Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?

Viestiketju osiossa 'Taktiikka ja strategia' , aloittaja RPG83, 07.06.2014.

?

Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?

  1. Tehokkaita

    64.2%
  2. Vähän hidastavat

    32.1%
  3. Eivät lainkaan

    1.9%
  4. Hyvin

    1.9%
  1. RPG83

    RPG83 Soome Majori Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.06.2010
    Viestejä:
    3,751
    Tykkäykset:
    918
    Pisteet:
    1,286
    Kun nyt puhun sissitaktiikoista, niin viittaan niillä koko skaalaan, mitä alueella osana virallisia asevoimia toimivat (erikois)joukot voivat tehdä toiminta-alueellaan, eli sekä viholliskärjen vaurioittamiseen että alueen läpi kulkevan huollon ja toisen linjan joukkojen kiusaamiseen. Ainakin oletan myös kärkeä kopisteltavan, kun se on kuitenkin se olennaisin hyökkäävä osa. Panssarivaunu hyökkää, ei huollon kuorma-auto!

    Kuinka paljon vahinkoja sissitaktiikolla voidaan aiheuttaa? Kuinka merkityksellisiä fyysiset ominaisuudet ovat, ts. ovatko sissitaktiikat paljon tehokkaampia erikoisjoukkojen kuin tavallisten sotilaiden käyttäminä? Miten paljon tappioita ylipäätään voidaan aiheuttaa esim. 10 kilometrin pätkällä tietä etenevään vihollisen mekanisoituun pataljoonaan? Voisin kuvitella, että tuolla matkalla pystyy iskemään pari kertaa, mutta 500 metrin välein ei voida väijytystä järjestää, koska johan vihollinen jalkauttaa tuossa tilanteessa eikä todellakaan aja suoraan väijytykseen. Jalkautettuna tuon porukan etenemisvauhti putoaa kuitenkin helposti kymmenesosaan siitä mitä se olisi ajoneuvoissa, joten en usko siihen turvauduttavan, elleivät iskut ole jatkuvia.

    Onko aseistus myös sissitaktiikoiden kannalta merkittävää? Minä näen sen hyvin kiinteästi osana etäisyyksiä. Sissit iskevät joko hyvin läheltä tai hyvin kaukaa, mutta eivät mistään muutaman sadan metrin etäisyydeltä. Pitkiltä etäisyyksiltä uskoisin esim. panssarintorjuntaohjusten olevan hyvin tehokkaita force multipliereita, kun ryhmä voi ampua sellaisen peltoaukealle tulevaa kärkivaunua vastaan kilometrin päästä ja olla pian taas metsän suojassa turvassa raskailta aseilta (psv-kanuunat ja konetykit lähinnä).

    Entä miten paljon sissejä alueella voi ylipäätään järkevästi käyttää? Jotain varmaan kertoo se, että toiminta rajautuu (engl. Wikipedian mukaan) seuraavasti: "In wartime, the unknown number of reservists assigned to Sissi battalions would deploy and operate as small groups up to company size." Eli periaatteessa olisi pataljoonat, mutta nämä olisivat varmaankin vain johtoa ja huoltoa (sikäli kun ei tukeuduta valmiiksi alueelle sijoitettuihin resursseihin) varten, eikä esim. 120mm heittimiä olisi saatavissa. Eli yksittäisen komppanian toiminta-alue saattaisi olla jotain luokkaa 10x10km?

    Miten uskotte sissitaktiikoiden soveltuvan esim. tälle alueelle Virossa? Paljonko sissejä alueella voi ylipäätään operoida, jotta tilaa on riittävästi?


    Ja jos joku nyt on nähnyt punaleimapapereista, paljonko sissikomppanian aiheuttama laskennallinen vahinko on, niin vaietkoon iäksi!
     
    Second tykkäsi tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. pstsika

    pstsika Haukka Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2011
    Viestejä:
    4,284
    Tykkäykset:
    3,042
    Pisteet:
    1,286
    Huolto pysähtyy tai kärsii paljon, jonka seurauksena taistelujoukkoja joudutaan sitomaan varmistustehtäviin, jolloin paine muita joukkoja kohtaan kevenee. Kokonaiskuvassa tulevat vielä psykologiset vaikutukset "näkymättömän vihollisen" takia.

    Jalkaväentaistelu vaatii aina hyvää kuntoa! Sissitoiminta on osa jalkaväen taistelua ja yksi jalkaväen koulutushaara siinä missä jääkäri tai panssarintorjunta, ei mitään sen erikoisempaa tai mystisempää. Suomalainen sissi ei ole mikään erikoisjoukkosotilas. Sissi on "ainoastaan" hyväkuntoinen jalkaväkisotilas, joka on erä- ja pioneeritaitoinen sekä kykenevä "suht" itsenäiseen pienryhmätoimintaan.


