Kranaatinheittimistö

[Falangi]

https://twitter.com/x/status/1765460638103417228

BAE Systems delivers new prototype Armored Multi-Purpose Vehicle with unmanned turreted mortar capability to the U.S. Army

BAE Systems has delivered a first-in-its-kind Armored Multi-Purpose Vehicle (AMPV) Turreted Mortar prototype to the U.S. Army.

www.baesystems.com

Warzonen juttu samasta aiheesta, jossa lisää taustaa US Armyn krh-hommista.

Army Gets 120mm 'Nemo' Mortar Turret Toting Armed Vehicle Prototype

An armored vehicle with the Finnish NEMO mortar turret is a major capability boost over anything in the Army's inventory today.

www.twz.com

 

[Raveni]

Nemolle kilpailija

Latausjärjestelmä vaikuttaa paremmalta

 

[Jopuni]

Nemolle kilpailija

Latausjärjestelmä vaikuttaa paremmalta

Tuossa tuo latausjärjestelmä on sellainen mitä mie oon mielessäni suunnitellut, parannuksena NEMOon.

 

[Raveni]

Tuossa tuo latausjärjestelmä on sellainen mitä mie oon mielessäni suunnitellut, parannuksena NEMOon.

Kyllä, ei tarvii viedä putkea tiettyyn asentoon vaan viedään kranaatti. Luulisi nopeuttavan tulta

 

[ERAkko]

Nemolle kilpailija

Latausjärjestelmä vaikuttaa paremmalta

Taitaa olla vielä jonkun verran matkaa / aikaa videolta "rautoihin".

Kuinka automaattinen latausjärjestelmä huolehtii:
1. Sytyttimen kuljetusvarmistuksen poistamisesta? Se on yleensä jonkunmoinen sokka tms. ja kaikilla ammustoimittajilla erilainen geometrialtaan.
Mekaanista iskusytytintä (joita taitaa enemmistö krh-sytyttimistä olla) ei voine kuljettaa ajoneuvossa ilman (mekaanista) varmistusta, joten se pitää poistaa vasta juuri ennen ampumista (eli ampumatarvikkeen asettamista latauslaitteeseen).
2. Miten säädät krh-panokset ts. miten poistat / lisäät geometrialtaan ja kestävyydeltän epämääräiset (kullakin ammustoimittajalla omansa, kotelopanokst, hevosenkengät, venäläiset somittavat pussukat) lisäpanokset automaattisesti?
3. Ajoneuvossa videon tapaan pystyssä säilytettävät krh-laukaukset eivät kestä rynkytystä ts. hevosenkenkä- ja kotelopanokset rikkoutuvat pyrstösiivekkeitä vasten (videon tapauksessa) ja/tai valuvat kuoren kartiolle (sytytin alaspäin asennossa) ellei niitä tueta jotenkin. Jälimmäinen oli/on ongelma esim. 120 krh Teka:ssa ja se lienee ratkaistu jollakin lisäsuojalla tms. ammustelineessä.
Nykyiset ampumatarvikkeet pitää kuljettaa vaaka-asennossa ajoneuvossa ajamisesta ja ampumisesta (aseesta alustaan välittyvät rekyylivoimat/kiihtyvyydet pystysuunnasta vaakaan aseen korotuksesta ja sivusuuntauksesta riippuen) johtuvien kuormitusten vuoksi ja vielä niin, että ammus on "poikittain" päärasituksiin (kiihtyvyyksiin) nähden.

Nuo ovat kiperiä kysymyksiä, jos aseella pitää kyetä ampumaan nykyisin käytössä olevia ampumatarvikkeita.

Automaattisia krh-latausjärjestelmiä voi esitellä videon tapaan, mutta silloin rajoitutaan joihinkin räätälöityihin, ehkä juuri kyseistä asejärjestelmää varten räätälöityihin ampumatarvikkeisiin. Krh-ampumatarvikkeet ovat kuitenkin enimmäkseen perinteisiä suusta käsin ladattavia aseita varten aikanaan ja edelleenkin suunniteltuja ja valmistettuja. "Hiutaleen" voi voi tehdä erikoisasejärjestelmänä (ase + ampumatarvikkeet).
Jos laajoja markkinoita tosissaan tavoittelee, niin pitänee olla varsin laaja järjestelmän muunneltavuus ampumatarvikkeiden suhteen ja siihen lienee ainoastaan puoliautomaattinen latausjärjestelmä sopiva eli ampumatarvikkeiden valmistelu manuaalisesti ja syöttö ehkä yksitellen puoliautomaatille juuri ennen ampumista. Jos niin on, videon kaltainen automaattinen robotti-käsi tuo vain yhden turhan lisävaiheen ampumasuoritteeseen ja aikaa sekä tupakkia tuhlaantuu "tavallisia krh-ampumatarvikkeita" ammuttaessa. "Hiutaleet" ovat sitten erikseen, jos asiakkaalla on varaa uusia koko krh-ampumatarvikekirjonsa.

 

[Jopuni]

Taitaa olla vielä jonkun verran matkaa / aikaa videolta "rautoihin".

Kuinka automaattinen latausjärjestelmä huolehtii:
1. Sytyttimen kuljetusvarmistuksen poistamisesta? Se on yleensä jonkunmoinen sokka tms. ja kaikilla ammustoimittajilla erilainen geometrialtaan.
Mekaanista iskusytytintä (joita taitaa enemmistö krh-sytyttimistä olla) ei voine kuljettaa ajoneuvossa ilman (mekaanista) varmistusta, joten se pitää poistaa vasta juuri ennen ampumista (eli ampumatarvikkeen asettamista latauslaitteeseen).
2. Miten säädät krh-panokset ts. miten poistat / lisäät geometrialtaan ja kestävyydeltän epämääräiset (kullakin ammustoimittajalla omansa, kotelopanokst, hevosenkengät, venäläiset somittavat pussukat) lisäpanokset automaattisesti?
3. Ajoneuvossa videon tapaan pystyssä säilytettävät krh-laukaukset eivät kestä rynkytystä ts. hevosenkenkä- ja kotelopanokset rikkoutuvat pyrstösiivekkeitä vasten (videon tapauksessa) ja/tai valuvat kuoren kartiolle (sytytin alaspäin asennossa) ellei niitä tueta jotenkin. Jälimmäinen oli/on ongelma esim. 120 krh Teka:ssa ja se lienee ratkaistu jollakin lisäsuojalla tms. ammustelineessä.
Nykyiset ampumatarvikkeet pitää kuljettaa vaaka-asennossa ajoneuvossa ajamisesta ja ampumisesta (aseesta alustaan välittyvät rekyylivoimat/kiihtyvyydet pystysuunnasta vaakaan aseen korotuksesta ja sivusuuntauksesta riippuen) johtuvien kuormitusten vuoksi ja vielä niin, että ammus on "poikittain" päärasituksiin (kiihtyvyyksiin) nähden.

Nuo ovat kiperiä kysymyksiä, jos aseella pitää kyetä ampumaan nykyisin käytössä olevia ampumatarvikkeita.

Automaattisia krh-latausjärjestelmiä voi esitellä videon tapaan, mutta silloin rajoitutaan joihinkin räätälöityihin, ehkä juuri kyseistä asejärjestelmää varten räätälöityihin ampumatarvikkeisiin. Krh-ampumatarvikkeet ovat kuitenkin enimmäkseen perinteisiä suusta käsin ladattavia aseita varten aikanaan ja edelleenkin suunniteltuja ja valmistettuja. "Hiutaleen" voi voi tehdä erikoisasejärjestelmänä (ase + ampumatarvikkeet).
Jos laajoja markkinoita tosissaan tavoittelee, niin pitänee olla varsin laaja järjestelmän muunneltavuus ampumatarvikkeiden suhteen ja siihen lienee ainoastaan puoliautomaattinen latausjärjestelmä sopiva eli ampumatarvikkeiden valmistelu manuaalisesti ja syöttö ehkä yksitellen puoliautomaatille juuri ennen ampumista. Jos niin on, videon kaltainen automaattinen robotti-käsi tuo vain yhden turhan lisävaiheen ampumasuoritteeseen ja aikaa sekä tupakkia tuhlaantuu "tavallisia krh-ampumatarvikkeita" ammuttaessa. "Hiutaleet" ovat sitten erikseen, jos asiakkaalla on varaa uusia koko krh-ampumatarvikekirjonsa.

Minun ajatuksena oli, että heittimen putki pysyy suunnattuna ja vähän samanlainen automatiikka kuin videossa vie kranaatti putkeen. Edelleen sen kranaatin laittaa ja virittää siihen lataimeen mies.
Eli se joutava putken käyttö lataus asennossa jää pois, luulen että nopeutta hiukan ammuntaa, mutta nopeuttaako niin paljon, että kannattaa suunnitella latauksen muuttamista, hinta/saavutettu etu ratkaisee.

 

[Mikfin70]

Pitkä on matka animaatiosta raudaksi, joka toimii.

Miten säädät krh-panokset ts. miten poistat / lisäät geometrialtaan ja kestävyydeltän epämääräiset (kullakin ammustoimittajalla omansa, kotelopanokst, hevosenkengät, venäläiset somittavat pussukat) lisäpanokset automaattisesti?

Tähän voi todeta, että a-tarviketäyttö on esivalmisteltu eli panokset valmistettuna ja perässä kiinni ja sytyttimet myös kiinni sekä sokka pois.

 

[ERAkko]

Minun ajatuksena oli, että heittimen putki pysyy suunnattuna ja vähän samanlainen automatiikka kuin videossa vie kranaatti putkeen. Edelleen sen kranaatin laittaa ja virittää siihen lataimeen mies.
Eli se joutava putken käyttö lataus asennossa jää pois, luulen että nopeutta hiukan ammuntaa, mutta nopeuttaako niin paljon, että kannattaa suunnitella latauksen muuttamista, hinta/saavutettu etu ratkaisee.

Yläkorolla ammuttaessa pitää olla syvyyttä (tornissa korkeutta) aseen takana, jotta ammuksen voi ladata putkeen. Amoksen miehitetyssä tornissa se ei ole ongelma, koska se on miehistön tilantarpeen vuoksi riittävän korkea "yläkoroilla lataamiseen".
Nykyisen Nemo-tornin mitoituksella lataus yläkorolla ei onnistu. Nemo-tornin tarvoitteena lienee ollut keveys ja mataluus (pieni tutka yms. heräte), joten siihen ei taida "pystykoron" latausta saada aikaan.
Nemoon pitäisi tehdä korkeampi torni, jos haluaa latauksen yläkoroilla. --> lisää tilavuutta --> lisää painoa --> lisää hintaa.

Sivusuuntauksen suhteen pitää olla iso (leveä) torni tai tila sen alla, jotta tilaa latauslaitteelle olisi "sivusuuntaan" ammuttaessa, etenkin matalalla korolla. Jälleen iso AMOS-torni antaa siihen mahdollisuuden, mutta tarkoituksellisesti pieneksi (ja samalla ahtaaksi) tehty Nemo-torni ei "sivulataukseen" taida taipua.

Nuo ovat asejärjestelmän alkuperäisen speksauksen ja "arvauksen" tuomia rajoituksia, jotka lienevät jollakin tapaa aikanaan pohdittuja. Se, ovatko ne järkeviä, on tietysti aina kriittisen pohdinnan arvoinen asia. Arvelen, että Nemo on ominaisuuksineen ja mahdollisine puutteineen sangen kompakti paketti, johon uudemmat järjestelmät vastannevat juuri videon kaltaisten ominaisuuksien lisäämisellä, mutta samalla tornin kokoa ja painoa kasvattamalla.

 

[ERAkko]

Pitkä on matka animaatiosta raudaksi, joka toimii.


Tähän voi todeta, että a-tarviketäyttö on esivalmisteltu eli panokset valmistettuna ja perässä kiinni ja sytyttimet myös kiinni sekä sokka pois.

Jep, niin kai toimitaan nytkin Amoksella ja Nemolla, joissa manuaalisesti asetetaan ampumakuntoon valmistetellut ampumatarvikkeet latauslaitteelle, joka juontaa ne edelleen putkeen/panoskammioon, sekä tavallisella, suustaladattavalla heittimellä ammuttaessa.

