Laivue 2020

[Analysti]

Sen verran täytyy nyt kehua Pohjanmaata, että tuosta CODLAG-propulsioratkaisusta voi olla aidosti ylpeä. Maailmanluokan tekniikkaa sukellusvenejahteihin eikä löydy ihan jokaisesta korvetista tai fregatistakaan.

Muualla ei ole taidettu julkaista mitään asiasta kuin SS:n Maanpuolustuksen ja turvallisuuden osto-opas 2018 -lehtisessä... eli suolan kanssa, mutta eipä ole mitään vastakkaistakaan tietoa näkynyt.



Vaan osaavatko foorumin laivanrakentajat kertoa, miksi vain kaksi neljästä generaattorista vaimennetaan? Miksei samantien kaikkia neljää, onko vaimennus erityisen kallista tai tilankäytön kannalta haasteellista? Voihan se olla, että yksi generaattori sanoo sopimuksen irti kesken kaiken tai muuten vain haluttaisiin ajaa kovempaa ja pitää melutaso silti matalana. Vai tuottaako esim. potkurit niin paljon melua nopeuden noustessa, ettei kaikkia neljää generaattoria kannata sen takia vaimentaa?

Eikähän siinä ole just nuo kaikki kolme: 1) hinta, 2) tila ja 3) juuri se, että joka tapauksessa tietyn nopeuden jälkeen akselin itsensä ja potkurin melu on joka tapauksessa kovempi kuin niiden generaattoreiden.
Koneisto tiedetään siis tarkasti, koska valmistajat ovat julkaisseet alukseen tehdyt kaupat aika pian niiden syntymisen jälkeen.

 

[Pzgnrl]

Aika moni näyttäisi perustuvan joiltain osin kauppalaivojen suunnitteluun. Jopa MEKOsta väitetään moista:

The rise of the multirole vessel (MRV)

The rise of the multirole vessel (MRV) has mirrored the evolving nature of maritime power in the 21st century. Dr Gareth Evans reports on how high-tech craft, capable of undertaking various roles, are becoming the mainstay of modern navies as they address the evolving nature of naval warfare...

www.naval-technology.com

Tanskalla on puolstaan se StandardFlex modulaarisuus lähtökohtana jo 70-luvulta. Absalon saattaa olla jopa enemmän siviilipohjainen kuin Iver H.

StanFlex - Wikipedia

en.wikipedia.org

Sekä tuolta design-kappaleen alta löytyy jotain. En kuitenkaan osaa itse sanoa tarkkaan näiden pohjalta miten se on enemmän kaupallista tyyliä kuin Pohjanmaa.

Absalon-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

Denmark's Iver Huitfeldt-class Frigates | Defense Media Network

A news article about the capabilities of Denmark's Iver Huitfeldt-class frigates.

www.defensemedianetwork.com

Tässä täydellinen otsikko Design Philosophy of Denmark's Iver Huitfeldt-Class Frigates, mutta en tiedä vastaako täysin kysymykseen (on myös ykkösluokan haastattelija Vago Muradian):

Mekot, 360 ja 200 ja sen versiot eivät perustu mihinkään kaupalliseen alukseen, vaan ovat sota-alukseksi alusta alkaen suunniteltu. Tuo MRV ei tainnut toteutua sitten lainkaan.

Samoin "Pohjanmaa" ei perustu mihinkään kaupalliseen alukseen eikä mihinkään maailmalla olevaan alukseen eikä ole kopio mistään. Havainnekuvista voi sanoa aluksen olevan alusta saakka nopeaksi taistelualukseksi suunniteltu. Julkistettu koneistoratkaisu on käytössä vain tastelualuksissa. Iver Huitfeldt:ssa on aivan siviilialuksen koneisto: 4 MTU8000 kytkettynä vaihteen kautta kahteen akseliin (2 konetta per akseli). Melua on yritetty vähentää joustavalla asennuksella, mutta tuollaisen koneiston matalataajuista melua on mahdoton vaimentaa kovin hyvin.