    Sissiryhmän toimintaalue on kirjaesimerkkinä 5x5 km. Ryhmä taistelee partiokokoonpanoissa tai kootusti ryhmänä, ryhmät taistelevat "omillaan" tai kootusti osana joukkuetta, joukkue taistelee "omillaan" tai kootusti osana komppaniaa. Tilanne sanelee ja johtajat tekevät päätöksiä toimintasuunnitelman ja tilanteen mukaan.

    Ei ole mahdotonta, että kolmen miehen partiot iskevät 1,5 kilometrin matkalla kolme kertaa tai kuusi kertaa viiden kilometrin matkalla, mutta on myös täysin mahdollista, että ryhmä vetää kootusti kerran tuolla 5 kilsan pätkällä ja "peittää" asevaikutuksellaan 500 metriä. Riippuu aivan siitä mitä halutaan tehdä. Onko kyse häirinnästä, tehostetusta häirinnästä, tietyn kohdan määräaikaisesta pitämisestä tai niistä pelimerkeistä, joita itsenäiseen päätöksentekoon kuuluu silloin kun kokonaiskuva on kateissa tai epäselvä ja pitää tehdä jokin ratkaisu.

    Tilanteen, maaston ja joukon koon mukaan. Ei tähän ole yksiselitteistä vastausta. Kuten sanottua, sissitoiminta on muutakuin kuin kylkimiinan losautus säiliöautoa vastaan ja vitun kovaa irti. Joskus voi olla edullista kokonaiskuvan kannalta olla iskemättä koviin maaleihin ja antaa niiden mennä ohi ja laittaa tiedustelutietoa eteenpäin ja odottaa niitä pehmeitä maaleja, joita vastaan on "helpompi" taistella.

    Luokkaa 50x50 km tai jopa enemmän. Hajautettu toiminta vaatii tilaa väistää vihollisen asevaikutusta ja tehdä niitä peliliikkeitä.
     
  4. Creidiki

    Creidiki Eversti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    30.04.2010
    Viestejä:
    1,788
    Tykkäykset:
    1,047
    Pisteet:
    316
    "Sissitaktiikka" on perusjalkaväkitaktiikkaa. Tuliylläköt ja niiden välttäminen, väijytykset ja niistä ulospääseminen on kenen tahansa natsansa ansaitsevan kersantin peruskauraa.

    Se on tehokasta silloin kun on aikaa valmistella toiminta-alue, peitteinen maasto ja tilaa toimia.
     
  5. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    5,238
    Tykkäykset:
    8,516
    Pisteet:
    1,286
    Todennäköinen vihollinen (lue: Venäjä) on kyllä asiaan varautunut, joten sissitoiminnan hidastava ja kuluttava vaikutus ei välttämättä ole niin suuri kuin voisi heti ajatella. Tosin se sitoo vihollisen resursseja ja hidastaa jonkin verran etenemistäkin. Yksin sissitoiminta ei tee autuaaksi, vaan se on vain yksi pieni osa-alue taistelutoiminnasta.
     
  6. RPG83

    RPG83 Soome Majori Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.06.2010
    Viestejä:
    3,751
    Tykkäykset:
    918
    Pisteet:
    1,286
    Tätä fyysistä suorituskykyä ajattelin siltä kannalta, että useimmilla jalkaväen taistelijoilla (Suomessa!) se ei ole kovin hääppöinen verrattuna erikoisjoukkoihin (esim. erikoisjääkärit). Suomalainen sissi ei tietystikään ole erikoisjoukkosotilas. Yritin viitata sissitaktiikoilla vähän epäselvästi pienryhmätaktiikoihin, jotka eivät taida juurikaan poiketa erikoisjoukkojen ja sissien välillä. Molemmat vaativat aika lailla kuntoa, ja loppujen lopuksi sissien ja erikoisjoukkojen toimintakenttä esim. Suomen ja Venäjän välisessä sodassa olisi kuitenkin aika samanlainen: tiedustella ja tuhota (etenkin arvokkaita) kohteita vihollisen selustassa. Tietysti erikoisjoukot saavat tuolta kentältä ne vaativimmat tehtävät, mutta herää silti kysymys, miksi erikoisjoukoilta edellytetään selvästi parempaa fyysistä kuntoa verrattuna sisseihin.

    Esim. vuonna 1999 (en löytänyt uudempia tilastoja, mutta tulokset ovat varmasti heikentyneet)
    • alokkaat juoksivat Cooperin testissä keskimäärin 2460 metriä.
    • "Lihaskuntotestissä hyvään tai kiitettävään arvosanaan ylsi 43 prosenttia palvelukseen astuneista." (-- "Arvosanaan hyvä vaaditaan 2,20 metrin loikkaa vauhdittomassa pituushypyssä sekä 40 vatsa- ja 50 selkäliikettä, 30 punnerrusta tai kymmenen leuanvetoa minuutissa.")
    Lähteenä Liikunnan ja urheilun maailma.

