Lentokoneita


Tämän vuoden RIAT -näytökseen liittyen, taisi sitten olla tämän maailman ainoan lentokuntoisen Avro Vulcanin viimeisiä esiintymisiä ennen koneen lopullista maadoittamista.


Tämä säätiö teki mahtavaa työtä palauttaessaan Vulcanin ilmaan ja tämän syksyn jälkeen lennot on sitten lennetty. Sääli, jäi itseltäni sitten näkemättä.

http://www.vulcantothesky.org/
 
Englannissa on ollut ikävä ilmailuviikonloppu.

Cheshiressä pidetyssä lentonäytöksessä putosi Folland Gnat harjoitushävittäjä. Ohjaaja menehtyi.

http://www.bbc.com/news/uk-england-manchester-33748256

Ja sitten Biggin Hillissä Spitfire joutui tekemään pakkolaskun kun moottori rupesi oikuttelemaan startissa. Kone kärsi ilmeisen pahoja vaurioita, mutta pilotti selvisi vähäisillä vammoilla.

http://www.telegraph.co.uk/news/aviation/11778031/Spitfire-crashes-after-losing-power.html
 
Tosi ikävää, etenkin Gnat pilotin lähtö.
Kun Gnat lähtee kaartoon, se käy lähes selällään. Jos kone on lähes ylösalaisin ja vedetään sauvasta matalalla, niin maahan se menee. Pilotti korjasi ylikallistusta vaan ei ehtinyt tarpeeksi. Voihan se olla tekninen vikakin, vanha kone.
Sotilasilmailu ohjaamovideoissa monesti pistää silmää kaartoon ylikallistus, yli 90 astetta, joka joudutaan heti kohta korjaamaan. Yli 90 asteen kallistus ja vetoa sauvasta, kaartohan siitä tulee vaan korkeus pienenee samalla. Mitä jyrkempi kallistus yli tuon suorakulman, sitä nopeampi korkeuden menetys.
Matalalla ja kovalla vauhdilla ei vaan ole aikaa oikaista.
 
Schipholissa oli kova tuuli. Aasian koneella oli kerosiini joka tapauksessa loppu,joten nyt sai miehistö veivata oikein huolella ja todennäköisesti matkustamossa ihmispaska haisi vielä pitkään.


Funchalin kenttä on (täyttömaalle pidennettynäkin) edelleen Euroopan vaarallisin kenttä - jolla kuitenkaan ei ole juuri onnettomuuksia sattunut. Eipä yhtiöt sinne ihan keltanokkaa laitakaan.

 
Schipholissa oli kova tuuli. Aasian koneella oli kerosiini joka tapauksessa loppu,joten nyt sai miehistö veivata oikein huolella ja todennäköisesti matkustamossa ihmispaska haisi vielä pitkään.


Funchalin kenttä on (täyttömaalle pidennettynäkin) edelleen Euroopan vaarallisin kenttä - jolla kuitenkaan ei ole juuri onnettomuuksia sattunut. Eipä yhtiöt sinne ihan keltanokkaa laitakaan.


Vähän OT, mutta tämmöstä nalkutusta sai usein kuulla exältä.

10580170_1090456264304841_1487354195278346162_n.jpg
 
This video is about arrival of Air Force pilots in which their kills took out a Soviet made MiGs. There was a victory toast for the pilots on their arrival. Their plans received stars for victory. This video is in the Public Domain. The Master Copy can be found at the National Archives and Records Administration, Room 4000, 8601 Adelphi Road, Hyattsville, MD 20740-6001. The Archival Retrieval Catalog (ARC) number is: 70147.
 
Highly Maneuverable Aircraft Technology (HiMAT) was a NASA-program to develop technologies for future fighter aircraft. Among the technologies explored were close-coupled canards, fully digital flight control (including propulsion), composite materials (graphite and fiberglass), Remotely Piloted Aircraft, Synthetic vision, winglet etc. The winning design was produced by Rockwell International.

The HiMat were actually remotely piloted aircraft, as the design team decided that it would be cheaper and safer to not have a pilot on board who could be killed in the event of a crash. This also meant that no ejection seat would have to be fitted. According to a report by Sarrafian in 1984, the aircraft was flown by a pilot in a remote cockpit, and control signals up-linked from the flight controls in the remote cockpit on the ground to the aircraft, and aircraft telemetry downlinked to the remote cockpit displays. The remote cockpit could be configured with either nose camera video or with a 3D synthetic vision display called a "visual display" (Sarrafian 1984).

