaan,
Ja sotilaita joukko
Häll' onpi seurassaan.

Mut Krankka tämän kuullen
Näin mietti mielessään:
Sit' ennen, niin mä luulen,
Viel' leikki leikitään.

Vaan lähteissänsä vielä
Käy luo hän tietäjän:
"Kuink', ukko, sodan tiellä
Sä näät mun kestävän?"

Ja vanhus kohoaapi
Ja häneen katsahtaa:
"Verissäns valittaapi
Koht' armas Suomenmaa."

"Ja vainon valta vankka
Se maassa vallitsee;
Mut sua, Hannu Krankka,
Ain' onnes suojelee."

"Vaan mieleesi sä paina
Tää neuvo totinen:
Sä karhu tapa aina,
Ennenkuin nyljet sen."

Ja joukko reipas lähti
Lakeilta Limingan,
Ja joutuisasti ehti
Se luoksi Kokkolan.

Nyt siellä Hannu Krankka
Tarkastaa joukkoaan:
Iin väki tuima, vankka
Ei väisty milloinkaan.

Ja Kemin kookas kansa,
Nuo urhot rotevat,
Ylpeillen voimistansa,
Ain' itseens luottavat.

Mut miehet reippaat, sorjat
Ja liukkaat Limingan,
On taistelussa norjat
Ja uljaat ainian.

Vaan odotus ei työnä
Heill' ole kauankaan.
Jo vouti talviyönä
Myös rientää Kokkolaan.

Ja Krankan joukkokunta
Nyt verileikin saa,
Ja hurmevirrat lunta
Lämpöiset sulattaa.

Ei Nuijajoukko taivu,
Saa vouti tappion:
Ken verihins ei vaivu,
Hän pyrkii pakohon.

Pakohon hevosensa
Myös vouti käännättää,
Kun hänen rinnallensa
Jo Krankka ennättää.

Ei vastustus nyt auta,
Hän Krankan vanki on:
"Nyt ilkitöistäs hauta
Sun perii kunnoton."

"Mut ennen kuin mä sulle
Kaikk' kostan konnantyös,
Sä turkkis anna mulle,
Se hyv' on talviyöss'."

Hän turkin hältä riisti
Ja yllens puki sen.
Se oli pulska, siisti,
Mut turmiollinen.

Sill' urhot innossansa
Jo vainoo uhriaan:
"Tuoll' on hän, turkistansa
Hän kyllä tunnetaan."

Ja käsivarret tuimat
Aseita heiluttaa,
Ja sivallukset huimat
Miest' uhkaa uhkeaa.

Rajusti Krankka torjui
Nuo iskut päältähän,
Ja Nuijajoukko horjui,
Kun jälleen iski hän.

Ei iskut häntä yllä,
Ja miehet huutamaan:
"Hän Krankka on, hän kyllä
Kädestä tunnetaan."

Ja melske huima herkes,
Ja kukin ä'issään,
Niin nopeaan kuin kerkes.
Taas voudin etsintään.

Mut hänt' ei löytynynnä,
On turhaa kaikki työ:
On vouti lymynnynnä,
Ja suojanans on yö.

Ja Krankka hymyhuulin
Näin lausui huo'aten:
"Mä neuvon viisaan kuulin,
Mut ymmärtänyt en."

"Jos muistanut mä oisin
Tuon neuvon mielevän,
Niin nähnyt oisin toisin
Tään leikin päättyvän."

"Ei voitto loistossansa
Niin uljas, verinen,
Ois ollut lopussansa
Niin hullunkurinen."

"Siis sanaa taidokasta
Kaikk' urhot muistakoot:
"Sä karhu nylje vasta,
Kun tappanut sen oot."

jne...:cool:
 
Viimeksi muokattu:

Älkää kuulkaa olko huolissanne. Jos teillä ei nyt ole sodanajan sijoitusta, niin voitte olla varmoja, että 1-2 kuukauden taistelujen jälkeen niitä paikkoja rivissä alkaa aueta. Kyllä jokaiselle varusmiespalveluksen käyneelle sijoitus löydetään. Jos ei nyt heti ensimmäisessä aallossa, niin hyvin pian sen jälkeen. Olkaa onnellisia, suuremmat mahkut selvitä sodasta hengissä, kun ei joudu heti ensimmäiseen tulimyrskyyn. Tulette sitten täydennysmiehinä ketjuun. Totta kai koulutettua reserviä pitää olla PALJON enemmän kuin SA-sijoituksia. Millä muuten paikataan aukot riveissä?
 