    Kunto tietysti yleensä paranee asepalveluksessa: "12-minuutin juoksutestin tulos paranee keskimäärin 150 metriä. Myös lihaskunto voimistuu." (-HS, 2009) Etunojapunnerrusten ym. määrässä tapahtuu varmasti suhteellisesti suurempi kasvu kuin Cooperin testin tuloksessa, mutta erikoisjoukkosotilaat lienevät silti selvästi hyväkuntoisempia. Päästäkseen Yhdysvaltain laivaston Navy Seals -erikoisjoukkojen koulutusputken alkuun ja omatakseen myös mahdollisuuksia siinä pysymiseen täytyy miehen kyetä A) uimaan 500 jaardia rinta- tai kylkiuintia 9 minuuttiin, B) juoksemaan 1,5 mailia yhdeksään ja puoleen minuuttiin, C) suorittamaan 90 etunojapunnerrusta kahteen minuuttiin, D) suorittamaan 85 "curl-up"ia (jonkinlainen vatsalihasliike?) kahteen minuuttiin ja E) suorittamaan 18 leuanvetoa kahteen minuuttiin. (Lähteenä Sealswcc.com.)

    Tämä on aika paljon komppanian toiminta-alueeksi, yllätti itseni. Tuossahan jokaiselle miehelle riittäisi 10 neliökilometriä toimialaa (joskin suurin osa on tietysti tietöntä korpea, jolla ei ole toimintaa)!
     
  7. Samses

    Samses Kenraali Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    14.10.2012
    Viestejä:
    2,806
    Tykkäykset:
    2,054
    Pisteet:
    636
    Sissitaktiikan tehosta ja menestyksekkään sissitoiminnan edellytyksistä kiinnostuneille suosittelen Max Boot'n teosta Invisible Armies - an Epic History of Guerrilla Warfare from Ancient Times to the Present. Tosin suomalaiset sissijoukot, ollen järjestäytyneen armeijan sissitaktiikkaa käyttävä osa, osuvat hiukan syrjään tuon kirjan keskeisen sisällön kannalta.

    Olen itse sissi varusmieskoulutukseltani, ja sen verran voinen sanoa mitään salaisuuksia paljastamatta (mikä on helppo luvata, sillä en tiedä mitään salaisuuksia ja tosi hyvä niin :D), että kyllä meille aikoinaan teroitettiin että tärkeintä on hidastaa, häiritä ja ennen kaikkea sitoa vihollisen taistelujoukkoja teiden varsiin. Jos siinä ohessa aina välillä joku säiliöauto saa kylkimiinasta tai jo "puhdistetulle" tielle ilmestyneeseen pohjamiinaan ajaa joku A2 keltaisen ajoneuvo, niin se on bonusta. Näin siis varusmieskoulutuksessa 90-luvun alkupuolella, viesti voi sittemmin olla muuttunut, mene tiedä.

    HUOM HUOM!! Muistammehan kaikki sitten että sissitaktiikka ja alueellisten joukkojen uusi tst-tapa ovat kaksi aivan eri asiaa - uudessa tst-tavassa ei tosiaankaan pyritä vain häiritsemään ja sitomaan, vaan aiheuttamaan lamauttavia tappioita. Toisin sanoen alueelliset hajautetun tst-tavan joukot eivät ole sissijoukkoja.
     
    KorpiSISSI tykkäsi tästä.
  8. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Antakaas esimerkkejä joissa selustassa toimiva sissitoiminta on tuonut selkeitä/merkittäviä tuloksia 7-31 vrk sisällä samalla kun on käyty rajuja taisteluita? Onhan noita sissisotaesimerkkejä mutta kun ne tulokset vie kuukausia/vuosia, kovia sotatoimia ei välttämättä ollut ollenkaan. Ja on KOMEITA kertomuksia kaukopartioista, joiden saavutukset on kuitenkin lopunviimein kohtuu vaatimattomia ja sijoittuvat staattisiin asemasotavaiheisiin.

    Minulla kun rehellisesti sanottuna ei tule ENSIMMÄISTÄKÄÄN toiminutta esimerkkiä, Vietnamin TET-hyökkäys mahdollisesti mutta en tunne tapausta tarpeeksi hyvin ja Vietcongin tappiothan olivat järkyttäviä. Enkä tarkoita nyt siis ei-tavanomaisia taktiikoita käyttäviä jalkaväen joukkoja jotka iskee vihollisen kärkeä ja vetäytyy itse mukana, kuten vaikkapa Israel-Libanon 2006 (joka käsitääkseni noudatteli tätä linjaa). Tarkoitan nimeomaan vihollisen selustaan jättäytyviä, huoltoa ja muita selustan joukkoja kuten vaikkapa kärkeä seuraavia taistelujoukkoja häiritseviä ja kuluttavia joukkoja.

    Olen siis kohtuu skeptinen noiden toimivuudesta. Ainakaan tuossa muodossa. Tiedustelu itsesään on pirun tärkeää, eli mietin vain että olisiko nuo parempi varustaa hyvillä viestivälineillä, antaa TJ-koulutus. Toimikoot ennemmin johdon silminä ja korvina, sekä tilatkoot tykistöntulta ja kylväkööt miinoja. Tai jotakin.
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2014
  9. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Ne sissitoimintakurssit jotka ovat siis painottaneet itse toimintaa eivät kovin fyysisesti rasittavia ole vaikka siis on toimittu yksillä silmillä kolmatta päivää. Hyökkäystaistelu on paljon rankempaa. Esim itse otin osaa tupakoivana noihin ja normaalit sissitoiminnan rutiinit eli siirtymiset ja tiedustelu/tähystys, tieliikenteen häirintä ja vähän rivakammat irtaantumiset ei paljoa rasita, toki minulla on fyysinen työ ja sen puolesta jopa tupakoivana kyky sietää matalan intensiteetin työtä oli aika hyvä (noin vuoden urheilulla aloin tekemään ammattimaisia määriä 9-10 tuntia viikossa treeniä, joka kertoo jo jotakin). Jos joutui hyökkäämään kuten jääkärijoukkue hyökkäisi niin silloin se tupakointi kostautui! Kyllähän tuota sissitoimintaankin kuuluu, mutta ei ominaisena toisin kuin jääkärijoukon. Lisäksi toiminta on sen muotoista että taistelut eivät ole ajallisesti yhtä pitkiä eivätkä yhtä "suuria". Jääkärit voivat joutua etenemmään hyökäten 500 metriä maksimaalisena ponnistuksena, ryömimällä aikaa menee ja rasitus on helvetin kovaa. Sissit harvemmin tekevät edes 100 metrin hyökkäyksiä, taistelut eivät saa venyä kovinkaan pitkiksi.

    Olen aika pitkälle sitä mieltä että hyökkäystehtävä jääkärinä on kaikkein vaativin fyysinen ponnistus. Etenkin PST- ja KK-miehenä! Se mikä laskuvarjojääkärien toiminnasta tekee rankkaa on käytännössä se 50-60 kiloinen rinkka (etenkin märkänä) jota he kantavat, yleensä viikon maastoreissun päälle tehty siirtymämarssi "kotiin" on kuulemani mukaan ollut se raskain juttu. Itse tiedustelujutut kohteessa ovat olleet keveitä. Sissi voi pärjätä hyvinkin alle 20 kilon jos liikkuvuus halutaan pitää hyvänä, siirtymämatkat todennäköisesti paljon lyhyempiä.

    Enemmän voi katsella tuolta jalkaväentaistelijan lajianalyysistä jossa vähän availen tätä. Jääkäritoiminnan vaativuutta vähätellään aivan liikaa.
     
    Viimeksi muokattu: 08.06.2014
  10. pstsika

    pstsika Haukka Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2011
    Viestejä:
    4,284
    Tykkäykset:
    3,042
    Pisteet:
    1,286
    Vakinaisen armeijan sissijoukothan taistelevat ihan samalla tavalla vakinaisen armeijan sääntöjen ja komentosuhteiden mukaisesti osana isompaa joukkokokonaisuutta, kuten vaikka jääkäri- ja jalkaväkiprikaatit. Suurin ja ratkaiseva ero on taistelutekniikassa.

    Toki toiminnan luonteen takia miesmäärä on vähäisempi ja tavoitteet erilaiset, mutta tavoite on palvella suurempaa kokonaisuutta eli esimerkiksi yhtymän tai armeijakunnan taistelua. Jos vihollinen joutuu sitomaan taistelujoukkoja omaa selustaa suojaamaan ja huolto saa aina kärsäänsä liikkuessaan ilman voimakasta suojausosastoa, niin paine ”etulinjassa” kevenee ainakin noiden osalta, kun osa niistä joukoista, joita tarvittaisiin rauta vastaan rauta juttuun pitää sitoa varmistamaan se, että edes osa huollosta pääsee ehjänä eteen.

    Jos sissikomppania sitoo omalla toiminta-alueellaan, vaikka se 50x50 km, useita komppanioita tai jopa muutaman pataljoonan vain varmistustehtäviin, niin se on tehokas tapa sotia ja tarkoittaa sitä, että saman ”kaistan” viholliskomentajalla on ainakin tuon verran vähemmän käytettävissä porukkaa niihin oikeisiin peliliikkeisiin, joilla saadaan ratkaisu.

    Tietystikään sissitoiminta ei mitenkään pysty korvaamaan muiden joukkojen toimintaa ja on vähäpätöinen, joskaan ei merkityksetön osa kokonaiskuvassa. Sissijoukkojen tiedustelun merkitystä ja edes sissitoiminnan luomaa hyvin potentiaalista uhkaa ei kuitenkaan kannata liikaa aliarvioida, vaikka sitä ei myöskään pidä liioitella. Se on osa suurempaa kokonaisuutta.