Rungosta olen kuullut sen muodon perustuvan johonkin pieneen roro-alukseen, mutta en tiedä mikä se on. Mutta varmaan joku valmistavan telakan aiempi tuote? Voisi ehkä netistä löytyä jotain vihjettä siitä. Välttämättä se ei ola aivan samanlainen, vaan ainoastaa perustuu pääosin vanhaan tuotteeseen. Telakkaahan ei enää ole vaan se taidettiin tuon fregatti-projektin jälkeen sulkea. Absalon ja fregatit ovat siis rungoltaan lähes samat.

Oli kyllä hyvä haastattelu ja juttu.

Ymmärrän halun käyttää jo olevassa olevaa runkomuotoa, hydrodynaamiset laskennat vievät aikaa ja rahaa. En ole laivapuolella, mutta @Analysti kritiikki kohdistunee siihen, ettei siviilialuksissa ole tarpeeksi laipioita eikä niitä ole suunniteltu samoilla stabiliteettivaatimuksilla kuin sotilasaluksia?

 

[BarrelNut]

Sinänsä hauska huomata että Pohjanmaan strategiset mitat ovat samaa luokkaa kuin brittien taannoisilla Type 42 ilmapuolustushävittäjillä (Batch 1&2).

Type 42 destroyer - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Kyylä]

Sinänsä hauska huomata että Pohjanmaan strategiset mitat ovat samaa luokkaa kuin brittien taannoisilla Type 42 ilmapuolustushävittäjillä (Batch 1&2).

Type 42 destroyer - Wikipedia

en.wikipedia.org

50 vuotta väliä. Maailma muuttuu.

 

[Tups]

Rungosta olen kuullut sen muodon perustuvan johonkin pieneen roro-alukseen, mutta en tiedä mikä se on.

Ymmärrän halun käyttää jo olevassa olevaa runkomuotoa, hydrodynaamiset laskennat vievät aikaa ja rahaa.

Odensen telakan referenssilistasta ei kyllä löydy mitään sellaista laivaa, jonka runkomuotoa voisi soveltaa sellaisenaan sota-alukseen. Ennen Absalonia telakka oli rakentanut lähinnä yksipotkurisia konttilaivoja Maerskille. Netistä löytyvien kuvien perusteella linjat ovat sotalaivoille tyypilliset.

Ainut hyväksyttävä käyttötarkoitus referenssirunkomuodolle on omien laskentatyökalujen kalibrointi. Kyseenalaistan välittömästi sellaisen suunnittelijan ammattitaidon, joka lähtee kopioimaan jotain arkistosta kaivamaansa pölyistä piirustusta sellaisenaan uuteen projektiin. Vanhasta voi ja pitää aina parantaa. Nykyaikaiset suunnittelutyökalut mahdollistavat jopa lähes automaattisen iteratiivisen optimoinnin. Ne ovat myös paljon halvempia ja nopeampia kuin mallikokeet, jotka kuitenkin pitää lopuksi tehdä lopulliselle runkomuodolle.

 

[Analysti]

Odensen telakan referenssilistasta ei kyllä löydy mitään sellaista laivaa, jonka runkomuotoa voisi soveltaa sellaisenaan sota-alukseen. Ennen Absalonia telakka oli rakentanut lähinnä yksipotkurisia konttilaivoja Maerskille. Netistä löytyvien kuvien perusteella linjat ovat sotalaivoille tyypilliset.

Ainut hyväksyttävä käyttötarkoitus referenssirunkomuodolle on omien laskentatyökalujen kalibrointi. Kyseenalaistan välittömästi sellaisen suunnittelijan ammattitaidon, joka lähtee kopioimaan jotain arkistosta kaivamaansa pölyistä piirustusta sellaisenaan uuteen projektiin. Vanhasta voi ja pitää aina parantaa. Nykyaikaiset suunnittelutyökalut mahdollistavat jopa lähes automaattisen iteratiivisen optimoinnin. Ne ovat myös paljon halvempia ja nopeampia kuin mallikokeet, jotka kuitenkin pitää lopuksi tehdä lopulliselle runkomuodolle.

