Ketju on kuollut jo toista vuotta sitten, mutta vasta nyt sen löytänyttä pioneerikoulutettua räjähdealan "eksperttiä" aihe kiinnostaa kovasti, niin laitanpa pari näkemystä asiaan.
Hieman kummastuttaa, miten niin monet pitävät ajoitusta niin isona ongelmana. Ei meidän tarvitse murrostetta/hävitettä kerralla valmiiksi tehdä, vaan meillä on kyky ja välineistö rakentaa se haluttuun valmiusasteeseen sen mukaan, miten kiireellinen tilanne on kyseessä. Asioiden kehittymisen ja toimeenpanevan osaston mukaan sitten toimitaan, riippuen, miten ärhäkkäästi se vanja käy sekä miten hyvät hermot ja nopeat jalat räjäyttäjillä on.
Kun aikanaan varusmiehenä palvelin meille sanottiin, että monin kohdin panosreiät on porattu valmiiksi ja näihin lyöty tolpat, joihin laitettu aidat. Joku sanoi, että tästä olisi luovuttu, kun reiät jäätyvät, mutta vaikka näin olisikin, niin sen verran on Pionjäriä tullut käytettyä, että kyllä se aika paljon helpommin jäähän kuin kallioon puree.
Kysyttiin myös siitä, millaisen räjähdemäärän sillan tuhoaminen vaatii. Tämä tietenkin riippuu siitä, millainen silta on kyseessä ja kuinka paljon aikaa panostamiseen on käytettävissä. Luonnollisesti reikäräjäytys vaatii pintapanosta huomattavasti pienemmän r-ainemäärän. Silta saadaan kuitenkin tehtyä käyttökelvottomaksi pioneeriryhmän mukana olevalla materiaalilla.