Videoon liittyen: Miksi manuaalisen valmistelun ja lopullisen latauslaitteen ammustelineen väliin pitäisi tuoda vielä joku robottikäsi, joka siirtää välimakasiinista valmistellut ammukset lopulliselle latauslaitteelle, joka edelleen työntää ne putkeen/panoskammioon. Väistämättä yksi vaihe ja laite lisää latausketjuun?

Arvelen, että psvk:n ampumatarvikkeet (alunperin suunniteltu latauslaitteet huomioiden venäläis-peräisessä kalustossa) ja panssarihaupitsien hieman automatisoidut ampumatarvikevarastot vaikuttavat mielikuviin automaattisen latausjärjestelmän helpon toteuttamisen suhteen. Niissäkin on kuitenkin huomioitava, että länsilaitteissa ampuminen edellyttää edelleen runsaasti käsityötä, esim. 155 mm kalustolla ammus asetetaan putken suuntaiselle telineelle käsin, josta jokin latausvarsi / -ketju työntää tai heittää ammuksen putkeen ja panos näytetään työnnettävän käsin panoskammioon.

 

[Mikfin70]

Niissäkin on kuitenkin huomioitava, että länsilaitteissa ampuminen edellyttää edelleen runsaasti käsityötä, esim. 155 mm kalustolla ammus asetetaan putken suuntaiselle telineelle käsin, josta jokin latausvarsi / -ketju työntää tai heittää ammuksen putkeen ja panos näytetään työnnettävän käsin panoskammioon.

Ei koske Pzh2000 pl panoksen lataus ja siksi sillä päästään niin suureen tulinopeuteen.

 

[ERAkko]

Ei koske Pzh2000 pl panoksen lataus ja siksi sillä päästään niin suureen tulinopeuteen.

Mutta eikös PZH2000 latauslaite-käkikello ollut tosipaikassa 32 ls:n / pv toimintajärjestelmä Ukrainassa ja sitten huoltoon?
Ilmeisesti joko käyttövirheistä tai raa'an järjestelmätestauksen puutteesta johtuvia ongelmia?

Ukrainalaiset kyllä käsittelevät/käsittelivät ampumatarvikkeitaan melko huolettomasti länsikriteerein arvioituna, etenkin sodan alkuvaiheessa (videot 2022). Sen suhteen he ovat ehkä hieman kehittäneet toimintojaan, ammuksia ei uudemmissa videoissa pyöritellä enää savessa/sateessa vaan joku suojapeite tai teline on yleensä viritetty ampumatarvikkeiden suojaksi.

 

[atu-c2]

 

[Mikfin70]

Mutta eikös PZH2000 latauslaite-käkikello ollut tosipaikassa 32 ls:n / pv toimintajärjestelmä Ukrainassa ja sitten huoltoon?
Ilmeisesti joko käyttövirheistä tai raa'an järjestelmätestauksen puutteesta johtuvia ongelmia?

Ukrainalaiset kyllä käsittelevät/käsittelivät ampumatarvikkeitaan melko huolettomasti länsikriteerein arvioituna, etenkin sodan alkuvaiheessa (videot 2022). Sen suhteen he ovat ehkä hieman kehittäneet toimintojaan, ammuksia ei uudemmissa videoissa pyöritellä enää savessa/sateessa vaan joku suojapeite tai teline on yleensä viritetty ampumatarvikkeiden suojaksi.

En osaa sanoa latausjärjestelmän häiriöistä mitään muuta, kuin menee hitaaksi jos käsin rungon keskeltä alkaa siirtämään kranaatteja latasimelle. Tämän siirron tekee tarttuin, joka puristaa kranaattia rungosta. Menneisyydestä muistan sellaisen tiedon, että ampuivat Arizonassa joka päivä 2000-luvun alussa koeammunnan saadakseen vikoja esille. Suomessa tehdyissä testeissä ei vikoja esiintynyt. Nyt pitää muistaa, että Ukrainaan meneet vaunut ovat valmistettu 20 vuotta sitten ja ovat ilmeisesti kärsineet jo Saksassa huoltojen laiminlyönneistä.