Katsopas esimerkiksi tuota peräpeiliä ja sitten vaikka FREMM:iä tai Arleigh Burkea. Sota-aluksessa ei vesiviivat tyypillisesti käänny CL:lle tuolla tavalla, mutta ro-ro aluksissa kääntyy. Peräpeilin leveydellä on merkitystä. Onhan ne linjat nopean aluksen linjat kyllä, mutta pienet seikat paljastavat, että jostain ne tulee...

Minä en ainakaan kyseenlaista suunnittelijaa, joka lähtee liikkeelle jostakin vanhasta ja koetellusta. Hyvä kopiointi on hyvää insinööritiedettä, silloin kun se oikein tehdään. Esim USA:lla olisi aivan mahdotonta suunnitella uutta lentotukialusluokkaa "puhtaalta päydältä". Ne ovat jo 70 vuotta olleet aina edellisen sukupolven kehitelmiä ja silti nyt viimeisessä oli aivan liikaa vaikeuksia. Siinä tuli liian monta "uutta" juttua kerralla. Se on hyvä opetus siihen, että kannattaa pitää jonkinlainen perinne ja perimätieto yllä. Samoin Spruance-lk hävittäjä ja Ticonderoga -risteilijä, käytettiin samaa runkoa ja koneistoa, kun ne kerran oli kehitetty.

Juuri mallikokeiden välttäminen voisi olla syynä siihen, että miten tanskalaisen homma hoiti (jos siis runko on jostakin kaupallisesta aluksesta, minullakin on siitä vain kolmannen käden tietoa). Ehkä vain skaalasivat ne tulokset fregatin kokoon, vaikka ne olisi tehty isomman aluksen mallilla joskus?

Suomella ei sitä perimää ollut lainkaan lähdettäessä LV2020 -projektiin eikä eräiden seikkojen (miinoitus- ja jäissäkulkukyky) takia maailmaltakaan ollut mitään löydettävissä. Ilman noita sanoisin, että Meko-200 olisi ollut lähellä! Siihen nähden pidän kohtuuttomana tätä laivue-hankkeen vaikeuksien takia annettua kritiikkiä. Aloituspisteeseen nähden on Suomi pärjännyt loistavasti!

Mitä tulee tuohon automaattiseen iterointiin, voisin kertoa jotain, mutta ehkä jätetään se historian kirjoitukseen jonnekin 15 vuoden päähän. Sanotaan nyt vaikka, ettei SE IHAN NIIN HELPPOA ole!

 

[Tups]

Yritin vertailla sotalaivoja, mutta en silti nähnyt mitään selkeää merkkiä siitä, että Absalonin (tai Iver Huitfeldtin) perä olisi piirretty läpi kauppalaivasta. Sivuprofiilistakin erottuu kauppalaivalle hyvin epätyypillisiä (mutta toisaalta sotalaivalle varsin normaaleja) elementtejä.

(lähde: In focus – the Arrowhead 140 Type 31e frigate candidate)

Juuri mallikokeiden välttäminen voisi olla syynä siihen, että miten tanskalaisen homma hoiti

Laajankin mallikoesarjan hinta on joitain satoja tuhansia euroa, prosentin kymmenyksiä yksittäisen laivan hinnasta. Yksikään telakka ei hyväksy suorituskykyyn sidottuja sopimussakkoja uudelle projektille, ellei kriittisiä pisteitä ole varmistettu mallikokein. Näin lonkalta veikkaisin, että sekä Absalon että Iver Huitfeldt on testattu mallikokein. Lähin avovesiallashan on vain parin tunnin ajomatkan päässä telakalta.

 

[KymJP2K]

Sinänsä hauska huomata että Pohjanmaan strategiset mitat ovat samaa luokkaa kuin brittien taannoisilla Type 42 ilmapuolustushävittäjillä (Batch 1&2).

Se on korvetti

Kaikki puheet hävittäjistä on kerettiläisten jorinaa.

 

[Rimfire]

Tuntematta mitenkään syvällisemmin Tanskalaisten Absalonin tai Iver H:ta, mutta kommentoiden yleisesti:
- Sota-alus ja sota"teknologia" ei itsessään ole välttämättä mitenkään parempaa. Käytännössä aina (paljon)kalliimpaa
- Väkivaltalaitteiden hankinnoissa pragmatiikka ei välttämättä ole päättävä, tai edes korkealla oleva komponentti
- Erityisesti hinta-laatu ja hinta-yksikkömäärä tuntuu monesti jäävän unohduksiin

Kiitos erinomaisesta linkistä https://www.navylookout.com/in-focus-the-arrowhead-140-type-31e-frigate-candidate/
YO.- lähteeseen perustuen kyseessä on "shokkilaiva", mikä on ehkä suurin ero taistelualuksen rungon kyvyssä vrt. kaupallinen alus. Onko noissa STANAG-shokkiluokituksissa eroja - en tiedä ja tämä saattanee olla merkittävä tekijä esim. Pohjanmaahan verrattuna.

Muutoin kaupallinen lähestyminen, jossa paitsi komponentit ovat "off-the-shelf" niin myös alus on rakennettu hiukan isommaksi ei välttämättä ole huono.
"Analyst" on nostanut paljon oleellista tietoa esiin, mutta ehkä ainut suurempi kyseenalaistaminen olisi juuri aluksen kokoon liittyen; Onko isompi koko merkittävä heikennys? Toki tutkapinta-ala kasvaa, mutta ei hiukan pienempikään ole mitenkään näkymätön.
Lisäksi suurempi "kaupallinen"näkemys voi olla edullisempi operoida, jos sen komponentit ovat yleisiä ja helposti huollettavissa.
Tyhjä tila aluksessa ei lisää operointikustannuksia (kohtuuden rajoissa) ja pidempi vesilinja lisää runkonopeutta.

Olisi mielenkiintoista perehtyä niin Tanskalaisten, kuin Suomalaisten konsepteihin tarkemmin, mitä todellisia pintaa syvemmällä olevia eroja niissä on.
Runkomuodosta sen verran, että Iver H on pidempi joten sen perän ei välttämättä tarvitse olla yhtä kantava saavuttaakseen alemman/saman(?) nopeuden. Samaan hengenvetoon kyseenalaistan heidän pääkonevalinnan - miksi MTU? Tuon uppuoman aluksessa Wärtsilä hoitaisi saman homman paljon halvemmalla (operointi) ja kohtuullisella painonlisäyksellä. Eli olisi viety kaupallinen konsepti loppuun asti operointipuolella.

 

[Jukkis]

Heitän soppaan vielä tämän kysymyksen. Onko tiedossa, mitä nimenomaisia standardeja Absalon/IverH suunnittelussa on käytetty? Haen siis täsmällisesti standardin virallista nimeä ja laatinutta organisaatiota.

Kysyn asiaa, koska usein näkee vain termin "civilian standards" ilman mitään tarkenteita. Tuostahan ei selviä, tarkoitetaanko siviilialuksien suunnitteluun laadittua standardia, vai siviili-instituution (yritys tai yhdistys) laatimaa standardia. Laatijan statuksesta ja standardin kohteestahan saadaan neljä yhdistelmää:

1. Valtiollisesti laadittu standardi valtiollisille l. sota-aluksille
2. Valtiollisesti laadittu standardi siviilialuksille
3. Siviilien laatima standardi siviilialuksille
4. Siviilien laatima standardi sota-aluksille

Näistä kaikkia paitsi ensimmäistä voisi yleisesti kutsua "siviilistandardiksi." Se ei kuitenkaan tarkoita, että 4. olisi jotenkin kevyempi tai heikompi kuin 1. Siviilien laatima sota-alusstandardi voi olla merkittävästi helpompi vientikauppojen kannalta. Sikäli kun se ei perustu salaiseen tietoon eikä sisällä sellaista, sen esittely ostajakandidaateillekaan ei vaadi turvallisuuselvityksiä yms. ainakaan samassa laajuudessa kuin valtion standardien.

