Virvekeskustelusta jäi painamaan mieltä mobiiliverkkomme turvallisuus, mutta ehkä joku tietävämpi osaa hälventää huoleni.
Yksittäiset radioamatöörit voivat olla yhteydessä toisiinsa vaikka toiselle puolelle maailmaa ja riippumatta sähkönsaannista, mutta miten on mobiiliverkkomme laita? Kaatuuko se kokonaan sähkönjakelun tyrehtymisen myötä, vai kyetäänkö osa siitä pitämään päällä varavoimalla?
Puhe, laajakaista ja bitit välittyvät GSM-mastosta toiseen, mutta tarvitseeko toiminta myös erillisiä keskusyksikköjä? Jotain kauttahan se laskutuskin suoritetaan. Jos olen Parkanossa ja paikallinen mobiiliverkko toimii esimerkiksi kolmen lähettimen (maston) ja varavoiman turvin, mutta ympäristön kaikki asemat ovat mykkiä, miten silloin saan yhteyden Helsinkiin kertoakseni, että vihulainen poimii marjoja metsissä? Eli kysymykseni kuuluu, kuinka monen lähettimen on oltava toiminnassa, jotta mobiiliverkkomme toimisi valtakunnanlaajuisesti ja tarvitaanko siihen "keskusasemia", joissa on tietokoneet ohjaamassa toimintaa. Ovatko "mastot" itsenäisiä yksikköjä vai yksinään täysin hyödyttömiä? Mitä tapahtuu, jos on meneillään valtakunnanlaajuinen tahallaan aiheutettu pitkä sähkökatko?
https://www.lvm.fi/docs/fi/339549_DLFE-9719.pdf
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisen kannalta välttämättömien
tieto- ja viestintäjärjestelmien
käytettävyyden kehittäminen
Pohjois-Suomessa laajoja tietoliikennekatkoja aiheuttaneet häiriöt korjattu
Heikki Uusitalo
Kotimaa 20.6. | Päivitetty 20.6. | Kaleva Muuta tekstin kokoa -+
Tykkää 8 Kommentoi 34
Torstai-iltana laajoilta alueilta eri puolilla Pohjois-Suomea tietoliikenneyhteyksiä katkaisseen sähkönsyöttöhäiriön aiheuttamat häiriöt on saatu korjattua.
Sähkökatkos sattui Oulun Torikadulla toimivan DNA:n Oulun laitetilan konesaleissa. Sähköt ehtivät olla pois 45 minuutin ajan, ennen kuin ne saatiin palautettua.
DNA:n osalta vika katkoi tietoliikenneyhteydet tuhansilta asiakkailta Oulun keskustassa. Yhteydet saatiin palautettua torstai-illan aikana.
Sähkökatkos näkyi katkoksena myös muun muassa DNA:n kiinteänverkon laajakaistapalveluissa, kaapelitelevisiopalveluissa, kaapelilaajakaistapalveluissa sekä muun muassa matkaviestinpalvelussa.
Sähkökatkos näkyi torstain aikana myös Elisan mobiiliverkon ja kiinteän verkon palveluissa, joissa oli häiriöitä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Häiriön vuoksi yhteydet pätkivät tai olivat poikki kokonaan.
DNA:n ja Elisan lisäksi poikki olivat kaikkien konesaleissa toimivien operaattoreiden asiakkaiden internetyhteydet, GSM-palvelut, kaapeli-TV- ja IP-TV-palvelut, konesali- ja pilvipalvelut ja muun muassa sähköpostit.
DNA:n Torikadun keskuksen vuokrakonesalitiloissa toimii myös oululainen yrityspalveluita tarjoava internetoperaattori Netplaza.
Varatoimitusjohtaja Panu Korva arvioi, että kaikkiaan vika kosketti jopa satoja tuhansia operaattoreiden yksittäisiä yritys- ja kuluttaja-asiakkaita eri puolilla Pohjois-Suomea, kun mukaan lasketaan laajakaista- ja mobiiliyhteydet, erilaiset pilvipalvelut sekä sähköpostipalvelut.
