Sama homma talletussuojan kanssa. Talletussuojan kerätty osuus riittää juuri ja juuri jollekin pikkupankille, tuomiopäivän Nordea-romahduksessa (en pidä lainkaan todennäköisenä, ennen kuin aika paljon muutakin on tapahtunut) se on kuin lähettäisi sotamies Möttösen (48v) Norinco kädessä yksinään pysäyttämään venäläinen panssaroitu prikaati ilma- ja tykistötuella.
Osittain juuri tästä Nordean kohdalla on kysymys.. Sveriges Riksabank on paljon heikompi taustavoima talletussuojan (sekä muunkin pankkijärjestelmän vakaustekijöiden) suhteen kuin EU:n keskuspankki.
Ilmeisesti Nordea'sta kasvoi jo hieman liian suuri yksittäinen "käen muna" ruotsalaisille. Joten lienee kaikille parempi että ruotsalaiset poliitikot jatkavat touhujaan heille itselleen tutumman Wallenbergin, kuin ikävän suorasuisen ja sosialisteja suuresti ärsyttävän Nalle Wahlroos'in kanssa.
Nordea tulee joka tapauksessa säilymään suurena pohjoismaisena pankkikonsernina myös pääkonttorin siirron jälkeen. Tuskinpa Nordean siirtymisellä EU:n pankkialueelle on minkäänlaista negatiivista vaikutusta pankin liiketoimintaan. Sanoisin että mieluummin päin vastoin. Globaaleilla markkinoilla toimiville pohjoismaisille suuryrityksille lienee todennäköisesti vain eduksi saada käytettäväkseen pohjoismainen ja taloudellisesti vakaalla EU:n pankkialueella toimiva vahva rahoituskumppani. Siitäkin huolimatta että kyseisille yrityksille on aina tarjolla myös kilpailevia vaihtoehtoja.
Minusta on jopa vaikea nähdä Nordean ratkaisussa kielteisiä vaikutuksia Suomelle ja suomalaisille. Vaikka kaikenlaista "höttöä" voidaan toki nähdä kun antaa mielikuvituksensa lentää. Veikkaisin myös ettei "Nalle" ole vielä tehnyt kaikkia siirtojaan. Itseasiassa hän toteuttaa omien yrityksiensä puitteissa sitä mitä Suomen valtion (taustalla tulemalla) tulisi ymmärtää tarjota koko globaalille maailmalle.
Nimittäin toivoisin että suomalaiset poliitikot uskaltaisivat lähteä kehittämään Suomen rahoitusmarkkinoita vapaammiksi ja avoimeksi kaikenlaisille finanssialan palveluille. Esimerkkiä ja tavoitteita voisi ottaa vaikkapa Sveitsistä, Luxembourgista jne. Kysymys on vain siitä löytyykö meiltä poliittista halukkuutta muuttaa lainsäädäntöä vapaammaksi kansainvälisille toimijoille, pankeille ja muille finanssilaitoksille. Suomella on ehkä edelleenkin jäljellä hyvää mainetta, luotettavana ja taloudellisesti vakaana valtiona. Vaikka hallituksemme ovat pyrkineet sitä tehokkaasti heikentämään viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Poliitikoille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää että monissa tapauksissa matala verokanta houkuttelee ja kasvattaa liiketoiminnan volyymeitä monikymmen jopa sata kertaisiksi. Näin pienillä prosenteilla valtio(=yhteiskunta) hyötyy fiskaalisesti (=käteisenä, tosiasiallisena rahana) monin verroin enemmän kuin korkeilla veroprosenteilla ja vähäisellä (liike)vaihdolla. Tällaisesta matalan verotuksen politiikasta juuri Sveitsi on erinomaisena esimerkkinä. Samanlaista hyvää olisi kyllä tarjolla muillekin maille (myös Suomelle). Ei tarvitsisi tehdä juuri muuta kuin ojentaa kätensä ja toivottaa tervetulleeksi.
Pahoin pelkään ettei tällaisiin uudistuksiin kyetä löytämään oikeita ratkaisuja. Meillä uskotaan että kansakunnan onni löytyy vain ja ainoastaan mahdollisimman korkeasta verottamisesta..