Vastarinta ja pakeneminen ovat sitten riippuvaisia miehittäjien toimista ja kansan toimintamahdollisuuksista. Miehityksen mukanaan tuomat levottomuudet ja elintason lasku ovat omiaan vaikuttamaan kansan ja miehittäjän suhteeseen. Jos olot ovat kertakaikkiaan kurjat, voi pakeneminen olla useille varteenotettava vaihtoehto.

Sekä vastarinta että pakeneminen vaativat päättäväisyyttä, jota ei läheskään kaikilta löydy. Mahtaisiko vajaa kymmenen prosenttia kansasta kuulua noihin ryhmiin? Ehkä vain muutama prosentti.

Voitaneen soveltaa paria historian esimerkkiä samankaltaisen tilanteen kahdesta ääripäästä. Viron tilanne neuvostomiehityksen alettua ja juutalaisten tilanne Saksassa Hitlerin noustua valtaan. Katsotaanpa ensin Saksan tilannetta. Vuonna 1933 siellä oli 523,000 juutalaista. Syyskuuhun 1939 mennessä 282,000 näistä oli poistunut vapaaehtoisesti maasta eli 54%. Täytyy ottaa huomioon, että suurin osa juutalaisista oli varakasta väestönosaa, mikä mahdollisti lähdön helpommin. Samoin kohdistettu vaino heihin esim. 1935 Nurnbergin lait ja 1938 kristallnacht, jne.

Virosta pakeni syksyllä 1944 n. 70,000 ihmistä. Vuonna 1934 siellä oli 1.1miljoonaa. Jos tästä otetaan pois se 100,000, jotka karkotettiin Siperiaan, niin 7% pakeni.

Eli riippuen tilanteesta, näiden esimerkkien pohjalta, 7% - 54% väestöstä voisi paeta. Mielestäni tässä on merkillepantavaa, että vaikka täysi holokausti oli tulossa - ja se oli tiedossa jo Mein Kampfin kirjoittamisesta alkaen - niin silti VAIN 54% juutalaisista lähti Saksasta vapaaehtoisesti. Aikaa kyllä oli useita vuosia poistua ennen sodan alkua. Ja Virossa taas vain 7% pakeni.

Veikkaisin ihan heittona, että Suomesta lähtisi n. 10% - 15% väestöstä ulkomaille - joku 500,000 - 800,000 ihmistä. Ei missään nimessä enempää.
 
Älkää kuulkaa olko huolissanne. Jos teillä ei nyt ole sodanajan sijoitusta, niin voitte olla varmoja, että 1-2 kuukauden taistelujen jälkeen niitä paikkoja rivissä alkaa aueta. Kyllä jokaiselle varusmiespalveluksen käyneelle sijoitus löydetään. Jos ei nyt heti ensimmäisessä aallossa, niin hyvin pian sen jälkeen. Olkaa onnellisia, suuremmat mahkut selvitä sodasta hengissä, kun ei joudu heti ensimmäiseen tulimyrskyyn. Tulette sitten täydennysmiehinä ketjuun. Totta kai koulutettua reserviä pitää olla PALJON enemmän kuin SA-sijoituksia. Millä muuten paikataan aukot riveissä?
Edellen on paikkoja vapaaehtoisille, Maakuntakomppanioissa ja Paikallisjoukoissa laajemminkin ....
 
Mun pointtini tässä "sijoittamaton reservi" jutussa liittyy laajempaan huoleeni tulevaisuuden sodankuvasta ja siihen mikä tämänkin ketjun aiheena on eli miten toimit jos maa miehitetään. Mua huolestuttaa se että armeijan koko on muutama satatuhatta sotilasta. Sen ulkopuolelle jää yli 5 miljoonaa siviiliä! Toki he koostuvat lapsista ja vanhuksista mutta myös kaikista muista henkilöistö jotka eivät kuulu sillä hetkellä armeijaan. Tämä konsepti toimi WW2 maailmassa mutta nykysodassa sodankäynti ja siviilit menevät iloisesti sekaisin. Eikö todellakaan voisi olla maanpuolustus oikeutta jossa armeijan lisäksi kansalaiset, sijoittamattomat reserviläiset, sivarit, vapautetut, kaksoiskansalaiset jne jne voisi tehdä vastarintaa, puolustaa itseään tai halutessaan muodostaa taisteluelementtejä. Eikö voisi vaikka halutessaan hakea toimipisteestä kokardin ja allekirjoittaisit paperit jolla sinut otetaan viralliseksi sotilaaksi 60 sekunnissa. Sen jälkeen voisit tehdä mitä haluat jollei sinua kutsuta taistelujoukkoihin tai maa joutuu kaaokseen ja tulee täysin miehitetyksi.
 
