Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tuo olisi varmaan helppo hoitaa hydraulisilla jaloilla. Heitin olisi auton lavalla omalla alustallaan, josta laskettaisiin jalat maahan tuliasemaan ajaessa. Niissä Norjan tekoissa on kevyt heitin ja MPKKlla on käynnissä selvitystyö kevyen heittimen ja mönkijän yhteensovittamisesta.
Voisi olla ihan huokea ratkaisu. 120mm tosin vaatii jo jonkinlaisen rekyylinvaimentimen, jos se kiinnitetään kevyeen alustaan. Esim. joku tiesi kertoa että nuo krh-nasut eivät ole ihan vakiotavaraa, vaan niiden alustaa piti muokata, että olisivat kestäneet 120 Millisten potkuja.
edit 1: jahas, sama asia tulikin jo ilmaistua useamman kerran muiden viesteissä
Viimeksi muokattu:
proileri
Kenraali
6x6-kuormurit on mitoitettu n. 10-12 tn kuormalle, niin ne kyllä kestävät vähän paremmin krh:ta kuin 2 tn nasut. Voi olla ettei tarvisi edes erikoisempia tukisysteemejä.
Jos sirpalesuojaa haluaisi, 12 mm teräslevylle tulee painoa n. 100 kg / neliö, eli koko auton suojaamiseen joku 2-3 tn terästä. Rasin lava on joku 6 x 2.5 metriä, mahtuisiko siinä operoimaan kahta heitintä? Köyhän miehen AMOS
Jos sirpalesuojaa haluaisi, 12 mm teräslevylle tulee painoa n. 100 kg / neliö, eli koko auton suojaamiseen joku 2-3 tn terästä. Rasin lava on joku 6 x 2.5 metriä, mahtuisiko siinä operoimaan kahta heitintä? Köyhän miehen AMOS
Viimeksi muokattu:
kertakenttään
Ylipäällikkö
6x6-kuormurit on mitoitettu n. 10-12 tn kuormalle, niin ne kyllä kestävät vähän paremmin krh:ta kuin 2 tn nasut.
Jos sirpalesuojaa haluaisi, 12 mm teräslevylle tulee painoa n. 100 kg / neliö, eli koko auton suojaamiseen joku 2-3 tn terästä. Rasin lava on joku 6 x 2.5 metriä, mahtuisiko siinä operoimaan kahta heitintä? Köyhän miehen AMOS
Raseja toisaalta ei ole niin paljoa ja niiden tehtävä on vetää raskaita kanuunoita. Ei olisi kovin optimaalista käyttöä. Kevyemmät ja yleisemmät kuorma-autot olisi kustannustehokkaampia. Yhdeksi ratkaisuksi mietin RGtä, mutta taitaa olla hieman liian pieni. A2045 lavapanssarin paksuus on muistaakseni 3mm suojatason ollessa Stanag 1 ja lähteenä Suomalaiset sotilasajoneuvot-kirja. Mielestäni lavapanssarin korkeuden ei tarvitse olla metriä, ellei se ala jo lavan alapuolelta. Muuten painopiste nousisi liian ylös ja miehistö/kranaattien suojaksi riittää varmaan 50cm korkea lava. Takaluukkukin pitäisi itsekseen tai maksimissaan yhden kaverin kanssa saada kiinni.
proileri
Kenraali
Totta näemmä, nyt kun tarkastelen niin joku teräsvalmistaja ilmoittaa omalle ballistiselle teräkselleen Stanag 1 testipaksuudeksi 6 mm, läheltä ammuttuja 7.62 x 51 peruskuteja vastaan. 3 mm riittäisi vielä pistooleja vastaan. Jakkaralla istumisen ja polviasennon suojaksi korkeus saisi olla kyllä lähempänä 1,5 m, eli siis jos lavalta on tarkoitus harrastaa tulitoimintaa suojassa.
Olenkin vähän ihmetellyt miksi nykyisissä kuormureissa ei ole kevyttäkään sirpalesuojaa, kun suurin osa joukoista kerta moisilla liikkuu. Ei luulisi olevan hinnan tai painon esteenä muutaman millin teräslevyille.
Nimenomaan sitä silmälläpitäen, että kuormurin lavarakenne on mitoitettu kestämään huomattavasti isompaa painoa ja siitä johtuvaa rasitusta liikenteessä.
Nyt kun muistaisi vähän lukiofysiikkaa niin osaisi laskea millainen voima tarvitaan että 12.8 kg kranaatti lähtee putkesta 362 m/s..
Viimeksi muokattu:
crane
Ylipäällikkö
Heittimen alusta pitäis vahvistaa. Tosin se ei mitään vaikea homma kuitenkaan olis.
