Northern Wind 19
- Viestiketjun aloittaja PJ85
- Aloitus PVM
Tarkemmin jos katsoisit niin ne on 155 K83 Tampelloja. Mutta ehkä niitä on pikasilmäyksellä vaikea erottaa toisistaan.
Kuvassa oikeanpuolimmaisin sotilas eli lataaja on huolehtinut, ettei tule laser-aseella yllätetyksi takaa tai sivulta. Ihan kuvan oikeassa reunassa on maakiilat lavettihaaran päässä jätetty yläasentoon. Ei ammuta kovilla ja niiden nuijiminen jäiseen maahan olisi vaivalloista. Kuvaajaa varten on tykki käännetty vähän omituiseen asentoon. Se ampuu ikäänkuin vasemman lavettihaaransa yli.
Viimeksi muokattu:
PJ85
Eversti
Jep, kasikolmosia olikin, piti korjata virhe jo aiemmin - kiitti huomautuksesra!
Kustaanmiekka
Kenraali
Rauhan ajan suurin suomalainen joukko-osasto ulkomailla: 1500 sotilasta ja 100 panssarivaunua osallistuu harjoitukseen Pohjois-Ruotsissa
Tavallisesti sotaharjoitukset käsikirjoitetaan valmiiksi, mutta Northern Windiin ei ole kirjoitettu loppuratkaisua.
yle.fi
Rauhan ajan suurin suomalainen joukko-osasto ulkomailla: 1500 sotilasta ja 100 panssarivaunua osallistuu harjoitukseen Pohjois-Ruotsissa
Tavallisesti sotaharjoitukset käsikirjoitetaan valmiiksi, mutta Northern Windiin ei ole kirjoitettu loppuratkaisua.
Harjoituksessa ruotsalaisten avuksi on saapunut suomalaisia joukkoja eri puolilta maata. Pohjois-Ruotsissa on 1 500 suomalaissotilasta sekä 500 ajoneuvoa, joista noin sata on panssaroituja.
– Tämä on suurin suomalainen sotajoukko, joka on valtakunnan rajan ulkopuolella rauhan aikana näin itsenäisyyden aikana, kertoo harjoituksen suomalaisjoukkojen johtaja, eversti Jari Osmonen.
Suomalaiset sotilaat ovat pääosin varusmiehiä Jääkäriprikaatista Sodankylästä, Kainuun prikaatista, Porin prikaatista ja Panssariprikaatista. Norrbottenilaiset metsät ja metrinen hanki ovat pistäneet lujille talvioloihin tottuneet pohjoissuomalaisetkin joukko-osastot.
– Lumimäärä, tiheä puusto ja lumen alla olevat kivikot ovat erittäin haastavia myös meidän taistelijoille, sanoo Osmonen, jonka asemapaikka on Sodankylässä.
Upseerikokelas Kasper Simolin on tullut Northern Wind -harjoitukseen Panssariprikaatista Parolannummelta Kanta-Hämeestä. Hän on saanut omakohtaisesti huomata ison lumimäärän vaikutukset.
– Paikoin lunta on rintaan asti. Kulkeminen on vaikeaa, telttakaivoakin kaivettiin pari tuntia, kertoo Simolin.
Simolinin kulkupelillä ei ole kuitenkaan liikkumisvaikeuksia; Leopard-panssarivaunua eivät metriset hanget pysäytä.
– Silti ajaessa on oltava varovainen, hän huomauttaa.
Kuvitteellisen hyökkääjän roolin harjoituksessa ovat saaneet norjalaiset, joilla vahvistuksena on yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä osastoja.
Sotilaista kuutisentuhatta on varustettu Saab-simulointijärjestelmällä, joka on käytössä Suomen, Ruotsin ja Norjan armeijoissa.
– Saabin edustajien mukaan tämä on suurin heidän järjestelmällään koskaan järjestetty harjoitus, kertoo eversti Jari Osmonen.
Simulaation ansiosta harjoituksen voittajakin saadaan kiistatta selville.
– Saamme ihan oikean tuloksen, miten tässä kahden osapuolen tappelussa on käynyt, kun taistelu pystytään jälkikäteen todentamaan, sanoo Osmonen.
Voittajan selville saamisella on merkitystä, sillä Northern Wind -harjoitusta ei poikkeuksellisesti ole ennalta käsikirjoitettu.
– Ensimmäistä kertaa olen mukana tällaisessa harjoituksessa, vaikka takana on kohta 30 palvelusvuotta.
Viestiä pohjoisesta! Komeat on kelit, lunta perkeleesti, vihollisiin ei ole (vielä) törmätty. Siirtymisiä pari kertaa, motivaatio on porukalla kohdillaan
Motti olisi kova sana.