 

[viimeinen mohikaani]

Pilkun viilausta:
Krh-kranaatti "tietää tai aistii" lakipisteen ohituksen siitä, että pyrstön jarrutuksen vuoksi sen nokka osoittaa aina lentosuuntaan, alaspäin mennessä nokka on alempana kuin pyrstö ja siten putoamiskiihtyvyyden (maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys 1 g maan painopistettä kohti) ammuksen akselin suuntainen komponentti on ammuskoordinaatistossa pyrstöstä nokkaan päin, kun häveliäisyyssyistä unohdetaan kaikenmoiset lentoradan poikkeamat ja "vemputukset" ja niistä aiheutuvat kiihtyvyydet.

Mutta kuten edellä on jo viesteissä todettu, IS-72 mekaanisen iskusytyttimen varmistusmekanismi: Holkit, kuulat, jouset ja muut mekanismin osat virittävät sytyttimen putkivaiheen "ison aksiaalikiihtyvyyden" ja putkivaiheen jälkeisen ilmanvastuksen lievemmän jarrutuksen myötä muutaman metrin tai kymmenien lentometrin jälkeen putken suulta eli luultavasti muutaman sadas- tai kymmennesosa sekunnin aikana laukauksesta. Selvitys mekanismin toiminnasta löytyy paitsi edeltä, niin myös Asejärjestelmäopas -kirjasta, painettu s. 264 /pdf s. 265, ohessa linkki:

Spoiler: Asejärjoppi-pdf

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/176970/Yleinen%20ase-%20ja%20asej%E4rjestelm%E4opas%202001_net.pdf;jsessionid=6477376CFD124FBC2CFDBAD826334A72?sequence=1

Lakipisteen ohitusta ja ammuksen kääntymistä lentoradalla "nokka alaspäin" ei IS-72 iskusytytin viritys tarvitse eikä odottele, joten suora-ammunnan laakealla lentoradallakin sytytin virittyy.

Oma ongelmansa on sitten se, millaisista osista, lähinnä jousista ja niiden jousivakiosta, sytyttimet ovat kulloinkin koottu. Siihen lienee aikaa myöden tullut laatutarkastuksien myötä varmuus ja murheet liittyvät vain tuotannon alkupään varhaisversioihin, jotka lienevät jo ammuttu, korjattu tai poistettu koulutuskäytöstä.

EDIT (19.1.2023): Lisätty (tai siis vähennetty) "maskivarmennus"-matkaa metreihin ja aikaa sadasosasekuntteihin. Jouset sytyttimessä ovat lyhyitä ja massat pieniä, joten pitkiä aksiaalijousi-massa mekanismiviiveitä ei voi pelkästään aksiaalivoimiin perustuen sytyttimessä toteuttaa joustomatkojen lyhyyden vuoksi. "Kymmenen metriä" lienee jo mahdottomuus viivematkaksi koko 120 krh ammuksien lähtönopeusalueella. Maskivarmennus on todennettu 1,6 m:n etäisyydellä edellä jäsen @Huge68 linkkaaman VTT/Deleted member 266 viestin mukaan.

Toisessa langassa oli juttua M734 -herätesytyttimestä 60mm, 81mm ja 120mm kranaatinheittimen ammuksiin. Perinteisen iskusytyttimen vertaileminen moderniin herätesytyttimeen on tietysti epäreilua mutta teen sen silti.

M734:n toimintamoodi valitaan sytyttimen yläosaa kiertämällä ja valittavissa on 4 erilaista moodia: ilmaräjähdys 1-4 metrissä (PRX), pintaräjähdys 0-1 metrissä (NSB) iskusytytys (IMP), ja sytytys 0.05s viiveellä (DLY). Näistä kolme ensimmäistä moodia on toteutettu sähköisesti kun taas viivästetty moodi on puhtaasti mekaaninen. Sähköisten toimintojen vaatima energia tuotetaan pienellä turbogeneraattorilla, joka saa käyttövoimansa sytyttimen läpi puhaltavasta ilmavirrasta.

M734:n perusversiossa on kaksivaiheinen maskivarmistus. Ensimmäinen vaihe vaatii lähtösykäystä vastaavan aksiaalikiihtyvyyden aivan kuten IS72-iskusytytinkin. Tämän lisäksi turbiinin pitää ruuvata irti vielä toinenkin varmistus sytyttimen virittämiseksi. M734:n maskivarmistus poistuu vasta 100 metrin lennon jälkeen, mikä tosiaan voisi olla hankala toteuttaa ilman turbiinia.

Parannetussa M734A1-sytyttimessä on vielä kolmaskin maskivarmistus, mikä on toteutettu sähköisesti ja mikä siis vaikuttaa vain sähköisiin toimintamoodeihin. Wikipedian jutun mukaan tämä kolmas maskivarmistus poistetaan ammuksen lentoradan lakipisteessä:

Since the apex varies with each type of mortar, the firing angle, and the amount of propellant, a microprocessor in the fuze is used to calculate the time remaining after launch to reach peak height. This is accomplished by monitoring in real time the frequencies of the Doppler radar and the wind driven power supply (turbine alternator assembly) and comparing to a data bank in memory.

En ihan ymmärrä, mitä hyötyä lennon alkuvaiheessa on herätesytyttimen taivaalle osoittavasta Doppler-tutkasta? Ehkä turbiinin käyttäytymisestä voidaan päätellä tarpeeksi ammuksen lähtönopeudesta ja -kulmasta? Näiden tietojen perusteella sitten katsotaan taulukosta lentoaika lakipisteeseen ja kun tuo aika on saavutettu, niin sähköisen sytyttimen varmistus poistetaan.

Niin taikka näin, mekaaniset iskusytyttimet ovat todennäköisesti liian tyhmiä lakipisteen määrittämistä varten ja käytännössä siihen tarvitaan tietokone. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla mitään yhtä hienoa kuin Excalibur-tyyppisessä täsmäaseessa vaan paljon yksinkertaisempikin herätesytyttimen tietokone riittää. Myös herätesytyttimen "yksinkertaisuus" on hyvin suhteellista: Doppler-tutkan lisäksi pieneen tilaan pitää survoa turbo-generaattori ja koko komeuden pitää kestää 20000 G:n kiihtyvyys...

 

[ERAkko]

Tykistöketjusta siirretty krh-hintakeskustelua tänne.

Siis rihlaton sileä putki ? !
Juu juu ymmärrän kyllä että on muutakin, mutta silti kovin kalliilta kuullostaa.

Hinta nousee kun yksinkertaiseen järjestelmään lisäillään älyä, yhteydenpitoa, automaatiota jne. vaikka edelleen ammuttaisiin perinteiseen tyyliin suusta ladattavalla vastinversionakin. Ohessa kuvat USA:n Mortar hankkeista n. kymmenen vuoden takaa. Joku "älymatolaatikko" on tukeen ja putkeen kiinnitetty ja tuki on suunniteltu uusiksi.

Ohessa linkit kuvien artikkeleihin:

More Lethal, Safer 120-MM Mortar System

<p>The United States infantry mortar systems are lightweight, have great range, and provide a significant amount of lethal and destructive fire to close-range combat.</p>

www.indiatimes.com

Redesign to improve safety and lethality of 120-mm mortar system for US Army

Mortars are one of the oldest forms of artillery, evolving from devices that fired stone projectiles a few hundred meters to become a mainstay of any modern army's arsenal. Benét Laboratories is continuing this evolution by tweaking the 120-mm mortar system currently used by the US Army to increase…

newatlas.com

Eipä noita "matolaatikoita" ole videoissa näkynyt, mutta antanevat osviittaa, mitä ehkä haikaillaan / haikaltiin tavallisen heittimen kehityksestä.

 

[sinko]

Kranaatinheittimen idea olla halpa ja saatavilla katoaa kyllä jos hinta lähenee puolta miljoonaa.
Niitäkin saadaan sitten vain vähän.
Vähän ei riitä sodassa kun pitäisi olla paljon.
Kranaatinheitin kävisi hyvin myös paikallisjoukoille joilla voisi olla valmisteltuja paikkojakin siellä täällä joihin olisi sitten
valmiit taulukot potentiaalisiin maahanlaskupaikkoihin yms.

Mutta ei noilla hinnoilla.
Liekö "ylikehitetty" tuokin laite.

 

[ak.tied]

Latausjärjestelmä vaikuttaa paremmalta

Mites toi kranaattien säilytys makasiinissa tornin pohjalla pystyssä? Vähän T-vaunu kaikuja siinä, voiko altistaa esim miinaan ajaessa jollekin harvinaisen epämukavalle?

