Kysymys- ja vastaustopiikki

Kysymys (itsekin törmäsin tuohon just äskettäin):

WW 2 taistelu, jossa jenkit, ranskalaiset ja, yllätys, saksalaiset taistelivat yhdessä (ylläripylläri) saksalaisia vastaan?
 
Kysymys (itsekin törmäsin tuohon just äskettäin):

WW 2 taistelu, jossa jenkit, ranskalaiset ja, yllätys, saksalaiset taistelivat yhdessä (ylläripylläri) saksalaisia vastaan?
 
Kysymys (itsekin törmäsin tuohon just äskettäin):

WW 2 taistelu, jossa jenkit, ranskalaiset ja, yllätys, saksalaiset taistelivat yhdessä (ylläripylläri) saksalaisia vastaan?
Itterin linnan taistelu
 
Miksi Suomalaisesta aseteknologiasta puuttuvat puoliautomaattikiväärit?

Kuten historiasta tiedämme niin Suomi jäi aseteknologiassa jälkeen kehittyneitä maita. Kyllähän tämän heti huomaa kun tarkastelee toisen maailmansodan historiaa. Suomen aseistus oli juuri ja juuri ajanmukaista kun tarkastellaan jalkaväen aseistusta.


Suurvalloissa kuten USA, natsi-Saksa, NL
Kaikki nuo edelliset onnistuivat kehittämään laadukkaita puoliautomaatteja sotilaiden käyttöön. Neuvostoliitto ja natsi-Saksa ottivat käyttöön puoliautomaattikiväärejä joista tärkeimmät olivat SVT-38 ja SVT-40.

Natsien puolelta tehokkaita kiväärejä olivat G41 ja G43.

Jopa naapurimaa Ruotsissa kehitettiin puoliautomaattikivääri jota jaettiin sotilaiden käyttöön. Kyseessä oli Ag m/42 kivääri, tunnetaan myös Ljungman kiväärinä. Ase suunniteltiin '41 ja jaettiin armeijan joukoille pikaiseen tahtiin.

Jopa Tanskassa kehitettiin puoliautomaattinen "bang-kivääri"

Kuulemma tanskalais-amerikkalainen bang-kivääri toimi jopa innoituksen kipinänä maailmankuululle asenerolle Jean Cantius Garand:ille.

Sodan paras kivääri olikin M1 Garand. Ase oli tarkka, erittäin tulivoimainen ja luodilla oli hyvä tuhovaikutus sekä läpäisykyky sekä lentorata. Ase oli myös tarpeeksi luotettava roskassa, mudassa, hiekassa ja lumessa.

Ainoastaan mp44 tai sturmgewehr oli parempi.

Toki tämä on vain oma käsitykseni asiasta.

 
Miksi Suomalaisesta aseteknologiasta puuttuvat puoliautomaattikiväärit?

Kuten historiasta tiedämme niin Suomi jäi aseteknologiassa jälkeen kehittyneitä maita. Kyllähän tämän heti huomaa kun tarkastelee toisen maailmansodan historiaa. Suomen aseistus oli juuri ja juuri ajanmukaista kun tarkastellaan jalkaväen aseistusta.


Suurvalloissa kuten USA, natsi-Saksa, NL
Kaikki nuo edelliset onnistuivat kehittämään laadukkaita puoliautomaatteja sotilaiden käyttöön. Neuvostoliitto ja natsi-Saksa ottivat käyttöön puoliautomaattikiväärejä joista tärkeimmät olivat SVT-38 ja SVT-40.

Natsien puolelta tehokkaita kiväärejä olivat G41 ja G43.

Jopa naapurimaa Ruotsissa kehitettiin puoliautomaattikivääri jota jaettiin sotilaiden käyttöön. Kyseessä oli Ag m/42 kivääri, tunnetaan myös Ljungman kiväärinä. Ase suunniteltiin '41 ja jaettiin armeijan joukoille pikaiseen tahtiin.

Jopa Tanskassa kehitettiin puoliautomaattinen "bang-kivääri"

Kuulemma tanskalais-amerikkalainen bang-kivääri toimi jopa innoituksen kipinänä maailmankuululle asenerolle Jean Cantius Garand:ille.

Sodan paras kivääri olikin M1 Garand. Ase oli tarkka, erittäin tulivoimainen ja luodilla oli hyvä tuhovaikutus sekä läpäisykyky sekä lentorata. Ase oli myös tarpeeksi luotettava roskassa, mudassa, hiekassa ja lumessa.

Ainoastaan mp44 tai sturmgewehr oli parempi.

Toki tämä on vain oma käsitykseni asiasta.

Suomi sai talvi- ja jatkosodassa yhteensä 19.000 SVT-40 kivääriä sotasaaliina. Katsottiin, että ne riittää.
Oman puoliautomaattikiväärin suunnitteluun ja valmistamiseen ei katsottu olevan riittävästi voimavaroja.
 
Suomi sai talvi- ja jatkosodassa yhteensä 19.000 SVT-40 kivääriä sotasaaliina. Katsottiin, että ne riittää.
Oman puoliautomaattikiväärin suunnitteluun ja valmistamiseen ei katsottu olevan riittävästi voimavaroja.

Onhan se silti mielenkiintoista että Neuvostoliitto suunnitteli koko armeijansa uudelleen varustamista puoliautomaatikivääreillä.

SVT Tokarev joutui sarjatuotantoon heinäkuussa 1940. Elikkä ase oli jo tuotannossa kun natsit hyökkäsivät 22.6.1941.

Ongelmaksi muodostui mitä ilmeisimmin neuvostoliittolaisille pikaiset aluemenetykset ja tuotanto keskeytyi koska piti evakuoida tehtaita.


Tuo ei muuten pidä paikkaansa että puoliautomaattikivääriä ei suunniteltu Suomessa. Sellainen kylläkin suunniteltiin. Aimo Lahti teki prototyypin L-36 puoliautomaattikivääri. (lähde kivääritehtaan tarina 2003)

Homma jostain syystä unohtui tai sitten jopa tietoisesti unohdettiin ja painettiin maan alle. (?)



Toisaalta täytyy huomioida että juurikin Amerikassa pidettiin useita kilpailutuksia seuraavan asevoimien kiväärin selvittämiseksi.

Pidettiin amerikkalaisten poliittisten päättäjien toimesta itsestäänselvänä ettei enää palata menneisyyteen. Ettei enää palata wanhaan asedesigniin, elikkä mauser-aktio. Tuona aikana moderni amerikkalaisten kivääri oli mauser-aktioon perustuva Springfield. Ehkä todellisempi kuvaus olisi sanoa että tuo ase olikin oikeastaan mauserin laiton kopio! :rolleyes:

Elikkä Garand kilpailutettiin Amerikassa hyvinkin ahkerasti, ja garandia jouduttiin aina välillä parantelemaan toimintavarmuuden takia. Vasta 1936 garand saavutti mitä ilmeisimmin legendaariset mittasuhteensa ja ominaisuutensa. Elikkä Springfieldin Garand- kiväärissä nähtiin olevan potentiaalia.

Britanniassa toisaalta pidettiin Enfield kivääriä luotettavampana kuin Garandia varsinkin mutaisissa ja likaisissa olosuhteissa. Britit ainakin 1.ms aikana pitivät arvossa pikatulitusta ("mad minute") joka suoritettiin näillä kertatuli-kivääreillä.
 
Sodan paras kivääri olikin M1 Garand.

Ainoastaan mp44 tai sturmgewehr oli parempi.
Stg44 edustaa täysin eri konseptia ja painii eri sarjassa kuin muut tuon ajan kiväärit, vaikkakin sarjatulimahdollisuus oli ainakin myös AVT-40:ssa ja FG-42:ssa.
Tuona aikana moderni amerikkalaisten kivääri oli mauser-aktioon perustuva Springfield. Ehkä todellisempi kuvaus olisi sanoa että tuo ase olikin oikeastaan mauserin laiton kopio! :rolleyes:
Amerikkalaiset tietääkseni maksoivat mauserille tästä jotain lisenssimaksuja.
 
Veli @Vonka määritteli nyt ajan jonka jälkeen jokainen halukas voi esittää uuden kysymyksen, eli 72 tuntia. Voinemme jatkaa myös hyvää käytäntöä, että kysytään ainoastaan kysymyksiä, johon on yksiselitteinen
vastaus. Veli @late347 esitti kysymyksen, joka ei ollut sellainen. Muutoin tietysti täysin relevantti josta tavanomaisen asiantuntevaa keskustelua.
 
@late347 kelpaako tuo Ikaruksen vastaus vaiko eikö?

Heitin vähän koepallona... Olisihan tästä voinut kieltämättä tehdä uuden ketjun.

Tutkiskelin tuota asiaa vähän itsekin.

Aimo Lahden puoliautomaattikivääri jäi jonkinlaiselle prototyyppiasteelle. Ainakin sen kirjan mukaan [valtion] kivääritehtaan tarina. Elikkä Tourulassa, Jyväskylässä. Kirjassa ei mainittu sen tarkemmin teknisiä tietoja kyseisestä kivääristä

jatkakaa toki kyssäreitä ja vastauksia.
 
Edit.

Kysytäänpä jotain helppoa. Kuka kuulu liittoutuneiden upseeri pakeni vagitsijoiltaan molemmissa sodissa?
 
Viimeksi muokattu:
Hyydynnetään uutta sääntöä, jonka veli @Vonka julkaisi, eli 72 h hiljaiselon jälkeen saa laittaa uuden kyssärin...

Nykyisin uudet hankkimamme aseet nimetään hankintavuoden mukaan, esim IT Ohjukset vuosimallia 12 ja 15. Aikaisemmin noudatettiin käytäntöä, että vuosimalli otettiin tuotteen julkaisusta tai tulosta markkinoille.
Mikä olisi ensimmäiinen ase, joka noudatti tätä periaatetta. Eli julkaisu/käyttöönottovuosi huomattavasti aikaisempi, kuin meillä annettu nimike. Eikä tarvitse rajoittua it -aseisiin.
 
@Old Boy asetetaanko aseet järjestykseen A) sen mukaan milloin ase on ensimmäisen kerran otettu käyttöön jossain, vai B) sen mukaan milloin ase on Suomessa otettu käyttöön?

Veikataan 66 KES 75.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ollut tämä sinko, vaan paljon aikaisemminkin on näitä tehty. Käyttöönottohetki Suomessa on helppo todentaa, joten se on kriteeri.
 
Kelpaisiko 152/45?
Tuo siis oli suomella käytössä erinäisissä käytössä - laiva-asenteisena ja rt-tykkinä ainakin.
Meillä siis M45 mutta valmistus aloitettu vennään maalla lisenssillä 1895 eli eroa valmistuksen aloitusesta siihen kun se suomessa otettiin käyttöön on 50 vuotta.
 
Tämä ei kyllä kelpaa!
Canet -rannikkotykki oli tosiaan alunperin 1800 -luvulta, mutta merivoimien ja rt:n tykkien nimikkeissä kaliberin jälkeen oleva luku tarkoittaa putken pituutta suhteessa kaliberiin, ei vuosimallia.
 
Back
Top