    Sissiliike osana vastarintaliikettä on aivan eri asia ja tavoitteet ovat aivan erilaiset, vaikka molemmissa on sana sissi. Tämä ei ollut vain @Second ille, mutta tuo TET ja Vietcong vähän hyppäsivät silmille ja niillä ei ole mitään tekemistä meidän kenttäarmeijamme sissitoiminnan kanssa.
     
    Lepukki, KorpiSISSI ja Samses tykkäsivät tästä.
  11. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Eli ei ensimmäistäkään esimerkkiä :) Kauniita teorioita vain. Voihan ne toimia käytännössäkin, mutta kumma vaan että niitä ei olisi osattu tähänkään menessä hyödyntää. Meillä on ilmeisesti joku viisauden kivi piilossa?
     
  12. pstsika

    pstsika Haukka Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2011
    Viestejä:
    4,284
    Tykkäykset:
    3,042
    Pisteet:
    1,286
    Talvisodasta löytyy esimerkkejä, vaikka silloin sissijoukot jouduttiin improvisoimaan. Myös jatkosodan partiotaistelut ennen kaikkea Laatokan pohjoispuolella kelpaavat esimerkeiksi. Divisioonissa oli tässä kohtaa jo tätä varten varatut joukot, mutta koska toimintaa ei pystytty valmistelemaan siten, kuten sotien jälkeinen kehitys on toimintaa muovannut, niin se on jonkin verran eronnut mm. toiminnan keston osalta, koska toiminta-alueilla ei ole ollut riittäviä kätköjä.

    Se miten ja millaiseksi sissitoiminta on muovautunut -60 luvulta lähtien on yksi juttu, sotahistoria on yksi juttu ja vuosi 2014 on yksi juttu. Seuraavat käytännön kokemukset suomalaisesta sissitoiminnasta tulevat toivottavasti tällä tai ensi vuosikymmenellä. Muissa maissa ei ole verrokkia, koska ne, joissa vastaavankaltaista koulutusta annetaan eivät ole omalla maallaan sotineet WW2 jälkeen ja sotakokemusta omaavissa maissakin sissitoimintaa lähinnä olevat häirintäoperaatiot tapahtuvat täsmäoperaatioina erikoisjoukkojen toimesta ja vihollismaassa, jossa myöskään ei ole mahdollisuutta samanlaiseen toiminnan valmisteluun.
     
  13. Benelli

    Benelli Kenraali

    Liittynyt:
    19.09.2013
    Viestejä:
    2,489
    Tykkäykset:
    1,689
    Pisteet:
    636
    Sissitaktiikka voi olla erittäin tehokasta tai tehotonta riippuen hyvin laajasta määrästä tekijöitä. Esimerkiksi NATO sissijoukkojen varustukseen kuului kylmänsodan aikaan myös taktisia ydinaseita. Olisi huoltotukikohta muuten saanut siipeensä.
    Kuitenkin sen verran tehokasta että nykyään molemmat osapuolet yleensä käyttävät jonkin laatuista sissitaktiikkaa.
     
  14. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    Talvisodan sissitoiminta on juuri tyyppiesimerkki toiminnasta jolla ei saavutettu oikeastaan mitään. Joukot olivat täyttä kuraa, ei-koulutettuja yleensä jotakin erityiskoulutusmiehiä, eli kokkeja ja sen sellaisia.

    Vietcongin toiminnasta minulla on kyllä sellainen kuva että etenkin TET-hyökkäyksen aikaan juuri käytettiin hyvinkin meidän caseen liittyviä taktiikoita ja tekniikoita (mutta se toimivuus on vähän siinä ja tässä). Irakissa oli tietääkseni jonkinlainen alueellinen puolustusmalli, en tiedä missä määrin sissijoukkoja siellä suunniteltiin käytettäväksi jos ollenkaan. No eipä käytetty, mutta tuo alue on muutenkin sellaista että keveän jalkaväen toiminnalle ei paljoa mahdollisuuksia ole kuin kaupungeissa. Balkanilla tietääkseni oli hyvinkin meille ominaisisia puolustusratkaisuja. Sissitoiminnan merkitys tietääkseni oli aika minimaalinen. Vaikka siis aluellinen puolustusmalli tuntui toimivan tuollaisessa low-tech sodassa.

    Tosin en väitä olevani ekspertti. Mielestäni vaan tämä keskutelulla ei sikäli luo pohjaa tuon tehokkuuden arviointiin kun kukaan ei näköjään voi tarjota esimerkkejä, eli lähinnä juuri villejä arvioita voidaan heitellä (jossa ei toki ole mitään vikaa!). Toki mielenkiinnolla odotan josko joku jotakin kaivaisi.
     