Moni luulee että alustan pitää olla jäykkä, jottei tarkkuus kärsi. Ei oikeastaan, jos tärähdys otetaan huomioon suuntaamisvaiheessa. Ja tulenjohtajan antamilla korjausohjeilla korjaantuu joka tapauksessa.
Kun panos lähtee ääntä nopeammin, niin ilman välityksellä paineiskuista ei tarvi välittää. Metallissa vastaisku ehtii vaikuttaa jos lähtee alle metrin päästä.
Kun panos lähtee ääntä nopeammin, niin ilman välityksellä paineiskuista ei tarvi välittää. Metallissa vastaisku ehtii vaikuttaa jos lähtee alle metrin päästä.
Video Stryker mortar carrieristä.
^Videolla eräs haastateltavista mainitsee pyörien (pyöräalustan?) lyhentävän kranaatin kantamaa. Kuinka merkittävä kantaman menetys on kyseessä? -Cardomin (Soltamin rekyylisysteemi) kantamaksi ilmoitettiin wikissä 7000-8000m, joka vastisi vakio 120mm-krh:n maksimi kantamaa.
Huomioitavaa on myös rekyylin vaikutus 8x8-miehistönkuljetusajoneuvoon. Heilahdus on kova massasta ja rekyylinvaimentajasta huolimatta. Miten 4x4 ajoneuvo, kuten A2045, pärjäisi vastaavassa tilanteessa?
^Videolla eräs haastateltavista mainitsee pyörien (pyöräalustan?) lyhentävän kranaatin kantamaa. Kuinka merkittävä kantaman menetys on kyseessä? -Cardomin (Soltamin rekyylisysteemi) kantamaksi ilmoitettiin wikissä 7000-8000m, joka vastisi vakio 120mm-krh:n maksimi kantamaa.
Huomioitavaa on myös rekyylin vaikutus 8x8-miehistönkuljetusajoneuvoon. Heilahdus on kova massasta ja rekyylinvaimentajasta huolimatta. Miten 4x4 ajoneuvo, kuten A2045, pärjäisi vastaavassa tilanteessa?
proileri
Kenraali
Luulisin että jos vahvistettu Nasun alusta pärjää, niin varmaan myös 4-5 tn maastokuormurin alusta kestäisi myös, ne on kuitenkin mitoitettu kestämään maastorääkkiä. En tiedä sitten olisiko joitakin tiettyjä pisteitä mitä pitäisi hieman vahvistaa tai jousitusta jäykistää. Voi olla että miehistönkuljetusvaunun luukku tjsp. hieman rajoittaa putken kallistamista ääriasentoon tai vastaavaa, ei siis välttämättä itse alustan kestämisen kanssa tekemistä.
Pyöräheittimien lisäksi, tykkään kyllä ajatuksesta että heittimille olisi käytössä hakeutuvia ammuksia. Olisi kätevää jos olisi kyky vaikuttaa tehokkaasti pistemaaleihin muutaman kilometrin etäisyydellä, aina löytyy jotain sopivaa mikä olisi kiva saada pelistä pois. Nythän siihen voidaan käyttää hätätapauksessa pst-ohjuksia, mutta STRIXin hinta on joku 5k / kpl eli alle kymmenesosa TOW-ohjuksen hinnasta.
Viimeksi muokattu:
kertakenttään
Ylipäällikkö
Luulen, että pyöräalustalla on pienempi kantama johtuem siitä, että putkiaika on lyhyempi piipun suun laskiessa rekyylin takia alkutilannetta alemmaksi.
Tuo vaatii, että alusta on symmetrinen kyvyltään ottaa vastaan rekyyliä mikä taas ei ole vaikeaa ollenkaan insinöörille.
Kuten mainittiin niin ei se kantokyky vaan se hetkellinen tärähdys. Laskin, että 12,5kg kranaatti 350m/s lähtönopeudella vastaa liike-energialtaan melkein 80 tonnin potentiaalienergiaa. Sen pienen alueen päälle saisi siis laittaa muutamien millisekuntien ajaksi kaksi telahaupitsia.
Tuo vaatii, että alusta on symmetrinen kyvyltään ottaa vastaan rekyyliä mikä taas ei ole vaikeaa ollenkaan insinöörille.
Kuten mainittiin niin ei se kantokyky vaan se hetkellinen tärähdys. Laskin, että 12,5kg kranaatti 350m/s lähtönopeudella vastaa liike-energialtaan melkein 80 tonnin potentiaalienergiaa. Sen pienen alueen päälle saisi siis laittaa muutamien millisekuntien ajaksi kaksi telahaupitsia.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Nuo muutenkin ampuu jotain suoran ja epäsuoran väliltä. Ne tietää suunnan ja etäisyyden, muttta eivät nää kohdetta ja silti ampuvat alakulmilla. Tossa on lähtökohdat mihinkään osumiselle olemattomat.
Strixiä ei ole valmistettu aikoihin.
hessukessu
Kenraali
Jos 100 laukausta ampuu minuutissa, niin ihan hyväkin, että hajontaa piisaa. Ei samaa pistettä kannata 100 kranulla ampuakaan.
Mutta pohditaanpa tuon käyttömahdollisuuksia. Mitäs, jos tommoisesta tekisi "köyhänmiehen AMOSin"? Jos pataljoonalla olisi noita 9 kpl ja ne ampuisivat vaikka 2 minuutin sarjan ja sitten poistuisivat äkkiä paikalta, niin siinä 2 minuutissa kohdealueelle iskisi 1800 kranaattia. Se on aika helvetinmoinen määrä kuulkaas. Aivan järjetön. Mutta toki, kranu on "vain" 82mm. Sitä pitäisi kehittää, vaikkapa tehdä siitä yhdistetty ontelopanos-sirpale kranaatti ja ampua se "herkkänä". Tällöin jos putoaisi tankin katolle, se tuhoaisi sen tankin. Jos taas osuisi maahan, se räjähtäisi heti siinä (eikä uppoaisi yhtään ja siten hillitsisi räjähdystä).
kertakenttään
Ylipäällikkö
Aivan infernaalisesta sais kuskata kranaattia, jolla ei ole mitään vaikutusta panssareihin. Noista varmaan yli 90% menis hukkaan.
Raveni
Greatest Leader
Tulenteho = Tarkkuus... Oleellista tänäpäivänä on löytää se vihollinen ja tuhota se... ei hehtaari kaupalla metsää ympäriltä tai muutamaa korttelia. Tiedustelu - tulenjohto - tulen tarkkuus. Siinä ne asiat joita kannattaa kehittää ja paukkuja lyödä... Ei siihen että ilmaan saadaan 1800 kranaattia jotka menevät vähän sinne päin. Siinä kyykkää niin huolto kuin moni muukin asia.
Tuossa on ero idän ja lännen välillä. Idässä luotetaan siihen että tavaraa vaan paljon kohteeseen niin kyllä siellä joku osuu ja lännessä lähdetään siitä että löydetää ja tuhotaan vain se kohde... Ammus määrät ja oheis vahingot ovat erillaisia..
Tuossa on ero idän ja lännen välillä. Idässä luotetaan siihen että tavaraa vaan paljon kohteeseen niin kyllä siellä joku osuu ja lännessä lähdetään siitä että löydetää ja tuhotaan vain se kohde... Ammus määrät ja oheis vahingot ovat erillaisia..
Onko tuo 100 laukausta minuutissa tosissaan se todellinen tulinopeus, vai jonkinlainen teoreettinen nopeus?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Eiköhän se oo yhtä teoreettinen kuin rkn 700 laukausta minuutissa. Toisaalta tolla videolla tuntuvat aikamoiseen tahtiin kranaattia työntävän koneeseen... Eri asia sit osuuko mihinkään ja noin pienellä korotuksella ampuessa puolet sirpaleista menee suoraan maahan, neljäsosa suoraan taivaalle ja loput sivuille.
Lockheed Martin aloitti taas Atacms unitäärikärjellisen raketin valmistuksen, koska sai mukavasti tilauksia kahdesta paikasta.
http://www.lockheedmartin.com/us/ne...c-051315-lm-receives-174million-contract.html
Vois olla kolmaskin asiakas tiedossa, jos minulta kysytään. Vaunut hankittu, modernisointi tehty ja silleen, ja oli kallis. Miksei US Army tai arabit odota SDB-rakettia ?
Ehkä tällä on omat hyvät puolensa siihen verrattuna. Ehkä on tehty myös jotain päivitystä rakettiin, niin kuin varmaan onkin. Ehkä hakupää? Voisi upottaa laivoja 300km päästä.
Nurmiporan jassm.
http://www.lockheedmartin.com/us/ne...c-051315-lm-receives-174million-contract.html
Vois olla kolmaskin asiakas tiedossa, jos minulta kysytään. Vaunut hankittu, modernisointi tehty ja silleen, ja oli kallis. Miksei US Army tai arabit odota SDB-rakettia ?
Ehkä tällä on omat hyvät puolensa siihen verrattuna. Ehkä on tehty myös jotain päivitystä rakettiin, niin kuin varmaan onkin. Ehkä hakupää? Voisi upottaa laivoja 300km päästä.
Nurmiporan jassm.