Ohjataanko Suomen Nato-keskustelua ulkomailta käsin

Mikä siinä on, että joillakin on niin helvetillinen vimma keksiä jotakin lässytys sanoja, kuten tuo "natoltaja"? Onko se jokin väittely tekniikka mikä opetetaan jossakin, vai onko se vain jokin haukkumasana jota voidaan käyttää heittoaseena, kun ei ole oikeasti mitään sanottavaa?
 
Ainakin sitä ohjataan Suomesta käsin. Vähän taustaa pravdan omituiseen moderointilinjaan Nato-keskusteluihin liittyen:

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=9099

Lähdekriittinen puheenvuoro.

"Erkkomedia" (Sanoma) ja "Verkkomedia" ovat tosiaan vastakkain.

"Erkkomedia" ei ole puolueeton isänmaan kysymyksissä ja ajoi meidät myös EU:hun. Jostain syystä asettui myös Tarja Halosen taakse.

Mutta tarkastellaan hiukan Verkkomediaa moniäänisyyden nimissä. Verkkomediaa on syytetty nettikeskusteluissa ainakin seuraavilla ankarilla argumenteilla:

1. Verkkomedia on venäläismielinen ja sosialismimyönteinen. Sivustolla esitetään venäläiset sankareina ja sosialistit parhaan poliittisen ideologian ajajina.

2. Sivusto on amerikkalaisvastainen ja juutalaisvihamielinen. Amerikka demonisoidaan hirvittäväksi diktatuuriksi ja Israel ja juutalaiset yleensä nähdään syypäinä maailman kaikkeen pahuuteen.

3. Kyseessä on salaliittosivusto. Siellä ihaillaan avoimesti sellaisia salaliitoista fiktioita luovia henkilöitä kuin Alex Jones ja David Icke, joista ensimmäinen on anarkistinen järjestäytyneen yhteiskunnan vastustaja ja jälkimmäinen mielisairaaksi diagnosoitu entinen toimittaja, joka elää harhoissaan ja kuvittelee, että maailmaa hallitsevat avaruudesta tulleet liskoihmiset.

4. Sivusto on epäluotettava. Se on usean kerran sortunut suoranaiseen valehteluun esittäessään venäläisiltä saatuja propagandatekstejä todellisina uutisina. Lisäksi teksteissä on usein selviä asiavirheitä, eivätkä paranoidiset salaliittokuvitelmat lisää luotettavuutta yhtään.

Itse en ota kantaa. Mutta esim. Tiede.fi ei ota Verkkomediaa vakavasti lähteenä missään asiassa.

Tauno Mehtälä oli Köyhien puolueen ehdokkaana. Köyhät antoivat kahdeksan ääntä, tai kuka nyt antoikin.
 
"Mutta esim. Tiede.fi ei ota Verkkomediaa vakavasti lähteenä missään asiassa."

Häh? Ottaako joku Tiede.fi:n vakavasti?
 
Aina välillä keskusteluun pulpahtaa sellaisia helmiä kuten Pihon Jouko tai muut verkkomedian vierailevat tähdet. Itse en kuitenkaan lähtisi referoimaan tuon luokan "asiantuntijoita".
 
On toki teoriassa mahdollista, että Verkkomedia joskus julkaisisi jotain järjellistä, mutta tähän mennessä sitä ihmettä ei ole nähty.
 
Olisi mieluisaa tietää, kuinka verkkomedian rahoitus hoidetaan? Mainosmyynnillä tuskin katetaan kaikkia kuluja. Tehdäänkö ko. hommaa sitten ihan silkasta mielenkiinnosta käänteistä todellisuutta kohtaan? Tai jotain. Ei sillä, ei verkkomedian vastakohtainenkaan uutisointi ole vain pravdaa, kannattaa muistaa sekin.
 
Olisi mieluisaa tietää, kuinka verkkomedian rahoitus hoidetaan? Mainosmyynnillä tuskin katetaan kaikkia kuluja. Tehdäänkö ko. hommaa sitten ihan silkasta mielenkiinnosta käänteistä todellisuutta kohtaan? Tai jotain. Ei sillä, ei verkkomedian vastakohtainenkaan uutisointi ole vain pravdaa, kannattaa muistaa sekin.

Taisi lukea heidän sivuillaan, että lahjoituksilla mennään.
 
En tiedä liittyykkö asiaan ulkopuolista ohjausta tai muuta, tai keitä nämä kirjoittajat ovat - virheetöntä suomea kyllä kirjoittavat - mutta kuvio on selvä.

www.hs.fi Sivustojen maanpuolustus, nato jne keskusteluissa on nimimerkkejä jotka osaavat kirjoittaa hyvää suomea. Mutta siellä on sankareita kirjoittamassa jotka ovat jääneet kiinni esim. Suomen vaalien käytännön järjestelyistä. Väittivät että Suomenkin vaalipaikoilla on läpinälyvät vaaliuurnat.
 
Venäjän armeijan strategisesti tärkein alue on Kuolan niemimaa ydinsukellusveneineen. Toki voidaan sanoa, että Norjan vuoristothan on pullollaan ohjuksia ja toki Baltian liittyminen Natoon toi sen lähemmäksi Pietaria ja Moskovaa. Käytännössä Suomi täydentäisi rintaman todella hienosti, mikäli liittyisi Natoon. Vaikea uskoa, että Venäjä sulattaisi sitä. Seurataan mieluummin Baltiaa, sillä Baltia on todella nopeasti miehitettävissä oleva alue. Samoin kuin Suomi yllätyshyökkäyksellä. Yhdessä siis valtava ja kovin suojaamaton alue. Tähän mennessä Neuvostoliitto/Venäjä ja USA/länsi eivät ole ottaneet suoraan yhteen missään. Lähinnä taistelut on delegoitu toisen puolesta ja käyty ns. etupiirijakoa. Esimerkiksi Baltian miehitys on todella iisi Venäjälle tiukan paikan tullen. Takaisinvaltaus taas synnyttää ydinasesodan vaaran, sillä pysähtyykö takaisinvaltaus Baltiaan? Mitä tehdä? Onko edes resursseja? Venäjällä on julmettu arsenaali kaikkea voimaa sillä suunnalla. Ts. uskoisin Naton himoitsevan Suomea. Suomen saaminen synnyttäisi Venäjän kannalta jo häiritsevän vakavan uhan. Tuskin sulattavat tuota Baltiaakaan. Kävihän tässä joku kuukausi takaperin jo poliittinen myrsky Baltia Syyriasta...
 
Isoveli asenne Suomea kohtaan vain voimistuisi jos olisimme NATOssa vai kuinka on ?
 
Presidentti Niinistön haastattelu.
i81980506._szw175h900_.jpg


Presidentti Niinistöllä on päivän Hblssä laaja haastattelu Suomen turvallisuuspolitiikasta otsikkona ”Henkinen kuilu Venäjän ja länsimaiden välillä huolestuttaa Niinistöä”.

Helsingin Sanomien seniori turvallisuuspoliittisella toimittajalla Kari Huhdalla on myös artikkeli aamun lehdessä otsikkona ”Venäjä jaksaa pitää yllä Pohjolan Nato-keskustelua”.

Presidentti Niinistön haastattelu on hänen ensimmäinen laaja puheenvuoronsa sitten elokuun suurlähettiläskokouksen sekä ensimmäinen laajempi tulkinta pohjoismaiden päämiesten ja presidentti Obaman tapaamisesta. Takana ovat myös Syyrian kriisin yksi vaihe sekä ”eurooppalaisen Naton” edistymisen kannalta laiha EU:n huippukokous. Käsillä on myös Ukrainan kriisi.

Puolet presidentti Niinistön haastattelusta käsittelee kriittisesti Venäjällä tapahtunutta henkistä muutosta ja sen vaikutuksia. Siihen hän liittää myös ”tiettyä itsekritiikkiä mitä tulee EU:n Venäjä –politiikkaan”. Ukraina saa moitteita omista ongelmistaan. Presidentti myös noteeraa Venäjän vahvan roolin Syyrian kriisin helpottamisessa.

Kari Huhta taas käsittelee melko suoraviivaisesti Venäjää pohjoisen Euroopan turvallisuuspoliittisten ongelmien alkusyynä. Hänen johtopäätöksensä on, että Venäjän jatkaessa samaan tyyliin Suomen ja Ruotsin Natokeskustelukin jatkuu ”kunnes maat lopulta liittyvät Natoon tai Itämeren turvallisuustilanne muuttuu jollakin keskeisellä tavalla”. Tuo tai kannattaa huomata.

Presidentti Niinistö sanoo ykskantaan, ettei Suomen Nato –jäsenyys ole ajankohtainen..” Hän korostaa pohjoismaista, että ”Obama ja ympäröivä maailma pitää meitä kokonaisuutena”. Hänen mukaansa Suomen pääasialliset kansainväliset yhteistyökumppanit ovat ”pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco, EU:n puolustusulottuvuus ja Natokumppanuus. Niiden varaan rakennamme turvallisuusyhteistyömme.” Tämä vastaa presidentti Niinistön kauden ensimmäisten puheiden muotoiluja, tosin hän kesän lopulla esitti suurlähettiläille yhteistyövaraisuutta myös uusin painotuksin.

Elokuussa presidentti Niinistö puhui ”aidalla istumisesta” oikeana paikkana ja totesi:”Nykyinen asemamme palvelee etujamme tässä ajassa hyvin, kun niitä kokonaisvaltaisesti punnitsee…. Suomi päättää paikkansa ja suuntansa, niin kuin sille hyväksi on, siinä asetelmassa, jonka historia kulloinkin ympärillemme asettaa.” Tähän reaalipoliittiseen perustan jälkeen hän silloin paketoi turvallisuuden yhteisömuotoja omaksi kokonaisuudeksi. ”EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja pohjoismainen puolustusyhteistyö…. ovat osa yhteistyövaraisen turvallisuutemme pakettia.”

Näistä eri muunnelmista ei voi paljoa päätellä, vaikka eri maiden lähetystöissä ja ulkoministeriöissä on kymmeniä hyvin kouliintuneita diplomaatteja, jotka saavat leipänsä niiden analysoinnista.

Sen sijaan aamun tekstien perusteella on ilmeistä, miten vaikeata Suomessa on aivan viime vuosien tauon jälkeen konkretisoida analyysiä pohjoisen Euroopan geopolitiikasta, vaikka se tosisiassa on koko ajan ollut osa kylmän sodan jälkeistäkin reaalimaailmaa. Siis analyysiä, joka on viileä tarkastelu kaikista pohjoisen Euroopan alueella dynaamisesti vaikuttavista omista, lännen ja idän voimista ja eduista. Siitä taas seuraa, että on vaikeata palauttaa aktiivista roolia oman turvallisuusympäristön vakaan kehityksen edistämiseksi. Kansalaisena rohkenee sanoa, että tämä on keskeinen haaste.




--------------------------


Näillä ajatuksilla toivotan Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille tämän kotisivun vieraille.

http://www.ristovolanen.fi/118302917/1624278/posting/presidentti-niinistön-haastattelu
 
Presidentti Niinistön haastattelu.
i81980506._szw175h900_.jpg


Presidentti Niinistöllä on päivän Hblssä laaja haastattelu Suomen turvallisuuspolitiikasta otsikkona ”Henkinen kuilu Venäjän ja länsimaiden välillä huolestuttaa Niinistöä”.

Helsingin Sanomien seniori turvallisuuspoliittisella toimittajalla Kari Huhdalla on myös artikkeli aamun lehdessä otsikkona ”Venäjä jaksaa pitää yllä Pohjolan Nato-keskustelua”.

Presidentti Niinistön haastattelu on hänen ensimmäinen laaja puheenvuoronsa sitten elokuun suurlähettiläskokouksen sekä ensimmäinen laajempi tulkinta pohjoismaiden päämiesten ja presidentti Obaman tapaamisesta. Takana ovat myös Syyrian kriisin yksi vaihe sekä ”eurooppalaisen Naton” edistymisen kannalta laiha EU:n huippukokous. Käsillä on myös Ukrainan kriisi.

Puolet presidentti Niinistön haastattelusta käsittelee kriittisesti Venäjällä tapahtunutta henkistä muutosta ja sen vaikutuksia. Siihen hän liittää myös ”tiettyä itsekritiikkiä mitä tulee EU:n Venäjä –politiikkaan”. Ukraina saa moitteita omista ongelmistaan. Presidentti myös noteeraa Venäjän vahvan roolin Syyrian kriisin helpottamisessa.

Kari Huhta taas käsittelee melko suoraviivaisesti Venäjää pohjoisen Euroopan turvallisuuspoliittisten ongelmien alkusyynä. Hänen johtopäätöksensä on, että Venäjän jatkaessa samaan tyyliin Suomen ja Ruotsin Natokeskustelukin jatkuu ”kunnes maat lopulta liittyvät Natoon tai Itämeren turvallisuustilanne muuttuu jollakin keskeisellä tavalla”. Tuo tai kannattaa huomata.

Presidentti Niinistö sanoo ykskantaan, ettei Suomen Nato –jäsenyys ole ajankohtainen..” Hän korostaa pohjoismaista, että ”Obama ja ympäröivä maailma pitää meitä kokonaisuutena”. Hänen mukaansa Suomen pääasialliset kansainväliset yhteistyökumppanit ovat ”pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco, EU:n puolustusulottuvuus ja Natokumppanuus. Niiden varaan rakennamme turvallisuusyhteistyömme.” Tämä vastaa presidentti Niinistön kauden ensimmäisten puheiden muotoiluja, tosin hän kesän lopulla esitti suurlähettiläille yhteistyövaraisuutta myös uusin painotuksin.

Elokuussa presidentti Niinistö puhui ”aidalla istumisesta” oikeana paikkana ja totesi:”Nykyinen asemamme palvelee etujamme tässä ajassa hyvin, kun niitä kokonaisvaltaisesti punnitsee…. Suomi päättää paikkansa ja suuntansa, niin kuin sille hyväksi on, siinä asetelmassa, jonka historia kulloinkin ympärillemme asettaa.” Tähän reaalipoliittiseen perustan jälkeen hän silloin paketoi turvallisuuden yhteisömuotoja omaksi kokonaisuudeksi. ”EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja pohjoismainen puolustusyhteistyö…. ovat osa yhteistyövaraisen turvallisuutemme pakettia.”

Näistä eri muunnelmista ei voi paljoa päätellä, vaikka eri maiden lähetystöissä ja ulkoministeriöissä on kymmeniä hyvin kouliintuneita diplomaatteja, jotka saavat leipänsä niiden analysoinnista.

Sen sijaan aamun tekstien perusteella on ilmeistä, miten vaikeata Suomessa on aivan viime vuosien tauon jälkeen konkretisoida analyysiä pohjoisen Euroopan geopolitiikasta, vaikka se tosisiassa on koko ajan ollut osa kylmän sodan jälkeistäkin reaalimaailmaa. Siis analyysiä, joka on viileä tarkastelu kaikista pohjoisen Euroopan alueella dynaamisesti vaikuttavista omista, lännen ja idän voimista ja eduista. Siitä taas seuraa, että on vaikeata palauttaa aktiivista roolia oman turvallisuusympäristön vakaan kehityksen edistämiseksi. Kansalaisena rohkenee sanoa, että tämä on keskeinen haaste.



Lukekaa nyt hyvät miehet tuo alleviivattu osio. Kannattaa makustella tuon pätkän eri nyansseja. Luonnollisesti kukin sittenkin tekee arvionsa niiden kuuluisien karvojen mukaan.
--------------------------


Näillä ajatuksilla toivotan Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille tämän kotisivun vieraille.

http://www.ristovolanen.fi/118302917/1624278/posting/presidentti-niinistön-haastattelu
 
Olisi mieluisaa tietää, kuinka verkkomedian rahoitus hoidetaan? Mainosmyynnillä tuskin katetaan kaikkia kuluja. Tehdäänkö ko. hommaa sitten ihan silkasta mielenkiinnosta käänteistä todellisuutta kohtaan? Tai jotain. Ei sillä, ei verkkomedian vastakohtainenkaan uutisointi ole vain pravdaa, kannattaa muistaa sekin.
No jos miettii kilvenmaata, niin sinnehän voisi saada vaikka EU tukea. Uskon myös että ihmiset tekevät hommaa pelkästä sydämestä ja aatteesta. Saattaa olla hyvä että tämmöinen media on olemassa jossa tuodaan tiukkaa itä näkökulmaa esille ja länsivastaisuutta. Ei aina pidä sylkeä ihmisiä naamalle, vaikka välillä mieli tekisikin.
Jos ei muuta niin synnyttää keskustelua. Tosin tämän vuoropuhelun olisi syytä olla rakentavaa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja toisinajattelijoita ;)
 
Presidentti Niinistön haastattelu.
i81980506._szw175h900_.jpg


Presidentti Niinistöllä on päivän Hblssä laaja haastattelu Suomen turvallisuuspolitiikasta otsikkona ”Henkinen kuilu Venäjän ja länsimaiden välillä huolestuttaa Niinistöä”.

Helsingin Sanomien seniori turvallisuuspoliittisella toimittajalla Kari Huhdalla on myös artikkeli aamun lehdessä otsikkona ”Venäjä jaksaa pitää yllä Pohjolan Nato-keskustelua”.

Presidentti Niinistön haastattelu on hänen ensimmäinen laaja puheenvuoronsa sitten elokuun suurlähettiläskokouksen sekä ensimmäinen laajempi tulkinta pohjoismaiden päämiesten ja presidentti Obaman tapaamisesta. Takana ovat myös Syyrian kriisin yksi vaihe sekä ”eurooppalaisen Naton” edistymisen kannalta laiha EU:n huippukokous. Käsillä on myös Ukrainan kriisi.

Puolet presidentti Niinistön haastattelusta käsittelee kriittisesti Venäjällä tapahtunutta henkistä muutosta ja sen vaikutuksia. Siihen hän liittää myös ”tiettyä itsekritiikkiä mitä tulee EU:n Venäjä –politiikkaan”. Ukraina saa moitteita omista ongelmistaan. Presidentti myös noteeraa Venäjän vahvan roolin Syyrian kriisin helpottamisessa.

Kari Huhta taas käsittelee melko suoraviivaisesti Venäjää pohjoisen Euroopan turvallisuuspoliittisten ongelmien alkusyynä. Hänen johtopäätöksensä on, että Venäjän jatkaessa samaan tyyliin Suomen ja Ruotsin Natokeskustelukin jatkuu ”kunnes maat lopulta liittyvät Natoon tai Itämeren turvallisuustilanne muuttuu jollakin keskeisellä tavalla”. Tuo tai kannattaa huomata.

Presidentti Niinistö sanoo ykskantaan, ettei Suomen Nato –jäsenyys ole ajankohtainen..” Hän korostaa pohjoismaista, että ”Obama ja ympäröivä maailma pitää meitä kokonaisuutena”. Hänen mukaansa Suomen pääasialliset kansainväliset yhteistyökumppanit ovat ”pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco, EU:n puolustusulottuvuus ja Natokumppanuus. Niiden varaan rakennamme turvallisuusyhteistyömme.” Tämä vastaa presidentti Niinistön kauden ensimmäisten puheiden muotoiluja, tosin hän kesän lopulla esitti suurlähettiläille yhteistyövaraisuutta myös uusin painotuksin.

Elokuussa presidentti Niinistö puhui ”aidalla istumisesta” oikeana paikkana ja totesi:”Nykyinen asemamme palvelee etujamme tässä ajassa hyvin, kun niitä kokonaisvaltaisesti punnitsee…. Suomi päättää paikkansa ja suuntansa, niin kuin sille hyväksi on, siinä asetelmassa, jonka historia kulloinkin ympärillemme asettaa.” Tähän reaalipoliittiseen perustan jälkeen hän silloin paketoi turvallisuuden yhteisömuotoja omaksi kokonaisuudeksi. ”EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja pohjoismainen puolustusyhteistyö…. ovat osa yhteistyövaraisen turvallisuutemme pakettia.”

Näistä eri muunnelmista ei voi paljoa päätellä, vaikka eri maiden lähetystöissä ja ulkoministeriöissä on kymmeniä hyvin kouliintuneita diplomaatteja, jotka saavat leipänsä niiden analysoinnista.

Sen sijaan aamun tekstien perusteella on ilmeistä, miten vaikeata Suomessa on aivan viime vuosien tauon jälkeen konkretisoida analyysiä pohjoisen Euroopan geopolitiikasta, vaikka se tosisiassa on koko ajan ollut osa kylmän sodan jälkeistäkin reaalimaailmaa. Siis analyysiä, joka on viileä tarkastelu kaikista pohjoisen Euroopan alueella dynaamisesti vaikuttavista omista, lännen ja idän voimista ja eduista. Siitä taas seuraa, että on vaikeata palauttaa aktiivista roolia oman turvallisuusympäristön vakaan kehityksen edistämiseksi. Kansalaisena rohkenee sanoa, että tämä on keskeinen haaste.




--------------------------


Näillä ajatuksilla toivotan Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille tämän kotisivun vieraille.

http://www.ristovolanen.fi/118302917/1624278/posting/presidentti-niinistön-haastattelu

Kiinnostavia juttuja.
 
Laitetaan nyt vielä se Huhdan Hesari-juttu. Huhta näkee Venäjän olevan tehokkain Natoon ohjaaja.

"Venäjän seuraavat vaihtoehdot ovat avainkysymys myös Ruotsin ja Suomen Nato-keskusteluille, jotka epäilemättä jatkuvat vuonna 2014.

Jatkaako Venäjä sotilaallisen profiilinsa koventamista, vai kannattaisiko sen seuraavaksi hieman hellittää?

Päättyvän vuoden yksi opetus on ollut se, että näissä oloissa Nato-keskustelu jatkuu niin Ruotsissa kuin Suomessakin vaihtelevan voimakkaasti, kunnes maat lopulta liittyvät Natoon tai Itämeren turvallisuustilanne muuttuu jollain keskeisellä tavalla."

http://www.hs.fi/ulkomaat/Venäjän+yllätykset+pitävät+yllä+Pohjolan+Nato-keskustelua/a1387605135861
 
Näinpä. Tällä hetkellä meikäläisen silmin ollaan siinä tilanteessa, että meillä on kaikki Nato-jäsenyyden haitat (lue: Venäjän silmissä ollaan vihollisen leirissä) mutta ei mitään jäsenyyden etuja. Ottamatta kantaa siihen mihin suuntaan junan tulisi mennä, niin minulla ainakin on ikävä olo tällä asemalla. Jottai tarttis tehrä, tämä tilanne on huonoin mahdollinen.
 
Back
Top