Samovarius
Ylipäällikkö
Tähän liittyen muut kuin maanalaiset ydinkokeet kiellettiin 1963, tosin pääasiallinen syy oli välttää ihmisten altistuminen kumuloituvalle laskeumalle. Käsittäkseni tosin esmes Ranska teki ydinkokeensa Mururoan atollilla 1996 vedenalaisina.Ensimmäisten atomipommien räjähdyksen jälkeen 1945 ei voitu käyttää sen jälkeen valmistettua terästä radioaktiiviselle säteilylle herkissä laitteissa kuten vaikkapa Geiger-mittareissa. Tämä johtui siitä, että teräksen valmistusprosessissa käytettiin ilmaa, josta radioaktiivisia partikkeleita kulkeutui valmistusprosessissa teräkseen. Niinpä jostain piti saada vanhempaa saastumatonta terästä. Yksi huomattavimmista lähteistä oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Scapa Flowiin upotetut saksalaiset sotasaalisalukset. Nykyisin taustasäteily on laskenut niin alas, että nykyaikainen teräs yleensä käy sensitiivisten laitteiden valmistukseen.
Low-background steel - Wikipedia
en.wikipedia.org
Kieltosopimuksen tehoa kuvannee hiili-14:n pitoisuus ilmakehässä:
Tai näyttää ja näyttää. Käytännössä asia on näin, mutta näin nopea pudotus ei johdu hiili-14:n puoliintumisesta: sen puoliintumisaika on 5740 vuotta, joten kaksinkertaiseksi kohonneen määrän puoliintuminen normaalille tasolle kestää 5740 vuotta (luonnossa hiili-14:n määrä pysyy vakiona koska kosminen säteily pommittaa ilmakehän typpeä käytännössä vakaalla vuolla, n + N-14 -> C-14 + p ). Kuitenkin vain marginaalinen osa maapallon hiilestä on ilmakehässä (1,3*10^12 kg) suhteessa maankuoreen (tästä on lähinnä hattuvakio 10^20 kg.). Ero on noin satamiljoonakertainen - siinä on 8 nollaa välissä - ja siihen on nyt tyytyminen sillä olen sen verran päissäni etten ala laskemaan tätä funktiolaskimella. Asiaan! Tästä megalomaanisesta erosta voidaan päätellä, että hiiltä sekä vapautuu että sitoituu ilmakehästä jatkuvasti. Biologisesta kierrosta vapautuva hiili-14 ei ole juuri ehtinyt puoliintua, ja geologisesta kierrosta se taas on hajonnut olemattomiin, eli ydinkokeiden vapauttama hiili-14 sitoutuu luonnon prosesseihin huimasti nopeammin, kuin se katoaisi vain puoliintumalla suljetussa ympäristössä. Itse asiasta kuvaajasta voi approksimoida ylijäämän puoliintuvan 9 vuodessa, eli 638 kertaa nopeammin.
Mitä tästä voi päätellä? Ensinnäkin, annetun kuvaajan perusteella ei voi laskea hiili-14:n puoliintumisaikaa - mutta sen avulla voi laskea hiilen sitoutumisnopeuden ilmakehästä: ellei uutta hiiltä vapautuisi sinne mistään, mutta sitä sitovat proisessit toimisvat normaalisti, se 12,8 gigatonnia ilmahehän hiiltä laskisi puoleen, eli 6,4 gigatonniin 9 vuodessa. Ergo, maapallon voidaan päätellä imevän hiiltä kaikkineen 711 megatonnia vuodessa. Sen, paljonko se sinne syöksee todellisuudessa samaan aikaan lisää, voi laskea vuotuisesta CO2-pitoisuuden muutoksesta (muistakaa, että hiilen massa CO2-molekyylistä on noin 35 %), mutta tämän jätän kotitehtäväksi.
Samaten tarkistuslaskennan, sillä lähtötiedot ovat ensimmäisiä Googlella eteen sattuneita lukuja. Sain nukuttua viime yönä noin tunnin, töissä silmäluomeen pääsi hiipimään ärsyttävä roska jonka poistumaa luonnollisella kierrolla odotan aamuun mennessä ja siksi
a ) pyrin keksimään muuta ajateltavaa
b) enpä ollut tullut tätäkään ajatelleeksi - aloin vain ihmetellä isotoopin hämmentävän nopeaa puoliintumista
c) MINÄ JUON NYT VIINAA
Viimeksi muokattu:
