Kysymys- ja vastaustopiikki

vehamala kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Bletchley pak oikein, mutta kyseessä eivät olleet bombet, jotka olivat mekaanisia. Nyt kysytään maailman ensimmäistä ohjelmoitavaa tietokonetta.

Eihän vaan nyt Colossusta haeta ?
http://en.wikipedia.org/wiki/Colossus_computer

Tarkoitatko muuten tuolla "ohjelmoitava" samaa kuin enkut sanovat fully-programmable ?
Siinä tapauksessa eka oli ENIAC.

Colossus oli hakusessa, Lorenz koneen avaimien murtoon rakennettu Colossus oli maailman ensimmäinen elektroninen turing kone johon ladattiin ensin ohjelman ja sitten alkuarvot.

Colossus julistettiin salaiseksi muun ultra-materiaalin kanssa ja tuhottiin sodan jälkeen

Vehamala jatkakoon
 
Tuohon edelliseen sen verran, että maailman ensimmäinen "ohjelmoitava" kompuutteri on minun laskuissani Zusen Z3.
Se ei tosin ollut "Turing complete", mutta sitä voitiin jollain tavalla ohjelmallisesti ohjata.

Tällaisten asioiden teoreettiseen taustaan voi halutessaan alkaa tutustua esim. täällä

Ja wikipedia on kanssani eri mieltä tuosta ekasta Turingin määritelmän täyttävästä koneesta. Se onkin näköjään Zusen Z4

No, silloin joskus kun tällaisiin asioihin tutustuin, ei ollut Wikipediaa :(

Kyssäri tulee asap.....
 
OT
tuossa ennekuin tulee kyssäriä, voisi todeta että Turing testistä on kirjoitettu kokonaisia scifi kirjastoja joissa AI (artificial intelligence) eli tekoäly on mukana

foliohattujen mukaan scifihän on kirjallisuutta/elokuvia joilla valmistellaan ihmiskuntaa maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen, ettei tule kulttuurishokkia. siis foliohattujen mukaan ;)
 
Seuraava liittyy (rannikko)tykistöömme WWII:n aikana. Mikä ja missä oli "K-joki" ?
 
vehamala kirjoitti:
Seuraava liittyy (rannikko)tykistöömme WWII:n aikana. Mikä ja missä oli "K-joki" ?

Olisiko kyseessä Kaarnajoen patteri. Sijaitsi Taipaleessa Kannaksella. Tämä 4-tykkinen 152/45 Canet patteri oli siitä erikoinen rannikkotykistön yksikkö, että se sijaitsi sisämaassa, ei siis saaressa eikä rannikolla kuten rt-patterit normaalisti on sijoitettu.
 
Kurkijoki arvataan. Se on Laatokan niemessä sijaitseva pitäjä, jossa on Suomella ollut ainakin yksi kaksitykkinen patteri ja Jatkosodan aikaan muistaakseni jopa linnake, mallia jäykkälavettista ja kk:ta jne. Miehitettiin suojeluskuntalaisin ja reserviläisin.
 
Kyllä Bodyguard on oikeassa ja jatkaa.

Seuraava teksti on julkaistu mm. Rannikon Puolustaja-lehden numerossa 1/2006
===========================================================================================
Timo Pesonen on kuvannut yksityiskohtaisesti vuonna 1954 painetussa RtUy:n julkaisussa ”Tykistöpatterin hajaryhmitys” Kaarnajoen patteria ja sen toimintaa talvisodassa.
Pesonen esittelee patterin topografista asemaa: ”K-joki, kuten linnaketta lähellä kulkevan Kovero-ojan eli Kaarnajoen mukaan nimitettiin, sijaitsi Metsäpirtin ja Sakkolan rajalla
– Etäisyys Taipaleenjokeen ja Suvannon länsirintamaan, missä Talvisodan aikainen pääpuolustuslinja, ns Mannerheimlinja, kulki, vaihteli 6-8 km. Lyhin etäisyys Laatokan rantaan oli n 4 km.
===========================================================================================
(linnake vs patteri, olkoon...)

Olihan siinä runsaastikin vettä kantamalla :cool:

Laajempi esitys aiheesta löytyy (myös googlella): http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=20&print=1
kohdasta Kaarnajoki
 
vehamala kirjoitti:
Kyllä Bodyguard on oikeassa ja jatkaa.

Seuraava teksti on julkaistu mm. Rannikon Puolustaja-lehden numerossa 1/2006
===========================================================================================
Timo Pesonen on kuvannut yksityiskohtaisesti vuonna 1954 painetussa RtUy:n julkaisussa ”Tykistöpatterin hajaryhmitys” Kaarnajoen patteria ja sen toimintaa talvisodassa.
Pesonen esittelee patterin topografista asemaa: ”K-joki, kuten linnaketta lähellä kulkevan Kovero-ojan eli Kaarnajoen mukaan nimitettiin, sijaitsi Metsäpirtin ja Sakkolan rajalla
– Etäisyys Taipaleenjokeen ja Suvannon länsirintamaan, missä Talvisodan aikainen pääpuolustuslinja, ns Mannerheimlinja, kulki, vaihteli 6-8 km. Lyhin etäisyys Laatokan rantaan oli n 4 km.
===========================================================================================
(linnake vs patteri, olkoon...)