 

[lsoviha]

Nyt kun Nemo on otettu esille niin Hesarissa juttua että ovat mukana jenkkien AMPV vaunujen kranaatinheitinversion kilpailutuksessa.


Koska artikkeli on maksumuurin takana, niin tärkein tiivistettynä alla:

Töitä on tehty neljä vuotta, Ukrainan sota on sotkenut aikatauluja. Brittiläinen BAE systems tekee vaunut ja niistä tulee ainakin viisi eri versiota vanhan M113 apc:n tilalle. Yhdestä versiosta tehdään kranaatiheitinvaunu. BAE on kehittänyt katolle rakenteet ja sovittimet mihin NEMO saadaan kiinni.

AMPV-nemon testit on nyt aloitettu US Armyn toimesta ja jos kaikki menee hyvin niin myydään satoja heittimiä. Kokoonpano osittain ainakin jenkeissä Kongsbergin tehtailla jos kauppa tulee.

Lisäksi huhuja Stryker-Nemosta, teknisesti mahdollista, mutta tämä riippuu siitä haluaako/tarvitseeko US Army myös Strykeristä heitinversion.

Ukrainan sota on nostanut esille tarpeen hyvin nopeaan heitintoimintaan ja siirtymiseen, mihinkä myös kontti-nemolla päästään. Vastaavaa järjestelmää jenkeillä ei toistaiseksi ole käytössä

Asekauppa | Yhdysvallat kiinnostui suomalaisesta asejärjestelmästä – ”Puhutaan todella isoista määristä”

Patrian tavoittelee satojen kranaatinheitinjärjestelmien jättikauppaa Yhdysvaltoihin

www.hs.fi

 

[JointFighter35]

Miksi

Nyt kun Nemo on otettu esille niin Hesarissa juttua että ovat mukana jenkkien AMPV vaunujen kranaatinheitinversion kilpailutuksessa.


Koska artikkeli on maksumuurin takana, niin tärkein tiivistettynä alla:

Töitä on tehty neljä vuotta, Ukrainan sota on sotkenut aikatauluja. Brittiläinen BAE systems tekee vaunut ja niistä tulee ainakin viisi eri versiota vanhan M113 apc:n tilalle. Yhdestä versiosta tehdään kranaatiheitinvaunu. BAE on kehittänyt katolle rakenteet ja sovittimet mihin NEMO saadaan kiinni.

AMPV-nemon testit on nyt aloitettu US Armyn toimesta ja jos kaikki menee hyvin niin myydään satoja heittimiä. Kokoonpano osittain ainakin jenkeissä Kongsbergin tehtailla jos kauppa tulee.

Lisäksi huhuja Stryker-Nemosta, teknisesti mahdollista, mutta tämä riippuu siitä haluaako/tarvitseeko US Army myös Strykeristä heitinversion.

Ukrainan sota on nostanut esille tarpeen hyvin nopeaan heitintoimintaan ja siirtymiseen, mihinkä myös kontti-nemolla päästään. Vastaavaa järjestelmää jenkeillä ei toistaiseksi ole käytössä

Asekauppa | Yhdysvallat kiinnostui suomalaisesta asejärjestelmästä – ”Puhutaan todella isoista määristä”

Patrian tavoittelee satojen kranaatinheitinjärjestelmien jättikauppaa Yhdysvaltoihin

www.hs.fi

En yleensä jaksa näitä HS ja YLE mollaamista. Mutta miksi Patriasta käytetään termiä "puolustustarvikeyhtiö", eikä asevalmistaja. Eiköhän sitä NEMO:a voi myös ihan hyokkäykseenkin käyttää.

 

[Rada-Man]

Miksi

En yleensä jaksa näitä HS ja YLE mollaamista. Mutta miksi Patriasta käytetään termiä "puolustustarvikeyhtiö", eikä asevalmistaja. Eiköhän sitä NEMO:a voi myös ihan hyokkäykseenkin käyttää.

Tehdäänhän Patrialla muitakin puolustustarvikkeita, kuin aseita, joten ei tuo väärin ole.