Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Joo, tuo on Tampellan alkuperäinen mainoskuva.

Tässä viimeinen tunnettu 122HH:n ammus ja pala putken suusta:
Katso liite: 13598

veeteetee, mikä tuolla 122HH:lla oli kantama?

Ja toinen kysymys todelliselle asiantuntijalle. Minkä hintainen tai missä hintaluokassa liikkuu nykypäivän länsimainen moderni karvalakkimallin 81mm ja 120mm heittimen sirpalekranaatti iskusytyttimellä?

Entä jos haluttaisiin tehdä "taloudellisesti optimoitu", massavalmistettu, rehellinen pula-/sota-ajan ersatz heittimenkranaatti 81mm ja 120mm luokassa niin minkälainen se olisi materiaaleiltaan ja ominaisuuksiltaan verrattuna perinteisiin ja sofistikoituneisiin kranaatteihin?

Nimimerkillä "Valurautaa ja ylijäämäistä pumpuliruutia vuodelta 1942 suuresta Neuvostojen maasta" ;)
 
Tampella-kirjaa lainaten "160 Krh:n pohjalta kehitettiin 60-luvun lopulla 122HH eli ”122 mm haupitsiheitin”-nimellä tunnettu ase. Pitkäputkisella rihlatulla aseella oli tarkoitus saavuttaa 122 mm haupitsin ampumaominaisuudet yhdistettyinä järeän heittimen edulliseen hintaan. Koeammuntoja jatkettiin vielä 70-luvulla, mutta idea ei ottanut tulta, lähinnä kait siksi, että ase on kömpelömpi kuin tykki, eikä kykene suorasuuntausammuntaan koroalueen ollessa +45 ... +75°. Aseen tuliasemapaino on 1750 kg, kantama 21 kg:n sirpalekranaatilla 4000...12700 m vastaavien lähtönopeuksien ollessa 245 (2. p) ... 545 (9. p) m/s.

Ampumatarvikkeena 122HH:ssa käytettiin 122 H/38:n vastaavia. Lataus tapahtuu siten, että aseen putki taitetaan alas ja putken perän sulku avautuu perän noustessa peräkappaleessa olevilla johteilla. Ammus voidaan nyt työntää putkeen, lataajana Ragnar Landstedt. Lataaminen on vaivalloisen näköistä ja niinpä aseeseen kehitettiin myöhemmin ylös-alas keinuva pieni latauskouru, jonka päältä ampumatarvikkeet oli helpompi ladata.

Myös hylsy panoksineen on 122 H/38:sta. Hylsynpoisto oli ongelmallista ja vastalevyn painuessa rekyylin voimasta syvmmälle maahan lataaminen tuli yhä vaikeammaksi. Ainoa valmistettu 122HH luovutettiin Sotamuseon kokoelmiin vuonna 1984."

Kysymyksiin:

Eurooppalainen moderni 120 krh sirpalekranaatti maksaa ampumavalmiina (pakkaus, kranaatti, panosjärjestelmä, iskusytytin) luokkaa max. 1000,- EUR.

Sirpalekranaatin hinnassa materiaali ei paljoa paina, rautaa se kuitenkin on, ja koneistamisen - on se sitten hienoa tai huonoa - hinta on tullut alas, joten suunnilleen saman se kranaatti maksaa joka tapauksessa. Hinnasta suuri osa tuleekin kaikesta R&D-työstä, testaamisesta, hyväksyttämisestä, projektinhoidosta jne. jotka kaikki on ylläpidettävä (myös kauppojen välillä) ja kuoletettava kranaattien hinnassa. Jos sitten lyödään iso siiva päälle, niin tietenkin yksikkökohtainen hinta laskee. Eli kyllä se kranaatti aina, nytkin, on taloudellisesti optimoitu.
 
Last edited by a moderator:
Ampumatarvikkeena 122HH:ssa käytettiin 122 H/38:n vastaavia. Lataus tapahtuu siten, että aseen putki taitetaan alas ja putken perän sulku avautuu perän noustessa peräkappaleessa olevilla johteilla. Ammus voidaan nyt työntää putkeen, lataajana Ragnar Landstedt. Lataaminen on vaivalloisen näköistä ja niinpä aseeseen kehitettiin myöhemmin ylös-alas keinuva pieni latauskouru, jonka päältä ampumatarvikkeet oli helpompi ladata.

