Miehistön kuljetus

Ihan mielenkiitoinen video, kun vertaan vanhaa ja modernia panssariterästä.

Ihan viihdyttävää mutta tämä ei oikeastaan kerro yhtään mitään. Lisäksi epäilen onko "vanha ps-teräs" oikeasti T-34-vaunusta; neukkula käytti pahamaineisesti hyvin kovaa ps-terästä (laatu tietysti vaihteli voimakkaasti). Korkeakovuuksinen I-8S (MZ-2) otettiin käyttöön A-34 vaiheessa, koska siitä toivottiin parempaa suojaa samalla painolla. Se toimikin hyvin 37 mm ja 45 mm vastaan, mutta overmatching tilanteessa suojasi huonommin kuin normaali ps-teräs.
 
Enpä tiennyt, että Slovakia osti XP-mallia. Taitaa olla ensimmäiset myydyt laatuaan?
Joo, Japani seuraa. UAE on mahdollista olla myös XP.
XP esiteltiin näet 2013, jota vertailin vuosiin.

Tämän mukaan Slovakian ekana olosta on lisävarmuutta,
The Patria AMV XP was selected by Slovakia. A prototype of the AMV XP was delivered to Slovakia in 2017. Slovak military announced an order for 81 of these armored vehicles for delivery until 2024. Slovak armored vehicles will have some modifications in order to suit local requirements.
Toisaalta sama lähde:
Rosomak XP is a Polish license-produced version of the Patria AMV XP. It was first publicly revealed in 2015.
 
Tämä on osittain off-topicia miehistön kuljetukseen, mutta mietin edelleen miksei Ukrainassa ole nähty enemmän traktorien käyttöä logistiikkaan, aseiden vetureina ja miehistön kuljetukseen.

Joku pienempikokoinen nelivetotraktori (Esim Valtra A-sarjalainen, 75 hv) olisi erittäin näppärä esim. Krh-joukkueen ajoneuvona. Krh, ammukset ja miehistö mahtuu kyytiin. Kulkee siellä missä Defender. Tai sitten esim noiden 105 mm -haupitsien vetäjänä. Tai huoltokuljetuksissa. Ymmärrän että Ukrainan omat traktorit ovat pääosin turvaamassa ruoantuotantoa, mutta Euroopassa on kuitenkin traktorinvalmistajia. Vai onko sotilastraktori ihan liikaa suomalainen ilmiö, joka hämärtää ajatteluani?
 
Tämä on osittain off-topicia miehistön kuljetukseen, mutta mietin edelleen miksei Ukrainassa ole nähty enemmän traktorien käyttöä logistiikkaan, aseiden vetureina ja miehistön kuljetukseen.

Joku pienempikokoinen nelivetotraktori (Esim Valtra A-sarjalainen, 75 hv) olisi erittäin näppärä esim. Krh-joukkueen ajoneuvona. Krh, ammukset ja miehistö mahtuu kyytiin. Kulkee siellä missä Defender. Tai sitten esim noiden 105 mm -haupitsien vetäjänä. Tai huoltokuljetuksissa. Ymmärrän että Ukrainan omat traktorit ovat pääosin turvaamassa ruoantuotantoa, mutta Euroopassa on kuitenkin traktorinvalmistajia. Vai onko sotilastraktori ihan liikaa suomalainen ilmiö, joka hämärtää ajatteluani?
Kaipa siellä on vanhaa MAZ/KamAZ/Ural/ZIL kalustoa riittämiin. Ja Ukrainalainen KrAz toimittaa lisää.
 
Tämä on osittain off-topicia miehistön kuljetukseen, mutta mietin edelleen miksei Ukrainassa ole nähty enemmän traktorien käyttöä logistiikkaan, aseiden vetureina ja miehistön kuljetukseen.

