Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
En tiedä onko liioittelua, mutta stealth koneiden markkinointimatskuista on saanut käsityksen että kun vanhemmat koneet ovat ilmataistelussa stealth-koneita vastaan taistelu on haasteellista jos vastustajaa ei näe tutkassa kuin lyhyeltä etäisyydeltä.

Siis huomaa, että toisin kuin tuossa videolla, niin vain toinen koneista on "sokea". F-35:sta vastaan lentävä kone tietää että F-35:n läsnäolosta saa tietää lähinnä vain siitä, että RWR hälyttää sen tutkasta ja tutka tulee näkemään F-35:n vasta sitten kun olet itse onnistuneesti väistänyt sen laukaiseman ohjuksen. Tutkalukitus tai IRST:llä tehtävä ohjuslaukaus on mahdollinen vasta siinä vaiheessa kuin F-35 on AMRAAM:n tehokkaalla kantamalla. Tämä samalla kuin F-35 ampuu ohjusia parhaaksi katsomallaan tavalla ja kohteena oleva kone väistelee niitä henkensä edestä.
 
On siinä sekin, että jenkkien asejärjestelmien käyttäjiä löytyy läheltä ja kaukaa, ja yhteisostoja tekemällä voidaan saada hintoja alas, kuten on kai jo tehtykin.

Rafalen aseistuksessa on kyllä hyvätkin puolensa, AASM on suhteellisen halpa ja monikäyttöinen ilmasta-maahan ase, ja MICA NG BVR-luokan IP-ohjuksena tarjoaa suorituskykyä jota ei muilla tällä hetkellä ole. Huonoja puolia on sitten se mahdollinen hinta ja saatavuus, sekä kaiken uudistaminen.

AASM on kyllä aika kaukana jenkkivastineistaan. Kuusinumeroinen hintalappu on täysin tolkuton versus JDAM, ja edistyneempien mallien ominaisuudet taas ovat köyhemmät kuin vaikkapa GBU-53/B StormBreakerissä (ent. SDB II). Esimerkiksi infrapunahakeutuminen ja laserhakeutuminen ovat eri varianteissa ja millimetrialueen hakupäätä ei ole lainkaan - StormBreakerissä yhdistyvät kaikki kolme plus tietysti se GPS/INS. Kantama on toki tavallista JDAMiä parempi, mutta kymmeniä kilometrejä StormBreakeriä lyhyempi.

 
AASM on kyllä aika kaukana jenkkivastineistaan. Kuusinumeroinen hintalappu on täysin tolkuton versus JDAM, ja edistyneempien mallien ominaisuudet taas ovat köyhemmät kuin vaikkapa GBU-53/B StormBreakerissä (ent. SDB II). Esimerkiksi infrapunahakeutuminen ja laserhakeutuminen ovat eri varianteissa ja millimetrialueen hakupäätä ei ole lainkaan - StormBreakerissä yhdistyvät kaikki kolme plus tietysti se GPS/INS. Kantama on toki tavallista JDAMiä parempi, mutta kymmeniä kilometrejä StormBreakeriä lyhyempi.


Uusimpien versioiden hintalappu ei ole kolmenumeroinen, eikä JDAM ole kovin hyvä vertailukohta. Eikä ole myöskään SDB II.
 
Uusimpien versioiden hintalappu ei ole kolmenumeroinen, eikä JDAM ole kovin hyvä vertailukohta. Eikä ole myöskään SDB II.

Tarkoitat kuusinumeroinen? Laita ihmeessä lisää tietoa hinnoista, jos on parempaakin kuin Wikipedia, itselläni ei kaikki katalogit ole hallussa.

Jos AASM:n perusversio ohjautuu pelkällä GPS/INS-paikannuksella, niin minusta JDAM on hyvä vertailukohta. Rakettimoottori toki pidentää kantamaa vähän, mutta jos kantamaa halutaan lisää, niin JDAM-ER saa siivet selkäänsä ja GBU-39 Small Diameter Bomb taas lentää jo yli 100 kilometrin. Molemmat lienevät hyvin selkeästi viisinumeroisella hintalapulla varustettuja.
 
F-35:n ostajalista on vakuuttava. Singapore, Norja, UK, ROK, Japani, Israel... kaikki hienoja maita. Samaa ei voi sanoa Gripenin hankkineista maista. Toistaiseksi Gripenin suurin meriitti taitaa olla se, että konetta on saatu myytyä korruption riivaamaan maahan, joka hankinnan aikaan skandaalista toiseen marssiessaan kiukutteli amerikkalaisille (Brasilia).

Amerikkalaiskoneen valinta ei ole huono asia myöskään sotilaallisen yhteistyön kannalta. Niin kauan kun Yhdysvallat on se valtio, joka viime kädessä takaa eurooppalaisten turvallisuuden, on Suomenkin pidettävä suhteet kunnossa Yhdysvaltoihin. Saksalaiset ja ranskalaiset keskittyköön Putinin mielistelyyn. (Ihannetilanteessa Suomessa sijaitsisi Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Periferiassa sijaitseva amerikkalaistukikohta toisi merkittäviä aluepoliitiikkaan, kansainvälisyyteen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä hyötyjä)
 
Tarkoitat kuusinumeroinen? Laita ihmeessä lisää tietoa hinnoista, jos on parempaakin kuin Wikipedia, itselläni ei kaikki katalogit ole hallussa.

Jos AASM:n perusversio ohjautuu pelkällä GPS/INS-paikannuksella, niin minusta JDAM on hyvä vertailukohta. Rakettimoottori toki pidentää kantamaa vähän, mutta jos kantamaa halutaan lisää, niin JDAM-ER saa siivet selkäänsä ja GBU-39 Small Diameter Bomb taas lentää jo yli 100 kilometrin. Molemmat lienevät hyvin selkeästi viisinumeroisella hintalapulla varustettuja.

Kyllä, tarkoitin kuusinumeroinen. Ranskalaisten lähteiden mukaan uusimpien valmistuserien hinnan pitäisi olla 80000€ kieppeilla.

JDAM ei ole erityisen hyvä vertailukohta, koska sen ominaisuudet ja suunnitellut käyttötarkoitukset ovat pitkälti erilaisia, Ranskan käytössä AASM on tarkoitettu suorittamaan lähes kaikkia ilmasta-maahan tehtävätyyppejä. Ruutirakettimoottori auttaa kantaman lisäksi lyhentämään lentoaikaa, parantamaan off-boresight kykyä sekä matalan korkeuden kantamaa ja liikehtimiskykyä, mitkä ovat kaikki aika olennaisia ominaisuuksia aseelle tarkoitetuissa tehtävissä, ja näissä erot liitopommiin ovat enemmän kuin vähän. SDB II nähden erona on myös taistelukärjen koko, johtuen niiden erilaisista käyttötarkoituksista.

Huomaa etten sanonut, että AASM olisi parempi kuin JDAM tai SDB II, vaan että se on monipuolinen ja suorituskykyynsä nähden kohtuullisen hintainen ilmasta-maahan ase.
 
Ylimääräinen tarjouspyyntökierros ei maksa juuri mitään verrattuna esimerkiksi kolmen miljardin euron säästöön sopimuksen arvossa. ;)

Jokaisen tarjokkaan kohdalla lienee selvää, että 10mrd euron paketti on suorituskykyisempi kuin 7mrd euron paketti. Kun kerran hintaa ei pisteytetä tarjouspyynnössä, niin miksi kukaan tarjoaisi 7mrd euron paketin? Siinähän vain sahaa omaa oksaansa.
 
AASM on kyllä aika kaukana jenkkivastineistaan. Kuusinumeroinen hintalappu on täysin tolkuton versus JDAM, ja edistyneempien mallien ominaisuudet taas ovat köyhemmät kuin vaikkapa GBU-53/B StormBreakerissä (ent. SDB II). Esimerkiksi infrapunahakeutuminen ja laserhakeutuminen ovat eri varianteissa ja millimetrialueen hakupäätä ei ole lainkaan - StormBreakerissä yhdistyvät kaikki kolme plus tietysti se GPS/INS. Kantama on toki tavallista JDAMiä parempi, mutta kymmeniä kilometrejä StormBreakeriä lyhyempi.

Onpa siinä aseenvalmistaja ollut nimetessä vitsikäs! Ei "breaking the wind", vaan astetta isompi flatulaatio :solthum:
 
Mielenkiintoinen tuo äänestystulos koneesta. Kysymys oli minkä koneen uskotte tulevan ei minkä toivotte. Voiko tätä tulkita niin että usko poliittiseen vaikuttamiseen on vahva?
 
Kyllä, tarkoitin kuusinumeroinen. Ranskalaisten lähteiden mukaan uusimpien valmistuserien hinnan pitäisi olla 80000€ kieppeilla.

JDAM ei ole erityisen hyvä vertailukohta, koska sen ominaisuudet ja suunnitellut käyttötarkoitukset ovat pitkälti erilaisia, Ranskan käytössä AASM on tarkoitettu suorittamaan lähes kaikkia ilmasta-maahan tehtävätyyppejä. Ruutirakettimoottori auttaa kantaman lisäksi lyhentämään lentoaikaa, parantamaan off-boresight kykyä sekä matalan korkeuden kantamaa ja liikehtimiskykyä, mitkä ovat kaikki aika olennaisia ominaisuuksia aseelle tarkoitetuissa tehtävissä, ja näissä erot liitopommiin ovat enemmän kuin vähän. SDB II nähden erona on myös taistelukärjen koko, johtuen niiden erilaisista käyttötarkoituksista.

Huomaa etten sanonut, että AASM olisi parempi kuin JDAM tai SDB II, vaan että se on monipuolinen ja suorituskykyynsä nähden kohtuullisen hintainen ilmasta-maahan ase.

Tuotantokustannus voi hyvin olla 80 000 euron kieppeillä, vaan mitä tulee hinnaksi, kun jyvitetään kehityskulut? Ranskalaisten kanssa käyty asekauppa on tyypillisesti ollut melko tyyristä, joten ilmeisesti vientiasiakkaalle ei ole tarjolla ilmaista lounasta.

En ole ihan samaa mieltä noista rakettimoottorin muiden ominaisuuksien hyödyistä. Liitopommi voi muuttaa korkeutta nopeudeksi ja saavuttaa liikehtimiskykyä sekä nopeutta viimeisille kilometreille kohdetorjuntajärjestelmien kiusaksi. Enkä suoraan sanottuna ymmärrä, miksi pommi pitäisi laukaista huomattavasti sivulle (off-boresight).

Taistelukärjen isompi koko, versiosta riippuen, voi olla etu tai sitten ei. Heikkoutena uudempiin ja kompakteiksi suunniteltuihin aseisiin nähden tulee pommien koko. Airforce Technologyn mukaan Rafale pystyy kantamaan korkeintaan kuusi AASM-pommia. SDB (perusversio), StormBreaker ja SPEAR 3 ovat tässä omassa luokassaan.
 
En ole ihan samaa mieltä noista rakettimoottorin muiden ominaisuuksien hyödyistä. Liitopommi voi muuttaa korkeutta nopeudeksi ja saavuttaa liikehtimiskykyä sekä nopeutta viimeisille kilometreille kohdetorjuntajärjestelmien kiusaksi. Enkä suoraan sanottuna ymmärrä, miksi pommi pitäisi laukaista huomattavasti sivulle (off-boresight).

Tuo off-boresight kyvyn on mainittu olevan tärkeää CAS ja TST-tehtävissä koska se mahdollistaa nopeamman reagoinnin sekä useampaan kohteeseen iskemisen yhdellä lähestymiselllä, Libyan kokemusten perusteella sitä parannettiin entisestään joten tuskin se ihan turhaa on.

Tutkakatveen alla lentäminen ja aseiden suorituskyky on ihan keskeinen kyky Rafalella ja ranskalaisessa doktriinissa, ja oikeastaan kaikilla muillakin Euroopan kolmanteen rähinään varautuneilla, johtuen vahvasta vihollisen ilmatorjunnasta sekä tyypillisesti matalalla olevasta pilvikerroksesta. Tähän skenarioon on kehitetty myös liitopommeja kuten AGM-62 ja Paveway III, mutta Ranskassa pidettiin niiden kantamaa riittämättömänä.

Nopean lentoajan hyöty luulisi olevan itsestäänselvää kun puhutaan aikakriittisistä kohteista ja pidemmistä etäisyyksistä. Liitopommin nopeus hidastuu nopeasti laukaisun jälkeen, eikä lennon loppuvaiheissa energiaa ole juuri jäljellä.

Taistelukärjen isompi koko, versiosta riippuen, voi olla etu tai sitten ei. Heikkoutena uudempiin ja kompakteiksi suunniteltuihin aseisiin nähden tulee pommien koko. Airforce Technologyn mukaan Rafale pystyy kantamaan korkeintaan kuusi AASM-pommia. SDB (perusversio), StormBreaker ja SPEAR 3 ovat tässä omassa luokassaan.

Isompi taistelukärki myös mahdollistaa erilaisiin kohteisiin vaikuttamisen, ja runkona käytettävän pommin vaihtamisen tarpeen mukaan eri malliseksi tai kokoiseksi. 250 kilon ilmapommilla saa jo aluevaikutustakin aikaan, USAF jopa korvaa osin kuorma-ammuksia niillä.
 
Screenshot_20200108-134929.png

Sattumaa tai ei, mutta huomenna kun alkaa Hx challenge, niin Linköpingistä lähteny tunnukset pimeänä lentävä kone pyörimään juuri tuohon harjoitusalueen kupeeseen.

Muoks: näkyy edelleen lentävän tuolla, jos joku haluaa Flightradarista bongata. Reittikin näyttää entistä mielenkiintoisemmalta.
 
Viimeksi muokattu:
Huomenna sit polkaistaan koelennot käyntiin.

Tulee olemaan edessä mielenkiintoinen puolitoista kuukautta.

Toivotaan, että saamme valmistajilta lisätietoa heidän tarjouksistaan sitten media-päivinä, jotka on kaikille varattu.
 

Hävittäjäehdokkaat tulevat talvitestiin Suomeen – Kari Rusanen on lentänyt niillä kaikilla

1578488261444.png

– Meillä on erittäin kattava testipatteri.
Haluamme katsoa järjestelmiä, suoritusarvoja, lento- ja talviominaisuuksia sekä kaikkea niihin liittyvää, sanoo Ilmavoimien pääkoelentäjä, everstiluutnantti Kari Rusanen.


Ehdokkaisiin on perehdytty tarkasti

Hävittäjävalmistajilta tulee Suomeen omat ohjaajat.
Suomalaiset lentäjät valvovat koelentoa ja avustavat ohjaajaa.

Ilmavoimien pääkoelentäjä Kari Rusanen on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka ovat oikeasti lentäneet Hornetin korvaajaehdokkaita.
Rusanen pääsi ehdolla olevien hävittäjien ohjaamoon jo esiarviointivaiheessa.

Nyt alkavassa testaustapahtumassa Rusanen ei itse tartu hävittäjän puikkoihin, vaan vastaa koesuunnitelmien hyväksymisestä ja lentoturvallisuudesta.

– Meillä on pitkän linjan koelentäjät käytössä ja vuosien kokemus koelentämisestä.
Olemme 4–5 vuoden aikana näihin kandidaatteihin perehtyneet ja käyneet tutustumassa niihin, Rusanen sanoo.

Koelentäjät ovat valmistautuneet testeihin muun muassa simulaattoreiden avulla.

Rusanen aloitti 1997 varusmiehenä Ilmasotakoulussa Kauhavalla.
Vuonna 2009 hän kävi Yhdysvaltain merivoimien koelentokurssin.
Kurssi kesti 11 kuukautta ja sen aikana Rusanen lensi 16 konetyyppiä.

Uran mieleenpainuvimpia kokemuksia ovat lennot MiG-15- ja F-4 Phantom -hävittäjillä sekä toisessa maailmansodassakin käytetyllä B25-pommikoneella.
Rusanen pääsi myös kokeilemaan Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan avaruussukkuloiden simulaattoreita.

Rusanen toimi koelentäjänä koko juuri päättyneen vuosikymmenen.
Nykyään pääkoelentäjänä Rusanen lentää keskimäärin kerran viikossa.


Testit jatkuvat helmikuun lopulle

Satakunnan lennosto on valmistautunut testaustapahtuma HX Challengeen koko viime vuoden.
Loppuvaiheessa valmistelut ovat koskeneet lennoston koko henkilöstöä.

– Ehdottomasti meidän vuoden 2020 tärkeimmät tapahtumat ovat alkamassa ja tärkein kaksi kuukautta käynnistymässä, sanoo Satakunnan lennoston komentaja, eversti Aki Heikkinen.

Hävittäjäehdokkaiden mukana Suomeen saapuu ulkomaisia osastoja, jotka ovat kooltaan 70:stä yli sataan henkilöön.

Jokaisella hävittäjäehdokkaalla lennetään muutamana päivänä joitakin kertoja päivässä.

– Lentomäärä ei ole mikään massiivinen ja voi vähän hämätä siinä suhteessa, kuinka paljon muutoin on valmistauduttu ja kuinka paljon muuta tässä tehdään, Heikkinen sanoo.


Testien tuloksia käydään läpi loppuvuosi

Ilmataistelukeskuksen johtaja, everstiluutnantti Mika Kulkas sanoo, että mikään ehdokkaista ei tule pääsemään helpolla.

– Kyllä me olemme aika paljon laittaneet tähän resursseja.
Laitamme kaikki kandidaatit koville matkan varrella.

Testilentojen tapahtumat jäävät tarkasti talteen.

– Kaikki koneet on varustettu sellaisilla tallennusjärjestelmillä, että tiedämme tasan tarkkaan, mitä siellä on tehty, Satakunnan lennoston komentaja Aki Heikkinen sanoo.

Testilentojen jälkeen työ jatkuu tiiviinä koko loppuvuoden muun muassa raporttien kirjoittamisella.
Saatua tietoa käytetään myöhemmin muun muassa pitkäkestoisessa sotapelissä, jossa kandidaattien kokonaisratkaisuja arvioidaan osana koko puolustusjärjestelmää.

Viikossa tietoa koneesta ehtii kertyä niin paljon, että sen käsittely ja analysointi sekä johtopäätösten tekeminen vie huomattavasti aikaa.
Lentokokeiden lisäksi simulaattorit ja erilaiset mallinnusjärjestelmät ovat tärkeitä sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa.

1578488524337.png
 

Mielenkiinoinen oli jutun lopussa käytetty esimerkki Belgian F-35 hankinnan kustannuksia.
Luvuthan eivät ole suoraan verrannollisia Suomeen, mutta jutun mukaan F-35 kappalemäärä jäisi aika vähäiseksi (48kpl) Suomessa jos suoraan verrattaisiin hankitaa Belgiaan.


Jotta problematiikka avautuisi, voidaan esimerkkinä käyttää Belgian lokakuussa 2018 julkaisemia lukuja Lockheed Martinin F-35-hävittäjän hankinnasta.

Luvut eivät ole suoraan verrannollisia Suomeen, sillä F-35-hävittäjien kappalehinta on hieman pudonnut, mutta Belgia voi toisaalta Nato-kumppanina saada Yhdysvalloilta muita alennuksia.
Lisäksi asejärjestelmätarpeet ja kokonaispaketti ovat Suomella ja Belgialla olla erilaiset.

Reutersin uutisen mukaan Belgia ilmoitti maksaneensa 34 F-35-hävittäjästä 4 miljardia euroa, ja hävittäjien elinkaarikustannus olisi 12,4 miljardia euroa 40 vuoden aikana eli noin vuoteen 2060.

Jos summa muutetaan Suomen 64 hävittäjälle, se vastaisi F-35-hävittäjän tapauksessa karkeasti pyöristettynä 8 miljardin hankintahintaa ja 25 miljardin euron elinkaarikustannusta.

Koska hankintaan on varattu 10 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, elinkaarelle jäisi 15 miljardia euroa vuosille 2030–2060.
Tämä tekisi 500 miljoonaa euroa vuodessa ylläpitoon. Summa on tuplasti se, mitä Hornetien käyttö vuodessa maksaa.


Tämä laskuharjoitus osoittaa, miksi koneiden määrästä joudutaan todennäköisesti tinkimään.
Jotta Hornetin vajaan 250 miljoonan euron vuosikustannuksiin päästäisiin, hävittäjähankinnan hintakatto elinkaarikulut sisältäen olisi todellisuudessa suuruusluokkaa 17,5 miljardia euroa.
Tällä saisi Belgian hintoja peilaten 48 F-35-hävittäjää, eli kolme neljästä alun perin kaavaillusta.

Kuten todettua, nämä ovat kuitenkin vain viitteellisiä lukuja, eikä F-35 välttämättä ole Suomen valinta.
Sekin on selvää, että Suomelle esitettyjen tarjousten yksityiskohdat eivät ole julkisia.

Mainittakoon kuitenkin, että Belgialle F-35:n tarjous oli loppusuoralla vastassa ollutta Eurofighteria halvempi.
 
Back
Top