Hämmentää näissä Tampellan vehkeissä ergonomian puute kyllä, nimittäin sama käytön hankaluus näkyi osittain PST-tykkien protojen kohdalla. Kuitenkin sellaiset jutut kuten aseen kuljetettavuus ja lataustoiminnan helppous jne. ovat aika merkittäviä osia kokonaisuuden kannalta, niin luulisi että niitä olisi mietitty suunnitteluvaiheessa enemmän. Jotenkin hassua että tulee yllätyksenä että 'ai tämä onkin melko hankala ladata', ja sitten pitää kehitellä jotain patentteja sitä varten erikseen :oops:
 
Ammuttu kranaatti, kun näkyy johtorenkaasa rihlojen jäljet. Sytytinkin erikoisen näköinen, lieneekö ainoastaan kärkitulppa.

Eihän tuossa ole suunniteltu vielä aseen rakennetta oikeastaan ollenkan. Ehkä keskitytty värkkäämään toimivaa putki lukko yhdistelmää. Tuollaisena maanrajassa ladattavana ei mahiksia jatkoon...
Lisäksi meillä oli paha kilpailija 122H63, jolla oli paremmat ominaisuudet ja vielä se suora-ammuntakykykin.
 
Kun kurkkaat tarkemmin kuvaa :mad: huomaat, että ammus on rihlattu jo valmistusvaiheessa eli kyseessä EI ole ammuttu kranaatti, minkä olen omin silmin voinut vahvistaa, se kun kerran oli kokoelmassani:) Samanlaisia esirihlattuja johtorenkaita on nähtävissä viestin #1349 mv-kuvasta kahtenakin versiona.

Kuvan sytytin EI ole kärkitulppa, vaan IHQ oikea IS52-sytytin, INERTtinä versiona, kokoelmaesineestä kun on kyse. Kuva #1349:ssä 122HH-ammuksissa on teräksinen SMK.

Tampellan pst-tykkien osalta lataamisen hankaluus on piirre, jota en tunnista: itse en ole päässyt lataamaan 75 K/44:ää tai 100 PSTK:ta, mutta molempia olen päässyt livenä tutkimaan ja lukenut kenttäkoeraportit, eikä niissä kyllä lataamisen ongelmia mainita, muita kylläkin:(

Täydellisessä maailmassa jokainen ase olisi laakista valmis, tässä reaalimaailmassa tulee aina vastaan tilanne, että ongelma nähdään vasta kovan raudan äärellä:( tai jälkiviisaana;); been there, done that.
 
Last edited by a moderator:
Osaako joku palstan asiantuntijoista sanoa, onko STRIX-kranaattien tapaisia ajoneuvomaaliin hakeutuvia ammuksia koskaan suunniteltu 81mm kokoluokkaan? Voitaisiinko niin pieneen AT-ammukseen saada mihinkään riittävää läpäisykykyä, jos samaan pakettiin pitäisi saada mahtumaan myös IP-sensori ja ohjaussysteemi?

Tuli taannoin lueskeltua aiheeseen liittyvää artikkelia ja yksinkertaisella heitinmiehellä heräsi tuollaisia kysymyksiä.
 
Osaako joku palstan asiantuntijoista sanoa, onko STRIX-kranaattien tapaisia ajoneuvomaaliin hakeutuvia ammuksia koskaan suunniteltu 81mm kokoluokkaan? Voitaisiinko niin pieneen AT-ammukseen saada mihinkään riittävää läpäisykykyä, jos samaan pakettiin pitäisi saada mahtumaan myös IP-sensori ja ohjaussysteemi?

Tuli taannoin lueskeltua aiheeseen liittyvää artikkelia ja yksinkertaisella heitinmiehellä heräsi tuollaisia kysymyksiä.

Brittien Merlin. Ei tainnut olla ontelo, mutta ohjautuva/hakeutuva. Googlaa se.
 
Brittien Merlin. Ei tainnut olla ontelo, mutta ohjautuva/hakeutuva. Googlaa se.

Kiitoksia! Eipä ole tuollaiseen tullut aiemmin törmättyä. Konsepti oli ilmeisesti toimiva, mutta hylättiin hintansa takia. Nykytekniikalla olisi varmaan mahdollista rakentaa vastaavantyyppisiä ammuksia huomattavasti halvemmalla ja paremmilla hakupäillä varustettuna jos niille olisi kysyntää.
 
Eikös nämä ollut jotain Vuoristo Jääkäri porukkaa?
Käsittääkseni ihan soiva peli niihin oloihin viellä nykyäänkin.
 
Back
Top