Ne tehdään Suur-Merijoen kentältä!
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
mechanicus
Kenraali
kh-555? kh-101? 3M14K/T (Kalibr)?
Jos Ruotsin ja Suomen ilmavoimat haluttaisiin kriisissä yhdistää, niin se olisi aivan molempien etu että olisi pari erilaista konetyyppiä joita käyttää eri tarpeisiin. Mikäli Ruotsi oikeasti haluaisi osallistua kanssamme ilmasotaan, niin hekään eivät meille gripeniä toivoisi.
(Ja mikäli Ruotsi oikeasti haluaisi osallistua kanssamme ilmasotaan, niin se on aivan se ja sama mikä kone meillä on mikäli intressit ovat oikeasti yhteiset. Muutenhan se kuulostaisi melkeimpä jopa kiristykseltä gripen valinnan suhteen?)
(Ja mikäli Ruotsi oikeasti haluaisi osallistua kanssamme ilmasotaan, niin se on aivan se ja sama mikä kone meillä on mikäli intressit ovat oikeasti yhteiset. Muutenhan se kuulostaisi melkeimpä jopa kiristykseltä gripen valinnan suhteen?)
Viimeksi muokattu:
Gyllis1
Respected Leader
No te tavan tallaajat olette vuosia sössöttäneet Geipenin olevan Suomelle sopivin koska se on suunniteltu käytettäväksi väliaikaisista ja hajautetusta tukikohdista.
Nyt pitäisi valita se tarina ja yrittää pysyä siinä.
Samovarius
Ylipäällikkö
Siis kai te nyt tajuatte vänkäävänne trollia vastaan?
Huhta
Greatest Leader
Tämä on alituinen riski. Vaan samaa tuppaa tapahtua myös köyhälle, joka toiveajattelee hinnat halvoiksi. AMOS, pioneeripanssarivaunut jne. - hinnat pomppasivat ja määrät kutistuivat suunnitellusta. LV2020:n tapauksessa vain hinnat pomppasivat, rahaa löytyi jostakin lisää.
Jenkithän hakivat siinä 2-3 miljoonan kappalehinnan laitteen ohjelmassa vehjettä, joka on "runway independent". Eli mitä ilmeisimmin ammutaan jollakin katapultilla tai raketilla taivaalle ja laskeutuminen tapahtuu laskuvarjon varassa. Tuo helpottaa tilannetta rungon osalta eikä tukialuslaskeutumisen vaatimaa avioniikkaakaan tarvita, värkki tippuu mereen/maahan ja napataan laivan/auton kyytiin seuraavaa tehtävää varten.
Stingray puolestaan on jo paria astetta suurempi värkki. Varmaan jo se tankkausvarustus tuo nopeasti sen 500 kg kuormaa, ja sitten se vielä kuljettaa 7 000 kg polttoainetta jaettavaksi muille.
Boeing MQ-25 Stingray - Wikipedia
No huumoria se oli. Ei tarvitse heti nimitellä.
ak.tied
Respected Leader
Näitä sokeasti Gripeniin rakastuneita on yllättävästi jopa ilmavoimien vahvuudessa. Toki eivät ole vaivautuneet ottamaan asioista selvää ja vohkaus on paljolti tunnepitoista sekä yya:n traumatisoimaa. Silti olen vilpittömästi hämmästynyt kun suht tervepäisenä pitämiäni henkilöitä vastaväitteitä kuulematta liputtavat Gripeniä.
Jos joku on johonkin laitteeseen rakastunut, niin kyllä se on tämä LM faniklubin porukka.
Millään muulla koneella ei ole samanlaisella antaumuksella fanittavaa internet porukkaa kuin f35. Yhtä Wunderwaffea koko kone.
On s rööriä, kullitettuttua klasia ja ah niin ihanaa sensorifuusiota.
Taivas varjele, että Elon Musk ei ole tehnyt vielä lentokonetta.
Tunnustetaan vain tosiasiat, kulkenut voitosta voittoon. Silloin on lupa odottaa siltä jotain.
Sen sijaan moni haluaa nostaa Gripukan tapaisia, vaikka mitään vastaavaa syytä siihen ei ole.
Jos siitä ei puhuttaisi julkisuudessa F-35 vs. Gripen -kisana niin silloin olisi järkevämpi lähtökohta. Koska sille pitäisi olla perusteet miksi Gripen olisi muka toinen suosikki. Nyt se pitäisi ehkä tulkita "Gripen toinen suosikeista, vain koska siitä puhutaan paljon".
Gyllis1
Respected Leader
Hah.
Sillä on sentään jotain näyttöjä toisin kuin Geipenillä.
Silti jotkut älyn jättiläiset kikkelit tanassa fotoshoppaavat Suomen lippuja geipenin kuviin pelkkien Saabin markkinaosaston hehkutusten perusteella. World class sitä ja tätä. Suurin osa "smart fighterin" faneista eivät saa omia kengännauhojaan sidottua. Oikea sarkasmin ja ironian multihuipentuma.
Viimeksi muokattu:
No, Gripenillä on tilillään kaksi näyttävää pudotusta. (Itsensä, mutta silti.
)Edit. Unohdin.
"Mutta kaikkihan tietää, että Gripen on kaikkein halvin."
No tätä juuri sokeudella tarkoitin ^
Panssari Salama
Respected Leader
Jotta totuus ei unohdu, niin se EI OLE sattuma, että Top Gun 2 on siirretty Suomen ensi-illan osalta marraskuun alkuun.
Samalla kun Tomppa cruisailee SH:lla taivaan puhtaaksi pahiksista, niin HX valinta on myös sitten sitä myöten selvä. Feel the need!
Sori
Naulaaja
Korpraali
Juuri näin. Teini-ikäisenä tuli seurattua DX-hankkeen etenemistä Ilmailu- ja Siivet-lehdistä. Alkuvaiheessahan hanke oli oikeastaan DX/MG->MG -hanke. Olen tältä pohjalta luonnostellut hävittäjävalinnan lait, jotka pätivät silloin ja pätevät jatkossakin:Jotta totuus ei unohdu, niin se EI OLE sattuma, että Top Gun 2 on siirretty Suomen ensi-illan osalta marraskuun alkuun.
Samalla kun Tomppa cruisailee SH:lla taivaan puhtaaksi pahiksista, niin HX valinta on myös sitten sitä myöten selvä. Feel the need!
Katso liite: 52148
Sori
Ruotsalainen ei voita
Neuvosto/Eurostoliittolaiset pettyvät
Kaikkien hypettämä amerikkalainen ei voita
Edit: Ranskalaiset pettyvät myös
Lauri Puranen leikkaa hävittäjäkritiikiltä siipiä – "Ei ole vanhentunut puolustuskeino"
HX-hanke: Sveitsi valitsi F-35:n, mutta Suomella ei ole ennakkosuosikkia.
www.aamuposti.fi
Hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen ampuu alas kritiikin, jota eläkkeellä olevat upseerit Tuomo Hirvonen, Ahti Lappi ja Pentti Tervonen esittävät kesäkuussa julkaistussa kirjassa Raportti uusien hävittäjien hankinnasta.
Kirjoittajien mukaan hävittäjät nähtiin altavastaajaksi oletetun puolustajan näkökulmasta varsin tehottomiksi jo Persianlahden sodassa 30 vuotta sitten eli jo ennen Hornetien hankintaa.
– Siellä (Irak) lähes kaikki ilmatorjuntajärjestelmät tuhottiin. Sen jälkeen sinne tehtiin yli 100 000 lentosuoritusta täysin vapaasti. Eli enpä tiedä, onnistuiko se ilmatorjuntakaan. Heillä ei ollut keinoja torjua hävittäjiä, jotka tuhosivat ilmatorjunnan, Puranen sanoo Uutissuomalaiselle.
Hän ei löydä perustetta väitteelle, jonka mukaan hävittäjät olisivat vanheneva puolustuskeino.
– Lähes kaikki Euroopan maat ovat joko uusineet tai uusimassa hävittäjäkalustoaan. Kaikki hankkijat ovat sitoutumassa pitkiin elinkaariin.
PURANEN MUISTUTTAA, että Suomessa on erikseen ilmapuolustuksen kehittämishanke, jossa parannetaan myös ilmatorjuntaa ja -valvontaa. Myös kyber- ja lennokki-uhkiin varaudutaan.
Purasen mukaan asekuormaa kuljettavat lennokit ovat varsin isoja, ja niiden torjumiseen hävittäjä on paras väline. Toisaalta huthi-kapinalliset onnistuivat tuhoamaan öljynjalostamon Saudi-Arabiassa, jossa on moderni hävittäjäkalusto.
– Pitää muistaa, että Puolustusvoimien kaikkein tärkein tehtävä on ennaltaehkäisevä torjuntakyky. Eli kun vihollinen miettii, kannattaako tänne hyökätä. Ilmatorjunnan kantokyky ei välttämättä ulotu sinne, mistä hävittäjät ampuvat ohjuksia.
Hävittäjähanketta on kritisoitu myös avoimuuden puutteesta. Ulkopuoliset eivät pääse tutustumaan tarjouksiin – kaikki kandidaatit eivät kerro edes koneiden määtää. Tarjouksissa on maanpuolustuksen näkökulmasta salassapidettävää tietoa ja liikesalaisuuksia.
Puranen kertoo käyneensä eduskunnan puolustusvaliokunnassa kertomassa hävittäjähankkeesta yli 20 kertaa.
– Mistään muusta Puolustusvoimien hankkeesta eduskunta ei varmasti ole saanut näin kattavasti tietoa.
Hän muistuttaa osallistuneensa kansalaiskeskusteluun muun muassa bloginsa ja haastattelujen myötä.
LISÄKSI JULKISUUDESSA on kauhisteltu hävittäjien korkeaa hintaa. Tervonen kirjoittaa lopulliseksi hintalapuksi muodostuvan jopa 40 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan käyttökustannukset, inflaatio ja päivitykset.
– Hankintahinta on kymmenen miljardia. Uskoisin, että Tervonen tietää, miten Puolustusvoimien suunnittelu toimii, mutta hän on halunnut nostaa näitä omia näkökantojaan ja lukujaan, Puranen sanoo.
Hän tähdentää, että hävittäjien käyttö- ja päivityskustannukset katetaan puolustusbudjetin sisältä.
Sveitsi sai kesällä päätökseen oman hävittäjähankkeensa. Siellä voittajaksi valikoitui selvällä piste-erolla amerikkalainen F-35. Se on kilpailun ainoa niin sanottu viidennen sukupolven hävittäjä, mikä tarkoittaa etenkin tutkalta näkymättömiä häiveominaisuuksia.
Purasta hieman ärsyttää se, että F-35:stä on kirjoitettu Suomessakin ennakkosuosikkina.
– Ei meillä ole mitään suosikkia. Emme itse asiassa ole tehneet vielä minkäänlaista vertailua.
Kirjoittajien mukaan hävittäjät nähtiin altavastaajaksi oletetun puolustajan näkökulmasta varsin tehottomiksi jo Persianlahden sodassa 30 vuotta sitten eli jo ennen Hornetien hankintaa.
– Siellä (Irak) lähes kaikki ilmatorjuntajärjestelmät tuhottiin. Sen jälkeen sinne tehtiin yli 100 000 lentosuoritusta täysin vapaasti. Eli enpä tiedä, onnistuiko se ilmatorjuntakaan. Heillä ei ollut keinoja torjua hävittäjiä, jotka tuhosivat ilmatorjunnan, Puranen sanoo Uutissuomalaiselle.
Hän ei löydä perustetta väitteelle, jonka mukaan hävittäjät olisivat vanheneva puolustuskeino.
– Lähes kaikki Euroopan maat ovat joko uusineet tai uusimassa hävittäjäkalustoaan. Kaikki hankkijat ovat sitoutumassa pitkiin elinkaariin.
PURANEN MUISTUTTAA, että Suomessa on erikseen ilmapuolustuksen kehittämishanke, jossa parannetaan myös ilmatorjuntaa ja -valvontaa. Myös kyber- ja lennokki-uhkiin varaudutaan.
Purasen mukaan asekuormaa kuljettavat lennokit ovat varsin isoja, ja niiden torjumiseen hävittäjä on paras väline. Toisaalta huthi-kapinalliset onnistuivat tuhoamaan öljynjalostamon Saudi-Arabiassa, jossa on moderni hävittäjäkalusto.
– Pitää muistaa, että Puolustusvoimien kaikkein tärkein tehtävä on ennaltaehkäisevä torjuntakyky. Eli kun vihollinen miettii, kannattaako tänne hyökätä. Ilmatorjunnan kantokyky ei välttämättä ulotu sinne, mistä hävittäjät ampuvat ohjuksia.
Hävittäjähanketta on kritisoitu myös avoimuuden puutteesta. Ulkopuoliset eivät pääse tutustumaan tarjouksiin – kaikki kandidaatit eivät kerro edes koneiden määtää. Tarjouksissa on maanpuolustuksen näkökulmasta salassapidettävää tietoa ja liikesalaisuuksia.
Puranen kertoo käyneensä eduskunnan puolustusvaliokunnassa kertomassa hävittäjähankkeesta yli 20 kertaa.
– Mistään muusta Puolustusvoimien hankkeesta eduskunta ei varmasti ole saanut näin kattavasti tietoa.
Hän muistuttaa osallistuneensa kansalaiskeskusteluun muun muassa bloginsa ja haastattelujen myötä.
LISÄKSI JULKISUUDESSA on kauhisteltu hävittäjien korkeaa hintaa. Tervonen kirjoittaa lopulliseksi hintalapuksi muodostuvan jopa 40 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan käyttökustannukset, inflaatio ja päivitykset.
– Hankintahinta on kymmenen miljardia. Uskoisin, että Tervonen tietää, miten Puolustusvoimien suunnittelu toimii, mutta hän on halunnut nostaa näitä omia näkökantojaan ja lukujaan, Puranen sanoo.
Hän tähdentää, että hävittäjien käyttö- ja päivityskustannukset katetaan puolustusbudjetin sisältä.
Sveitsi sai kesällä päätökseen oman hävittäjähankkeensa. Siellä voittajaksi valikoitui selvällä piste-erolla amerikkalainen F-35. Se on kilpailun ainoa niin sanottu viidennen sukupolven hävittäjä, mikä tarkoittaa etenkin tutkalta näkymättömiä häiveominaisuuksia.
Purasta hieman ärsyttää se, että F-35:stä on kirjoitettu Suomessakin ennakkosuosikkina.
– Ei meillä ole mitään suosikkia. Emme itse asiassa ole tehneet vielä minkäänlaista vertailua.
Makkaramestari
Kapteeni
Kisan ehdokkaat ovat kuitenkin sellaiset että kova kone sieltä tulee, vaikka valinta olisi mikä tahansa, jos vain kaksi ehtoa täyttyvät:
a) Päätös ei ole poliittinen, vaan puolustusvoimat valitsevat parhaan suorituskyvyn
b) Gripeniä ei valita, tämä tosin voi olla sama kuin kohta a
Toki Gripenkin on parempi vaihtoehto kuin joku poliittinen YYA mig/suhoi
a) Päätös ei ole poliittinen, vaan puolustusvoimat valitsevat parhaan suorituskyvyn
b) Gripeniä ei valita, tämä tosin voi olla sama kuin kohta a
Toki Gripenkin on parempi vaihtoehto kuin joku poliittinen YYA mig/suhoi