Ja jatkoa viesteihin.. Sotkuautoa ei oo näkynyt ja ruokahuolto on pelannut vaihtelevasti! Kun on omia eväitä ollut mukana niin pärjää
(ja niitähän tosiaan oli repullinen kotoa lähtiessä...)
Motista voi sitten huoltaa itsensäkin, jenkeillä on varmaan paljon herkkuja mukana.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Olishan se vaihtelua, verrattuna mahorkkaan, kaalisoppaan ja tattaripuuroon. Tosin, onhan siitä jo aikaa, kun tuollaisia eväitä saatiin...
Swedish and allied armies in action during Northern Wind 2019 exercise | March 2019 Global Defense Security army news industry | Defense Security global news industry army 2019 | Archive News year
Swedish and allied armies in action during Northern Wind 2019 exercise
Sekä:
Kansainvälinen harjoitus vie yöunet mutta antaa lisämotivaatiota – "Nyt pitää näyttää ammattisotilaille"
Kotimaa19:49STT
Koskaan sotien jälkeen ei ole yhtä suuri joukko suomalaisia sotilaita ylittänyt rajaa kuin paraikaa käynnissä olevassa Northern Wind -harjoituksessa Ruotsissa.
MARTTI KAINULAINEN
Suomalaisjoukosta suurin osa on varusmiehiä, monet vasta kaksi ja puoli kuukautta sitten palveluksensa aloittaneita.
Paljon hiihtämistä, tiedustelua ja enimmillään parin tunnin yöunia. Rankkaa on ollut, mutta niin pitkin olla. Tiedustelujoukkueen alikersantti Oona Seikkulalla on nauru yhä herkässä.
Suuri kansainvälinen harjoitus antaa toimintaan lisäpotkua.
"On vähän semmoista jännitystä, että nyt pitää näyttää ammattisotilaille. Motivaatio on kohdillaan", rovaniemeläinen vakuuttaa.
Vähillä unilla on joutunut selviytymään myös eversti Mats Ludvig, joka komentaa Northern Wind -harjoituksessa ruotsalais-suomalaista prikaatia. Se puolustautuu hyökkäävää norjalaisten johtamaa prikaatia vastaan, jota amerikkalaiset ja britit vahvistavat.
Ensimmäisten kahden vuorokauden ajan vihollisen viivytys on sujunut mallikkaasti.
"Olen vielä tässä puolustautumassa. Vihollinen toimi osapuilleen niin kuin arvelimme, Ludvig myhäilee Ängesånjoen ylittävällä sillalla Överkalixissa.
Harjoitusta ei ole tarkkaan käsikirjoitettu, vaan molempien prikaatien komentajilla on melko suuri vapaus toimia kuten parhaaksi katsovat. Onko siis todella mahdollista, ettei norjalaisten hyökkäystä saadakaan suunnitellusti pysäytettyä?
"Ilman muuta", Ludvig sanoo.
Keskellä metsää pikkutien varressa norjalaisten hyökkäystä on jo viisi tuntia odottanut alikersantti Benjamin Wuite. Vaununjohtaja seisoo vaikuttavan kokoisessa Leopard 2A4 -taistelupanssarissa ja valvoo edessä oleva aukeaa.
Aurinko helottaa, mutta lunta on viime päivien sateiden jäljiltä kertynyt jo pitkästi toista metriä. Se pitää vaunukuskinkin ottaa huomioon.
"Metri mennee vielä helposti, kääntyminen on vähän vaikeampaa", korpraali Jani Fält kertoo.
Tähän mennessä suomalaisten Leopardin tykki ei ole vielä puhunut.
"Nyt on jo iso riski, että se tapahtuu", torniolainen Wuite arveli perjantai-iltapäivänä.
Tykin laukaus tarkoittaisi käytännössä ballistista lasersädettä, jonka vastustajan vaunussa olevat simulaattorit osuman onnistuessa rekisteröivät. Paukkupanoksella varmistetaan, että muutkin kuin ampuja ja kohde tietävät "ammuksen" lähteneen matkaan.
4G-verkkossa toimivat simulaattorit ovat Northern Windissä merkittävässä roolissa. Niitä löytyy 6 000 sotilaan asuista ja aseista, sekä myös sadoista ajoneuvoista.
Laitteistojen ansioista harjoituksen johto kykenee tietokoneelta näkemään, mitä kummatkin prikaatit ovat komentajiensa käskystä tehneet.
"Se on ihmeellistä", kehuu Northern Windiä johtava eversti Stefan Smedman.
Suomen panos Northern Windissä on historiallisen suuri. Harjoitusskenaarion mukaisesti Suomi saapui viime viikonvaihteessa hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ruotsin apuun 1 500 sotilaan ja 500 ajoneuvon voimin.