  15. pstsika

    pstsika Haukka Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2011
    Viestejä:
    4,284
    Tykkäykset:
    3,042
    Pisteet:
    1,286
    Niin, Suojeluskunnathan aloittivat sissitoimintakokeilut jo -20 luvulla ja tuota taistelutapaa, kuten myös talvitaistelua, kehitettiin paljon siitäkin huolimatta, että Puolustusvoimat ei sitä silloin ostanut vaan minä itte- kulttuuri kukoisti oikein kunnolla ja kivääreitä myöten suojeluskunnilla oli asiat muka huonommin kuin vakinaisella väellä. Sieltä suojeluskunnista se konepistoolimiesten osaaminenkin tuli… Sotaharjoituskokemukset sissitoiminnan osalta ovat historiankirjoituksen valossa olleet hyviä, jälkikäteen on helppo kysyä miksi tuotakaan potentiaalia ei haluttu tai osattu käyttää hyväksi.

    Sissitoiminta vaatii onnistuakseen ennakointia ja valmisteluja ja juuri noiden puuttuminen asetti Talvisodan aikana ne rajoitteet, kun sissiyksiköiden miehet jouduttiin keräämään vapaaehtoisista ja yhtenäiskoulutusta kyseisillä joukoilla ei ollut, vaikka huomattava ellei peräti suurin osa olikin suojeluskuntalaisia.

    Nämä samat puutteet esiintyivät myös tiedustelussa. Kaukopartiotoiminta pääsi vasta Talvisodan jälkeen oikeasti kehittymään ja sama koski jalkaväkimiesten suorittamaa tiedustelua muutenkin. Divisioonissa oli toki Kevyet Osastot ja sitten näitä jääkärijoukkueita, mutta tämäkin jouduttiin improvisoimaan ja enempi oli onnea kuin taitoa, että tulokset olivat edes ne mitä olivat.

    Panssarintorjunnassa oli vähän samaa, koska eihän tankki Kannaksella pysty kulkemaan. Siinä kohtaa kun olisi pitänyt hankkia hinnalla millä hyvänsä pst-aseistusta, niin pääministeri ilmoitti, että ”hyvä vaan kun ei ole hankittu aseita ruostumaan” ja samaan aikaan vittu lapioiden ja rautakankien kanssa on väännetty panssariestekiviä vapaaehtoisvoimalla rajan pintaan ja Kannakselle.

    Aika moni muukin asia kuin sissitoiminta osattiin kusta itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä.

    VC oli sissiliike ja ratsastaa maineella, jonka tosiasiassa lunasti Pohjois-Vietnamin armeija ainakin mitä tulee jenkkien Vietnam aikaan. TET-hyökkäyksen jälkeen VC oli entistä enemmän marginaalissa juurikin siitä syystä, että sissiliikettä käytettiin taistelussa, kuten vakinaista armeijaa ja se melkein lakkasi sen takia olemasta. Joku sotilaskoulutusta saamaton riisinviljelijä mustassa pyjamassa ja Kalashnikovin kanssa ei vaan ole sissi siinä mielessä, miten se meillä miellettään jalkaväen koulutushaarana. Vastarintataistelija kyllä, mutta ei sotilas.

    Suomalaista sissitoimintaa arvioitaessa tulee muistaa ja erottaa sotia edeltäneet harjoitukset ja kokeilut, sotien aikainen todellisuus ja -60 luvulta alkanut kehitystyö sekä nykyinen tilanne. Nämä ovat kaikki aivan omia asiakokonaisuuksiaan ja eroavat toisistaan melkoisesti.

    Tehokkuuden arviointi on helpompaa siinä kohtaa, kun länsimainen armeija käy omalla maaperällään taistelua suurvaltavihollisen maavoimia vastaan ja käyttää samantyyppistä taistelulajia kuin suomalainen sissitoiminta eikä siis mitään improvisoitua aseistetuista kulkureista koostuvaa sissiliikettä sekä taistelumaasto mm. tiestön hyökkääjälle asettamine rajoitteineen mahdollistavat jokseenkin samantyyppiset olot. Jos vihollinen ei ole sidottu ainakin huomattavilta osin tiestöön, niin luonnollisesti meikäläisellä sissitoimintamallilla siihen on paha vastata.

    Samat jutut tuosta tehokkuuden arvioinnista pätevät moneen muuhunkin juttuun. Jos sitä ei ole käytännössä koeponnistettu, niin kyse on vain valistuneesta arviosta. Minäkään en muuten ole mikään ekspertti tässä, mutta aika paljon saa irti kun korvat hörällä kuuntelee ja lukee mitä saa käsiinsä.
     
