Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Mannerheim-ristinritarit

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja Leaderdog, 04.03.2016.

  1. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
  2. Mainos Google AdSense



  3. Fremen

    Fremen Kenraali

    Liittynyt:
    13.06.2014
    Viestejä:
    2,645
    Tykkäykset:
    4,878
    Pisteet:
    636
    Olipa ytimekas ketjun aloitus! Noh, vastaan samalla mitalla:

    [​IMG]
     
  4. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    Oma suosikkini, kaukopartiomiesten kuinnioittama;


    HONKANEN Ilmari Kalervo
    50
    [​IMG]
    Ekonomi, apulaisjohtaja, majuri.
    Syntyi 25.12.1909 Loimaalla, kuoli 8.10.1987 Naantalissa, haudattu Naantaliin Kirkon hautausmaalle.
    Ritari 50, 27.2.1942, luutnantti, kaukopartionjohtaja Osasto Marttina.
    Vanhemmat kauppias Anselm Honkanen ja Hilma Sofia Ali-Eskola. Puoliso Alli Helena Sofia Angervo k 2009. Lapset Leena Inkeri (1944) koululainen k 1964, Hanna Helena Sofia (1947) Kaitaniemi tekstiiliopettaja Naantali, Päivi Alli Tellervo (1949) Lasorla teknisen käsityön opettaja Salo.


    Ylioppilas Turun suomalainen yhteiskoulu 1930, varusmies PR 1930–31, RUK reserviupseerikurssi 44 1940, ekonomi Helsingin kauppakorkeakoulu 1935, opintomatka Ruotsiin 1946, Englantiin 1948, Ruotsiin ja Norjaan 1952 ja 1956. Kuului Loimaan suojeluskuntaan 1927–32.

    Talvisota: Materiaalivarikon toimistopäällikkö HelSpE 1939–40, joukkueenjohtaja JvKoulK 1 1940, lomautettu toistaiseksi 13.5.1940. Jatkosota: komendantti 31.SotaS 1941, kaukopartionjohtaja Osasto Marttina 1941–42, toimistoupseeri PMtiedusteluosasto 1942–43, pataljoonankomentajan apulainen ErP 4 1943, komppanianvarapäällikkö ja komppanianpäällikkö ErP 4 1943–44, Itä-Karjala, johti kaukopartio-osastoa, joka tuhosi Petrovskij-Jamin huoltokeskuksen 12.2.1942, haavoittui partiomatkalla 23.4.1944, kotiutettu 12.11.1944.

    Kirjeenvaihtaja Oy Suomen Kellosepät 1935, toimistosihteeri SVUL 1936, kamreeri Osuuskassojen Keskus 1938, talouspäällikkö Raivausleiritoiminnan Keskusjohto 1941, konttoripäällikkö Vakuutusosakeyhtiö Sampo 1944–54 ja apulaisjohtaja 1954–69.

    Loimaan Palloilijoiden perustajajäsen, varapuheenjohtaja 1933–35 ja kunniajäsen, Turun yliopiston ylioppilaskunnan urheilijoiden puheenjohtaja 1932–33, Varsinaissuomalaisen osakunnan urheilunjohtaja 1933–34, sihteeri 1934–35, taloudenhoitaja 1935–40 ja vanhempainneuvoston jäsen 1938–40, Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Käytännön kerhon jäsen 1933–35 ja sihteeri 1934–35, Ylioppilaslehden johtokunnan jäsen 1934–40, Laaka-lehden toimittaja, Suomen Jääkiekkoliiton johtokunnan jäsen 1936–40 ja varapuheenjohtaja 1938–40, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen 1937–40, talousvaliokunnan jäsen 1938–40, lainarahaston johtokunnan jäsen 1938–40, varatilintarkastaja ja varsinainen tilintarkastaja, Heimoarkiston johtokunnan jäsen 1937–40, Suomen ylioppilaskuntien liiton valtuuskunnan jäsen 1938–40, Suomen Pesäpalloliiton valtuuskunnan jäsen 1938–39, Suomen Pesäpalloliiton johtokunnan jäsen 1939–40 ja 1946–47, SAUL:n valtuuskunnan uudelleenjärjestelytoimikunnan puheenjohtaja 1939 ja varapuheenjohtaja 1939–41, Jääkiekko-ohjekirjan toimittaja 1941, SVUL:n liittohallituksen jäsen 1940 ja tilintarkastaja, SVUL:n Varsinais-Suomen piirin pesäpallojaoston jäsen, sihteeri 1945–46 ja tilintarkastaja, Turun Urheiluliiton johtokunnan jäsen 1946–48, Vakuutusyhtiö Sammon Urheilijoiden puheenjohtaja 1949–65, Turun yliopiston urheiluvaliokunnan varapuheenjohtaja, Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja 1950–60, Kiri-lehden toimituskunnan jäsen 1951, Turun Liikemiesyhdistyksen johtokunnan jäsen, Naantalin maalaiskunnan tilintarkastaja, Suomen marsalkan ratsastajapatsastoimikunnan Turun keräyksen rahastonhoitaja 1952, Ekonomiliiton hallituksen jäsen 1953–55, 1959–60 ja 1. varapuheenjohtaja 1955, Iltahuutokeräyksen Turun piirin keräystoimikunnan jäsen ja rahastonhoitaja 1957, Naantalin-Luonnonmaan Puhelinosuuskunnan johtokunnan jäsen 1958–62, Porin Rykmentin Killan puheenjohtaja 1959–61, Turun Kauppakamarin opetusvaliokunnan puheenjohtaja 1962–64, Turun Reserviupseerikerhon jäsen, Lännen Pallon puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja, Suomen Liikesivistysrahaston Turun paikallistoimikunnan jäsen. Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 1629. Mannerheim-ristin ritarien säätiön varatilintarkastaja 1955–68, sihteeri-rahastonhoitaja ja hallituksen varajäsen 1969–77, hallituksen työvaliokunnan sihteeri 1969–77, valtuuskunnan jäsen 1978–87.

    Reservivänrikki 1.4.1940, luutnantti 31.10.1941, kapteeni 14.3.1944, majuri 4.6.1966.
    MR 2, VR 2 mk, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm, SU ar, RUL am, SaksKtR 3, SaksRR 1 ja RR 2.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 27.2.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Ilmari Kalervo Honkasen.

    Sodan alettua luutnantti Honkanen todellisena urheilumiehenä pyrki näitä taipumuksiansa vastaaviin tehtäviin ja pääsikin liittymään erääseen sissiosastoon, jossa hänestä lyhyen koulutusajan kuluessa kehittyi korvaamaton partionjohtaja.

    Hän on syksyn ja talven kuluessa tehnyt partioineen useita syvälle vihollisen selustaan ulottuneita partioretkiä, suorittaen näillä matkoillaan arvokkaita tiedustelu- ja muita sotatoimille tärkeitä tehtäviä. Erinomaisten johtajaominaisuuksiensa ansiosta luutnantti Honkanen on selviytynyt retkiltään ylivoimaisilta tuntuvia vihollisosastoja vastaan käydyistä taisteluista aivan mitättömin tappioin, ollen tuhottujen vihollisten ja materiaalin määrä hyvin suuri.

    Luutnantti Honkanen on entisaikain suomalaisten sissipäällikköjen kunniakas seuraaja. Hän nauttii miestensä ehdotonta luottamusta ja kunnioitusta, jonka vuoksi he seuraavat esimiestään sokeasti kuinka vaarallisiin ja vaikeisiin yrityksiin tahansa.

    Yksityiskohtaisempia tietoja luutnantti Honkasen suorituksista ei vielä, sodan yhä jatkuessa, katsota voitavan antaa julkisuuteen.”
     
  5. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    Kaukopartiomies;

    ALAKULPPI Olavi Eelis
    72
    [​IMG]
    Kapteeni, Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti.
    Syntyi 17.7.1915 Rovaniemellä, kuoli 19.8.1990 Petersburgissa Virginiassa Yhdysvalloissa, haudattu Arlingtonin kansalliselle hautausmaalle Virginiassa Yhdysvalloissa.
    Ritari 72, 17.7.1942, luutnantti, jääkärijoukkueen- ja kaukopartionjohtaja I/JR 33 (12.Pr).
    Vanhemmat talollinen Eelis Heikki Alakulppi ja Senja Sulasalmi. Puoliso Eevi Johanna Kinnunen k 1990. Lapset Vesa Juhani (1941) kapteeni, kaatui Vietnamissa 1968, Seppo Tapani (1943) k 1944, Marja-Leena (1945) nykyisin Maija Selby-Harrington terveystieteiden tohtori (DrPH), rekisteröity sairaanhoitaja (RN), eläkkeellä oleva Pohjois-Carolinan yliopiston (Greensboro) professori Efland Pohjois-Carolina Yhdysvallat.


    Kansakoulu, varusmies LR 1935–36, RUK reserviupseerikurssi 46 1940.
    Kuului Raudanjoen suojeluskuntaan 1931–41. Kertausharjoitusvuorokausia 1939 yhteensä 25.

    Nuorempi upseeri LR 1940, evp 30.11.1940, alisotilasohjaaja Poh skpE 1940–41, 2. yleisesikuntaupseerin apulainen 1944. Pidätettynä 6 viikkoa asekätkentäjutun yhteydessä 1945.

    Talvisota: joukkueenvarajohtaja ErP 25 1939–40, Kuolajärvi, Salla, Märkäjärvi, Joutsijärvi, Ahoniemi, Saija, lomautettu toistaiseksi 29.6.1940. Jatkosota: joukkueenjohtaja JR 33 1941–42, joukkueenjohtaja ja komppanianpäällikkö 12.Pr 1942, joukkueenjohtaja ja komppanianpäällikkö Erillisosasto Savukoski (ErOs Sau) 1942–44, Killuntaivaara, Uulantoinvaara, Alakurtti, Ala-Vilmajoki, Krivi, pohjoisrintama, haavoittui 5.4.1944 Mikkelitunturissa, vapautettu palveluksesta 30.11.1944.

    Suomen edustaja hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen 4 x 10 km:n viestinhiihdossa Zakopanessa 1939 (1.), Suojeluskuntajärjestön mestari 20 km:n hiihdossa 1939.

    Korpraali 6.12.1935, alikersantti 16.5.1936, kersantti 19.11.1939, vääpeli 12.1.1940, reservivänrikki 6.7.1940, luutnantti 11.10.1941, kapteeni 23.9.1944.
    MR 2, VR 3 mk, VR 4 tlk, VR 4 mk, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksRR 2.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 17.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Olavi Eelis Alakulpin.

    Luutnantti Alakulppi on sodan alusta alkaen osoittautunut taitavaksi ja kylmäveriseksi partionjohtajaksi niin hyvin kauas vihollisen selustaan ulotetuilla retkillä kuin myöskin taistelutoiminnan yhteydessä suorittamissaan partiotehtävissään. Tällöin on hän hankkinut vihollisesta useinkin korvaamattoman arvokkaita tietoja, joita hyväksikäyttäen joukkojemme on onnistunut saavuttaa menestystä mitättömin tappioin. Retkillään on luutnantti Alakulppi etumaisena edeten aina näyttänyt esimerkkiä miehilleen ja tilaisuuden tullen tuottanut viholliselle karvaita menetyksiä tuhoamalla sen pesäkkeitä ja varastoja.”

    Poistui maasta asekätkentäjutun vuoksi Ruotsiin 1945 ja edelleen Yhdysvaltoihin 1946. Sai Yhdysvaltain kansalaisuuden 1951. Puutarhurin apulaisena ja rakennusmiehenä New Jerseyssä ja New Yorkissa. Maahanmuutto- ja siirtolaismuodollisuuksien järjestyttyä värväytyi sotamieheksi Yhdysvaltain armeijaan, jossa palveli 1947–68. Toimi talvisotakouluttajana ja talvisodankäyntiin tarkoitettujen välineiden ja varusteiden kehittäjänä, toimisto- ja tiedustelu-upseerina ja operatiivisena upseerina eri esikunnissa, kuului jäsenenä työryhmään, joka laati hiihtokoulutusohjesäännön. Palveli viimeksi Yhdysvaltain ampumahiihtäjien valmennuskeskuksen johtajana Alaskassa 1961–64 ja esikuntatehtävissä Camp Drumin varuskunnassa 1964–68, Oli osan palvelusajastaan eri esikuntatehtävissä Japanissa, Etelä-Koreassa ja Saksan Liittotasavallassa. Suoritti huoltoupseerikurssin 1950, kapteenikurssia vastaavan kurssin 1956 ja Yhdysvaltain Euroopan joukkojen tiedustelukoulun kurssin 1957. Sotilasviranomaisten päätös 1.10.1948 mahdollisti aliupseeriylennykset, päätös 16.3.1950 ylentämisen upseerin arvoihin reservissä ja päätös 10.5.1951 aktiivipalveluksen upseereina. Päätösten perusteella kersantti 1948, luutnantti ja kapteeni 1950, everstiluutnantti 1965. Kunniamerkkejä: Bronze Star (Pronssitähti), Army Good Conduct Medal (Maavoimien mitali hyvästä käytöksestä), Korean Service Medal (Korean sodan muistomitali), National Defence Service Medal (Maanpuolustusmitali), United Nations Korea Medal (Yhdistyneitten Kansakuntien Korea-mitali).

    Yhdysvaltain hiihtomestari 1949 ja 1950, Yhdysvaltain edustaja hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Rumfordissa 1950, Kaukoidän hiihtomestari 1954. VIII talviolympialaisten järjestelykomitean asiantuntijajäsen murtomaahiihtoa koskevissa asioissa Squaw Valleyssa 1960.
     
  6. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    PÖLLÄ Mikko
    120
    [​IMG]
    Työnjohtaja, luutnantti.
    Syntyi 16.9.1916 Valkeasaaressa, kuoli 28.4.1994 Helsingissä, haudattu Mäntyharjulle Uudelle hautausmaalle.
    Ritari 120, 1.8.1943, ylikersantti, kaukopartionjohtaja 2./ErP 4 (Osasto Kuismanen).
    Vanhemmat maanviljelijä Juho Pöllä ja Maria Reponen. Puoliso 1) Leena Kotilainen ero 1951, 2) Ritva Annikki Auvinen k 2008.


    Kansakoulu, varusmies PMtiedusteluosasto 1939–40, Osasto Kuismanen ja
    R 5 1940–41, laskuvarjohyppykurssi Luonetjärvellä 1941, RUK reserviupseerikurssi 58 1944.

    Kaukopartiomies PMRadP 1941. Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1944, rajavartioaliupseeri PRvsto 1944–45, vapautettu omasta pyynnöstä 15.12.1945.

    Talvisota: partiomies Osasto Kuismanen 1940, Viipuri, Ruskeala, Uomaa, Kollaa. Jatkosota: kaukopartiomies PMRadP 1941 ja Osasto Kuismanen 1941–43, kaukopartiomies ja kaukopartionjohtaja ErP 4 1943–44, Itä-Karjala, kotiutettu 23.11.1944.

    Tuli pakolaisena Neuvostoliitosta Valkeasaaren kautta Suomeen 1933. Oli metsä-, uitto-, rata-, tie-, maatalous- ja rakennustöissä monilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea 1933–39, viimeksi muurarina Weilin & Göösin rakennustyömaalla Helsingissä. Sai Suomen kansalaisuuden 1945. Poistui maasta asekätkentäepäilyjen ja inkeriläisen taustansa vuoksi 1946. Metsätyömies Ruotsissa 1946, tarjoilija, rakennusmies, kiertävä taulukauppias, maanviljelijä ja monien muitten ammattien harjoittaja Venezuelassa 1947–64. Palasi Suomeen 26.9.1964, työnjohtaja Geologinen Tutkimuslaitos 1964–77.

    Suomen ampujien MM-kisajoukkueen tulkki Caracasissa Venezuelassa 1954, Munkkivuoren Reserviupseerien, Helsingin Sotaveteraanien ja Laskuvarjojääkärikillan jäsen.

    Alikersantti 10.1941, kersantti 2.1942, ylikersantti 9.1942, vänrikki 10.6.1944, luutnantti 8.11.1956.
    MR 2, VR 4 tlk, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksRR 2.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 1.8.43 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi ylikersantti Mikko Pöllän, joka on hänelle uskotuissa tärkeissä erikoistehtävissä, joiden laatua ja tuloksia sodan vielä jatkuessa ei ole syytä yksityiskohtaisemmin selvittää, osoittanut ainutlaatuista johtaja- ja aloitekykyä, erinomaista mieskohtaista rohkeutta, sisukkuutta ja neuvokkuutta mitä vaikeimmissa olosuhteissa.
    Hänen suorituksensa ja saavutuksensa on luettava suomalaisen sotilaan uljaimpien ja kunniakkaimpien tekojen joukkoon.”
     
  7. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    MÖRÖ Arvo
    87
    [​IMG]
    Liikennöitsijä, toimitusjohtaja, kapteeni.
    Syntyi 3.7.1914 Kivennavalla, kuoli 25.9.1980 Oulussa, haudattu Ouluun.
    Ritari 87, 31.8.1942, ylikersantti, kaukopartionjohtaja Osasto Vehniäinen.
    Vanhemmat maanviljelijä Tuomas Mörö ja Helena Kakki. Puoliso Irja Mirjam Mikkonen k 2012. Lapset Maija Helena (1947) Alanko lääkintävoimistelija Oulu, Kaisa Mirjam (1948) Lukkariniemi luonnontieteiden kandidaatti Oulu, Pirkko Tuulikki (1950) Mattila mielisairaanhoitaja, lastenhoitaja Oulu, Matti Tuomas (1952) entinen vakuutusmeklari Oulu, Liisa Maria (1959) Hykkönen ylioppilasmerkonomi Helsinki.


    Kansakoulu, varusmies ErPionK 1935, laskuvarjohyppykurssi Luonetjärvellä 1941, JvAuK 1944, RUK reserviupseerikurssi 60 1944. Kuului Kivennavan suojeluskuntaan 1931–36. Kertausharjoitusvuorokausia 1938 yhteensä 20 ja 1956–67 yhteensä 27.

    Talvisota: taistelulähetti 3.RajaK 1939–40, Paloselkä, Kyyrölä, Rahkola, lomautettu toistaiseksi 13.5.1940. Jatkosota: tiedustelu- ja kaukopartionjohtaja Osasto Vehniäinen 1941–43 ja ErP 4 1943–44, joukkueenjohtaja JvKoulK 32 ja 28 1944, Itä-Karjala, kotiutettu 26.11.1944.

    Autoilija Kivennavalla 1930–39, liikennöitsijä, toimitusjohtaja A Mörö Oy Oulu 1945–73.

    Linja-autoliiton hallituksen jäsen 1951–62, Vakuutusyhtiö Aarni-Liikenteen hallintoneuvoston jäsen 1958–70, Yrittäjäin Vakuutus Oy:n hallintoneuvoston jäsen 1970–73, Suomen Sotaveteraaniliiton liittovaltuuston jäsen, Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja 1966–70, Oulun Reserviupseerikerhon jäsen, Pohjan Miesten Kerhon puheenjohtaja 15 vuotta, Oulu Merikosken Rotaryklubin jäsen 1959–80. Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan varajäsen 1954–65 ja jäsen 1965–80.

    Kersantti 26.10.1941, ylikersantti 26.7.1942, vänrikki 20.6.1948, luutnantti 8.11.1956, yliluutnantti 16.2.1962, kapteeni 6.12.1974.
    MR 2, VR 4 mk, VM 2, Ts mm, Js mm, RUL am.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 31.8.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Arvo Mörön.

    Kersantti Mörö on kunnostautunut kaukopartiotehtävissä osoittautuen rohkeaksi, aloitekykyiseksi ja taitavaksi partiomieheksi ja -johtajaksi. Tiedustelumatkoillaan on hän hankkinut tärkeitä vihollista koskevia tietoja, suistanut useita joukkoja ja materiaalia kuljettavia junia, tuonut vankeja ja taitavasti johtanut partiotaan sen jouduttua vihollisen saartamaksi murtautuen ulos tappioita kärsimättä. Jonkinlaisen kuvan hänen teoistaan saa, kun mainitaan pisimmän retken kestäneen 31 vrk ja ulottuneen 120 km vihollisen selustaan. Tämä riittäköön, koska ajankohta kersantti Mörön aikaansaannosten julkisuuteen tuomiselle ei vielä ole sopiva.”
     
  8. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    SUOKAS Viljo Valtteri
    44
    [​IMG]
    Asemamies, vänrikki.
    Syntyi 31.1.1920 Harlussa, kaatui 4.10.1943 Sekeen alueella, siunattu kentälle jääneenä Suojärven evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalle.
    Ritari 44, 13.12.1941, vääpeli, kaukopartionjohtaja Osasto Kuismanen.
    Vanhemmat rautatieläinen Juho Suokas ja Anna Helena Kupiainen.


    Kansakoulu, varusmies JvKoulK 9 1940–41, RUK reserviupseerikurssi 56 1943. Kuului Suojärven suojeluskuntaan 1937–41.

    Talvisota: vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena vartiointitehtävissä Suojärvellä, vapaaehtoinen kiväärimies JR 34 1939 ja Sissiosasto 12 1939–40, Kollaa, Lavajärvi, Saarijärvi, vapautettu varusmiespalvelusta varten 7.4.1940. Jatkosota: kaukopartionjohtaja Osasto Kuismanen 1941–43 ja ErP 4 1943, Itä-Karjala, haavoittui 26.11.1941 Karhumäessä.

    Ennen talvisotaa Valtionrautateitten palveluksessa asemamiehenä Suojärven Suvilahdessa ja välirauhan aikana Joensuussa.

    Vänrikki 18.8.1943.
    MR 2, VR 3 mk, VR 4 mk, VM 1, VM 2, Ts mm.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 13.12.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vääpeli Viljo Suokkaan.

    Jo aikaisemmin, jouduttuaan suorittamaan asevelvollisuuttaan eräässä sissijoukossa, hän saavutti mainetta kykenevänä ja taitavana sissinä. Tätä mainettaan hän on lisännyt koko tämän sodan aikana, jouduttuaan jälleen erääseen sissiosastoon. Neuvokkuutensa ja päättävän rohkeutensa ansiosta hän kohosi vääpeliksi ja sai oman sissiosaston johdettavakseen. Tämän, vääpeli Suokkaan johtaman osaston seikkailut ovat täysin verrattavissa aikaisempien kuuluisten sissien aikaansaannoksiin ja seikkailuihin. Kaikkea sitä, mitä vääpeli Suokas on näillä retkillään aikaansaanut, ei voida vielä yksityiskohtaisesti selostaa.”
     
  9. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    HÄMÄLÄINEN Jorma
    49
    [​IMG]
    Maanviljelijä, kapteeni.
    Syntyi 23.9.1918 Lieksassa, kuoli 14.4.1962 Lieksassa, haudattu Lieksaan Mähkön hautausmaalle.
    Ritari 49, 27.2.1942, luutnantti, kaukopartionjohtaja Osasto Marttina.
    Vanhemmat talollinen Albin Hämäläinen ja Johanna Honkanen. Puoliso Eeva Mirjam Lahtinen ero 1956. Lapset Salme Anneli (1946) somistaja Jyväskylä, Anja-Riitta (1950) Hämäläinen-Pieper kotirouva Zeven Saksa, Eero Tuomas (1954) autonasentaja Kangasniemi.


    5/8 Lieksan yhteiskoulu 1937, varusmies HRR 1939–40, RUK reserviupseerikurssi 44 1940.

    Talvisota: konekiväärimies HRR 1939, koulutusupseeri JvKoulK 8 1940, Kanneljärvi, Perkjärvi, Summa. Jatkosota: kaukopartionjohtaja Osasto Marttina 1941–43 ja ErP 4 1943–44, joukkueenjohtaja JR 10 1944, komppanianpäällikkö ErP 7 1944, Rukajärvi, Klyyssinvaara, kotiutettu 31.8.1945.

    Maanviljelijä omalla maatilalla Lieksassa vuoteen 1962.

    Lieksan Reserviupseerikerhon jäsen.

    Reservivänrikki 1.4.1940, luutnantti 31.10.1941, kapteeni 27.8.1944.
    MR 2, VR 3 mk, VR 4 tlk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksRR 2.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 27.2.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Jorma Hämäläisen.

    Talvisodassa 1939–40 luutnantti Hämäläinen oli mukana mm. Kanneljärven ja Summan taisteluissa konekiväärimiehenä; upseeritutkinnon hän suoritti sodan aikana. Jo tällöin todettiin hänen erinomaiset johtaja- ja partiomiesominaisuutensa.

    Koko nykyisen sodan ajan luutnantti Hämäläinen on toiminut kaukopartionjohtajana, suorittaen vihollisen huolto- ja liikenneyhteyksille tuntuvia häiriöitä sekä käymissään taisteluissa usein tuhonnut ja hajoittanut omaa partiotaan suurempia vihollisosastoja mitättömin omin tappioin.

    Pitkillä retkillään on luutnantti Hämäläinen aina järkähtämättä pyrkinyt päämäärään sekä suorittanut hänelle annetut tehtävät esimerkillisellä tavalla huonoimmissakin olosuhteissa.

    Yksityiskohtaisempia tietoja luutnantti Hämäläisen suorituksista ei vielä, sodan yhä jatkuessa, katsota voitavan antaa julkisuuteen.”
     
  10. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    Listaan liittäisin niin mielelläni Simo Häyhän...mutta ei.
     
    Ikarus tykkäsi tästä.
  11. Ikarus

    Ikarus Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    27.10.2014
    Viestejä:
    2,160
    Tykkäykset:
    5,281
    Pisteet:
    636
    Ei saanut ristiä myöskään Kyösti Karhila, vaikka olisi sen ansainnut ja sitä hänelle esitettiin. Häyhän tapauksessa taisi olla syynä, ettei Talvisodan ansioista ristiä vielä myönnetty. Mutta ylensi Mannerheim Häyhän suoraan vänrikiksi, lienee ainutlaatuinen tapahtuma tämäkin.
     
    Fremen ja Leaderdog tykkäsivät tästä.
  12. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    Prkle, ei saanut ei. Noh,ko. herrojen saavutukset puhuvat heidän puolestaan.
     
    Fremen ja Ikarus tykkäsivät tästä.
  13. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    VÄISÄNEN Ville
    145
    [​IMG]
    Metallityömies, korpraali.
    Syntyi 17.2.1918 Sonkajärvellä, katosi 28.6.1944 Talissa, siunattu kentälle jääneenä Kemin sankarihautaan.
    Ritari 145, 12.7.1944, korpraali, panssarintorjuntakiväärimies 1./RjP 2.
    Vanhemmat maatyömies, teurastaja Juho Väisänen ja Anna Maria Martikainen.


    4/4 kansakoulu, varusmies ErPsK 1939–40. Kuului Sonkajärven, Pohjois-Pirkkalan ja Kemin suojeluskuntaan 1935–39.

    Rajajääkäri R 3 1941.

    Jatkosota: panssarintorjuntakiväärimies RjP 2 1941–44, Tyrjä, Elisenvaara, Kurkijoki, Salmenkaita, Muolaa, Kivennapa, Valkeasaari, Lempaala, Tali.

    Korpraali 18.9.1941.
    MR 2, VM 2.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 12.7.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Ville Väisäsen.

    Korpraali Väisänen toimi hyökkäys- ja asemasotavaiheen aikana ansiokkaasti panssaritorjuntakiväärin ampujana tuhoten aseellaan ainakin yhden hyökkäysvaunun ja lukuisia vihollispesäkkeitä sekä lamauttaen tulellaan panssaritorjuntatykkejä, jotka yrittivät tuhota pesäkkeitämme. Suurimman kiitoksen ansaitsee korpraali Väisänen suorituksistaan nyt käynnissä olevalta taisteluvaiheen ajalta. Joukkojemme puolustaessa Ihantalanjärven maastossa, hyökkäsi vihollinen ainakin 20 panssarin tukemana. Osa vaunuista pääsi murtautumaan asemiemme sisään ja tulittivat kiivaasti suojakuopissa olevaa jalkaväkeämme. Tällöin eteni korpraali Väisänen pelottomasti tarpeeksi lähelle ja tuhosi heti kolme panssaria. Muut vaunut vetäytyivät nyt hiukan taaksepäin. Käyttäen mestarillisesti maastoa hyväkseen korpraali Väisänen eteni taas lähimmän vaunun luo ja tuhosi sen noin 10 m etäisyydeltä. Sama kohtalo oli eräällä toisella vaunulla, joka yritti kiertää asemiemme taakse. Korpraali Väisänen haki taistelun kuluessa uusia ammuksia ja aamupäivän 29.6. mennessä oli hänen tilillään 8 tuhottua raskasta vihollispanssaria.”
     
  14. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    KORHONEN Toivo Johannes
    187
    [​IMG]

    Kapteeni, toiminnanjohtaja.
    Syntyi 14.5.1916 Kuopion maalaiskunnassa, kuoli 22.9.1969 Helsingissä, haudattu Vehmersalmelle Kirkonkylän hautausmaalle.
    Ritari 187, 10.2.1945, luutnantti, kaukopartio-osaston johtaja 14.D.
    Vanhemmat maanviljelijä August Korhonen ja Hilda Sopfia Kinnunen. Puoliso 1) Helmi Karvonen k 1945, 2) Agnes Karisto k 1948, 3) Maija-Liisa Kivinen k 1978.
    Lapset Toimi Johannes (1943) everstiluutnantti, yleisesikuntaupseeri Oulu, Toini Marjatta (1946) Määttä laborantti Helsinki, Aino Marjatta (1947) k 1948, Osmo Olavi (1949) kehityspäällikkö Kajaani, Olli Antero (1953) lehtori Suonenjoki.


    5/8 yksityisesti Kajaanin yhteislyseo 1956, varusmies SJR 1937–38, TaistK luutnanttikurssi 1957. Kuului Vehmersalmen suojeluskuntaan 1935–37.

    Rajavartio-oppilas RvK/JR 1939, rajavartiosotamies JR 1939, vartiopäällikkö R 4 1940–41, joukkueenvarajohtaja R 3, R 4, RjP 3 ja KR 1944–54, nuorempi upseeri KR 1954–61, joukkueenjohtaja 1961–62, toimistopäällikkö E/KR 1962. Puolustuslaitoksen palvelukseen 1962, toimistopäällikkö PohSavPr 1962–65, evp 5.1.1965. Kertausharjoitusvuorokausia 1967 yhteensä 6.

    PohSavPr:n kunnianeuvoston II varajäsen 1964, oikeus- ja tapaturmaupseeri 1964 ja sairaantarkastustoimikunnan jäsen 1964.

    Talvisota: sissipartionjohtaja ErP 13/P-KR 1939–40, Hatunkylä, Inari, haavoittui 2.1.1940 Hatunkylässä. Jatkosota: joukkueenjohtaja 34.RajaK 1941, partionjohtaja 14.D kaukopartio-osasto 1941–43 ja osastonjohtaja 1943–44, komppanianpäällikkö JR 52 1944, Kiimasjärvi, Ontrosenvaara, Rukajärvi, haavoittui 29.9.1941 ja 10.12.1943 Ontajärvellä.

    Kainuun Kokoomuksen toiminnanjohtaja 1966–69.

    Sotainvalidien Veljesliiton Kuhmon osaston hallituksen jäsen, Kuhmon Metsästys- ja Ampumaseuran hallituksen jäsen, Kajaanin Reserviupseerikerhon jäsen, Kainuun Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen 1963–69, Kajaanin kaupungin vaalilautakunnan jäsen 1964, Hoikankankaan Erämiesten puheenjohtaja 1964, Sotainvalidien Veljesliiton Kajaanin osaston jäsen 1966–69. Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan varajäsen 1954–69.

    Alikersantti 13.8.1938, kersantti 31.1.1940, ylikersantti 11.10.1941, vänrikki 30.12.1941, luutnantti 14.3.1944, yliluutnantti 16.5.1961, kapteeni 14.2.1964.
    MR 2, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 tlk, VR 4 mk, SL R, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksRR 2.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 10.2.45 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Toivo Johannes Korhosen.

    Luutnatti Korhonen on sodan alusta alkaen toiminut tiedustelu- ja hävityspartioitten johtajana. Tähän mennessä on hän jo suorittanut kymmeniä partiomatkoja, joista monet ovat kestäneet useampia viikkojakin. Näillä retkillä osoittamansa kunnon ja johtajataidon ansiosta on hänen sotilasarvonsa asteittain kohonnut rajavartiosotamiehestä upseeriksi. Luutnantti Korhosen johtamat partiot ovat mm. tuottaneet viholliselle huomattavat tappiot kaatuneina, siepanneet useita vankeja, tuhonneet ajoneuvoja ja autoja, polttaneet useita varastoja, hävittäneet erisuuruisia rautatiesiltoja sekä muuta rautatiekalustoa. Sotilaallisesti vielä merkittävämmät ovat luutnantti Korhosen hankkimat tiedustelutulokset, joitten laatu on kuitenkin sellainen, ettei niistä vielä sodan tässä vaiheessa voida antaa tietoja julkisuuteen. Mainittakoon, että kerran palatessaan eräältä retkeltä joutui luutnantti Korhosen partio hiihtämään vihollisen hiihtopataljoonan leirialueen läpi ohittaen mm. vartiomiehen ja suksitelineet n. 20 m:n päästä. Vihollinen oli tapahtumasta niin hämmästynyt, ettei se heti kyennut ryhtymään vastatoimenpiteisiin, ja pian oli partiomme jo saavuttamattomissa.”
     
  15. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    4,036
    Tykkäykset:
    11,584
    Pisteet:
    1,286
    Satunpa tietämään, että Ihantalassa kaatunutta / kadonnutta pst-miestä on etsitty jo useamman vuoden ajan erään aktiivisen sankarivainajien etsintäryhmän toimesta. Ovat tehneet jo useita vuosia arvokasta työtä ja ovat onnistuneesti tuoneet lukuisia kaatuneita kotimaan multiin. Korpraali Väisästä eivät ole vielä toistaiseksi onnistuneet löytämään, mutta työ jatkuu.
     
    Leaderdog tykkäsi tästä.
  16. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    4,036
    Tykkäykset:
    11,584
    Pisteet:
    1,286
    Kerrotaan että Karhilan osalta asiaan olisi vaikuttanut se, että hävittäjälentäjien osalta ritarikiintiö olisi jo ollut täynnä. Jäi se saamatta myös 36:n ilmavoiton ässä Olavi Puroltakin.

    Tosin Karhilan uralle mahtuu myös yksi pahemmanlaatuinen kämmi. Asemasotavaiheen aikoihin rynnäköi vahingossa omien joukkojen asemia, jonka seurauksena yksi oma sotilas sai surmansa. Muistaakseni Kössi joutui tämän takia joksikin aikaa karenssiin. Toki teki näyttävän paluun tämän "jäähdyttelyvaiheen" jälkeen.
     
    Leaderdog ja Ikarus tykkäsivät tästä.
  17. Leaderdog

    Leaderdog Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    1,176
    Tykkäykset:
    2,511
    Pisteet:
    156
    KIIVERI Eino
    140
    [​IMG]
    Kirvesmies, rakennusurakoitsija, kersantti. Syntyi 3.3.1923 Parikkalassa, kuoli 15.7.1993 Punkaharjulla, haudattu Parikkalaan Uudelle hautausmaalle.
    Ritari 140, 9.7.1944, korpraali, ryhmänjohtaja 1./JR 49.
    Vanhemmat kirvesmies, maanviljelijä Petter Kiiveri ja Hilma Katriina Joro.
    Puoliso Kaiho Orvokki Laakkonen ero 1968. Lapset Raija Anneli (1944) Koivusara sairaanhoitaja Kellokoski, Veikko Olavi (1946) rakennustyömies Sysmä, Martti Kalevi (1948) metallimies Vantaa, Erkki Petteri (1949) liikkeenharjoittaja Vantaa, Pirjo Sinikka (1952) Penttinen sihteeri Vantaa, Pentti Juhani (1956) veturinkuljettaja Riihimäki, Ritva Marjaana (1962) pankkitoimihenkilö Hyvinkää.


    Kansakoulu, varusmies JvKoulK 9 1941–43.

    Rajajääkäri R 1 ja RjPr 1945–46, evp 31.7.1946.

    Jatkosota: konepistoolimies JR 49 1942–44, Inkeri, Siiranmäki, Punnus, Salmenkaita, Äyräpää, haavoittui 11.7.1943 Sutelassa sekä 29.6. ja 5.7.1944 Äyräpäässä, kotiutettu 16.11.1944.

    Sodan jälkeen rakennusalan yksityisyrittäjä 1970-luvulle asti.

    Korpraali 8.7.1943, alikersantti 16.8.1968, kersantti 6.12.1973.
    MR 2, VR 4 mk, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm.

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 9.7.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Eino Kiiverin.

    Korpraali Kiiveri on esimerkillisenä soturina ja taistelijana osallistunut jokaiseen hänen joukko-osastonsa lähettämään partioon. Niinpä korpraali Kiiveri on ollut mukana kaikilla ”Mäntykukkulalle” tehdyillä tuhoamisretkillä. Ensimmäisenä edeten on hän näissä taisteluissa häikäilemättömästi toimien tuhonnut lukuisia vihollisbunkkereita ja konepistoolillaan ja käsikranaatein aiheuttanut viholliselle huomattavia tappioita. Korpraali Kiiverin rohkeutta ja innostusta kuvaa hyvin se, että hän kerran yksin ryömi vihollisen tukikohtaan, purki aukon miinakenttään, tuhosi vartiomiehet ja toi omalle puolelle palatessaan konekiväärin sotasaaliina. Vihollisen suurhyökkäyksen alettua on hän suorittanut useita partiomatkoja vihollisen puolelle. Vihollisen yrittäessä Novajan–Kirjosalon taistelun aikana saartoa taisteli korpraali Kiiveri jälleen esimerkillisellä rohkeudella. Mm. hän patruunien loppuessa nouti täydennystä vihollisen varastosta ryhmälleen. Haavoituttuaan 29.6. käsivarteen hän ei haavastaan huolimatta ensin suostunut lähtemään Jsp:lle, vaan pyrki vapaaehtoisena partioon.”
     

Jaa tämä sivu