LNG-terminaali Suomeen

Jääny täysin huomiotta, myös Tornioon on tulossa lng-terminaali.
 
No eihän tuo LNG-terminaali ole talouden ehdoilla toteutettu hanke, eikä se myöskään ole huoltovarmuuden kannalta olennainen asia, joten on ihan aiheelista pohtia hankkeen todellisia tarkoitusperiä.

Hankkeen todellinen tarkoitusperä on siinä että:

A) kaasua tarvitaan Suomeen lisää muun muassa liikennepolttoaineeksi. Erityisesti joudumme käyttämään kaasua itämeren laivaliikenteessä (linjarahtilaivat, autolautat jne.) johtuen siitä että Suomi sitoutui vähentämään rikkipäästöjä huomattavasti koko muuta maailmaa enemmän. Päästörajoihin on mahdollista päästä kaasun avulla, ei muuten. Suomi tarvitsee myös autoliikenteeseen kaasuvaihtoehdon. Vastaavalla tavalla kuin esim. Ruotsissa. Kaasu sopii myös moneen muuhun tarpeeseen.

B) olemme tähän asti (ja vielä muutaman vuoden) olleet 100%:sti riippuvaisia Venäjän kaasutoimituksista. Tämä kilpailutuksen puute luonnollisesti nostaa hintaa ja aiheuttaa myös riskiä toimituksiin.

C) Kaasun käyttöä voidaan lisätä vasta kun olemme saaneet riittävän toimitusvarmuuden ja kilpailutusmahdollisuuden jne. Ymmärrettävästi vasta sen jälkeen on mahdollista rakentaa laajemmin kaasun jakeluverkkoja.

Mutta tottakai tällekin on vastustajansa. Eräät kansalaiset ja jopa poliitikot näkisivät hyväksi ettei riippuvuutta Venäjästä purettaisi. Se on tietysti mieluisa näkemys Venäjän kannalta.
 
Eipä tietenkään, kyllä kaasua tulee kun on riittävän rähmällään.

Kaasu ei ole meille millään tavalla merkittävä tekijä huoltovarmuuden kannalta. Panostukset muille sektoreille olisivat paljon mielekkäämpiä huoltovarmuutta ajatellen. Todellisuudessa kriittistenkin sektorien osalta varmuusvarastoja ja omavaraisuutta on pikemminkin heikennetty. Miten näiden oikeasti kriittisten varastojen supistaminen ja niistä saadut muutaman kymmenen miljoonan säästöt ovat linjassa puoli miljardia maksavan tarpeettoman kaasuterminaalin kanssa?

Pidän ihan mahdollisena kaasuterminaalin ja siihen liittyvän infran maksattamista Ukrainan-kriisin varjolla veronmaksajilla, jotta amerikkalaiselle kaasulle saataisiin kilpailukykyä. Rauhallisempina aikoina näin älytön hanke ei ole mennyt läpi. Nyt se näkyy menevän.

Todellisuudessa me voimme kriisin sattuessa korvata kaasun öljyllä, kuten tähän asti on ollut suunnitelmissa tehdä.

***********

Valtio saa satoja miljoonia euroja myymällä öljyä ja viljaa
Talous2.7.2014 6:0318

Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat

Valtiolle on seuraavien runsaan kahden vuoden aikana kertymässä 300–350 miljoonan euron tulot, sillä valtio purkaa raaka-aineiden varmuusvarastojaan.
Polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastoja myydään vuoden 2016 loppuun mennessä.
Valtiontaloutta ei tasapainoteta varmuusvarastoista saatavilla lisätuloilla, mutta satojen miljoonien ylimääräiset tulot ovat poliitikoille hyvinkin tervetulleita. Ne tulevat puskan takaa kiinteistöjen myyntitulojen päälle.


Varmuusvarastojen purkaminen liittyy valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista.
Polttoöljyä on varastoitu, jotta sillä voitaisiin tarvittaessa korvata maakaasua, ja sitä pitää edelleen olla varastossa viiden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. Varastointivelvoite kuitenkin muuttuu niin, että öljyn mitoituksessa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta, vaan ainoastaan yhdyskuntien energiahuollon osuus.
Teollisuuden osuus poistetaan tasapuolisuuden vuoksi kokonaan, koska velvoitevarastointilainsäädäntö ei koske teollisuutta ja sen kaasunkäyttö vähenee. Öljyn varastointi teollisuutta varten on myös tullut kalliiksi.
Näin ollen varastossa olevan polttoöljyn määrää voidaan vähentää kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä, sanoo tuoteryhmäpäällikkö
Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskuksesta.
"Se on pyöreästi puoli miljoonaa tonnia ja markkina-arvo tämän hetken arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa."
Pelkonen tosin sanoo, että riippumatta valtioneuvoston päätöksestä lopullinen realisoitava määrä on vielä ratkaisematta, koska aikaa on vuoden 2016 loppuun.
Leipäviljaa tarvitsee vastaisuudessa varastoida kuuden kuukauden kulutusta vastaava määrä, kun nykyisin varastossa on vuoden elintarvikeviljat.
Valmiusasiamies
Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta sanoo, että vuosittainen viljan kulutus on 400000 tonnia. Huoltovarmuuskeskus siis myy noin 200000 tonnia viljaa.

"Kymmenistä miljoonista euroista puhutaan, ehkä 35–45 miljoonaa euroa", arvioi Mantila myytävän viljan markkina-arvoksi.
Arvio on vain suuntaa antava, sillä viljan hintavaihtelu voi hänen mukaansa olla kymmeniä prosentteja viljavuosien välillä.
Valtioneuvostolle laaditun perustelumuistion mukaan runsaskaan viljan varastointi ei enää turvaa kansalaisille elintarvikkeiden huoltovarmuutta elleivät koko elintarvikeketjun energia-, kuljetus-, tietotekniikka- ja muut verkostot toimi.
Toisaalta Suomen viljasato on jatkuvasti kasvanut: vehnää riittää vientiin, ja ruista on saatavissa lähialueilta.
Viljan julkisen varmuusvarastoinnin tarvetta vähentää se, että markkinat, erityisesti maatilat, ovat lisänneet omaa viljan varastointiaan.
Ylimääräinen öljy ja vilja myydään markkinoille pikkuhiljaa. Esimerkiksi viljan myyntiä ei Mantilan mukaan ole vielä aloitettukaan.
Öljyvarastojen pienentäminen tapahtuu siten, että huoltovarmuuskeskus myy enemmän kuin ostaa. Kauppaa käydään koko ajan, koska varastoitavaa raaka-ainetta pitää kierrättää. Tavaran täytyy pysyä kelpoisessa kunnossa.
Rahaa siis kertyy vähitellen, joten runsaan kolmen sadan miljoonan potti ei tule valtiolle kertarysäyksellä.


********

http://www.hs.fi/talous/a1404188758379
 
Hankkeen todellinen tarkoitusperä on siinä että:

A) kaasua tarvitaan Suomeen lisää muun muassa liikennepolttoaineeksi. Erityisesti joudumme käyttämään kaasua itämeren laivaliikenteessä (linjarahtilaivat, autolautat jne.) johtuen siitä että Suomi sitoutui vähentämään rikkipäästöjä huomattavasti koko muuta maailmaa enemmän. Päästörajoihin on mahdollista päästä kaasun avulla, ei muuten. Suomi tarvitsee myös autoliikenteeseen kaasuvaihtoehdon. Vastaavalla tavalla kuin esim. Ruotsissa. Kaasu sopii myös moneen muuhun tarpeeseen.
.

IMO:n päästörajoihin päästään myös ilman kaasun käyttöä polttoaineena, mutta se edellyttää mittavia investointeja. Dieselmoottori Miller-timingilla ja kaksivaiheahtamisella pääsee tier III rajoihin. Mutta vanhojen moottorien modaus ei oikein kannata.
 
@jurppi tuo tiukempi päästöalue kattaa Itämeren, Pohjanmeren, Englannin kanaalin ja Pohjois-Amerikan lähivedet 250 nm Yhdysvaltain ja Kanadan rannikoista. Se ei siis ole mikään erityinen suomalainen määräys.
 
Todellisuudessa kriittistenkin sektorien osalta varmuusvarastoja ja omavaraisuutta on pikemminkin heikennetty.
Tämä on tyhmyyttä. Olisi hauska tietää kuka on tästä vastuussa, poliittiselle tasolle menee. Valitettavasti yhteiskunnassamme on sellaisia, jotka haluavat uskoa itänaapurista etupäässä hyvää ja tehdä myönteisiä tulkintoja. Olen tällaista ollut huomaavinani.

LNG osaltaan lisää energianhankintamahdollisuuksia ja siten vapauttaa polttoöljyä niihin tarpeisiin, jossa taas sen korvaaminen ei ole mahdollista.

Käsittääkseni USA ei ole ainoa LNG:n toimittaja. Ja vaikka olisikin, niin olisin mielummin riippuvainen siitä kuin Venäjästä.
 
Kaasun tarve vaan sattuu kasvamaan tulevaisuudessa, kun heilahtelevien energianlähteiden l. tuulivoiman osuus energiapaletista kasvaa.

En ole kaasuturbiinien asiantuntija, mutta olen vähän ymmärtänyt, että niissä ei ihan triviaalisti polteta polttoöljyä.

Terminaali on erittäin hyvä juttu monestakin syystä, mutta uutisissa ei ole pahemmin mainittu semmoista ikävää tosiseikkaa, että amerikkalaista liuskekaasua ei välttis riitä hirveän montaa vuotta. 10-20 vuoden päästä kyseiset esiintymät alkavat olla tiensä päässä. Ja LNG on muuallakin haluttua tavaraa.

Noihin tankkereihin muuten liittyy kiinnostavia riskejä. Räjähtävä tankkeri kun vastaa pienehköä atomipommia.
 
Kemian teollisuuden kannalta on myös hyvä että kaasua löytyy. Kuten olisiko kiva jos lannoitteiden, ruudin ja räjähteiden tuotanto jatkuu?
 
IMO:n päästörajoihin päästään myös ilman kaasun käyttöä polttoaineena, mutta se edellyttää mittavia investointeja. Dieselmoottori Miller-timingilla ja kaksivaiheahtamisella pääsee tier III rajoihin. Mutta vanhojen moottorien modaus ei oikein kannata.

Varmasti näinkin, en ole mikään asiantuntija näissä..

Kaasua voidaan ja on tarkoitus hyödyntää myös muussa liikennekäytössä kuin laivojen moottoreissa. Sitä varten tarvitaan kuitenkin nykyistä kattavampi jakeluverkosto, kyseisten LNG-terminaalien lisäksi jne. Kysymys ei ole pelkästään Venäjän tai USA:n liuskekaasun jakelusta. Jakeluinfran kautta kulkee myös tulevaisuuden biokaasu jolloin ne palvelevat myös alan kotimaisen tuotannon jakelua.

Jonkun pitäisi käydä kertomassa näistä biokaasuratkaisuista myös KEPU:n Pekkariselle..julkisuudessa olleista lausunnoista päätellen hän ei haluaisi investoida lainkaan kaasun jakeluun. Ehkä hänelle on tutumpaa kuljettaa biokaasua mahassaan.
 
Kaasua voidaan ja on tarkoitus hyödyntää myös muussa liikennekäytössä kuin laivojen moottoreissa. Sitä varten tarvitaan kuitenkin nykyistä kattavampi jakeluverkosto, kyseisten LNG-terminaalien lisäksi jne. Kysymys ei ole pelkästään Venäjän tai USA:n liuskekaasun jakelusta. Jakeluinfran kautta kulkee myös tulevaisuuden biokaasu jolloin ne palvelevat myös alan kotimaisen tuotannon jakelua.

Jonkun pitäisi käydä kertomassa näistä biokaasuratkaisuista myös KEPU:n Pekkariselle..julkisuudessa olleista lausunnoista päätellen hän ei haluaisi investoida lainkaan kaasun jakeluun. Ehkä hänelle on tutumpaa kuljettaa biokaasua mahassaan.

Henkilökohtaisesti toivoisin laajaa kaasujakeluverkkoa ihan autoilun kustannusten vähentämiseksi. Kaasuhybridi olisi kiva.
 
Kemian teollisuuden kannalta on myös hyvä että kaasua löytyy. Kuten olisiko kiva jos lannoitteiden, ruudin ja räjähteiden tuotanto jatkuu?

Tämä on tyhmyyttä. Olisi hauska tietää kuka on tästä vastuussa, poliittiselle tasolle menee. Valitettavasti yhteiskunnassamme on sellaisia, jotka haluavat uskoa itänaapurista etupäässä hyvää ja tehdä myönteisiä tulkintoja. Olen tällaista ollut huomaavinani.
Osittain huoltovarmuuskeskus itse. Hyvähän täältä on huudella että kaikki on laitettava kuntoon ja mistään ei saa säästää ja budjetti pidetään sitten samana. Tiedättekö kuinka paljon yksi rekalla siirrettävä VIRVE tukimasto omalla varavoimalla ja datalinkillä maksaa?
 
Kemian teollisuuden kannalta on myös hyvä että kaasua löytyy. Kuten olisiko kiva jos lannoitteiden, ruudin ja räjähteiden tuotanto jatkuu?


Osittain huoltovarmuuskeskus itse. Hyvähän täältä on huudella että kaikki on laitettava kuntoon ja mistään ei saa säästää ja budjetti pidetään sitten samana. Tiedättekö kuinka paljon yksi rekalla siirrettävä VIRVE tukimasto omalla varavoimalla ja datalinkillä maksaa?
En tiedä.

Huoltovarmuuskeskus näyttäisi olevan valtioneuvoston asettaman huoltovarmuusneuvoston http://www.huoltovarmuus.fi/mediabank/786.pdf ohjauksessa. Liekö tuolla ollut sitten optimismia, että eihän meitä mikään nyt uhata voi. Mutta ei kai huoltovarmuudesta säästetyt rahat ole PV:lle korvamerkittyjä? Valtio lyö rahoiksi, retostelee Savon Sanomat http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...oiksi-varmuusvarastojen-kevennyksella/1844940

Juuri näin.
 
mistään ei saa säästää ja budjetti pidetään sitten samana. Tiedättekö kuinka paljon yksi rekalla siirrettävä VIRVE tukimasto omalla varavoimalla ja datalinkillä maksaa?
Tuli vaan joku assosiaatio, pahoittelut.

Ymmärrän kyllä säästämisen tärkeyden, mutta omaisuuden myynti ei ole oikeastaan säästämistä. Toki varmuusvarastoinnista kuluja kertyy mutta budjetin paikkuu ei ole oikea kohde, oikeampi olisi ollut vaikka tuo VIRVE vaikka ei suoraan puolustusvoimiin liitykään.
 
Vanhasen hallitus kertaleikkasi huoltovarmuuskeskuksen varoja 37 miljoonaa euroa tuosta noin vain.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...-pihtasi-varautumisessa-ja-rokotehankinnassa/
Ei tuohon voi painaa tykkää-nappulaa...

Minä olisin säästänyt 36,2 miljoona vaikka tästä. Ainoa tappio olisi ollut se, että korruptioon olisi mennyt 36,2 miljoonaa euroa vähemmän rahaa.
upload_2014-11-25_11-50-27.png
file:///C:/Users/kentt%C3%A4mestari/Downloads/UM_kehitysyhteisty%C3%B6esite_IE_Aasia_2014_FIN_LORES.pdf
 
Varmasti näinkin, en ole mikään asiantuntija näissä..

Kaasua voidaan ja on tarkoitus hyödyntää myös muussa liikennekäytössä kuin laivojen moottoreissa. Sitä varten tarvitaan kuitenkin nykyistä kattavampi jakeluverkosto, kyseisten LNG-terminaalien lisäksi jne. Kysymys ei ole pelkästään Venäjän tai USA:n liuskekaasun jakelusta. Jakeluinfran kautta kulkee myös tulevaisuuden biokaasu jolloin ne palvelevat myös alan kotimaisen tuotannon jakelua.

Jonkun pitäisi käydä kertomassa näistä biokaasuratkaisuista myös KEPU:n Pekkariselle..julkisuudessa olleista lausunnoista päätellen hän ei haluaisi investoida lainkaan kaasun jakeluun. Ehkä hänelle on tutumpaa kuljettaa biokaasua mahassaan.

Kaasua käytetään jo muuallakin kuin laivoissa. Suurin käyttäjä maailmanlaajuisesti on voimalaitokset, sekä kaasuturbiineissa että kaasudieseleissä. Suomessa mm. Ämmässuon kaatopaikalla on muutaman dieselin kokoinen kaasuvoimala. Kaasu on edullinen polttoaine, ts. se maksaa vähemmän ( tällä hetkellä ) kuin polttoöljyt ( ml. HFO ). Kaasun käyttö moottorissa ei kuitenkaan ole ihan ongelmatonta, pakokaasulämpötilat ovat yleensä korkeampia kuin öljykäytössä. Esim. normaalissaa öljykäytössä pakokaasun lämpö hivenen putoaa sylinterin jälkeen ( ennen turboahtimen turbiinia ), mutta kaasukäytössä se nousee 70-140 astetta C. Se taas aiheuttaa erityisesti turboahtimen turbiinille normaalia suurempaa kuumankestävyyttä, eli voidaan joutuaa käyttämään normaalia kalliimpia materiaaleja. Tämä siis laiva- ja voimalaitosdieseleissä. Ajoneuvokäytöstä en osaa sanoa, koska turbot ovat siellä erilaisia ja paineet huomattavasti pienempiä.
Kaasukäyttö edellyttää yleensä myös joko pilottipolttoainetta, jolla moottori käynnistetään ja/tai sytytystulppaa. Yksi maailman johtavista kaasudieselvalmistajista on itävaltalainen Jenbacher ( muistaakseni osa GM groupia ). Eli mikäli haluatte tietää enemmän kaasumoottoreista, niin käykää tuon valmistajan sivuilla. Myös Wärtsilä tekee kaasumoottoreita, eli sieltäkin sitä tietoa löytyy...
 
Kyllä kasvaa, ja niillä on paljon omakin liuskekaassua. Turkmenistanin kaasun lisäksi. Varmaan ottaisvat venäläistäkin, kunhan venäläiset rakentavat itse putket rajalle saakka, ja sitten hinta voi olla 150 $ per kuutio, ei Kiina maksaa paljon.

Sopimukset on kumminki tehty ja ne on 30vuotisia. Kooltaan vastaa n 17% koko kiinan kaasunkulutuksesta vuonna 2020. Joten kyllä se kiina taitaa sitä kaasua ostaa ja maksaa sen hinnan mitä on sovittu, joka on ilmeisesti sidottu öljyyn, mutta sillä on alaraja.
Nuo sopimukset laskee myös lng-kaasun hintaa tulevaisuudessa kun sitä vapautuu muille markkinoille eli tekee hyvää tälle suomalaiselle Lng hankkeelle.

Gasumilla on muuten hyvä sopimus kaasun ostamisesta venäjältä, joka ulottuu vuooteen 2026, muta silti ei pärjää kilpailussa enerkiamarkkinoilla hiilen kanssa.

Finland's Russian gas price a dream deal for others
http://www.reuters.com/article/2013/11/13/finland-gas-idUSL5N0IY2SW20131113
 
Sopimukset on kumminki tehty ja ne on 30vuotisia. Kooltaan vastaa n 17% koko kiinan kaasunkulutuksesta vuonna 2020. Joten kyllä se kiina taitaa sitä kaasua ostaa ja maksaa sen hinnan mitä on sovittu, joka on ilmeisesti sidottu öljyyn, mutta sillä on alaraja.
Nuo sopimukset laskee myös lng-kaasun hintaa tulevaisuudessa kun sitä vapautuu muille markkinoille eli tekee hyvää tälle suomalaiselle Lng hankkeelle.

Gasumilla on muuten hyvä sopimus kaasun ostamisesta venäjältä, joka ulottuu vuooteen 2026, muta silti ei pärjää kilpailussa enerkiamarkkinoilla hiilen kanssa.

Finland's Russian gas price a dream deal for others
http://www.reuters.com/article/2013/11/13/finland-gas-idUSL5N0IY2SW20131113
Wed Nov 13, 2013 9:59am EST
Eikä löytynyt mitään tuorempaa?

Nimittäin siellä Venäjällä kaikki ajattelemisen kykenevät tietävät jo että kyseinen Kiinan kanssa sopimus oli tappiollinen Venäjälle. Alkukevän kremlin valheitakin tuli esiin: mm Miller yllättäen kertoi pari vkoa sitten hinnasta vasta nyt sovittu, ja miten kiinalaiset ovat kieltäytyneet ennakon 25 miljardin dollarin maksamisesta. Joten toukokun Putlerin iso puhe tästä sopimuksesta oli sekin VALHE. Kiina ei tarvitse kaasua, ne ovat jo osatneet kaasua Turkmenistanista alle 300 $ ja määrät ovat kaksinkertaiset Venäjän "siberian voiman" 38 miljardin kuution verrattuna - 66 mlrd kuutiota. Itse sopimus on suurta hujausta. Venäläisille kun selviä että ne joutuvat maksumiehiksi tästä, en tiedä mitä tapahtuu.
Ja sitten pääasia: mistä rahat tähän projektiin? Kuka niille antaa?
 
Back
Top