Suomella ei näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ole mitään asiaa eteläiselle Itämerelle omin voimin.
Ei tietenkään omin voimin, hulluahan se olisi. Edelleen: meriliikenteen suojaaminen != saattaminen.
Ei kai tätä Suomi-Ruotsi yhteistyötä turhaan tehdä? Suomi-Ruotsi puolustusyhteistyön* lisäksi on Ruotsin antama
solidaarisuusjulistus ja EU:n avunantovelvoitteet**.
Näiden piiriin voi katsoa seuraavat olettamat:
1: Ruotsi sallii Suomen merenkulun aluevesillään, kanavissaan ja rannikkoväylillä
2: Ruotsi tukee Suomen meriliikennettä sallimalla suomalaisalusten huoltopysähdykset satamissaan ja tulevaisuudessa jos action plan toteutuu myös sotasatamissaan asetäydennykset
3: Ruotsi huolehtii kaikissa tapauksissa aluevesisensä ja ilmatilansa koskemattomuudesta, tarvittaessa voimakeinoin
4. Itämeren meritilannekuva on Suomen merivoimien käytettävissä. Kaiketi aika pitkälle
SUCBASin mukaisesti?
Lisäksi on NATO:n piirissä Kielin rannikko- ja saaristomerisodankäynnin osaamiskeskus (COE CSW)
"Vuonna 2011 Rannikko- ja saaristomerisodankäynnin osaamiskeskus toivotti Suomen tervetulleeksi ensimmäisenä kumppanuusvaltiona ja niin sanottuna myötävaikuttavana valtiona (Contributing Nation). Edellä mainitusta ajankohdasta alkaen Suomi on osallistunut osaamiskeskuksen toimintaan aktiivisena keskuksen jäsenenä." Suomen suoran kumppanuuden kautta toimintaan osallistuu kumppanina myös SUCBAS jonka sopimusjäsen Suomi on, eli tätä kautta kanavia on, en tiedä mitä saadaan mutta ihme jos ei mitään...
*
Raportista Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistämisedellytyksistä:
"Bilateral Swedish-Finnish defence cooperation has had a good start where common interests in improved exercises and surveillance cooperation have contributed to a comprehensive view for future development. The level and quality of future operational cooperation will be determined by the depth of the bilateral agreements, the political mandate and legal arrangements. Presented below are some of the key findings from each area. 3.1 Navy The ongoing bilateral naval cooperation has contributed to a comprehensive vision and road map for future development. The Swedish-Finnish Naval Task Group (SFNTG) concept covers all areas of cooperation between the two navies. The main effort of the SFNTG vision 2023 is to find cost-effective and smart ways to utilize the two navies’ operational capabilities and capacities into available forces in order to meet today’s and tomorrow’s security challenges. The SFNTG will be a bilateral tool for different levels of crisis prevention and management in maritime and littoral environments and it will focus on the military approach and the use of capabilities. The end state of the vision is to have a bilateral standing Naval Task Group prepared to conduct operations up to Protection of Shipping Operation. This means protection of activities or objects in order to uphold security and the freedom of movement at sea and in needed land areas. The higher aim of operations is in general to support military or civilian operations or activities on land. To establish sea control is an implicit means of protection of shipping by denying a counterpart the ability to use the sea.
In order to reach the agreed vision, the following concrete areas for naval cooperation have been identified; Command and Control, Information and Intelligence, Engagement, Sustainability, Protection, Planning, Force Generation/Organisation, Doctrine/Interoperability, Training and Exercises, Equipment and Procurement, Personnel and, last but not least, Logistics and Infrastructure. Mutual use of base infrastructure This is defined as an ability to use each other’s naval bases and facilities to provide logistic support. Using each other’s base infrastructure could enable the more flexible use of forces in other areas of operation. For example, a Finnish unit operating in the Southern Baltic could use a Swedish base or a Swedish unit operating in the Gulf of Finland could use a Finnish base. Enhanced cooperation on exercises In order to have a more long term planning perspective for national and bilateral exercise planning, the two navies have agreed to establish a quadrennial plan. The agreed plan will be used in the two national ways of conducting exercise planning and funding. Anti-Submarine Warfare exercises are included in the quadrennial exercise plan as an integral part of naval exercises. There will be a need to exchange officers and Non-Commissioned Officers (NCOs) at all levels from Maritime Component Command to unit level, in order to build confidence in each other by learning the other’s way of doing business and culture."
ja
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämisen työsuunnitelmasta:
"Navy 4. Explore the possibilities to enhance cooperation on exercises, education and training, sea surveillance, common use of base infrastructure, combined units, and the development of the capability to transfer Operational Control (OPCON) of units between the navies."
**
Lissabonin sopimuksesta:
"Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasvoimavaroihin. Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden käyttöön asettamia voimavaroja käyttäen"
ja:
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin."