Meriteollisuus ja telakat

[Eerikainen]

Juuri. Jos Helsinki nyt tuon telakan tappaa tonttikiimassa niin ainoastaan Turku ja Rauma jäävät jäljelle isoja laivoja rakentamaan kykenevistä. Helsinkiin eikä sille seudulle uutta rakenneta, sitä ei vain tapahdu miljoonasta syystä.

Ei Helsinki sitä telakkaa varmaan tapa, mutta onhan se aikamoinen muinaisjäänne.
Rahtilaivat ja tankkerit rakennetaan Aasiassa sellaisilla tehoilla, ettei meillä mitään jakoa.
Isot risteilijät vielä Länsi-Euroopassa, kun ovat spessuhommaa, mutta ei siellä Turussakaan taideta enää telakalla huippupalkkoja maksaa ja sitten kun ei pystytä enää puristamaan lisää tehoa, siirtyy sekin.
Puolustusteollisuudessa on kansalliset intressit, mutta ei meidän laivaston hankinnat riitä yhdenkään telakan elossapysymiseen, kai? On sitten poliittinen päätös, että pidetäänkö valmiutta yllä verovaroin.
Ranskalaisia vituttaa kun Aussit halusivat kuitenkin AUKUS-yhteistyöhön, olisi kai niilläkin ollut osaamista, mutta geopolitiikka on mitä on. Onko me saatu mihinkään myytyä sota-aluksia, jotka olisi olleet vähänkään isompia? Veneitä kai mennyt?
Jäänmurtajat, osaaminen on siellä Akerissa, kyllä ne puolalainenkin työntekijä osaa tarvittaessa hitsata. Jatkossa suunnitellaan Suomessa, Itämerelle tulevat murtajat rakennetaan Puolassa? Työvoimakustannus abt kolmasosa.
Kanadalaiset jos tulee telakan omistajaksi, ne imuroi sen osaamisen, mitä telakalta saa ja vie sitten rakentamisen haluamaansa paikkaan.
Jenkit kun mielellään suojelee omaa valmistavaa teollisuutta niin kaukana on että USA:n käyttöön meneviä murtajia Hietalahdessa pusattas?
Ei se tonttimaaksi jalostaminen mikään kaukaa haettu ajatus ole.

 

[Tups]

Niissä maissa, joista telakkateollisuus on tavalla tai toisella tuhoutunut tai tuhottu, ei ole jonkin ajan kuluttua ollut jäljellä vakavasti otettavaa suunnitteluosaamistakaan. Hietalahden telakalla on omistajan kotimaasta riippumatta kokoaan merkittävämpi rooli Suomen meriteollisuudessa, eikä sitä ole varaa menettää.

 

[Eerikainen]

Niissä maissa, joista telakkateollisuus on tavalla tai toisella tuhoutunut tai tuhottu, ei ole jonkin ajan kuluttua ollut jäljellä vakavasti otettavaa suunnitteluosaamistakaan. Hietalahden telakalla on omistajan kotimaasta riippumatta kokoaan merkittävämpi rooli Suomen meriteollisuudessa, eikä sitä ole varaa menettää.

Jep, noinhan se menee. Suunnittelu- ja projektinjohto-osaaminenkin vuotaa pikkuhiljaa.
Mutta jos Hietalahden kokoaan merkittävämpää roolia ei ole varaa menettää: Kuka ne menettämisen estämiseen tarvittavat fyrkat järjestää? Valtio ei mennyt Turun telakalle omistaan vaan löytyi Meyer, joka tuli pelastaan, mutta onko nekään siellä pitemmän päälle? Kuinka pitkään ne Kanadan jampat haluavat täällä valmistuksen kanssa taikinoida, kun Taiwanissa tai Etelä-Koreassa saa teetettyä samoilla suunnitelmilla paljon halvemmalla?
Pääoma globaalisti saman hintaista, samoin raaka-aineet, energia meillä nousemassa vihreän siirtymän kautta kalliimmaksi ja työvoiman hinta Helsingin keskustassa verrattuna Taipeihin? Ei ole hyvä ennuste.

 

[Tups]

Suunnittelu- ja projektinjohto-osaaminenkin vuotaa pikkuhiljaa.

Ei vuoda, vaan haihtuu. Katoaa. VTT:n mallikoeallastakaan ei kukaan nähnyt tarpeelliseksi säilyttää, koska se sijaitsi "liian hyvällä paikalla" keskellä Aalto-yliopiston kampusta, joten kaikki sinne kertynyt käytännön osaaminen menetettiin ja jos vastaava laitos vielä joskus haluttaisiin rakentaa Suomeen, toiminta pitäisi aloittaa nollasta perustutkimusta tehden. Nyt lähin vastaava mallikoelaitos on Pietarissa.

Suomalaisten telakoiden tulevaisuus on aina ollut vaakalaudalla. Ei kannata. Auringonlaskun ala. Muut osaavat paremmin. Rakennetaan tilalle asuntoja. Silti meillä on tänäkin päivänä kolme isoa telakkaa, jotka joko kieltäytyvät kerta toisensa jälkeen kuolemasta tai jos joskus sattuvat kuolemaan, niin nousevat aina jonkin ajan kuluttua taas haudastaan.

 

[Eerikainen]

Ei vuoda, vaan haihtuu. Katoaa. VTT:n mallikoeallastakaan ei kukaan nähnyt tarpeelliseksi säilyttää, koska se sijaitsi "liian hyvällä paikalla" keskellä Aalto-yliopiston kampusta, joten kaikki sinne kertynyt käytännön osaaminen menetettiin ja jos vastaava laitos vielä joskus haluttaisiin rakentaa Suomeen, toiminta pitäisi aloittaa nollasta perustutkimusta tehden. Nyt lähin vastaava mallikoelaitos on Pietarissa.

Suomalaisten telakoiden tulevaisuus on aina ollut vaakalaudalla. Ei kannata. Auringonlaskun ala. Muut osaavat paremmin. Rakennetaan tilalle asuntoja. Silti meillä on tänäkin päivänä kolme isoa telakkaa, jotka joko kieltäytyvät kerta toisensa jälkeen kuolemasta tai jos joskus sattuvat kuolemaan, niin nousevat aina jonkin ajan kuluttua taas haudastaan.

Onko se testiallaskin hävitetty jo?
Kyllähän se kertoo karua tarinaa (tuonkin) erikoisosaamisen tulevaisuudesta. Se erikoisosaaminen (risteilylaivat, jäänmurtajat, porauslautat aiemmin) on mahdollisuus, joka voisi pitää teollisuuden Suomessa, mutta vuotaa tai haihtuu aivan sama, kun erikoisosaaminen on menetetty sen jälkeen kilpaillaan vain hinnalla. Se Taiwanilainen insinöörikin tekee työnsä halvemmalla, tai Intialainen oikein tosi halvalla.
Tällä hetkellä kolme telakkaa. Kuinka monta jäljellä 50 vuoden päästä? Kuinka monta oli 50 vuotta sitten?
En minä tätä kehitystä advokoi, totean vain tilanteen.

 

[Tups]

Onko se testiallaskin hävitetty jo?

Rakennus on vielä pystyssä, mutta toiminta on päättynyt, tilat tyhjennetty ja työntekijät teloitettu. Osaaminen ei tartu seiniin, mutta seinät estävät sen haihtumisen taivaan tuuliin.

 

[Eerikainen]

Rakennus on vielä pystyssä, mutta toiminta on päättynyt, tilat tyhjennetty ja työntekijät teloitettu. Osaaminen ei tartu seiniin, mutta seinät estävät sen haihtumisen taivaan tuuliin.

Kyllä me ollaan meleko pösilöjä tän teollisuuspolitiikan kanssa?
No, pese sinä mun paidat niin minä pesen sun lakanat? Siitä sitä hyvinvointia syntyy.

 

[tommi]

Kyllä me ollaan meleko pösilöjä tän teollisuuspolitiikan kanssa?
No, pese sinä mun paidat niin minä pesen sun lakanat? Siitä sitä hyvinvointia syntyy.

Ei sitä hyvinvointia niin synny. Vaan niin,että tuodaan pesijät hinkuvintioista, nälkäpalkalla

 

[Eerikainen]

Ei sitä hyvinvointia niin synny. Vaan niin,että tuodaan pesijät hinkuvintioista, nälkäpalkalla

Tosin niille hinkuvintiastakin tulleille joudutaan maksaan TES:n mukaan, joten teollisuuspesulat on aikoja sitten viety Viroon.
Verokiila huolehtii, että palkkatuloiltaan ylimpään neljännekseenkin kuuluva hankkii automaattipesukoneen ja pesee pyykkinsä itse.
Meillä on vielä se post-teollinen palveluyhteiskunta hieman vaiheessa.
Olisi ihan paikallaan funtsia, miten valmistavaa teollisuutta voitaisiin pitää edelleen täällä Suomessa.
Tuohon edellämainittuun testikoealtaaseen olisi voinut tutkimusrahaa allokoida vaikkapa sukupuolentutkimuksesta?

 

[tommi]

Tosin niille hinkuvintiastakin tulleille joudutaan maksaan TES:n mukaan, joten teollisuuspesulat on aikoja sitten viety Viroon.
Verokiila huolehtii, että palkkatuloiltaan ylimpään neljännekseenkin kuuluva hankkii automaattipesukoneen ja pesee pyykkinsä itse.
Meillä on vielä se post-teollinen palveluyhteiskunta hieman vaiheessa.
Olisi ihan paikallaan funtsia, miten valmistavaa teollisuutta voitaisiin pitää edelleen täällä Suomessa.
Tuohon edellämainittuun testikoealtaaseen olisi voinut tutkimusrahaa allokoida vaikkapa sukupuolentutkimuksesta?

Ei niille hinkuvintian pesijöille ole tarkoituskaan maksaa muuta kuin pimeästi muutama ropo. Loppu tulee sitten verovaroista. Jos tulee.

 

[Merten sheriffi]

Jep, noinhan se menee. Suunnittelu- ja projektinjohto-osaaminenkin vuotaa pikkuhiljaa.
Mutta jos Hietalahden kokoaan merkittävämpää roolia ei ole varaa menettää: Kuka ne menettämisen estämiseen tarvittavat fyrkat järjestää? Valtio ei mennyt Turun telakalle omistaan vaan löytyi Meyer, joka tuli pelastaan, mutta onko nekään siellä pitemmän päälle? Kuinka pitkään ne Kanadan jampat haluavat täällä valmistuksen kanssa taikinoida, kun Taiwanissa tai Etelä-Koreassa saa teetettyä samoilla suunnitelmilla paljon halvemmalla?
Pääoma globaalisti saman hintaista, samoin raaka-aineet, energia meillä nousemassa vihreän siirtymän kautta kalliimmaksi ja työvoiman hinta Helsingin keskustassa verrattuna Taipeihin? Ei ole hyvä ennuste.

Kestää vielä sukupolven ennen kuin kiinalaiset kykenevät saavuttamaan vastaavan laadun mitä Suomessa. Gloryn myöhästely meni virallisesti Koronan piikkiin. Saatat arvata mikä oli todellinen syy. Niimpä.

 

[Eerikainen]

Kestää vielä sukupolven ennen kuin kiinalaiset kykenevät saavuttamaan vastaavan laadun mitä Suomessa. Gloryn myöhästely meni virallisesti Koronan piikkiin. Saatat arvata mikä oli todellinen syy. Niimpä.

No sittenhän ei ole hätää, Suomesta tilataan jatkossa matkustajalauttoja?
Ei muuta kun telakkaa perustaan.

 

[Merten sheriffi]

No sittenhän ei ole hätää, Suomesta tilataan jatkossa matkustajalauttoja?
Ei muuta kun telakkaa perustaan.

Veikkaan, että Viking haluaa aluksen Helsinki Tukholma välille. Samaten Serenade ja Symphony korvattaneen lähi tulevaisuudessa. Sen sijaan maailman upeampia risteilijöitä valmistetaan vastedes myös Turussa. Markkinat ylikuumentuvat paraikaa. Amerikan turismi sakkaa hintojen vuoksi mutta risteilyt jatkuvasti täynnä. Muutama vuosi ja varustamot tekevät paljon uusia tilauksia.

 

[Eerikainen]

Veikkaan, että Viking haluaa aluksen Helsinki Tukholma välille. Samaten Serenade ja Symphony korvattaneen lähi tulevaisuudessa. Sen sijaan maailman upeampia risteilijöitä valmistetaan vastedes myös Turussa. Markkinat ylikuumentuvat paraikaa. Amerikan turismi sakkaa hintojen vuoksi mutta risteilyt jatkuvasti täynnä. Muutama vuosi ja varustamot tekevät paljon uusia tilauksia.

Turun telakka mankuu valtiolta tukea? Tuo se on kyllä kumma yhtälö, jos nuista rahaa tulee kuin suokuokalla ylikuumenneessa markkinassa.
Lainaus HS:n jutusta, joka on siis julkaistu alle puoli vuotta sitten.
"MEYER TURKU arvioi keväällä tilinpäätöksessään, että kilpailu risteilijämarkkinoilla on ankaraa, koska Eurooppaan, Kiinaan ja Etelä-Koreaan on perustettu uusia telakoita. "

 

[Merten sheriffi]

Turun telakka mankuu valtiolta tukea? Tuo se on kyllä kumma yhtälö, jos nuista rahaa tulee kuin suokuokalla ylikuumenneessa markkinassa.
Lainaus HS:n jutusta, joka on siis julkaistu alle puoli vuotta sitten.
"MEYER TURKU arvioi keväällä tilinpäätöksessään, että kilpailu risteilijämarkkinoilla on ankaraa, koska Eurooppaan, Kiinaan ja Etelä-Koreaan on perustettu uusia telakoita. "

Jännä seurata. Amerikasta vaan kantautuu uutisia risteilyjen kovasta huudosta. Toivottavasti saamme ne.

 

[tommi]

Turun telakka mankuu valtiolta tukea? Tuo se on kyllä kumma yhtälö, jos nuista rahaa tulee kuin suokuokalla ylikuumenneessa markkinassa.
Lainaus HS:n jutusta, joka on siis julkaistu alle puoli vuotta sitten.
"MEYER TURKU arvioi keväällä tilinpäätöksessään, että kilpailu risteilijämarkkinoilla on ankaraa, koska Eurooppaan, Kiinaan ja Etelä-Koreaan on perustettu uusia telakoita. "

Telakkateollisuus on sillälailla erikoista, että vaikkapa jättiristeilijän rakentaminen on niin kallista lystiä, että mikään varustamo ei sellaista pysty omista varoistaan kustantamaan. Raha kilahtaa tilille vasta kun laiva on valmis, siksi tuota rahaa mankutaan rakennusvaiheessa vaikka valtiolta. Varustamo maksaa lainan takaisin, kun se itse saa rahat tilaajalta ensin. Valtion takaus on varmin, ja luultavasti myös korkomenoiltaan edullisin vaihtoehto. Kannattaa myös muistaa, valtiontalouden kannalta (josta nyt ollaan niin kovasti huolestuneita) telakoiden valtava työllistämisvaikutus alihankintaketjuihin. Telakalla saattaa olla 1000- 2000 työntekijää, mutta telakan touhuista riippuvien alihankkijoiden työntekijämäärä on helposti minimissäänkin 10 000-20 000 työntekijää. Ja eikös se "työ on parasta sosiaaliturvaa" päde vieläkin

 

[Eerikainen]

Jännä seurata. Amerikasta vaan kantautuu uutisia risteilyjen kovasta huudosta. Toivottavasti saamme ne.

Sitä toivon minäkin, mutta aika paljon taitaa olla jo nyt niitä Skopjen kautta lentäviä halpatekijöitä (10 - 12 €/h?).
Jostakin pitäisi taas kaivaa seuraaviin tarjouksiin uutta kilpailukykyä ja kilpailijamaat etumatkalla.

 

[Eerikainen]

Telakkateollisuus on sillälailla erikoista, että vaikkapa jättiristeilijän rakentaminen on niin kallista lystiä, että mikään varustamo ei sellaista pysty omista varoistaan kustantamaan. Raha kilahtaa tilille vasta kun laiva on valmis, siksi tuota rahaa mankutaan rakennusvaiheessa vaikka valtiolta. Varustamo maksaa lainan takaisin, kun se itse saa rahat tilaajalta ensin. Valtion takaus on varmin, ja luultavasti myös korkomenoiltaan edullisin vaihtoehto. Kannattaa myös muistaa, valtiontalouden kannalta (josta nyt ollaan niin kovasti huolestuneita) telakoiden valtava työllistämisvaikutus alihankintaketjuihin. Telakalla saattaa olla 1000- 2000 työntekijää, mutta telakan touhuista riippuvien alihankkijoiden työntekijämäärä on helposti minimissäänkin 10 000-20 000 työntekijää. Ja eikös se "työ on parasta sosiaaliturvaa" päde vieläkin

Finnvera on korviaan myöten takausvastuissa näiden risteilylaivojen takia, siinä ei veronmaksajaa paljon naurattaisi, jos tehdyt luottotappiovaraukset realisoituisivat. Siinä on otettu riskiä oikein vakavissaan.
Rahan mankuminen kesken projektin kertoo, ettei purkin rakentamiseen varattu rahoitus ole riittänyt, eikä markkinaehtoista rahaa tipu, koska pankit ei enää usko vakuuksien riittävän. Valtio ei taida voida lähteä rahoittamaan, kun se on kielletty yritystuki?
"Työ on parasta sosiaaliturvaa" pätee edelleenkin, mutta pitäs mennä töihin alle minimipalkan ja saada loppu sosiaalitukena. Kokonaisuus olisi meidän kansantalouden kannalta parempi, kuin päästää tuokin Kiinaan.

 

[tommi]

Finnvera on korviaan myöten takausvastuissa näiden risteilylaivojen takia, siinä ei veronmaksajaa paljon naurattaisi, jos tehdyt luottotappiovaraukset realisoituisivat. Siinä on otettu riskiä oikein vakavissaan.
Rahan mankuminen kesken projektin kertoo, ettei purkin rakentamiseen varattu rahoitus ole riittänyt, eikä markkinaehtoista rahaa tipu, koska pankit ei enää usko vakuuksien riittävän. Valtio ei taida voida lähteä rahoittamaan, kun se on kielletty yritystuki?
"Työ on parasta sosiaaliturvaa" pätee edelleenkin, mutta pitäs mennä töihin alle minimipalkan ja saada loppu sosiaalitukena. Kokonaisuus olisi meidän kansantalouden kannalta parempi, kuin päästää tuokin Kiinaan.

No sepä olisikin oikea yrittäjän unelma. Valtio maksaisi osan, ehkä jopa valtaosan, työntekijän palkasta. Hmmm. olikos tuossa lähinaapurissamme sellainenkin systeemi, että valtio maksoi koko palkan...

 

[Merten sheriffi]

Sitä toivon minäkin, mutta aika paljon taitaa olla jo nyt niitä Skopjen kautta lentäviä halpatekijöitä (10 - 12 €/h?).
Jostakin pitäisi taas kaivaa seuraaviin tarjouksiin uutta kilpailukykyä ja kilpailijamaat etumatkalla.

Karvaperse varttiryssä hitsareita on kaikilla telakoilla Euroopassa. Toimi ja ylemmillä toimihenkilöillä merkitys. Samaten alihankinta ketjuilla. Suomessa maailman johtavat alan yritykset ja ne operoivat globaalisti. Heille toisaalta aivan sama valmistuuko laiva Turussa vai Ranskassa.