Yksittäiset radioamatöörit voivat olla yhteydessä toisiinsa vaikka toiselle puolelle maailmaa ja riippumatta sähkönsaannista, mutta miten on mobiiliverkkomme laita? Kaatuuko se kokonaan sähkönjakelun tyrehtymisen myötä, vai kyetäänkö osa siitä pitämään päällä varavoimalla?
Puhe, laajakaista ja bitit välittyvät GSM-mastosta toiseen, mutta tarvitseeko toiminta myös erillisiä keskusyksikköjä? Jotain kauttahan se laskutuskin suoritetaan. Jos olen Parkanossa ja paikallinen mobiiliverkko toimii esimerkiksi kolmen lähettimen (maston) ja varavoiman turvin, mutta ympäristön kaikki asemat ovat mykkiä, miten silloin saan yhteyden Helsinkiin kertoakseni, että vihulainen poimii marjoja metsissä? Eli kysymykseni kuuluu, kuinka monen lähettimen on oltava toiminnassa, jotta mobiiliverkkomme toimisi valtakunnanlaajuisesti ja tarvitaanko siihen "keskusasemia", joissa on tietokoneet ohjaamassa toimintaa. Ovatko "mastot" itsenäisiä yksikköjä vai yksinään täysin hyödyttömiä? Mitä tapahtuu, jos on meneillään valtakunnanlaajuinen tahallaan aiheutettu pitkä sähkökatko?
https://www.lvm.fi/docs/fi/339549_DLFE-9719.pdf
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisen kannalta välttämättömien
tieto- ja viestintäjärjestelmien
käytettävyyden kehittäminen
Pohjois-Suomessa laajoja tietoliikennekatkoja aiheuttaneet häiriöt korjattu
Heikki Uusitalo
Kotimaa 20.6. | Päivitetty 20.6. | Kaleva Muuta tekstin kokoa -+
Tykkää 8 Kommentoi 34
Torstai-iltana laajoilta alueilta eri puolilla Pohjois-Suomea tietoliikenneyhteyksiä katkaisseen sähkönsyöttöhäiriön aiheuttamat häiriöt on saatu korjattua.
Sähkökatkos sattui Oulun Torikadulla toimivan DNA:n Oulun laitetilan konesaleissa. Sähköt ehtivät olla pois 45 minuutin ajan, ennen kuin ne saatiin palautettua.
DNA:n osalta vika katkoi tietoliikenneyhteydet tuhansilta asiakkailta Oulun keskustassa. Yhteydet saatiin palautettua torstai-illan aikana.
Sähkökatkos näkyi katkoksena myös muun muassa DNA:n kiinteänverkon laajakaistapalveluissa, kaapelitelevisiopalveluissa, kaapelilaajakaistapalveluissa sekä muun muassa matkaviestinpalvelussa.
Sähkökatkos näkyi torstain aikana myös Elisan mobiiliverkon ja kiinteän verkon palveluissa, joissa oli häiriöitä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Häiriön vuoksi yhteydet pätkivät tai olivat poikki kokonaan.
DNA:n ja Elisan lisäksi poikki olivat kaikkien konesaleissa toimivien operaattoreiden asiakkaiden internetyhteydet, GSM-palvelut, kaapeli-TV- ja IP-TV-palvelut, konesali- ja pilvipalvelut ja muun muassa sähköpostit.
DNA:n Torikadun keskuksen vuokrakonesalitiloissa toimii myös oululainen yrityspalveluita tarjoava internetoperaattori Netplaza.
Varatoimitusjohtaja Panu Korva arvioi, että kaikkiaan vika kosketti jopa satoja tuhansia operaattoreiden yksittäisiä yritys- ja kuluttaja-asiakkaita eri puolilla Pohjois-Suomea, kun mukaan lasketaan laajakaista- ja mobiiliyhteydet, erilaiset pilvipalvelut sekä sähköpostipalvelut.