Suojeluskunnat ovat se ratkaisu sijoittamattomien ongelmaan joka on yhtä kuin vittumainen vasemmisto.
Silloin siviilit voivat koska vain pukea uniformun ja napata kiväärin käteen, yksinkertaista.
 
Olipas tuon linkin everstin kommentit sangen omahyväisiä, ylimielisiä ja maanpuolustustahtoista reserviä alentavaa luettavaa. Mutta olen myös sitä mieltä että turha olla huolissaan, hommia kyllä löytyy jos kriisiä pukkaa. Everstin jutussa oli vähän provoilun makua myöskin. Sissisotaan ollaan ihan varmasti varauduttu. Aseita ja ammuksia on varmasti jaossa kaikille niitä tarvitseville ja jos ei ole niin kuulemma niitä hankitaan nopeassa tahdissa lisää. Tämän totesi eräs majuri, kun juuri kävin kertaamassa. Oli myös sitä mieltä että varareservi ei todellakaan jää jouten.
 
Suojeluskunnat ovat se ratkaisu sijoittamattomien ongelmaan joka on yhtä kuin vittumainen vasemmisto.
Silloin siviilit voivat koska vain pukea uniformun ja napata kiväärin käteen, yksinkertaista.

Kyllä, Talvela puhuu asiaa!
Ajatelkaas nykysotia. Entä jos tilanne ei menekkään kuten WW2'ssa: armeija taistelee kaukana rintamalla, tulee tappioita, reservistä otetaan täydennystä. Entä jos sota eteneekin toisin, tilanne on useita kuukausi sekava, Venäläisiä saattaa tulla vastaa niin, Itä-Helsingissä kuin Viitasaaren kylänraitilla. Entä jos armeija ei syystä tai toisesta kutsukkaan reservistä täydennystä. Jos olet siviilissä niin, tilanne on super stressaava vaikka tilannetta ei olisi kestänyt kuin muutaman kuukauden, saatikka jos se jatkuu sellaisena pitkään. Maasta et voi poistua, armeijaan ei tule kutsua. Entä jos käy kuten ex-Jugoslaviassa ja joissain päin maata teloitetaan 8000 Suomalaismiestä. Sodan jälkeen sitten ihmetellään kuinka on mahdollista että maassa joka on täynnä metsästysaseita ja satoja tuhansia armeijan käynneitä miehiä plus kaikki muut toimintakykyiset ihmiset päälle, teloitus oli mahdollista ilman mitään vastarintaa. Lyhyesti: mä en koskaan ole tajunut mustavalkoista jakoa: sijoitettu sotilas-siviili.
 
Olipas tuon linkin everstin kommentit sangen omahyväisiä, ylimielisiä ja maanpuolustustahtoista reserviä alentavaa luettavaa. Mutta olen myös sitä mieltä että turha olla huolissaan, hommia kyllä löytyy jos kriisiä pukkaa. Everstin jutussa oli vähän provoilun makua myöskin. Sissisotaan ollaan ihan varmasti varauduttu. Aseita ja ammuksia on varmasti jaossa kaikille niitä tarvitseville ja jos ei ole niin kuulemma niitä hankitaan nopeassa tahdissa lisää. Tämän totesi eräs majuri, kun juuri kävin kertaamassa. Oli myös sitä mieltä että varareservi ei todellakaan jää jouten.

Se oli majurin oma mielipide, eversti on ylempi ja kertoi ihan virallisen kannan.

Tosin puolustusvoimat ei voi kieltää ketään ampumasta miehittäjää, tai voi mutta moni ei tottele.
Laki johon hän viittasi on tietenkin sama jolla Suojeluskunnat lakkautettiin ja on estetty seuraajien perustaminen.
 