"Koskaan sotien jälkeen ei ole yhtä suuri joukko suomalaisia sotilaita ylittänyt rajaa", suomalaisjoukkoja johtava eversti Jari Osmonen Jääkäriprikaatista suhteuttaa.
Norjalaiset panevat vielä paremmaksi: 4 600 sotilaan myötä Pohjois-Ruotsissa on käytännössä Norjan koko maavoimat.
Suomalaisjoukosta suurin osa on varusmiehiä, monet vasta kaksi ja puoli kuukautta sitten palveluksensa aloittaneita. Kaikki osallistuvat harjoitukseen länsirajan toisella puolen vapaaehtoisesti, suomalaiskomentajat korostavat.
Kysytään vielä eversti Ludvigilta, aikoo hän onnistua ruotsalais-suomalaisin voimin Nato-maista koostuvan vihollisen torjumisessa.
"Totta kai!"
Näkökulma: Suomen ja Ruotsin suuri sotaharjoitus vie yhteistyön uudelle tasolle
Ruotsi rakentaa uudelleen armeijaansa: Krimin valtaus herätti, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Juha Keskinen.
[email protected]
@KeskinenI
Tänään klo 13:54
Mukana sotaharjoituksessa on muun muassa Suomen Leopard-panssarivaunuja ja Hornet-hävittäjiä Jari Toivonen
Parhaillaan käynnissä oleva ruotsalais-suomalainen sotaharjoitus Northern Wind 2019 Bodenissa on kaikkien aikojen suurin Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteisharjoitus. Suomesta harjoitukseen osallistuu 1500 sotilasta ja 500 sotilasajoneuvoa. Mukana on muun muassa Suomen Leopard-panssarivaunuja ja Hornet-hävittäjiä. Kaikkiaan harjoituksessa on mukana 10 000 sotilasta.Ruotsalaisten ja suomalaisten lisäksi mukana on sotilaita myös Norjasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.
***
Käynnissä oleva harjoitus on merkittävä useammassakin mielessä. Ensinnäkin se on volyymiltään ja kestoltaan haastava testi todelliselle puolustuskyvylle ja yhteistoiminnan sujuvuudelle. Mukana on nyt niin paljon sotilaita ja kalustoa, että harjoituksessa voidaan testata todentuntuisesti monia asioita.
Suomi ja Ruotsi ovat puolustusliitto Naton erityiskumppaneita. Harjoitukseen osallistuu sotilaita myös Norjasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta, kolmesta Naton jäsenmaasta. Suurharjoitus korostaa myös Suomen ja Ruotsin erityistä kumppanuussuhdetta Naton kanssa. Vaikka norjalaisjoukot operaatioissa saavatkin esittää hyökkäävää osapuolta.
Modernin ajan suurin yhteisharjoitus Ruotsin ja Suomen kesken kertoo myös kahden sisarmaan edelleen vahvistuvasta puolustusyhteistyöstä. Ruotsi on joutunut havahtumaan lähialueensa kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen ja rakentaa nyt uudelleen aiemmin purettua puolustusvalmiuttaan.
***
Ruotsi katsoi aiemmin maailman muuttuneen niin turvalliseksi paikaksi, ettei perinteistä puolustusvalmiutta oman alueen puolustamiseen enää tarvittu.Ruotsi lopetti yleisen asevelvollisuuden 2010 ja ajoi alas armeijansa. Armeijan tehtäväksi jäi osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin. Ruotsi kuitenkin säilytti hyvätasoiset meri- ja ilmavoimansa.
Sittemmin Georgian sota ja viimeistään Venäjän tekemä Krimin valtaus herättivät ruotsalaiset. Ruotsin lähialueillakin turvallisuus- ja sotilaspoliittinen tilanne on kiristynyt. Erityisesti Venäjän aggressiivisempi asenne huolestuttaa Itämeren alueella ja pohjoisilla alueilla.
Ruotsi on ottanut sekä miehiä että naisia koskevan asevelvollisuuden uudelleen käyttöön. Koulutettavien määrä suhteessa ikäluokkaan on vielä pieni, mutta Ruotsi yrittää lisätä sotilaallisen peruskoulutuksen saavien määrää. Ruotsissa nykyisin noin 5000 nuorta saa vuosittain sotilaskoulutuksen. Suomessa varusmieskoulutuksessa on vuosittain 27 000 nuorta.
***
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle on hyviä käytännön perusteita. Suomi on säilyttänyt asevelvollisuuteen perustuvan kenttäarmeijansa ja reservinsä suhteellisen hyvässä kuosissa. Ruotsin armeija on ajettu alas, mutta ilmavoimissa ja merivoimissa löytyy suorituskykyä. Perustavanlaatuiset synergiaedut Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle on siis helposti nähtävissä.
