Karttataidot

Maxnote

Alokas
Uteliaisuutta kyselen,Onko kartan osaamisella suuri osa Varusmiespalvelussa, tarkoitan myös sellaisia karttamerkkejä kuin Raskas konekivääri, Jalkaväen merkki yms.
Ja paljonko niitä tulee tarvitsemaan, myös sekin että pitääkö ne osata siellä jossain vaiheessa.

Jos et ymmärtänyt niin:Klikkaa tästä

Itse olen opetellut kaikki mahdolliset asiat mitä ehkä tai muuten
tulisi tarvitsemaan (Sotilasarvot,kaulus/hiha merkit, aseet,lyhenteet ja niiden
merkitykset yms yms yms...) Elikkä innokkuuta armeijaan löytyy ja
halu oppia uusia asioita Armeijasta ja historiasta,
(ainakin vielä)vaikka varusmiespalvelukseen on parisen vuotta vielä aikaa.
Kiitos vastauksista etukäteen. Ps. Olen etukäteen mies
 
Riippuu koulutushaarasta ja tehtävästä.
6 kk tykkimiehen ei taktisia merkkejä tarvitse osata, mutta tiedustelu-alik taas tarvitsee niitä luonnoksien tekemiseen. Jos niiden osaamista edellytetään niin ne kyllä opetetaan.

Karttamerkkien osaaminen ja hyvä suunnistustaito sensijaan on tarpeen kaikille. Se kuuluu yhtenä osana sotilaan perusosaamiseen riippumatta koulutushaarasta tai tehtävästä.
 
Porin Prikaati olisi "ennusteena" AUK tavoitteena ja jos kokeissa hyvin pärjäilee ja
meno on siellä kivaa ja pärjää niin RUK,Palvelusajaks 12kk näin alkajaisiksi.
 
Sika on oikeassa, mutta jos on mahdollista, niin opettele lukemaan ainakin MGRS koordinaatteja ja riippuen tulevaisuuden suunnitelmistasi, myös UTM vastaavaa. Tosin nämäkin kyllä opetetaan jos on tarvis, mutta helpottaa omaksumista kun on asiaan jo tutustunut.
 
Rukissa todennäköisesti taktisia merkkejä tulee tarvitsemaan. PorPr:ssä saattaa joillain aukin linjoilla tarvita myös ehkä jopa jo rivimiehenä joissain tapauksissa (teidustelu, kv-linja, pioneerit) osaa niistä.

Ei siitä haittaakaan varmaan ole jos ne osaa, kun kerran kiinnostusta ja aikaa riittää opiskelemiseen. Onpa niistä iloa vielä lukiessa joitakin ulkolaisia sotahistorian opuksiakin.

Mutta termistöjen osalta tosiaan on hyvä opetella se ero, että karttamerkit ovat niitä, joita painetaan karttaan ilmaisemaan maaston muotoja ja kartoituksessa havaittuja pysyviä kohteita. Nuo linkkisi mukaiset taas ovat taktisia merkkejä ja ne kuvaavaat (pääasiassa) muuttuvia ja liikkuvia kohteita.

Se hyvä intissä on että periaatteessa siellä ei vaadita minkään sellaisen osaamista mitä ei ole opetettu tai minkä opiskelemiseen ei ole materiaalia annettu. Toisaalta esim rukissa jää välillä opiskeluaika kovin lyhyeksi ja silloin on eduksi jos osan opeteltavasta asiasta osaa jo ennalta.
 
On muuten suoraan hanurista nämä uudet (taktiset) merkit, kun niitä joutuu tussilla piirtelemään. Sopivat kaiketi paremmin tietojärjestelmissä käytettäväksi?
 
Nato-yhteensopivia. Tietojärjestlemä sovelluksia tosiaan löytyy paljon. Ovat vaan paljon teitojärjestelmiä vanhempiin symboleihin perustuvia. Taisivat olla sellaisia, että niistä oli helppo tehdä sapluunoita.
 
noska kirjoitti:
Se hyvä intissä on että periaatteessa siellä ei vaadita minkään sellaisen osaamista mitä ei ole opetettu tai minkä opiskelemiseen ei ole materiaalia annettu. Toisaalta esim rukissa jää välillä opiskeluaika kovin lyhyeksi ja silloin on eduksi jos osan opeteltavasta asiasta osaa jo ennalta.

Puolustusvoimissa ei tarjota sivistystä eikä aina opetustakaan, vaan pääasiassa pelkkää koulutusta.

Tämä takaa sen, että on olemassa käskynvarainen perälauta osaamiselle, minimiraja, mutta tämä lähestymistapa estää yksilöitä kasvamasta henkisesti luonnollisiin mittoihinsa.

Sodankäynnin ydin on ulkopoliittisen strategian ohella taktiikan kehitys. Se yleisesikuntaupseereiden operatiivinen suunnittelu kulkee tuossa välissä ilmatyynynä.

Taktiikan kehtykselle on erittäin haitallista se, että kaikki ovat erikoistuneita ei mihinkään ja kapeakatseisuus yhdistyy miehekkääseen uhoamiseen omalla osaamisella ja urhoollisuudella, jotka ovat kaikki primitiivisiä jäänteitä metsästyskulttuurista luolamiesajalta.

Yhdessä Suomen puolustusvoimien prikaatissa se paras jalkaväkinuoriso, tiedustelulinjan aliupseerioppilaat, olivat monistaneet tupakansioonsa Yhdysvaltain armeijan lääkintäoppaan, kun sellaista ei kerran oltu saatu suomenkielisenä ja riittävän täydellisenä.

Suomen puolustusvoimissa ei tarvitse osata kuin ruotsia tai suomea. Englanninkielen vaatimusta ei ole, koska sitä ei ole säädetty komentokieleksi.

Puolustusvoimissa on erittäin helppoa olla suuri keskinkertaisuus, vaikka olisi tietoa ja tahtoa paljon enempään.
 
Back
Top