    Samses tykkäsi tästä.
  16. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316


    Tuota ruostumis komennettia käytetään aika härskisti hyväksi. Kyseinen kommentti koski 20-luvun lentokoneita ja panssarivaunuja. Helvetin hyvä että tuota paskaa ei ostettu, koska kuten nähtiin niin 30-luvun suunnittelu kylmästi jyräsi kaiken 20-luvun tekniikan noiden aseiden suhteen, homma oli vielä niin lasten kengissä ja harppausaskeleet isoja. Panssarilaiva Väinä sentään kykeni jonkinlaista IT-alustaa tarjoamaan kaupunkien suojaksi. :cool: Saariston tykit taidettiin modernisoida noilla määrärahoilla yms. Sen mitä olen aiheesta oikeasti tietävien tekstejä lukenut niin tuo luonnehdinta osui oikeasti aika lailla nappiinsa ja rahat käytettiin järkevimpiin kohteisiin.

    Tykkejä koitettiin Ruotsalaisten kanssa yhteistyössä kehittää/valmistaa pitkän aikaa, mutta tietääkseni yhteistyö takkuili aika pahasti (=NH-90). Tykin suunnittelu saatiin viimeisteltyä talvisodan aattona, luonnollisesti niitä ei ehditty juurikaan valmistaa sodan aikana.

    Sitä en kiellä ettäkö virheitä ei tehty tavattomasti. Suomi KP oli liian kallis ja Lahti-Saloranta myös. Lopputuloksena JV-perusvarustus ja tekniikat ehdittiin vääntää vituillen kun LS:ää alettiin korvata KP:llä tulitukiaseena, onneksi sota järkevöitti. Osoittaa vaan sen että simppelitkin asiat osataan kusta kun niistä ei ole käytännön kokemuksia. [yskähdys]Kotimainen sissitaktiikka.[/yskähdys]

    No onhan tuota aihetta jo pyöritelty pian puoli vuosisataa, josko se ei ihan teoria asteella olisi enää. :rolleyes:
     
  17. Benelli

    Benelli Kenraali

    Liittynyt:
    19.09.2013
    Viestejä:
    2,489
    Tykkäykset:
    1,689
    Pisteet:
    636
    Irakin suhteen ei pidä unohtaa että amerikkalaisten sissitaktiikka oli kohtuu tehokasta vaikka olikin lähinnä vain tiedustelua ja maalinosoitusta.
     
  18. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,753
    Tykkäykset:
    946
    Pisteet:
    316
    Lukekaa "Räjähtävä tyhjyys" ja soveltakaa nykyaikaan (joukot/koulutustaso/kalusto/liikuteltavuus). Muistakaa ettei mikään joukko käy yksityissotaansa, eivät paikalliset-alueelliset-operatiiviset, vaan taistelut kulloisellakin alueilla perustuvat yhteistoimintaan > SILLÄ ON TEHOA JA VAIKUTUSTA. Suurin haaste on ihmisten korvien välissä; psyykkeessä ja motivaatiossa. Toki kuntokin pitää olla kohdallaan. Kenellä on TAHTOTILA kohdallaan, hän pärjää vaikka minkälaisissa olosuhteissa ja tilanteissa.

    Aktiivisuus, aloitteellisuus ja ns. tehtävätaktiikka on suomalaisen sissitoiminnan perusta ja se on hyvin-hyvin epäsymmetristä ehkäpä epälineaaristakin. Tänne hyökkäävä ei voi olla koskaan varma missä ja milloin rysähtää mutta taatusti rysähtää/rytisee ja vaikutukset hyydyttää hyökkäävän (riittävät tuhot riittävän laajalla alueella hyökkäjän joukoissa/kalustossa/johdossa/huollossa..) .

    Unohtakaa kaukopartioromantiikka (erikoisoperaatiot ja kaukotiedustelu) ja sissisodat (aseistetut "siviilit" miehitetyllä alueella itsenäisinä ja operoivina osastoina), ne eivät kuulu varsinaiseen SUOMALAISEEN sissitoimintamalliin/taktiikkaan/tekniikkaan.

    Suomalaista sissitoimintamenetelmää on kehitetty viime sotiemme jälkeen, eli sillä ei voi olla suoraa kokemusperäsitä statistiikkaan pohjaavaa vaikuttavuusanalyysiä. Toki 2.MS jälkeisistä sodista on koottu ja kootaan koko ajan kokemustietoa ja vertailupohjaa ja sitä tietoutta hyödynnetään kun kehitetään omaa puolustustamme.
     
  19. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,005
    Tykkäykset:
    14,706
    Pisteet:
    1,286


    No erityisolosuhteet nyt ensinnä. :rolleyes:

    Secondilta hyvä vaatimus esittää autuaallista faktaa aiheesta. Väitän, että suomalaista sissitoimintaa ja ajatusta siitä on hallinnut aivan helvetillisiin mittoihin aikoinaan paisunut sodanjälkeinen sissiromanttinen kirjallisuus. 40 kilometriä päivässä, 40-asteen kuumeessa,40-astetta pakkasta, 40-kiloinen reppu, lomalla putkaan joutuneet tosimiehet, syömättä ja juomatta ja 16-kertainen ylivoima joka puolella. Tunnette lajityypin varmaan.

