Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
JOKO kirjoitti:
No en itekkään ole mikään kauhia hevosimmeinen mutta äkkiseltään tulee tollainen lista mieleen.
- Hevosmiehen pitäsi osata laittaa/ottaa hevoselle valjat ja kuolaimet oikein paikoilleen. Eivät saa hiertää ihoa rikki, mutta eivät liian löysällä.
- Hevosen kengät ja kaviot tarkastaa päivittäin että ovat kunnossa. Kengitys uusitaan yleensä 6-8 viikon välein
- Hevosen harjaus päivittäin hiertymien ja ihosairauksien välttämiseksi
- Sitten tietenkin valjaiden puhtaudesta huolehtiminen
- Kuolaimet tulisi pestä päivittäin
- Tietää minkä verran hevonen jaksaa kuskata ja kuinka kauan.
Työkaveri vainaa oli innokas hevosmies niin joutunut kuuntelemaan juttuja.
Iso-Mursun tekstiin vielä lisäten, että pitää myös hieman ymmärtää hevosten henkimaailmaa, ihan samalla tavalla kuin koiran kanssa. Koira vaan puree, hevonen tekee tarvittaessa vahinkoa jo pelkällä massallaan. Kyseessä on elävä otus, joten "kuskille" pitää tämä iskostaa päähän, muuten niitä käsitellään, kuten konetta. Kone kiltisti odottaa, kun kuski käy syömässä ja menee nukkumaan, hevonen taas pitää aina laittaa kuskin edelle, muuten hommasta ei tule mitään.
Kiinnostaisi muuten tietää, että miten entisaikaan kouluttivat intissä hevosmiehiä, vai tuliko ne inttiin koulutettuna? Sääliksi kävisi eläimiä, jos nykyään pitäisi pystymetsäläisiä alkaa kouluttamaan.
Kiinnostaisi muuten tietää, että miten entisaikaan kouluttivat intissä hevosmiehiä, vai tuliko ne inttiin koulutettuna? Sääliksi kävisi eläimiä, jos nykyään pitäisi pystymetsäläisiä alkaa kouluttamaan.
SJ kirjoitti:
Eikös M.A Numminen aikoinaan laulanut intin hevosenhoito-oppaan ihan kulttiklassikoksi.
Hevosen kanssa pitää olla sinut kun rupeat laittamaan sille valjaita ja mäkivöitä jne. Ja osata rauhotella pahassa paikassa. Onhan kyseessä saaliseläin ja sillä on lujassa pakenemisen vaisto.
Ennen kun kaikki asuivat melkein maatiloilla ja joutuivat ajamaan hevosta pennusta alkaen. Silloin intilläkin on varmasti ollut helppo löytää pätevät kuskit hevosille.
Kyllä siinä tulisi ongelmia jo heti. Eläinsuojelulainsäädännön mukaiset hevosten säilyttämistilat, ruokinta, lääkintähoito. eläinlääkäripalvelut jne. nehän ylittävät heittäen ne vaatimukset, joita ihmisille asetetaan. Eihän hevosta voi nukuttaa reikäisessä pj-teltassa talvipakkasella, sen kaviot on hoidettava säännöllisesti, se on ruokittava säännöllisesti, huolehdittava talvella edes haalea juoma tarjolle, sen jalkahaavat hoidettava säntillisesti, kuumeileva otus on saatettava lämpimään talliin ja eläinlääkäritason hoivaan, sen rokotukset on oltava kunnossa ja yleisvointia tarkkailtava herkeämättä. Entäs ihminen?
No, ei tosissaan, mutta vähän tosissaan kuitenkin.
No, ei tosissaan, mutta vähän tosissaan kuitenkin.
SJ kirjoitti:
Hevosmiehuus on kulttuurinen laji, siihen kasvetaan pikkunatiaisesta lähtien. Kouluttamalla on kyllä raskas posti saada sellaisia henkilöitä peliin, jotta pärjäisivät erityisesti haastavissa oloissa hevosen kanssa ja pystyvät pitämään sen terveenä ja kunnossa. Viime sotien aikaan homma toimi, koska tällaisia hevosten kanssa kasvaneita miehiä oli tarpeeksi hoitamaan hevospuolta, maatalous- ja erityisesti metsätalouden parissa oppivat hevosasiat ja kykenivät toimimaan jopa sodan asettamissa puitteissa. Tänään: kyinen olisi kaski, vaikka sitä kynnettäisiin Nato-yhteensopivalla vaskisella auralla, sanoisin, unohtakaa.
rukkaskikka
Majuri
Armeijoiden hevostenhoito oli jo ammoisina aikoina erittäinkin organisoitua toimintaa, eikä ollut pelkästään varsinaisten "suitsimiesten" varassa, kuten tuosta jääkärieläinlääkintäeverstiluutnantti Kaarlo Engelvuorta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista selviää. Divisioonissa eläinlääkäri, hevossairaalat jne.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Engelvuori
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Engelvuori
PJ85
Eversti
Eikös tekoja riitä ihan hyvin alueellisille joukoille ainakin paseihin verrattuna, varsinkin jos ja kun loputkin toiveissa olevat bankut saadaan hommattua Norjasta. Ja voisin veikata, että vuosikymmenen lopulla ei edes enää ole operatiivisia joukkoja jotka liikkuvat tekoilla. (KAIJPR) Ja sehän on ihan OK, pohjoinen täyteen tekataisteluosastoja, ei ole vihollisen helppo tulla.Iso-Mursu kirjoitti:
Etelässä pasitaisteluosastot, ja terävänä kärkenä KARJPR, MEKTSTSOS:t, MTTSTOS:t ja AMV-pataljoona.
PJ85 kirjoitti:
Kuten jo tuolla sanoin niin kyseessä oli ajatusleikistä.
Kuhan mietin olisiko järkevää perustaa ns. paremmalla kuletuskalustolla esim. kuljetuskomppania joka voisi heittää taksina kovaan paikkaan muuten ottokalustoon perustuvan komppanian.
Perusteluina kuljetuskomppanian nopeus, maastoliikkuvuus, jne.
Saisiko silloin ottokalustoporukasta enemmän irti, vai olisiko toiminta näpertelyä
Kaukovittuilija
Kapteeni
Jos teille ei heppa kelepaa, niin otetaan lainaksi naapurista possu..
Jenkit ovat ihmettelemässä Strykerin konetykkin päivitystä 30 mm versioon, siihen samaan joka on nähty AMV:n päällä eli tähän:
http://www.military.com/daily-news/...ns-on-strykers.html?comp=1198882887570&rank=1
Kotipuolessa nuo viihdehevoset eivät tunnu selviytyvän vauhkoontumatta niinkin arkipäiväisestä tapahtumasta kuin maataloustraktorin kohtaaminen kylätiellä. Ohjastajaltaan irralleen riistäytynyt hevonen laukkaamassa tiellä on lähes jokavuotinen näky.
Lisää painoa ja entistä korkeampi painopiste. Bonuksena lisää palavaa tavaraa sisälle ja todennäköisesti kuljetuskyky pienenee. Kuulostaa loistavalta idealta aseteollisuuden kannalta. Tuon modauksen jälkeen pääsee jo muutamassa vuodessa myymään uutta ajoneuvoa.
Tuo kyseinen miehittämätön torni ei vie kuin tämän verran tilaa sisältä.
Tässä polakkien AMV varustettuna perinteisellä kahden miehen tornilla.
