Mitä kalustoa kyettäisiin valmistamaan kotimaassa pakon edessä?

tuo ei ole kummoinen tonnimäärä siirrettäväksi ja jos luolasto on tehty vähänkään perusteellisemmin suunniteltuna, niin päivässä siirtyy yli puolet tuosta materiaalimäärästä toisiin paikkoihin.
Ne luolat joita me tehdään, pystytään tyhjentämään ja täyttämään jopa 2 päivässä ja nettotonnit ovat merkittävästi suurempia, kuin tuo olettamus on.
Liikenneinfran rakentaminen on merkittävä tekijä ja esimekiksi rautatien tuominen kallionsisään ja lastauspihojen jakaminen kolmeen osaan sekä luonnollisesti läpikuljettavuus on perusjuttuja.. Mutta me kyllä käytetään rahaakin aika tavalla näihin projekteihin.
Olisikin noin kaikissa luolissa.
 
Luolastot on siitä pahoja räjähteiden varastoinnissa, että onnettomuuksissa tuhot on sit massiivisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkylän_asevarikon_räjähdysonnettomuus
Forumin omatekoiset sensorit aina nostaa päätään, kun keskustelu menee mielenkiintoisiin aiheisiiin....
Täysin turhaan, sillä ne ressut joilla tietoa valmiusasioista on, osaavat kyllä jättää postaamisen muille. Ihan teknisesti ajatellen on totta, että luolat on pääosin suunniteltu ennen täsmäaseiden aikakautta. Mutta ei pintaräjähdys suuaukkoja umpeen sorra. Ei nyt mennä siihen millaisia ovet ovat, mutta räjähdyksen jälkeinen kulkuaukon raivaus sujuu rälläkällä ja hitsipillillä. Mitä taas tulee lainauksen ajatukseen luolien sopimattomuudesta räjähteiden varastointiin, niin siinä on kyllä useampiakin näkökohtia:

Sota-aikaiset luolat jouduttiin suunnittelemaan niin, että vesi valui niistä itsekseen pois. Ei ollut luotettavaa pumpputekniikkaa vielä. Silloin katot jäivät ohuiksi. Niitä ei myöskään vahvistettu ruiskubetonilla,
kiinnitetty metrien pituisilla terästangoilla eikä kallion rakoja täytetty betonilla. Luolien katot eivät siis enää puhkea ja lennätä räjähteitä ja kivenlohkareita ympäristöön vaan syntyvä paine purkautuu suu- ja ilmastointiaukoista.

Toisaalta samanlaisia räjähdyksiä kuin Uudessakylässä ei myöskään enää tapahdu. 1900-luvun mittaan kaikilla suurvalloilla lensi joku ruutivarasto ilmaan, kun ruuti syttyi itsekseen. Nämä tulivat julkisiksi silloin kun niin tapahtui isoissa tykistöaluksissa. Viimeiset länsimaita kohdanneet oli 1980-luvulla, kun jenkeillä räjähti taistelulaivan ja risteilijän tykkitorni kymmenine kuolonuhreineen. Tätä ruudin syttymistä ei missään maassa voitu myöntää onnettomuuden aiheuttajaksi, koska sen jälkeen ei kukaan olisi suostunut moisiin kuolemanloukkuihin menemään ainakaan rauhan oloissa. Jokaisen tapauksen yhteyteen piti kehitettää sabotaashiteoria, jolle ei tietenkään koskaan löytynyt yhtäkään todistetta. Meillä sabotashia vastaava teoria oli katosta räjähteiden päälle mahdollisesti pudonnut kivi. Mutta tämä on vaan mun omaa ajatteluani. Lainauksen wiki-artikkeilin lopussa lähdeluettelossa on mielenkiintoisia YLE Areenan haastatteluja. Ennen oltiin tosi avoimia; ei Ähtäristä löydy vastaavia.

Ammusvarastojen räjähdyksiä uutisoidaan maailmalta mutta meidä räjähdekemian tutkimus on huippuluokkaa ja jokaisesta erästä tehtävä seuranta estää onnettomuudet. Enää ei myöskään ole vanhoja eriä, joiden kaikkia ominaisuuksia ei tunneta. Lisäksi määräysten mukainen varastointi tapahtuu siten ettei pahoja räjähdysten ketjuuntumia tapahtu. Näin ainakin uskotaan.
 
Forumin omatekoiset sensorit aina nostaa päätään, kun keskustelu menee mielenkiintoisiin aiheisiiin....
Täysin turhaan, sillä ne ressut joilla tietoa valmiusasioista on, osaavat kyllä jättää postaamisen muille. Ihan teknisesti ajatellen on totta, että luolat on pääosin suunniteltu ennen täsmäaseiden aikakautta. Mutta ei pintaräjähdys suuaukkoja umpeen sorra. Ei nyt mennä siihen millaisia ovet ovat, mutta räjähdyksen jälkeinen kulkuaukon raivaus sujuu rälläkällä ja hitsipillillä. Mitä taas tulee lainauksen ajatukseen luolien sopimattomuudesta räjähteiden varastointiin, niin siinä on kyllä useampiakin näkökohtia:

Sota-aikaiset luolat jouduttiin suunnittelemaan niin, että vesi valui niistä itsekseen pois. Ei ollut luotettavaa pumpputekniikkaa vielä. Silloin katot jäivät ohuiksi. Niitä ei myöskään vahvistettu ruiskubetonilla,
kiinnitetty metrien pituisilla terästangoilla eikä kallion rakoja täytetty betonilla. Luolien katot eivät siis enää puhkea ja lennätä räjähteitä ja kivenlohkareita ympäristöön vaan syntyvä paine purkautuu suu- ja ilmastointiaukoista.

Toisaalta samanlaisia räjähdyksiä kuin Uudessakylässä ei myöskään enää tapahdu. 1900-luvun mittaan kaikilla suurvalloilla lensi joku ruutivarasto ilmaan, kun ruuti syttyi itsekseen. Nämä tulivat julkisiksi silloin kun niin tapahtui isoissa tykistöaluksissa. Viimeiset länsimaita kohdanneet oli 1980-luvulla, kun jenkeillä räjähti taistelulaivan ja risteilijän tykkitorni kymmenine kuolonuhreineen. Tätä ruudin syttymistä ei missään maassa voitu myöntää onnettomuuden aiheuttajaksi, koska sen jälkeen ei kukaan olisi suostunut moisiin kuolemanloukkuihin menemään ainakaan rauhan oloissa. Jokaisen tapauksen yhteyteen piti kehitettää sabotaashiteoria, jolle ei tietenkään koskaan löytynyt yhtäkään todistetta. Meillä sabotashia vastaava teoria oli katosta räjähteiden päälle mahdollisesti pudonnut kivi. Mutta tämä on vaan mun omaa ajatteluani. Lainauksen wiki-artikkeilin lopussa lähdeluettelossa on mielenkiintoisia YLE Areenan haastatteluja. Ennen oltiin tosi avoimia; ei Ähtäristä löydy vastaavia.

Ammusvarastojen räjähdyksiä uutisoidaan maailmalta mutta meidä räjähdekemian tutkimus on huippuluokkaa ja jokaisesta erästä tehtävä seuranta estää onnettomuudet. Enää ei myöskään ole vanhoja eriä, joiden kaikkia ominaisuuksia ei tunneta. Lisäksi määräysten mukainen varastointi tapahtuu siten ettei pahoja räjähdysten ketjuuntumia tapahtu. Näin ainakin uskotaan.
Sen mitä olen ikiaikaisissa luolastoissa käynyt, niin ne on rivinteerattu tiilillä. Eli eka on kallioluola ja sit tiilillä tai betonilla tehty ns sisäluola. Puhdasta kallioluolaa mallia kaivokset en ole nähnyt. Tosin en ole kaikissa luolastoissa käynyt ja salaisimpiin missä on vielä BTR60, T72 ja Mig 21 tallessa, en edes pääse :D
 
Vilkaisin pikaisesti Karttaselain-sovelluksesta Ähtärin ja Haapajärven varikkoalueiden rakennuskantaa. Siinä saa vihulainen ampua joitamia satoja napakymppejä täsmäpommeillaan ja -ohjuksillaan jos meinaa edes noiden kahden yksikön varastot hoitaa pois pelistä.

Eikä varastointi rajoitu noille kahdelle alueelle. Eikä niihin peruskarttaan merkittyihin varastoihin. Sanoisin että tekemätön paikka. Jos naapuri on saanut tiedustelun kautta tiedon siitä missä katoksissa ja varastoissa on ne arvokkaimmat tarvekalut niin onnistumisen todennäköisyys tietysti kasvaa olennaisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Forumin omatekoiset sensorit aina nostaa päätään, kun keskustelu menee mielenkiintoisiin aiheisiiin....
Täysin turhaan, sillä ne ressut joilla tietoa valmiusasioista on, osaavat kyllä jättää postaamisen muille. Ihan teknisesti ajatellen on totta, että luolat on pääosin suunniteltu ennen täsmäaseiden aikakautta. Mutta ei pintaräjähdys suuaukkoja umpeen sorra. Ei nyt mennä siihen millaisia ovet ovat, mutta räjähdyksen jälkeinen kulkuaukon raivaus sujuu rälläkällä ja hitsipillillä. Mitä taas tulee lainauksen ajatukseen luolien sopimattomuudesta räjähteiden varastointiin, niin siinä on kyllä useampiakin näkökohtia:

Sota-aikaiset luolat jouduttiin suunnittelemaan niin, että vesi valui niistä itsekseen pois. Ei ollut luotettavaa pumpputekniikkaa vielä. Silloin katot jäivät ohuiksi. Niitä ei myöskään vahvistettu ruiskubetonilla,
kiinnitetty metrien pituisilla terästangoilla eikä kallion rakoja täytetty betonilla. Luolien katot eivät siis enää puhkea ja lennätä räjähteitä ja kivenlohkareita ympäristöön vaan syntyvä paine purkautuu suu- ja ilmastointiaukoista.

Luolat tehdään tosiaan nykyään siten, että parahin paikoin on laitettu jopa terästetty sisäkuori kalliokuoren alle ja ei mikään täsmätälli sinne ulotu. Sama on suuaukoissa, ei niitä millään täsmäpaukuilla tukita mitenkään.. Paineelle on kymmeniä purkausteitä joten siitä ei aiheudu mitään ongelmaa sisällä tai ulkona. Rautatielle on tehty niitä ratkaisuja, että kaksi raideparia vie sisään ja ulos ja ratapihat ovat kolmiosaisia joka reunassa. Samoin maantiet, kolme sisäänkäyntiä ja kymmenkunta terminaalilaituria sekä lastauspisteitä kattonostureiden alla.
Esimerkiksi kun vaunu tuodaan huoltoon, niin lavetti ajaa sisään huolto-osastolle ja kun kuljetus pysähtyy siltanosturien alle, kiinnitetään nostopisteisiin "elukka" suoraan vaunun päälle ja nostetaan koko paska pois kyydistä. Hommaan menee näppärä 10 minuuttia, jos on kaikki kiinnitysvantit kiinni ja jos autokuski vähän valmistelee nostoa ennen purkuruutuun ajoa, homma käy muutamassa minuutissa.
Materiaalin purkuun ja lastaukseen on kyllä merkittävästi satsattu.
Kunnon luola on kuin kusiaismätäs, se on vaikea tuhota ja valloittaa sekä suojaa loistavasti kaiken sisällä olevan.
 
Viimeksi muokattu:
Luolat tehdään tosiaan nykyään siten, että parahin paikoin on laitettu jopa terästetty sisäkuori kalliokuoren alle ja ei mikään täsmätälli sinne ulotu. Sama on suuaukoissa, ei niitä millään täsmäpaukuilla tukita mitenkään.. Paineelle on kymmeniä purkausteitä joten siitä ei aiheudu mitään ongelmaa sisällä tai ulkona. Rautatielle on tehty niitä ratkaisuja, että kaksi raideparia vie sisään ja ulos ja ratapihat ovat kolmiosaisia joka reunassa. Samoin maantiet, kolme sisäänkäyntiä ja kymmenkunta terminaalilaituria sekä lastauspisteitä kattonostureiden alla.
Esimerkiksi kun vaunu tuodaan huoltoon, niin lavetti ajaa sisään huolto-osastolle ja kun kuljetus pysähtyy siltanosturien alle, kiinnitetään nostopisteisiin "elukka" suoraan vaunun päälle ja nostetaan koko paska pois kyydistä. Hommaan menee näppärä 10 minuuttia, jos on kaikki kiinnitysvantit kiinni ja jos autokuski vähän valmistelee nostoa ennen purkuruutuun ajoa, homma käy muutamassa minuutissa.
Materiaalin purkuun ja lastaukseen on kyllä merkittävästi satsattu.
Kunnon luola on kuin kusiaismätäs, se on vaikea tuhota ja valloittaa sekä suojaa loistavasti kaiken sisällä olevan.



latest
 

Mistä olet saanut tämän kuvan? Kuva on salainen ja se on otettu Kivisydämenä tunnetun Kainuu-Koillismaa -hyökkäystunneliverkoston alkupään ohjusasemalta. Aseman olemassaoloa samoin kuin sieltä laukaistavien ohjusten olemassaoloa ei virallisesti tietenkään tunnusteta. Huomatkaa mm. kuvassa etualalla olevan ajoneuvoluiskan jyrkkyyden yhteneväisyys Oulun kallioparkin (Kivisydän) ajoluiskien kanssa. Katossa olevan aukon takaisia näkymiä on photoshopattu, jotta aseman todellinen tarkka sijainti ei paljastuisi.
 
Mistä olet saanut tämän kuvan? Kuva on salainen ja se on otettu Kivisydämenä tunnetun Kainuu-Koillismaa -hyökkäystunneliverkoston alkupään ohjusasemalta. Aseman olemassaoloa samoin kuin sieltä laukaistavien ohjusten olemassaoloa ei virallisesti tietenkään tunnusteta. Huomatkaa mm. kuvassa etualalla olevan ajoneuvoluiskan jyrkkyyden yhteneväisyys Oulun kallioparkin (Kivisydän) ajoluiskien kanssa. Katossa olevan aukon takaisia näkymiä on photoshopattu, jotta aseman todellinen tarkka sijainti ei paljastuisi.

Otin sen aikanaan kertauksissa, tutustuimme ohjuksiin joille toimimme maalittajina, viereisessä luolastossa oli ydinkärjet mutta sinne emme päässeet edes ovelle.
 
Luolat tehdään tosiaan nykyään siten, että parahin paikoin on laitettu jopa terästetty sisäkuori kalliokuoren alle ja ei mikään täsmätälli sinne ulotu. Sama on suuaukoissa, ei niitä millään täsmäpaukuilla tukita mitenkään.. Paineelle on kymmeniä purkausteitä joten siitä ei aiheudu mitään ongelmaa sisällä tai ulkona. Rautatielle on tehty niitä ratkaisuja, että kaksi raideparia vie sisään ja ulos ja ratapihat ovat kolmiosaisia joka reunassa. Samoin maantiet, kolme sisäänkäyntiä ja kymmenkunta terminaalilaituria sekä lastauspisteitä kattonostureiden alla.
Esimerkiksi kun vaunu tuodaan huoltoon, niin lavetti ajaa sisään huolto-osastolle ja kun kuljetus pysähtyy siltanosturien alle, kiinnitetään nostopisteisiin "elukka" suoraan vaunun päälle ja nostetaan koko paska pois kyydistä. Hommaan menee näppärä 10 minuuttia, jos on kaikki kiinnitysvantit kiinni ja jos autokuski vähän valmistelee nostoa ennen purkuruutuun ajoa, homma käy muutamassa minuutissa.
Materiaalin purkuun ja lastaukseen on kyllä merkittävästi satsattu.
Kunnon luola on kuin kusiaismätäs, se on vaikea tuhota ja valloittaa sekä suojaa loistavasti kaiken sisällä olevan.


Mitä jos käytetään vanhaa taktiikkaa ja isketään kuljetuksiin ja siltoihin.



Kaikki on muuten hyvin mutta tavara ei liiku.

Rautatiet ovat erittäin haavoittuvia sähköistyksen takia, sähkö veturit vastaavat 4/5 vetovoimasta.
Lisäksi vaihtotyöt sitovat puolet Dv12 kalustosta.

Sr3 10kpl
Sr2 46 kpl
Sr1 100 kpl
Dr16 20 kpl
Dv12 192
 
Mitä jos käytetään vanhaa taktiikkaa ja isketään kuljetuksiin ja siltoihin.



Kaikki on muuten hyvin mutta tavara ei liiku.

Rautatiet ovat erittäin haavoittuvia sähköistyksen takia, sähkö veturit vastaavat 4/5 vetovoimasta.
Lisäksi vaihtotyöt sitovat puolet Dv12 kalustosta.

Sr3 10kpl
Sr2 46 kpl
Sr1 100 kpl
Dr16 20 kpl
Dv12 192


Neuvostoliittohan solutti VR:n suomalaisilla kommunisteilla joten sen täyteen puuttumiseen yhtälöstä on varauduttu jo vuosikymmeniä.
 
Neuvostoliittohan solutti VR:n suomalaisilla kommunisteilla joten sen täyteen puuttumiseen yhtälöstä on varauduttu jo vuosikymmeniä.

Niin ja mikä on vaihtoehto?



images


Yksi pikku juna 1600t vaatii 20 rekka.
Jos joku on sattunut tuhoamaan siltoja matkalta (niin minä ainakin tekisin) , on tie kivinen ja aikaa vievä.
Kun vielä pyritään tuhoamaan kuljetuskalusto, niin alkaa olla rintamalla puutetta muustakin kuin näkkileivästä.


Logistiikka on haavoittuvin osa ”uudessa taistelutavassa”.
 
Niin ja mikä on vaihtoehto?



images


Yksi pikku juna 1600t vaatii 20 rekka.
Jos joku on sattunut tuhoamaan siltoja matkalta (niin minä ainakin tekisin) , on tie kivinen ja aikaa vievä.
Kun vielä pyritään tuhoamaan kuljetuskalusto, niin alkaa olla rintamalla puutetta muustakin kuin näkkileivästä.

Logistiikka on haavoittuvin osa ”uudessa taistelutavassa”.

Luulin, että "ilmapuolustus" tarkoittaa jotakin muuta kuin että Su-25 saa lentää vapaasti ympyrää 10 000 jalassa 100 kilometriä omassa selustassamme...
 
Back
Top