Paha sanoa. Mutta onhan se niin että jos uhka meinaa ruveta oikeasti realisoitumaan, muuttuu tuollaiset everstin pöyhkeilyt osastoon "En ole koskaan niin sanonut".
 
Kyllä, Talvela puhuu asiaa!
Ajatelkaas nykysotia. Entä jos tilanne ei menekkään kuten WW2'ssa: armeija taistelee kaukana rintamalla, tulee tappioita, reservistä otetaan täydennystä. Entä jos sota eteneekin toisin, tilanne on useita kuukausi sekava, Venäläisiä saattaa tulla vastaa niin, Itä-Helsingissä kuin Viitasaaren kylänraitilla. Entä jos armeija ei syystä tai toisesta kutsukkaan reservistä täydennystä. Jos olet siviilissä niin, tilanne on super stressaava vaikka tilannetta ei olisi kestänyt kuin muutaman kuukauden, saatikka jos se jatkuu sellaisena pitkään. Maasta et voi poistua, armeijaan ei tule kutsua. Entä jos käy kuten ex-Jugoslaviassa ja joissain päin maata teloitetaan 8000 Suomalaismiestä. Sodan jälkeen sitten ihmetellään kuinka on mahdollista että maassa joka on täynnä metsästysaseita ja satoja tuhansia armeijan käynneitä miehiä plus kaikki muut toimintakykyiset ihmiset päälle, teloitus oli mahdollista ilman mitään vastarintaa. Lyhyesti: mä en koskaan ole tajunut mustavalkoista jakoa: sijoitettu sotilas-siviili.

Sotilas kantaa tunnuksia ja on jonkun valtion tunnustama taistelija, siihen statukseen rittäisi jäsenyys Suojeluskunnassa, vaatekerta ja kivääri.

Pieni vihreä mies ei kanna tunnuksia mutta kivääriä kyllä, ei tiedä myöskään mistä on kotoisin mutta tänne on tulossa.
 
Sotilas kantaa tunnuksia ja on jonkun valtion tunnustama taistelija, siihen statukseen rittäisi jäsenyys Suojeluskunnassa, vaatekerta ja kivääri.

Pieni vihreä mies ei kanna tunnuksia mutta kivääriä kyllä, ei tiedä myöskään mistä on kotoisin mutta tänne on tulossa.

Jotenkin (taas) tuntuu siltä että upseerit käy edellistä sotaa. Tuntuu jotenkin älyttömältä että Venäläiset käy modernia hybridi-vihreämies-sotaa, tekee kaikkensa jotta tilanne etenisi mahdollisimman epäsymmetrisesti ja Suomessa elätään lakien ja asetusten jäykistämässä WW2-maailmassa.
 
Oli yliupseeri osasto miten epätasalaatuista tahansa, yleinen tahtotila muuttuu hyvinkin maanpuolustushenkiseksi muutamissa tunneissa, kun asioita alkaa tapahtumaan. Joten turha murehtia roolien vähyydestä.
 
Oikeastaan on todella huvittavaa nähdä tätä kiemurtelua.

Osa foorumilaisista fantasioi miehittävien sotilaiden tappamisesta vaikka todennäköisesti sellaista miehitysvoimaa ei koskaan maahan tulekkaan - jos Suomi lyödään sotilaallisesti niin kaikista todennäköisin vaihtoehto on se, että Suomi pakon edessä irtisanoutuu läntisistä liittokunnista (kuten EU:sta) ja miehittää itsensä.

Sen sijaan Suomi tekee myönnytyksiä Venäjälle. Raja siirretään Kymijoelle. Annetaan tukikohtia saaristosta, Lapista ja Poriin perustetaan venäläinen lentotukikohta.
"

Otsikon aiheena oli kyllä Suomen miehitys, ja johdattelet ohi aiheen koska alueluovutuksiahan on tehty jo edellisen sodan jälkeen.

Kyseessähän oli spekulaatio että miehitys konkretisoituu todella ja tilanne on verrattavissa Itä-Euroopan miehitykseen sodan lopussa.
Kait sitä epäisänmaallista opportunistia löytyy sen verran että saadaan uusi hallinto maahan mutta epäilen kyllä etteivät miehitysjoukot voi vetäytyä synnyttämättä aseellista kapinaa maanpettureita vastaan.
 
Vastailin "Tekemään passiivista vastarintaa..."

Miksi: Jo vanha mies :/...
 
Back
Top