Joku pienempikokoinen nelivetotraktori (Esim Valtra A-sarjalainen, 75 hv) olisi erittäin näppärä esim. Krh-joukkueen ajoneuvona. Krh, ammukset ja miehistö mahtuu kyytiin. Kulkee siellä missä Defender. Tai sitten esim noiden 105 mm -haupitsien vetäjänä. Tai huoltokuljetuksissa. Ymmärrän että Ukrainan omat traktorit ovat pääosin turvaamassa ruoantuotantoa, mutta Euroopassa on kuitenkin traktorinvalmistajia. Vai onko sotilastraktori ihan liikaa suomalainen ilmiö, joka hämärtää ajatteluani?
Veikkaan hyvät tiet, paitsi rospuutto. Aakeelaakee eli tiet on suoria ja suht tasasia vs suomi metsäautotie jossain huitsin nevadassa kaikkine monttuineen ja kivineen.
Eli puhdasta maastoliikkuvuutta ei tarvita niin paljon vs nopeus.
 
Ihan viihdyttävää mutta tämä ei oikeastaan kerro yhtään mitään. Lisäksi epäilen onko "vanha ps-teräs" oikeasti T-34-vaunusta; neukkula käytti pahamaineisesti hyvin kovaa ps-terästä (laatu tietysti vaihteli voimakkaasti). Korkeakovuuksinen I-8S (MZ-2) otettiin käyttöön A-34 vaiheessa, koska siitä toivottiin parempaa suojaa samalla painolla. Se toimikin hyvin 37 mm ja 45 mm vastaan, mutta overmatching tilanteessa suojasi huonommin kuin normaali ps-teräs.
Eikös tuo riipu ammustyypistä myös? Pintakarkaistuun panssariin ei perinteinen AP-kovametalliytimellä varustettu kranaatti pystynyt, varsinkaan yli 15 asteen kulmassa. Pehmeä kuoren lisääminen (APC) ja sittemmin sen vaihtaminen kovaan kuoreen sekä ballistisen kärjen kehittäminen (APCBC) lisäsivät panssarinläpäisyä selvästi II MS alkuun verrattuna. Saksalaisilla oli myös Volframiydinammuksia, mutta vähäisiä määriä. Niillä saatiin lisää läpäisyä edes alle 500m matkalla T-34/76 vaunuun.
 
Eikös tuo riipu ammustyypistä myös? Pintakarkaistuun panssariin ei perinteinen AP-kovametalliytimellä varustettu kranaatti pystynyt, varsinkaan yli 15 asteen kulmassa. Pehmeä kuoren lisääminen (APC) ja sittemmin sen vaihtaminen kovaan kuoreen sekä ballistisen kärjen kehittäminen (APCBC) lisäsivät panssarinläpäisyä selvästi II MS alkuun verrattuna. Saksalaisilla oli myös Volframiydinammuksia, mutta vähäisiä määriä. Niillä saatiin lisää läpäisyä edes alle 500m matkalla T-34/76 vaunuun.
Kyllä. Neukkujen omat ps-ammukset olivat tosiaan suhteellisen huonoja (pelkkiä AP) kunnes vasta huomattavasti muita maita myöhemmin alettiin kehittää APC- ja APCBC -ammuksia. Tämä johtui osittain kehitystavasta, jossa oman panssaroinnin piti kestää oman tykin osuma. Se jähmetti ammussuunnittelua eikä neukkulalla ollut myöskään laivastopuolelta tulevaa kokemusta.
 
YPR-765 näyttää kyllä varsin vaikeasti valmistettavalta vaunulta. Paljon kulmia ja kurveja.

 
Hyvä. Pitäisi kelvata jatkossakin, koska kansan-APC:tä tässä tehdään...
80-luvulla Kekkoslandiassa on kelvannut vähän eri speksit suojaukselle kuin nykyään. Nykypäivänä standardit ja säädökset ovat huomattavasti tiukemmat monelle asialle. Hardox voinee toimia, mutta se tosiaan pitää olla "ylivahvaa" jotta suojaus saadaan varmalle puolelle. Ja kun NATO-maa ollaan, niin niitä pitäisi jotenkin testatakin. Mikun kanssa näitä kysymyksiä tuli pyöriteltyä melkein työksi asti...
 
80-luvulla Kekkoslandiassa on kelvannut vähän eri speksit suojaukselle kuin nykyään. Nykypäivänä standardit ja säädökset ovat huomattavasti tiukemmat monelle asialle. Hardox voinee toimia, mutta se tosiaan pitää olla "ylivahvaa" jotta suojaus saadaan varmalle puolelle. Ja kun NATO-maa ollaan, niin niitä pitäisi jotenkin testatakin. Mikun kanssa näitä kysymyksiä tuli pyöriteltyä melkein työksi asti...

Kai niitä voi tehdä eri spekseissä kotimaahan ja vientiin? Ja onhan tuota Pasiakin viety sinne ja tänne, ml. YK-käyttöön vuokratut.

Onko muuten tietoa, mitä jenkkien MRAP:eihin laitettiin? Riittikö parasta panssariterästä, kun tuotanto vedettiin nopeasti maksimiin?
 
Itse itselleni vastaten, jopa jenkit tinkivät laadusta.

DOD leadership took several steps to communicate the importance of
producing survivable vehicles as quickly as possible, for example
-The Secretary of the Army waived a restriction on armor plate steel,
which expanded the countries from which DOD could procure steel.

Edit: Takaisinveto, sallittiin siis ulkomaisen ps-teräksen käyttö.

 
Kai niitä voi tehdä eri spekseissä kotimaahan ja vientiin? Ja onhan tuota Pasiakin viety sinne ja tänne, ml. YK-käyttöön vuokratut.

Onko muuten tietoa, mitä jenkkien MRAP:eihin laitettiin? Riittikö parasta panssariterästä, kun tuotanto vedettiin nopeasti maksimiin?
Sanotaanko näin: jos haluat panssaroida oman autosi Hardoxilla, ei siihen ole kellään mitään sanottavaa (tai no, katsastusmies voi olla ihmeissään). Mutta jos alat myymään kyseistä vehjettä, se vaatii CE-merkintöjä ja sotilaspuolella vähän muutakin.
 
Kemialliset koostumukset:

Hardox:
C 0,26; Si 0,70; Mn 1,60; P 0,025; S 0,010; Cr 0,140; Ni 1,50; Mo 0,60; B 0,005

Armox:
C 0,32; Si 0,40; Mn 1,20; P 0,010; S 0,003; Cr 1,0; Ni 1,80; Mo 0,70; B 0,005.

Charpy -40 C:
Hardox: 27 J
Armox: 32 J
 
Itse itselleni vastaten, jopa jenkit tinkivät laadusta.




Edit: Takaisinveto, sallittiin siis ulkomaisen ps-teräksen käyttö.

Tuossa taisi käydä niin, että että panssariteräksen/lopputuotteen laatu parani suojauksen kannalta, kun eurooppalaisten ja australialaisten panssariteräslaadut hyväksyttiin ja jos niitä käyttivät valmistuksessa.
Jenkeillä on kaupallisesti tapana tyytyä standardirajojen täyttämiseeen, kun muualla hiplataan teräs hieman standardivaatimuksia paremmaksi tai niin hyväksi kuin kulloinkin osataan tehdä.

EDIT lisäys: Ohessa linkki Arabi Emiraattien panssaroitujen ajoneuvojen alihankintayritykseen ja heidän panssarimateriaalisivuille, josta löytyvät usean panssariteräsvalmistajan (Armox, Hardox, Ramor, Miilux, Bisalloy, Mars jne.) tuotespeksit:
http://www.armoureng.com/armouredsteel

Sivuja kannattaa katsella laajemminkin, niin näkyy esim. se, että alunperin Rautaruukin, nykyisin SSAB Ramor-levyä on käytetty ilmeisesti moottori- ja miehistötilan väliseinässä.
Miilux kannattaa huomata myös. Onkohan mennyt Turkin kautta tietämys ja levylaatu käyttöön Emiraatteihin.
 
Viimeksi muokattu:
Sanotaanko näin: jos haluat panssaroida oman autosi Hardoxilla, ei siihen ole kellään mitään sanottavaa (tai no, katsastusmies voi olla ihmeissään). Mutta jos alat myymään kyseistä vehjettä, se vaatii CE-merkintöjä ja sotilaspuolella vähän muutakin.

CE-merkintähän on valmistajan omavakuutus siitä, että tuote täyttää säännökset. Ei mikään TUKES kuitenkaan ala testata PV:n kaluja ja pakottaa takaisinkutsuja. "Jahas, täällä on bisfenoli-A:ta raja-arvot ylittävä määrä." "Tämä nappula lähtee irti liian helposti ja jos sen laittaa suuhun, siihen voi tukehtua."

Liimaat tarran Mikun kylkeen, niin kiinalaisetkin tekevät!
 
Back
Top