 

[magitsu]

Heitän soppaan vielä tämän kysymyksen. Onko tiedossa, mitä nimenomaisia standardeja Absalon/IverH suunnittelussa on käytetty? Haen siis täsmällisesti standardin virallista nimeä ja laatinutta organisaatiota.

Niinkin vaikeasti löydettävissä paikassa kuin wikipediassa: "The ships are built to the naval standards of Det Norske Veritas (DNV GL), an international certification body and classification society, heavily utilizing STANAG."

Absalon-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tässä puolestaan telakan fregattiohjelman esite:

The platform meets standard IMO, SOLAS and MARPOL requirements for a vessel with 165 persons on board and features a life-saving system for dry evacuation of the entire crew. The hull structure meets DNV ice class C standards

https://www.ft.dk/samling/20141/almdel/fou/bilag/20/1417702.pdf

Naval Technologysta löytyy Absalonin Stanagit, joko kaikki tai suurin osa:

Shock protection and isolation are to STANAG 4142, 4137 and 4549. Parts of the hull are armour protected to STANAG 4569 standard. Manned areas are protected against nuclear biological and chemical warfare to STANAG 4447.

Absalon Class Combat / Flexible Support Ship

The two Absalon Class vessels, built by Odense Steel Shipyard for the Danish Navy, are flexible support ships (combat support…

www.naval-technology.com

 

[Analysti]

Heitän soppaan vielä tämän kysymyksen. Onko tiedossa, mitä nimenomaisia standardeja Absalon/IverH suunnittelussa on käytetty? Haen siis täsmällisesti standardin virallista nimeä ja laatinutta organisaatiota.

Kysyn asiaa, koska usein näkee vain termin "civilian standards" ilman mitään tarkenteita. Tuostahan ei selviä, tarkoitetaanko siviilialuksien suunnitteluun laadittua standardia, vai siviili-instituution (yritys tai yhdistys) laatimaa standardia. Laatijan statuksesta ja standardin kohteestahan saadaan neljä yhdistelmää:

1. Valtiollisesti laadittu standardi valtiollisille l. sota-aluksille
2. Valtiollisesti laadittu standardi siviilialuksille
3. Siviilien laatima standardi siviilialuksille
4. Siviilien laatima standardi sota-aluksille

Näistä kaikkia paitsi ensimmäistä voisi yleisesti kutsua "siviilistandardiksi." Se ei kuitenkaan tarkoita, että 4. olisi jotenkin kevyempi tai heikompi kuin 1. Siviilien laatima sota-alusstandardi voi olla merkittävästi helpompi vientikauppojen kannalta. Sikäli kun se ei perustu salaiseen tietoon eikä sisällä sellaista, sen esittely ostajakandidaateillekaan ei vaadi turvallisuuselvityksiä yms. ainakaan samassa laajuudessa kuin valtion standardien.

Yleensä nuo standardit eivät sano tarkkaan, miten alus pitää rakentaa. Esim shokkistandardit kertoo mittausmenetelmän (näin ainakin minulle on kerrottu), miten ominaisuus mitataan. Ne arvot joita tilaaja (yleensä jonkun maan sotalaivasto tai muu hankintaorganisaatio) tuotteelle asettaa, ovat suuria sotasalaisuuksia, joista ei netin palstoilla hiiskuta. Samoin ballistisen suojan standardissa voi olla erilaisia suojausluokituksia. Mikä niistä on valittu, on lähes aina salaista tietoa sekin.

Joltakin luokituslaitokselta löytyy ns. sotalaivaluokitus ihan netistä. Sekin on kuitenkin eri asia, kuinka tarkasti sitä luokkaa on noudatettu. Siinäkin asiakas voi ohittaa luokituslaitoksen omalla hallinnollisella päätöksellään koska vain.

Siksi laivan taistelunkestvyyden todellisuutta ei voi useinkaan päätellä ilmoitetuista standardeista. Asiantuntija voi tehdä jotain päätelmiä esim omiin silmällä tehtyihin havaintoihin ja mahdollisesti jossakin näkemäänsä dokumentaatioon perustuen. Siviili/amatööri katselemalla aluksen ulkopuolta tai GA-kuvaa ei niinkään.

 

[Jukkis]

Yleensä nuo standardit eivät sano tarkkaan, miten alus pitää rakentaa. Esim shokkistandardit kertoo mittausmenetelmän (näin ainakin minulle on kerrottu), miten ominaisuus mitataan. Ne arvot joita tilaaja (yleensä jonkun maan sotalaivasto tai muu hankintaorganisaatio) tuotteelle asettaa, ovat suuria sotasalaisuuksia, joista ei netin palstoilla hiiskuta. Samoin ballistisen suojan standardissa voi olla erilaisia suojausluokituksia. Mikä niistä on valittu, on lähes aina salaista tietoa sekin.

Joltakin luokituslaitokselta löytyy ns. sotalaivaluokitus ihan netistä. Sekin on kuitenkin eri asia, kuinka tarkasti sitä luokkaa on noudatettu. Siinäkin asiakas voi ohittaa luokituslaitoksen omalla hallinnollisella päätöksellään koska vain.

Siksi laivan taistelunkestvyyden todellisuutta ei voi useinkaan päätellä ilmoitetuista standardeista. Asiantuntija voi tehdä jotain päätelmiä esim omiin silmällä tehtyihin havaintoihin ja mahdollisesti jossakin näkemäänsä dokumentaatioon perustuen. Siviili/amatööri katselemalla aluksen ulkopuolta tai GA-kuvaa ei niinkään.

Aivan. Silti usein, varsinkin vihkiytymättömämmillä foorumeilla, kun tuo maaginen sanapari "civilian standards" tulee vastaan, oletetaan automaattisesti laivan olevan kauppalaivan tasoa kestävyydeltään ja selviytymiskyvyltään. Siksi halusin vain tuoda esiin että näin ei suinkaan ole.

 

[Analysti]

Aivan. Silti usein, varsinkin vihkiytymättömämmillä foorumeilla, kun tuo maaginen sanapari "civilian standards" tulee vastaan, oletetaan automaattisesti laivan olevan kauppalaivan tasoa kestävyydeltään ja selviytymiskyvyltään. Siksi halusin vain tuoda esiin että näin ei suinkaan ole.

Aluksen sisälle jos pääsee, niin asiantuntija erottaa kyllä tälläisen "hybridi"-suunnittelun (eli siviilistandardeilla rakennettu laiva johon on laitettu aseita) ja oikean sota-aluksen toisistaan muutamassa minuutissa.

 

[Jukkis]

Aluksen sisälle jos pääsee, niin asiantuntija erottaa kyllä tälläisen "hybridi"-suunnittelun (eli siviilistandardeilla rakennettu laiva johon on laitettu aseita) ja oikean sota-aluksen toisistaan muutamassa minuutissa.

Niin, mutta erottaako onko Amiraliteetin sotalaivastandardi vai LLoydsin sotalaivastandardi? Jälkimmäinen on "siviilistandardi," ensimmäinen ei. Tätä hiustenhalkomista tuossa terminologiassa tarkoitin. Harrastajat ajattelevat siviilistandardin olevan kauppalaivastandardi, mutta ammattilaiset voivat tarkoittaa ihan oikeaa sotalaivastandardia tuolla termillä. Merkitsevä ero on se, onko laatija ollut valtion virkamies vai yksityisen yrityksen työntekijä.

 

[Analysti]

Niin, mutta erottaako onko Amiraliteetin sotalaivastandardi vai LLoydsin sotalaivastandardi? Jälkimmäinen on "siviilistandardi," ensimmäinen ei. Tätä hiustenhalkomista tuossa terminologiassa tarkoitin. Harrastajat ajattelevat siviilistandardin olevan kauppalaivastandardi, mutta ammattilaiset voivat tarkoittaa ihan oikeaa sotalaivastandardia tuolla termillä. Merkitsevä ero on se, onko laatija ollut valtion virkamies vai yksityisen yrityksen työntekijä.

Minä en kyllä erottele niitä tekijöiden mukaan, vaan sen mukaan mikä on luokkamerkki, Class Notation. Jos se esim on NS2 Frigate, silloin alus on rakennettu "sotalaivastandardilla" vaikka kirjoittajina on ollut myös siviilejä.

Sotalaiva voi myös täyttää, ja usein täyttääkin, myös siviilisääntöjä, koska se helpottaa (?) suunnittelua.

Ja esim. puolestaan SBC(1) on siviilialuksen (kappalerahti) luokkamerkki.

Tuossa hiukan taustaa luokkamerkistä:

Section 3 Character of Classification and Class notations

 

[yrjö]

Absalonin ahterissa on isot luukut. Tietenkin se on erilainen kuin luukuton perä.

 

[Analysti]

Absalonin ahterissa on isot luukut. Tietenkin se on erilainen kuin luukuton perä.

En tarkoita sitä, vaan peräpeilin alaosan muotoa. Sota-aluksessa tyypillisesti koko peräpeili "makaa" vedessä, koska sillä tavalla saadaan maksimaalinen noste potkurivirralla kovissa nopeuksissa. Joskus siellä vesirajan alapuolella on pieni lippakin tehostamassa ilmiötä (jopa autolautoissa saattaa semmoisen nähdä). Perän painumine suurissa nopeuksissa on ongelma ja lisää vastusta. Siksi sota-aluksissa, jotka kulkee sen 30+ solmua, pienetkin kikat käytetään. Tuokinhan kulkee kovaa, joten on ihmeteltävä miksi vastusta ei tuosta ole vähennetty maksimaalisesti.

 

[yrjö]

Peräsponsonin tekeminen ei pitäs olla mikään temppu, niitä on vaikka kuinka monissa laivoissa. Mutta, kyllä se sillai tässä tapauksessa liittyy, että toisesta ovesta lasketaan vene suoraan alas.

e: Neliskanttinen ahteri on silloin huono, jos laiva jää kiinni jäihin ja pitäisi peruuttaa ottamaan vaihtia. Esim. Absalonin perä toimii tällaisessa tapauksessa paremmin. Tällaista ei jenkki-fregatissa tarvii miettiä.

e2: rahtilaivan syväys vaihtelee enemmän kuin sota-aluksen. Jos tällainen lippa, sponsoni tms. on kokonaan veden pinnan yläpuolella, aallot pääsevät lyömään sen alta. Sota-alus ja autolautta ovat laivoja, joissa syväys vaihtelee melko vähän.

 

[Analysti]

Peräsponsonin tekeminen ei pitäs olla mikään temppu, niitä on vaikka kuinka monissa laivoissa. Mutta, kyllä se sillai tässä tapauksessa liittyy, että toisesta ovesta lasketaan vene suoraan alas.

e: Neliskanttinen ahteri on silloin huono, jos laiva jää kiinni jäihin ja pitäisi peruuttaa ottamaan vaihtia. Esim. Absalonin perä toimii tällaisessa tapauksessa paremmin. Tällaista ei jenkki-fregatissa tarvii miettiä.

e2: rahtilaivan syväys vaihtelee enemmän kuin sota-aluksen. Jos tällainen lippa, sponsoni tms. on kokonaan veden pinnan yläpuolella, aallot pääsevät lyömään sen alta. Sota-alus ja autolautta ovat laivoja, joissa syväys vaihtelee melko vähän.

Absalon eikä fregatti ei ole kumpikaan jäälaiva lainkaan. Korkeintaan jääluokka IC, tuskin sekään, kun katsoo keulavannasta ja sonarkupua. Se ei ikinä ota mitään vauhtia jäihin, tai tulee romurautaa ja kallista. Tanskan vesillä voi joskus olla joku 5 cm jäätä, siinä menee ihan tavallinenkin alus.

Veneen laskullakaan ei ole vesiviivojen kääntymisen kanssa yhtään mitään tekemistä.

Onko joku väittänyt, että hitaaseen rahtilaivaan sellaista lippaa edes tehtäisiin? Tuskinpa.