    Viestivälineiden, a-tarvikkeiston ja pitkän kantaman epäsuoran ja ilmaiskujen kehittymisen aikakausi on vaan muuttanut selvästi kuviota. Tämä olettaen, että toimijalla on käytössään nämä hilkkeet. Amerikkalainen sissitoiminta onkin asetettava näiltä osin tähän kehykseen. Silmä oikeassa paikassa riittää, toimiva yhteys ja rocki soi. Onko suomalaisilla koskaan moista autuutta tarjolla....eppäillä tuota nyt soppii. Rajallisella alueella rajallisen ajan, ehkä, mutta siihen se jää. Ei ole laajemmaksi tekijäksi siitä näin.

    Tehdään ajatusleikki: jaetaan taistelualueella toimivat omat joukot suorituskykynsä perusteella prosentteihin. Jääkäripataljoona Arnold Koskikara, jääkäripatteristo Helmut Mendelson ja pioneerikomppania Aslak Kuuskajaskari suorituskyvyttävät 85 prosenttia taistelualueen tapahtumista. Loppu jää Rajakomppania Henrik Mötykälle ja er.K. Elmer Viiskannikalle. Noiden yhteistoiminta tuottaa 115 prosenttia. Vaikka nuo sissiK:t omaavatkin vain 15 prosenttia kokonaispotentiaalista. Eli palikoiden summa on suurempi kuin yksittäiset arvot yhteensä. Siis jos hyvin menee.

    Mutta ehdottoman asiallinen vaade on tuo esimerkkien pyytäminen. Toisaalta voihan aina kysyä niinkin, että montako kertaa Suomen torjuntavoittojen historiassa panssarivoimamme ovat kyenneet muuhunkin kuin hävittämään mukanaan kulkeneet jääkäripataljoonat?
     
    Lepukki, KorpiSISSI ja Second tykkäsivät tästä.
  20. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316


    Just tuo psykologinen puoli mietityttää aika paljon. Joukkojen pitäisi kyetä hyvin itseänäiseen toimintaan, riittääkö itsekuri vai alkaako homma hajota johtamattomuuden vuoksi kasaan. Sissijoukkueesta kaatuu muutama mies ja kun kukaan ei ole potkimassa perseelle niin lyödään jarrut päälle, ylipäätään hajautetun toiminnan ongelmana näkisin tämän. Mitä rajajääkäreiden juttuja olen kuullut niin melkoisen muhevat mahdollisuudet on JUMALITTOMAAN tehottomuuteen, ja kun tuo mahdollisuus on niin...

    En tiedä, mm jalkaväen taistelussa kuitenkin tykistö ja epäsuoratuli tai tulituki yleensä on sellainen juttu että ilman sitä jalkaväen taistelusta ei käytännössä tule mitään... Ei vaikka kuinka harjoituskentällä ne jantterit tipahtaa parilla laukauksella ja ajatukset voivat olla hyvinkin vääristyneitä tästä syystä ja kun talvisodassakin. Onneksi sentään tykistön kaverit jaksaa palauttaa maanpinnalle tilastoillaan. Alueellisen puolustuksen sissitoiminnan puoli on mielestäni vastaavan illuusion vallassa (ja totta kai voimme kiittää Lehväslaihoa myös :) ), opponentin vastatoimia ei välttämättä ymmärretä riittävästi, eikä oman toiminnan henkistä puolta.

    Hyvähän näistä keskutelua käydä ihan teoreettisellakin tasolla, mutta ainakin itse TODELLA mielenkiinnolla kuulisin mahdollisia käytännön esimerkkejä, jos niitä on. Kun ei vaan tule mieleen mitään.

    Jotenkin olisi pitänyt osata odottaa tätä :cool:
     
    KorpiSISSI tykkäsi tästä.
  21. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,753
    Tykkäykset:
    946
    Pisteet:
    316
    Baikal: "..40 kilometriä päivässä, 40-asteen kuumeessa,40-astetta pakkasta, 40-kiloinen reppu, lomalla putkaan joutuneet tosimiehet, syömättä ja juomatta.." Tuohan oli 70-80 luvuilla :D
    Paitsi... 35km päivässä (50km/vrk), 38-asteen kuumeessa, 35-asteen pakkasessa, palatessa 20kg reppu (mennessä 35kg), putkaan joutuivat ne jotka lomilta palatessaan kiinni jäi, vähillä muonilla mutta nesteytys toimi, pieniä harhoja vajauksesta kylläkin - ja se oli vain harjoitusta :rolleyes:

    ja sitäpaitsi nykyisin puhutaan näissä ex. sissi.. taistelutavoissa epäsymmetriasta ja epälineaarisuudesta, ei sissitoiminnasta
    :cool:
     
    Second tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu