yle Uutiset Kotimaa 9.7.2013 klo 14:48
Merivoimissa eletään luopumisen aikaa
Puolustusvoimien organisaatiouudistus ravistelee Kotkan rannikkopataljoonan lisäksi koko merivoimien järjestelmää ja kalustoa. Merivoimat juhli vuosipäiväänsä tiistaina Kotkassa.
Mistä on kyse?
Merivoimat juhlisti tiistaina vuosipäiväänsä Kotkassa
Juhlallisuuksien aikana laituriin oli kiinnittyneenä muun muassa miinalaiva Pohjanmaa, joka laitetaan myyntiin
Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennalan mukaan Pohjanmaa jättää aukon varsinkin koululaivatoimintaan
Merivoimat on viettänyt tänä vuonna vuosipäiväänsä Kotkassa. Aamun juhlavassa lipunnostoseremoniassa puhunut merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala, nosti esiin kotkalaista merisodankäynnin historiaa.
- Kotkan linnakesaaret kulkivat koko viime vuosisadan rannikkotykistön kehityksen kärjessä. Toisessa maailmansodassa tulivoimainen puolustuskeskus kesti, meririntama piti, Pennala kuvasi.
Komentaja kertoi myös merivoimien vuotuisen juhlapäivän juontavan Kotkan merialueelle. Ruotsinsalmen meritaistelussa 1790 Venäjän laivastoa vastaan taistellessaan Ruotsi sai merivoimiensa suurimman voiton, ja tuo taistelu käytiin juuri 9. heinäkuuta.
- Mutta nykymaailmassa kiinteitä järjestelmiä korvataan liikkuvilla joukoilla, joita täällä Kotkassakin on tänään näytillä, komentaja viittasi Kotkan rannikkopatteristosta luopumiseen.
Vaikka Kirkonmaan linnake suljetaan ja Kuusisestakin ollaan luopumassa, puolustusvoimat näkyy edelleen Kotkassa. Merivoimien harjoitustoiminta jatkuu alueella entiseen tahtiin niin laivasto- kuin rannikkojoukoilla.
Seuraavan vuoden aikana merivoimat saa kolme uutta alusta ja neljää remontoidaan. Sotalaivan elinkaari on kolmekymmentä vuotta, ja sinäkin aikana varustusta on päivitettävä.
- Se tarkoittaa aikamoista rypistystä pienille merivoimille. Katanpää-luokan aluksia tulee Suomeen, ne koeajetaan ja saatetaan aktiiviseen käyttöön. Rauma-luokan perusveneitä on korjauksessa. Kun seitsemän venettä täytyy ylösajaa, niin henkilöstöllä on siinä kädet täynnä työtä, sanoo merivoimien komentaja Veli-Jukka Pennala.
Pohjanmaan sotahistorian loppu vetää haikeaksi
Merivoimien lippulaiva on miinalaiva Pohjanmaa, ja sen sotilaskäytön päättyminen saa komentajan ja aluksen päällikön mietteliäiksi.
- Kun tätä Pohjanmaata katselee, ei ikinä uskoisi, että näin hyväkuntoisesta laivasta luovutaan. Pohjanmaan väistyminen jättää aukon varsinkin koululaivatoimintaan mutta myös miinanlaskukapasiteettiin. Meillä on vielä kaksi nuorempaa miinalaivaa, Hämeenmaa ja Uusimaa, joilla pärjätään 20-luvun puoliväliin asti, kertoo merivoimien komentaja Pennala.
Pohjanmaan väistyminen jättää aukon varsinkin koululaivatoimintaan mutta myös miinanlasku-kapasiteettiin.
- Jukka Pennala
Vähintään samalla haikeudella miinalaiva Pohjanmaata katselee myös sen päällikkö, komentajakapteeni Mika Raunu. Hän on seilannut laivan kanssa vuodesta 2011, myös maailman meriä.
- Tämä on miinalaiva Pohjanmaan viimeinen vuosi miehitettynä sotalaivana. 34-vuotias alus tarvitsisi muutaman vuoden sisään mittavan remontin. Mutta kun aseistuksen uusinta on sitäkin kalliimpaa, niin sellaista ei kannata tehdä vanhenevaan laivaan, Raunu kertoo.
Laivan miehistö ymmärtää uudistusten välttämättömyyden mutta sen 15. päällikkö Mika Raunu tunnustaa välillä pysähtyvänsä mietteliäänä.
- Niin moni asia tapahtuu nyt tälle laivalle ja itselleni viimeistä kertaa, joten tiettyä haikeutta se tuo. Samalla täytyy katsoa eteenpäin. Miehistölle tarjotaan töitä muilla laivoilla, ja itse siirryn toimistotöihin.
Merirosvoja kiinni Pohjanmaan avulla
Raunu oli kapteenina jo, kun Pohjanmaa torjui merirosvojen toimintaa Somalian edustalla. Merirosvojahti ei ollut mitään lastenleikkiä, olot vaativat sitkeyttä kuukausien toiminnassa Intian valtamerellä.
- Haastetta tuo se, että toimitaan kaukana Suomesta ja normaalilta tukialueelta. Olosuhteet eivät helpota työtä laivalla, koska Afrikan sarven vaiheilla on keskikesällä poikkeuksellisen kuuma, ja se rasittaa sekä tekniikkaa että ihmisiä, Raunu kertoo.
Niin moni asia tapahtuu nyt tälle laivalle ja itselleni viimeistä kertaa, joten tiettyä haikeutta se tuo.
- Mika Raunu
Merivoimissa Pohjanmaan tärkein tehtävä on Suomen turvaaminen, varautuminen pahimpaan. Intian valtamerellä uhka, johon valmistaudutaan on normaalia vaarallisempi rikollisuus, joka kohdistuu siviileihin.
- Toinen tärkeä piirre kansainvälisessä auttamisessa liittyy tuotteisiin. Moni kulutustarvike tehdään Aasiassa, ja monet luonnonvarat tulevat Persianlahdelta. Kun me suojasimme kauppamerenkulkua, me itse asiassa alensimme tuotteiden hintaa kotimaassa. Operaation päätehtävä on kuitenkin osana EU:n toimintaa tukea Somalian vakautta, joka on horjunut kymmeniä vuosia, Raunu täsmentää.
...no jos sota tulisi vaikka vuonna 2020.....