First flight was in 1979 and testing was completed in 1983 and the two HiMat aircraft are now on display, one at the National Air and Space Museum and the other at the Dryden Flight Research Center



TFARA - Tailless Fighter Agility Research Aircraft

DFRC - Dryden Flight Research Center

AFRL - Air Force Research Laboratory

"The X-36 vehicle was designed to fly without the traditional tail surfaces common on most aircraft. Instead, a canard forward of the wing was used as well as split ailerons and an advanced thrust-vectoring nozzle for directional control. The X-36 was unstable in both pitch and yaw axes, so an advanced, single-channel digital fly-by-wire control system (developed with some commercially available components) was put in place to stabilize the aircraft.

Using a video camera mounted in the nose of the aircraft and an onboard microphone, the X-36 was remotely controlled by a
pilot in a ground station virtual cockpit. A standard fighter-type head-up display (HUD) and a moving-map representation of the vehicle's position within the range in which it flew provided excellent situational awareness for the pilot. This pilot-in-the-loop approach eliminated the need for expensive and complex autonomous flight control systems and the risks associated with their inability to deal with unknown or unforeseen phenomena in flight."
http://www.dfrc.nasa.gov/gallery/Photo/X-36/index.html



Two X-29A aircraft, featuring one of the most unusual designs in aviation history, were flown at the NASA Dryden Flight Research Center, Edwards, Calif., as technology demonstrators to investigate a host of advanced concepts and technologies. The multi-phased program, conducted from 1984 to 1992, provided an engineering data base that is available in the design and development of future aircraft.



This video addresses the NASA Dryden and X-31 International Test Organization (ITO) testbed provided for the Pentagon's 'tailless' and quasi-tailless vehicle configuration testing.
 
Viimeksi muokattu:
Jos itänaapurista nyt jotain hyvää täytyy sanoa, niin ainakin siellä on mahdollista päästä lentämään hävittäjillä. Jos siis pätäkkää on riittävästi.

Konevalikoimaan kuuluu ainakin MiG-29 UB



Vielä joitain vuosia sitten oli tarjolla myös lentoja MiG-25:lla. Huimaa on ollut. Paineltu päälle kahta machia ja noin 28 kilometrin korkeuteen parhaimmillaan.



Näitä elämyslentoja välittäviä firmoja tuntuu löytyvän googlettamalla. Tässä yksi, jota vissiin pidetään hyvämaineisena.

http://www.flymigsokol.com/


2002 suomalainen Marcus Toivonen lensi kaksipaikkaseilla Foxbatilla Venäjällä. Hepulla oli vielä jokin aika sitten omat verkkosivut, jossa oli juttua ja kuvia tempauksesta, mutta niitä ei enää tunnu löytyvän.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/suomalaismies-kavaisi-migin-kanssa-avaruudessa/439527/
 
Tyttöhän sai kunnon kyydit!
Jos olis ylimääräistä pätäkkää, tuonne heti:)

Huomasitko muuten, että kummassakaan videossa matkustajalla ei ollut painepukua, vaan näytti olevan vain tavallinen kypärä ja happinaamari. Kun kerran noinkin korkealle lennetään, niin eikös painepuku nimenomaan pitäisi olla päällä. Se on njet harasoo jos noissa korkeuksissa ohjaamon paineet karkaavat tai jos joudutaan hyppäämään.
 
Huomasitko muuten, että kummassakaan videossa matkustajalla ei ollut painepukua, vaan näytti olevan vain tavallinen kypärä ja happinaamari. Kun kerran noinkin korkealle lennetään, niin eikös painepuku nimenomaan pitäisi olla päällä. Se on njet harasoo jos noissa korkeuksissa ohjaamon paineet karkaavat tai jos joudutaan hyppäämään.
Joo naiselle laittoivat pelkän g-puvun, ei tainnut MiG-25:n kyydissäkään olevilla painepukua olla. Kyllä MiG-25:n kyydissä olisi painepuku poikaa, 29:llä lensivät alempana, mutta aika korkealla nekin taisivat kyllä käydä.
 
Back
Top