Suomen ja Ruotsin yhteistyö on helppoa myös kulttuurisesti ja poliittisesti.Molemmat ovat demokraattisia oikeusvaltioita, joissa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka päätetään kansanvaltaisesti. Pitkä yhteinen historia ja yhteiset kielet helpottavat toistemme ymmärtämistä.
Kansainvälispoliittinen asemamme on hyvin yhtäläinen. Olemme molemmat EU:n jäseniä ja Naton erityiskumppaneita. Käynnissä oleva Northern Wind 2019 -harjoituskin osoittaa, että suhteet Natoon ja sen jäsenmaihin ovat jatkuvasti tiivistyneet.
Kysymys ei ole vain Suomen ja Ruotsin suhteesta Natoon sinänsä, vaan myös esimerkiksi Suomen suorista suhteista Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan. Norjan osalta tilanne on varsin mielenkiintoinen. Norja on Naton varsinainen jäsen, mutta se ei ole EU:n jäsenmaa. Muutoin ja esimerkiksi pohjoisen puolustusulottuvuuden suhteen Norja sopisi hyvin mukaan Suomen ja Ruotsin tiivistyvään puolustusyhteistyöhön.
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Suomalaiset Ruotsissa. Benjamin, Fu ja Jerry etulinjassa.
Vastassa norjalaiset, jenkit ja britit.
Suomalainen panssarivaunun johtaja Benjamin Wuitehttps://www.hs.fi/haku/?query=benjamin+wuite tähyää Leopard 2 A4 -panssarivaunun tornista pohjoisruotsalaisen metsätien mutkaan ja viereiselle metsäaukealle.
”Laukaustakaan en ole vielä ampunut”, hän toteaa. Hän on tuijottanut samaa häikäisevän valkoista kevättalvimaisemaa viisi tuntia.
Lennokit sen kertoivat: tietä pitkin hyökkää norjalaisia panssarivaunuja ja niiden pitäisi olla pian täällä. ”Sitten katsotaan, kenen käsi käy tornissa nopeimmin”, Marttinen sanoo.
Tuloskin saadaan selville, sillä piipusta lähtee lasersäde ja vaunuissa on vastaanottimet.
”Massakeskipisteeseen tähdätään, ettei varmasti mene ohi”, Wuite sanoo.
Suomalaiset taistelevat osana ruotsalaisten prikaatia. Heitä vastaan hyökkää Nato-maiden sotilaista koostuva joukko. Norjalaisprikaatia on vahvistettu yhdysvaltalaisilla ja brittiläisillä sotilailla.
”Ensin ruotsalaisten ja suomalaisten prikaati viivyttää hyökkääjää. Sen jälkeen hyökkäys pyritään pysäyttämään ja tekemään vastahyökkäys”, puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko kertoo.
Porin prikaatin upseerikokelas Ziyi Fuhttps://www.hs.fi/haku/?query=ziyi+fu ja alikersantit Ville Nieminenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ville+nieminen ja Jerry Nenolahttps://www.hs.fi/haku/?query=jerry+nenola kertovat, että lunta on ollut monin paikoin lantioon asti. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045163.html
”Laukaustakaan en ole vielä ampunut”, hän toteaa. Hän on tuijottanut samaa häikäisevän valkoista kevättalvimaisemaa viisi tuntia.
Lennokit sen kertoivat: tietä pitkin hyökkää norjalaisia panssarivaunuja ja niiden pitäisi olla pian täällä. ”Sitten katsotaan, kenen käsi käy tornissa nopeimmin”, Marttinen sanoo.
Tuloskin saadaan selville, sillä piipusta lähtee lasersäde ja vaunuissa on vastaanottimet.
”Massakeskipisteeseen tähdätään, ettei varmasti mene ohi”, Wuite sanoo.
Suomalaiset taistelevat osana ruotsalaisten prikaatia. Heitä vastaan hyökkää Nato-maiden sotilaista koostuva joukko. Norjalaisprikaatia on vahvistettu yhdysvaltalaisilla ja brittiläisillä sotilailla.
”Ensin ruotsalaisten ja suomalaisten prikaati viivyttää hyökkääjää. Sen jälkeen hyökkäys pyritään pysäyttämään ja tekemään vastahyökkäys”, puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko kertoo.
Porin prikaatin upseerikokelas Ziyi Fuhttps://www.hs.fi/haku/?query=ziyi+fu ja alikersantit Ville Nieminenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ville+nieminen ja Jerry Nenolahttps://www.hs.fi/haku/?query=jerry+nenola kertovat, että lunta on ollut monin paikoin lantioon asti. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045163.html
Vastassa norjalaiset, jenkit ja britit.