Olihan siinä runsaastikin vettä kantamalla :cool:

Laajempi esitys aiheesta löytyy (myös googlella): http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=20&print=1
kohdasta Kaarnajoki

Kiitos. Katsotaan, jos saan kyssärin aikaiseksi.
 
vehamala kirjoitti:
Seuraava liittyy (rannikko)tykistöömme WWII:n aikana. Mikä ja missä oli "K-joki" ?

Vuoksen ja Suvannon sulkulinnakkeiden toiminta Talvisodassa olisi tutkimuksen ja kirjan paikka.
-Kaarnajoki
-Patoniemi
-Kelja
-Sakkolan kirkonkylä/Hovinemi
-Kiviniemi
-Noisniemi
-Oravanniemi

Antero Uitto-Fredrik Geust. Mannerheim-linja. Talvisodan legenda kertoo linnoitustöistä Kannaksella hyvine karttoineen tavalla ettei perille pyrkivä voi eksyä.

Jopa nappaskenkäturisti pääsee kuivin jaloin Kiviniemen rautatiesillan vieressä sijaitsevalle rintamatuli-kk-korsulle.
 
Olen näemmä edelleen foorumin virallinen nopein.

Kysymys: nimeä vähintään kaksi Puolustusvoimien naamiomaalauksessa käytettävää maalisarjaa. Saa olla saman valmistajan, jopa "lähisukulaisia" kunhan tuotenimi on eri.

Vastauksen tulee perusta julkisiin lähteisiin.
 
koponen kirjoitti:
Olen näemmä edelleen foorumin virallinen nopein.

Kysymys: nimeä vähintään kaksi Puolustusvoimien naamiomaalauksessa käytettävää maalisarjaa. Saa olla saman valmistajan, jopa "lähisukulaisia" kunhan tuotenimi on eri.

Vastauksen tulee perusta julkisiin lähteisiin.

Vanhempi liuotinohenteisen sarja Syntal ja uudempi vesiohenteinen Visasol. Molemmat Teknoksen, muut ei suuremmassa määrin maalia puolustusvoimille toimita vaikka lähes kaikilta valmistajilta varmaan vastaavat tuotteet löytyykin.
 
Vastaus on oikea ja molempien käytöstä on julkista tietoa helposti löydettävissä.

Lisäkommenttina mainittakoon että Syntal-maalatun pinnan putsaaminen peltipuhtaaksi uudelleen käsittelyä varten koettelee tällaisen diletantin hermoja.

Pullosorsa jatkaa.
 
koponen kirjoitti:
Vastaus on oikea ja molempien käytöstä on julkista tietoa helposti löydettävissä.

Lisäkommenttina mainittakoon että Syntal-maalatun pinnan putsaaminen peltipuhtaaksi uudelleen käsittelyä varten koettelee tällaisen diletantin hermoja.

Pullosorsa jatkaa.

Kokeileppa Nitromors-maalinpoistoainetta.

Nopein jatkakoon
 
Hei Pullosorsa, ei saa nakittaa! Minähän sanoin että olen nopein...

Kysymys: nimeä kolme maata (pl. Suomi) josta saatiin tai hankittiin polttotaisteluvälineitä Jatkosotaan, ja nimeä välineen (vast.) yleinen tyyppi. Mallimerkinnästä (lähtömaa tai kotimainen) saa papukaijamerkkejä.

PS Kiitos Pullosorsa vinkistä. Perustökötit ja laikka ei oikein pure. Varsinkin se musta on aivan pirun sitkeää tavaraa.
 
Näyttää ettei kukaan jaksa naputella, niin täältä tulee tietoa ja arvailuja... Italiasta hankittiin liekinheittimiä (Model 35 tai M/40) joista osa jäi Saksalaisten käsiin. Myös naapurilta saatiin sotasaaliina liekinheittimiä mallia ROKS-2 tai meikäläisittäin M/41 sekä T-26:n perustuvia liekinheitinvaunuja, joista suurin osa muutettiin tavallisiksi panssarivaunuiksi. Malli oli ehkä OT-130 tai OT-133 tai jotain... Saksasta saatiin palopommitorpedoja, malli taisi olla B1 tai jotain. Lisäksi ainakin varastossa lienee ollut palopommeja, esim C50 A mallia. Lähdettä en nyt tähän hätään löytänyt, mutta näin muistelen lukeneeni kuinka varastoja hävittettiin mm polttamalla näitä pommeja. Lisäksi Saksasta on saatu ainakin osia norsupyssyn fosforikranaattiin ja varmaankin kranaatteja 20 ja 37 mm tykkeihin.
 
Arvaillaans. Termiittirasioita ja fosforisytytysvälineitä. Termiitit Ruotsista ja fosforit hmmm, Saksasta. Polttopullot Rajamäeltä.

D.
 
Italian ja Neuvostoliiton liekinheittimet ja saksalaisten fosfori eri muodoissaan (itselläni havaintoja pstkiv, 37mm ja irtotavara pullossa) on riittävä ja helposti julkisesesti todennettava vastaus. Pullosorsa jatkaa.
 
Nopein... Nyt jätkät oikeesti!

Kysymys: Nevalla omanlaistaan kunniakasta historiaa edustaa kelluskeleva paatti nimeltään Aurora. Missä muualla kuin meren, järven tai joen pinnalla se on viettänyt aikaansa, miksi ja kuinka kauan?
 
Back
Top